Meistä lyhyesti

Vuotta leimasi maatalouden tuotantokustannusten voimakas nousutahti sekä Venäjän Ukrainalla käynnistämän hyökkäyssodan aiheuttama epävarmuus yleisestä huoltovarmuudesta ja tuotantopanosten ja kausityövoimaan saatavuudesta. Epävarma tulevaisuuden näkymä heijastui alkuvuoden aikana myös investointihalukkuuden romahtamisena ja palvelukysyntämme heikentymisenä. Loppuvuoden aikana asiakkaidemme molemmat palasivat normaalille tasolle.

Taloussuunnittelun ja huolenpidon merkitys korostuivat tuotantopanosten hinnan voimakkaan nousun takia. Keskityimme entistä enemmän asiakkaidemme tuotantokustannusten optimointiin ja maksuvalmiuden varmistamiseen. Tätä työtä tehtiin myös EU:n tukemien Neuvo-palvelujen avulla.

Toimintavuonna teimme asiakkaillemme varautumissuunnitelmia, joilla pyrittiin ennakoimaan ja sopeutumaan tuotantopanosten ja energian hintojen nousuun sekä varmistamaan maksuvalmius.

Vuosi 2022 oli ProAgria Etelä-Suomen 10. toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta sai alkunsa jo 175 vuotta sitten, kun vuonna 1847 perustettiin Viipurin läänin maamiesseura.

Strategia ja toimintaympäristö

Asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kilpailukyky ja kannattavuus on meille tärkeää. Panostamme siihen palveluillamme ja osaamisellamme. Ydinosaamistamme ovat maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan, kehittämiseen ja johtamiseen kuuluvat asiantuntijapalvelut. Näkökulmiamme ovat johtaminen, talous ja tuotanto. Ydinosaamistamme tukevat jäsen- ja asiakassuhteiden ylläpito ja kehittäminen. Sidosryhmä- ja kumppaniverkostomme täydentävät ydinosaamistamme.

Olemme ProAgria-ryhmän jäsen ja maaseutuneuvonnan alueellinen organisaatio, joka aloitti toimintansa 1.1.2013, kun ProAgriat Etelä-Karjala, Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa ja Uusimaa yhdistyivät.

Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että olemme

• asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
• kestävästi kannattava ja vaikuttava
• aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
• suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategian mukaisia valmennuksia.

Arvomme

• Tahdomme olla edelläkävijöitä
• Arvostamme vastuullisuutta
• Huolehdimme hyvinvoinnista
• Toimimme riippumattomasti

Onnistumme yhdessä!

Toimitusjohtajan katsaus

Toimintavuosi käynnistyi epävarmoissa merkeissä. Koronaepidemian jatkuminen, maatalouden kustannuskriisin kärjistyminen sekä lopulta Venäjän hyökkäyssodan käynnistyminen Ukrainassa muuttivat toimintaympäristöämme kevään aikana. Maatalouden tuotantopanosten, energian hintojen nopea nousu sekä epävarmuus panosten saatavuudesta asetti huoltovarmuuden merkityksen aivan uudelle tasolle.

Näköpiirissä olevaan uuteen CAP27-ohjelmakauteen valmistautuminen aktivoi myös maakuntastrategioiden valmistelutyötä, missä ProAgria Etelä-Suomella oli aktiivinen rooli. Myös näissä yhteyksissä nousi esille alkutuotannon ja maatalouden tuotantokyvyn suuri merkitys elintarvikehuollossamme.

Keskeiseksi teemaksemme nousikin vuoden aikana erilaisiin häiriötilanteisiin varautuminen, millä on ollut monia merkityksiä asiakastyössämme. Olemme pohtineet polttoaineiden ja lannoitteiden hankintoja, panosten käytön optimointia viljelysuunnittelun ja kotieläintalouden yhteydessä, kassabudjetointia, talous- ja rahoitussuunnitelmia sekä laatineet yritysten liiketoimintasuunnitelmia ja vaihtoehtoisia tulevaisuusstrategioita.

Tärkeää varautumista ruuantuotantomahdollisuuksien varmistamiseen on myös maan kasvukunnosta ja hiilensidontakyvystä huolehtiminen sekä riittävän monimuotoisuuden vaaliminen.

Olemme varautuneet tulevaan palvelukysyntään ja -tarpeeseen aktiivisella rekrytointipolitiikalla. Vuoden aikana on 10 eläkkeelle siirtyneen asiantuntijan tilalle rekrytoitu 16 uutta henkilöä.

Yleisestä epävarmuudesta huolimatta asiakaskunnassamme on vahvaa uskoa tulevaisuuteen. Käynnistimme vuoden aikana tulevaisuusstrategiaansa suunnittelevien yrittäjien tueksi Tulevaisuusvalmennus-konseptin suunnittelun vuoden 2019 pilottivalmennuksen kokemuksien pohjalta. Yhteistyössä S-ryhmän ja LähiTapiolan kanssa tarjoamme maatiloille ja maaseutuyrityksille kohdennetun valmennuskokonaisuuden, jossa keskitytään yrityksen johtamiseen ja strategiseen suunnitteluun. Kokonaisuuteen liitetään myös kuluttajien tarpeita peilaava asiakasymmärrys-kokonaisuus sekä hiilen sidontaa ja kestävää tuotantoa tukeva ympäristöosio.

Ari Toivonen
toimitusjohtaja
ProAgria Etelä-Suomi

Hallituksen puheenjohtajan terveiset

Vuosi 2022 jää historiaan Ukrainaan kohdistuneesta hyökkäyksestä. Jo edellisenä vuonna alkanut tuotantopanosten ja energian hintojen nousu kiihtyi, samoin pitkään maltillisina pysyneet korot lähtivät nousuun.

Osa maatiloista selviytyi aiemmin hankittujen varastojen avulla paremmin, mutta monella tilalla talous kriisiytyi nopeasti. Loppuvuotta kohden tuottajahintojen nousu helpotti tilojen taloustilannetta, mutta silti useilla tiloilla päädyttiin tuotannon lopettamiseen joko vapaaehtoisesti tai pakon edessä.

ProAgria Etelä-Suomi tukee ja opastaa asiakkaitaan yrityksensä talouden, tuotannon ja johtamisen kehittämisessä. Tavoitteena on, että asiakas saa mahdollisimman suuren hyödyn palvelusta. Taloudellinen tilanne on ollut hankala neuvontajärjestölläkin jo useita vuosia ja tilanteen korjaamiseksi on välttämätöntä tehdä muutoksia.

Neuvo-järjestelmä on ollut oivallinen apu asiantuntijapalveluiden käyttöön, mutta sen arvaamattomuus on hidastanut palvelujen saatavuutta. Tätä kirjoittaessa eduskuntavaalit on käyty, mutta neuvottelut hallituksen muodostamiseksi ovat alkutekijöissään. Kotimaisen tuotannon ja huoltovarmuuden tärkeyttä korostettiin vaalipuheissa, mutta nähtäväksi jää, mihin asti puheet kantavat.

Järjestön suurin voimavara on asiansa osaava henkilöstö. Kiitos tärkeimmän työn tekijöille maaseudun ja kotimaisen elintarviketuotannon tukena.

Pauliina Pakkasmaa
hallituksen puheenjohtaja
ProAgria Etelä-Suomi

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Olemme jäsentemme hallinnoima organisaatio. Meillä työskentelee 118 tuotannonsuunnittelun, ruokaketjun, yritystalouden, maisemasuunnittelun sekä taloushallinnon asiantuntijaa.

Tarjoamme palvelujamme niin jäsenistölle kuin muillekin asiakkaille. Liikevaihtomme oli 8,1 miljoonaa euroa vuonna 2022, ja se tehtiin 118 henkilön ja 94 htv:n voimin.

Avainluvut ja vuoden kohokohdat

Laskutettava asiakasmäärämme pysyi edellisvuoden tasossa ja oli noin 6 500.

Maidontuotannon tuotosseurantapalvelut kattavat lähes on 85,9 % alueemme lehmämäärästä.

Liikevaihtomme vuonna 2022 oli 8,1 miljoonaa euroa, josta noin 70 prosenttia kertyi palvelumaksuista. 

Toimintavuoden tärkeimpiä teemoja olivat varautuminen, huolenpito sekä vastuullinen ja kestävä ruokaketju.

Keskityimme asiakkaidemme talouden ja liiketoiminnan kehittämiseen vahvistamalla strategisen johtamisen palvelujamme.

Valmistelimme uudenlaista maatilayrityksen strategisen suunnittelun kehittämiseen sekä kestävään maaseutuyrittäjyyteen tähtäävää koulutuskokonaisuutta yhteistyössä LähiTapiolan, S-ryhmän sekä Pirkanmaan ja Hämeen alueosuuskauppojen kanssa.

Kuntasektorin osuus asiantuntijapalvelujemme käyttäjänä kasvoi. Vakiinnutimme asemaamme mm. kuntien elinkeinopalvelujen ja maisemanhoitoratkaisujen toteuttajina.

Kehitimme uudistavaa ja kestävää kasvinviljelyä kouluttamalla asiantuntijoitamme maan rakenteen, ravinnetalouden sekä hiilen sidontaan liittyvän kokonaisuuden hallinnassa. Osaamisella parannetaan maan kasvukuntoa ja kasvintuotannon kannattavuutta.

Olimme aktiivisesti mukana toiminta-alueemme maakunnallisten, uuteen maaseutuohjelmakauteen vaikuttavien ruoka- ja maaseutustrategioiden valmistelussa.

Kannustimme maaseudun yrittäjyyttä jo kuudetta kertaa maakunnallisella Maistuva maaseutuyritys -tunnustuksella.

Olimme mukana Lappeenrannassa järjestettyjen vuoden 2022 Artesaaniruuan SM -kisojen valmistelussa.

Vaikutimme aktiivisesti maatalouden kustannuskriisin haasteisiin keskittymällä varmistamaan talous ja tuotantopanokset luomalla asiakkaillemme varautumissuunnitelmia. Olimme mukana myös Etelä-Suomen elinkeinoelämää edustavan ELVAR (Elinkeinoelän alueellinen varautumisyhteistyö) -toimikunnassa.

Kaikkien ProAgrioiden yhteinen, maaseutukiinteistöjen välitykseen keskittyvä ProAgria Kiinteistönvälitys Oy LKV aloitti toimintansa, jonka toimitusjohtaja on Markku Koivisto.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Asiantuntijamme kohtaavat asiakkaita monenlaisissa tapahtumissa. Kuva on Nurmipäivästä Ruovedeltä 2022. 

Olemme Etelä-Suomen merkittävin maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittäjäorganisaatio ja asiakasmäärissä, palvelutoiminnassa ja maantieteellisessä kattavuudessa suurin ProAgria-keskuksista. Toiminta-alueellamme on 11 000 maatilaa ja 10 000 maaseudun mikroyritystä. Vuosittain kohtaamme lähes 10 000 maatilaa tai maaseutuyrittäjää.

Osaamisemme kattaa varsinaisen tuotannon ja talouden hallinnan lisäksi myös yrityksen strategisen johtamisen, riskien hallinnan, yrittäjän jaksamisen, elintarvikeketjun kehittämisen ja hyvinvoinnin sekä ympäristön tilan kohentamisen.

Meillä on vahva rooli maaseudun elinkeinotoiminnan ja maaseutuympäristön kehittämishanketoiminnassa. Jatkoimme Manner-Suomen maaseutuohjelman tuella maatilojen, ympäristön ja maisemanhoidon, energiatehokkuuden ja maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävää toimintaa hankkeissamme. Loimme myös pienille elintarvikejalostajille edellytyksiä vientitoiminnan kehittämiseen.

Osallistuimme aktiivisesti alueemme elinkeinotoiminnan kehittämiseen sekä maakuntastrategioiden laatimiseen yhdessä alueen muiden kehittäjien kanssa. Rakensimme mm. kuntien, elinkeinoyhtiöiden, uusyrityskeskusten ja muiden toiminta-alueemme elinkeinojen kehittäjätahojen kumppanina palveluverkostoa aloittaville ja kasvua hakeville maaseutualueiden pk-yrittäjille.

Alueellisia elinkeinoelämän vaikutuksia syntyi myös yritysryhmähankkeista, joissa ProAgria-keskukset toimivat hallinnoijana ja asiantuntijana. Tarjosimme osaamistamme menestyksekkäästi myös toisille kehittämisorganisaatioille, esimerkiksi projektijohtamisen palveluita kuntaorganisaatioille. Näin toimimme alueen elinvoimaisuuden edistäjän roolissa.

Tuotamme arvoa

Keskeisin tavoite asiantuntijatyössämme on turvata elinkeinotoiminnan jatkuvuus. Suunnittelimme vuoden aikana yhteensä 250 maatilan ja maaseutuyrityksen kanssa omistajanvaihdosta ja laadimme toiminnan turvaamiseksi tai laajentamiseksi rahoitus- tai liiketoimintasuunnitelmia yli 1 000 asiakkaalle.

Laaja kehittämis- ja koulutushanketoimintamme tarjosi käytännönläheistä tietoa ja kehittämismahdollisuuksia 3 500 maatilalle ja maaseutuyritykselle. Hankkeiden pienryhmätoiminnan teemoina olivat mm. kasvinviljelymenetelmien ja tuottavuuden parantaminen. Myös yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja verkostoja edistettiin yritysryhmähankkeissa.

Maa- ja kotitalousnaisten monipuoliset maisemapalvelut, MKN maisema, kasvattivat maatila-asiakkaiden osaamista kestävyyden osa-alueilla vaalimalla omaa luontopääomaa ja monimuotoisuutta. Asiantuntijamme tuottavat uutta tietoa inventointien, selvitysten, koulutusten ja työpajojen kautta. Tätä osaamista hyödyntävät myös julkiset toimijat suunnitellessaan omia kehittämis- ja suojelutoimenpiteitään.

Monipuolinen tietopankkimme tuottaa arvokasta vertailutietoa kasvintuotannon ja kotieläintuotannon kannattavuudesta, mikä luo pohjan yritystoiminnan jatkuvaan parantamiseen.

Vastuullisuus

Tavoitteenamme on kantaa vastuuta suomalaisesta monimuotoisesta ja elinkelpoisesta maaseudusta, joka on osa kestävää ja läpinäkyvää kotimaista ruokajärjestelmää.

Vastuullisuuden elementtejä ovat kestävälle pohjalle rakentuva yritystoiminta, luonnon monimuotoisuus, ihmisten ja eläinten hyvinvointi, ilmaston tilaa edistävät ratkaisut sekä vastuullisuus työnantajana.

Korostumassa ovat huoltovarmuuteen liittyvät tekijät, kuten resurssitehokkuus sekä elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotannon varmistaminen, alkuperä ja jäljitettävyys.

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöämme

Koronatilanteen helpotuttua pääsimme kokoontumaan Etelä-Suomen toimihenkilöpäiville marraskuussa 2022.

Käymme henkilöstön kanssa vuosittain säännölliset tavoite- ja tuloskeskustelut. Kehityskeskusteluissa luomme henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat, jotta osaamisemme vastaa tulevaisuudessakin asiakkaidemme tarpeisiin. Kehittymissuunnitelmissa kiinnitämme erityistä huomioita asiantuntijoiden palvelukokonaisuuksiin ja niihin liittyviin muutostarpeisiin, jotta jokainen voi keskittyä oman roolinsa mukaiseen tehtäväkokonaisuuteen. Henkilöstön kouluttaminen tapahtuu pääsääntöisesti joko omana sisäisenä tai ProAgria Keskusten Liiton järjestämänä koulutuksena.

Sisäisen koulutuksemme perusta muodostuu henkilöstön perehdyttämisestä uusiin asioihin. Vuoden aikana järjestimme kolme yleisen perehdytyksen koulutuspäivää uusille toimihenkilöille, jotka perehtyvät työtehtäviinsä esihenkilön, osaamisvastaavan ja mentorin tukemana. Kerätyn perehdytyspalautteen perusteella olemme onnistuneet perehdytyksessä hyvin. Erityistä kiitosta saimme siitä, että asiantuntijat ovat päässeet harjoittelemaan omia työtehtäviään kokeneemman asiantuntijan siipien suojassa heti alusta lähtien. Myös perehdytettävän oma aktiivisuus vaikutti perehdytyksen onnistumiseen.

Henkilöstömme vahvuus oli 118 työntekijää. Työsuhteet ovat olleet perinteisesti pitkiä. Henkilöstöstämme reilu puolet (53,2 % vuoden 2022 työsuhteista) on ollut palveluksessamme yli 10 vuotta, kolmannes (33,1 %) 5 vuotta tai alle. Henkilöstön keski-ikä oli 51 vuotta.

Osaava ja motivoitunut henkilöstö on keskeinen arvomme.

Työhyvinvointia kehitetään yhteistyössä

Työhyvinvoinnin perustana on yhdenmukainen, laajennettu työterveyshuolto.

Työhyvinvoinnin seurannasta, työsuojelusta sekä henkilöstöpolitiikan kehittämisestä vastaa henkilöstön edustajien ja johdon yhteinen YT-toimikunta. Henkilöstö on sopeutunut hyvin etätyöskentelyyn, minkä vuoksi etätyötä on voinut toteuttaa työtehtävien mukaan vielä koronapandemian jälkeenkin. Sairauspoissaolot ovat olleet edelleen alhaiset, 2,78 % työajasta. Luvussa ovat tänä vuonna mukana myös lyhyemmät, esihenkilön luvalla syntyneet poissaolot.

Vuoden proagrialainen

ProAgria Etelä-Suomen Vuoden proagrialaiseksi valittiin maidontuotannon asiantuntija Markku Puttonen Lahdesta. Perusteluissa Markkua luonnehdittiin mm. pitkän linjan avuliaaksi ammattilaiseksi.

Markku Puttonen sai ProAgria Etelä-Suomen Vuoden Proagrialainen tunnustuksen toimihenkilöpäivillä marraskuussa 2022.

Kehitys ja innovaatiotoiminta

Asiakkaamme Niklas Maisi oli mukana Tyvi-hankkeessa, jossa kartoitettiin tarkoilla tutkimuksilla parinkymmenen pilottitilan maaperän rakennetta. Maisi lähti mukaan myös Tyvi-hanketta seuraavaan Hikka-hankkeeseen, jossa tutkitaan reilulla kymmenellä pilottitilalla tehokkaimpia konsteja maan kasvukunnon edistämiseen. Aina kasvinvuorotus ei riitä, vaan tarvitaan myös järeämpiä keinoja.

Hanketoiminnan avulla voimme välittää uutta, toimialaa tukevaa tietoa asiakkaillemme ja kehittää heidän tarpeisiinsa työkaluja ja ratkaisuja. Toiminta painottui erityisesti seuraaviin strategian teemoihin:

• maatila- ja pienyrityksen johtaminen
• ympäristöasioiden edistäminen sisältäen vesitalouden, maiseman ja maankasvukunnon kehittäminen
• vastuullinen ruokaketju

Eniten hankkeita kohdistui ympäristöasioiden edistämiseen ja yritysten johtamiseen. Näiden osa-alueiden yhteinen osuus muodosti 81 % hankekannastamme.

Käytössämme olivat tiedonvälitys-, koulutus-, kehitys- ja yritysryhmähankkeet, joita toteutimme yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Hankerahoituksen avulla pystytään tiiviisti – yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa – luomaan ratkaisuja maatilojen ja maaseudun pienyritysten ongelmiin ja tarpeisiin, mikä vahvistaa eteläsuomalaisen maaseudun elinvoimaa.

Erityisen vaikuttavia olivat pienryhmätoiminta ja pellonpiennarpäivät myös erityisoloissa korona-aikaan. Ne ovat mitä parhaimpia tilaisuuksia jakaa hyviä käytäntöjä, keskustella ja benchmarkata yhdessä asiakkaidemme kanssa toimialan sisällä ja ulkopuolella ratkaisujen löytämiseksi.

Webinaareja ja livelähetyksiä

Järjestimme yhdessä muiden hankkeiden kanssa tapahtumia ja tilaisuuksia. Erityisesti webinaarien tuotanto keskitettiin hankkeiden väliseksi toiminnaksi. Toiminnassa oli mukana runsaasti asiakkaita: pelkästään erään tilaisuuden kuulijoita on jälkikäteen ollut tallenteella ollut 650.

Hankkeissa käytettiin aktiivisesti sosiaalista mediaa, jossa asiakkaat seurasivat ajankohtaisia sisältöjämme. Esimerkiksi maatilapuolen Elinvoimainen kasvitila- ja maitotilaryhmissä Facebookissa oli yhteensä noin 3 100 jäsentä. Elinvoimainen Facebook-ryhmät ovat aktiivisia vuorovaikutuskanaviamme, jossa asiantuntijat ja ryhmän jäsenet keskustelevat keskenään. Ryhmissä jaetaan erityisesti aktiivisten hankkeiden sisältöjä, kuten ajankohtaisia vinkkejä ja tapahtumia. Ryhmissä julkaistaan keskimäärin 40–50 ajankohtaista sisältöä kuukaudessa.

Tutustu kehitystoimintaamme.

Kuva: Lauri Lehtilä lähdössä vetämään Satotasonnosto -hankkeen Västankvarnin peltopäivää 13.7.2022. Hanketta toteutetaan yhdessä Nylands Svenska Lantbrukssällskapin kanssa. Peltopäivälle osallistui noin 80 henkeä.

Strategisen johtamisen palvelut

Asiakkaamme Vesa Tammilehto oli osa Tulevaisuusvalmennusten markkinointia loppuvuodesta 2022. 

Vuosi 2022 oli maailmantilanteen vuoksi monella tapaa poikkeuksellinen. Maatilojen ja muiden yritysten johtamisen merkitys korostui kriisin kohdatessa koko Euroopan. Vahvan talouden johtamisen ja pitkälle katsovan strategian avulla yrittäjät pystyivät hallitsemaan yritystoimintaansa myös poikkeustilanteessa.

Strategisten palveluidemme keskiössä on ollut jo pitkään maatilojen muutoskestävyyden tukeminen. Tilinpäätöksen ja muun ulkoisen laskennan lisäksi kannatustamme ja ohjaamme asiakkaitamme keskittymään myös yrityksen sisäiseen laskentaan eli yrityksen talouden johtamiseen tiedolla.

Vuoden aikana teimme asiakkaiden kanssa paljon erilaisia yrityksen maksuvalmiuteen liittyviä laskelmia, talouden analysointia ja budjetointia. Erityisesti korostui nykyistä tuotantoa koskevien erilaisten vaihtoehtojen simulointi ja laskenta. Yhdessä pohdittiin myös tuotantosuunnan muutoksia ja kokonaan uuden yritystoiminnan kehittämistä.

Investoinneissa korostuivat erityisesti aurinkoenergiaan, eläinten hyvinvointiin ja tuotantotilojen parantamiseen liittyvät investoinnit. Myös maaseutuyrityksille tehtiin energiaan liittyviä investointeja. Suunnittelimme asiakkaidemme kanssa edelleen myös omistajanvaihdoksia ja toimintamuodon muutoksia esimerkiksi osakeyhtiöksi. Uudet yrittäjät olivat valmiita ottamaan vastuuta ja kehittämään toimintaa kriisistä huolimatta.

Investointeja suunniteltiin ja toteutettiin yhteensä reilun 200 asiakkaan kanssa. Maatilan sukupolvenvaihdoksia ja yritysten omistajanvaihdoksia tehtiin yhteensä 200 asiakasyritykselle. Maatilojen osakeyhtiöittämisiä selvitettiin tai toteutettiin kaikkiaan 25 asiakasyrityksen kanssa.

Loppuvuodesta valmistauduimme Hämeessä ja Pirkanmaalla alkaviin Tulevaisuusvalmennuksiin 10.1.2023.

Tilitoimistopalvelut

Sähköisten tilipalveluprosessien käyttöönotto etenee asiakaskunnassamme. Asiakaskuntamme on monimuotoista: Yhtiöittävistä maatiloista mitä moninaisimpiin pk -yrityksiin. Tilitoimistopalvelumme kattavat myös tarvittaessa palkanlaskentaan ja muihin työnantajavastuisiin liittyvän osaamisen.

Vero- ja tilipalveluiden kokonaisliikevaihto oli noin 1,2 miljoonaa euroa. Asiakasmäärämme oli n. 2300.

Yrityspalvelut

Etelä-Suomen yritysasiantuntijoita osallistui valtakunnallisille Yritysasiantuntijoiden päiville marraskuussa 2022 Helsingissä.

Yrityspalvelut siirtyivät vuoden aikana osaksi strategisen johtamisen palveluja ja ne kattavat laajasti eri toimialojen yritysten neuvontaa, ohjausta ja tukea. Asiakaskuntamme ja palveluiden kirjo laajennee koko ajan.

Tuotimme yhdeksälle kunnalle elinkeinopalveluja Etelä-Suomen alueella. Tarjosimme yrittäjien tueksi osaamistamme mm. julkiseen rahoitukseen, monipuoliseen toimialaosaamiseen, liiketoiminnan suunnittelupalveluihin sekä laajaan maaseutuosaamiseen.

Yrityspalvelujemme kärkitoimialoja ovat perinteisesti olleet matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, hevos-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Näiden lisäksi meillä on merkittävää osaamista muun muassa yritysten kansainvälistymisestä ja omistajanvaihdoksista. Yritysasiantuntijoillamme on erittäin vahvaa osaamista yrityksen strategisessa suunnittelussa, ja tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Toimintaamme kuuluvat myös ELY-keskusten kanavoimien yritysten kehittämispalvelujen sekä BusinessFinlandin rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen asiakkaidemme kanssa. Merkittävää alueellisen elinkeinoelämän edistämistä syntyi yritysryhmähankkeista, joissa ProAgria-keskukset toimivat hallinnoijana ja asiantuntijana. Tarjosimme osaamistamme myös muille kehittämisorganisaatioille, kuten kunnille projektijohtamisen palveluita. Näin toimimme alueen elinvoimaisuuden edistäjän roolissa.

Kotieläintuotanto

Heli Kopra (takana) ja Salla Rautio ottavat säilörehunäytteitä asiakkaan tuubeista syksyllä 2022.

Vuosi oli erittäin haasteellinen kustannusten jyrkän nousun vuoksi. Myös maidon hinta nousi loppuvuonna merkittävästi aiempaan nähden, mutta kustannuskriisiin siitä ei vielä samana vuonna ollut merkittävää apua. Lisäksi vuosi jäi historiaan myös erittäin kuivasta kesästä, millä oli lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia tilojen toimintaan alueella.

Ensimmäisen säilörehusadon määrät ja laatu olivat kohtuullisen hyviä, mutta kuivuuden vuoksi toinen sato jäi yleisesti heikoksi. Myös laitumien kasvu kärsi kuivuudesta ja lisäruokintaan jouduttiin siirtymään aikaisemmin kuin normaalisti. Talvikauden alussa oli selvää, että karkearehun puskurivarastot tiloilla tulevat sulamaan pois. Seuraavaan satokauteen valmistautumista aloitettiin jo vuoden lopulla mm. hankkimalla lisälohkoja sekä tekemällä viljelynsuunnittelua.

Myös viljan ja valkuaisen erittäin korkeat hinnat vaikuttivat merkittävästi ruokinnan kallistumisen myötä kotieläintilojen kannattavuuteen. Lannoitteiden hinnat nousivat ennätyksellisen korkealle eivätkä laskeneet tavanomaiseen tapaan kesällä uuden lannoitekauden alkaessa. Loppuvuotta kohden hinnannousu tasaantui, mutta hintatasot pysyivät silti ennätyskorkealla koko vuoden. Hinnannousuun vaikutti erityisesti Ukrainan kriisi sekä maakaasun ja lannoiteraaka-aineiden raju hinnan nousu. Hintojen noususta huolimatta tiloilla on nyt erityinen tarve panostaa karkearehusatoon erityisesti seuraavilla kausilla, joten lannoitteita kuitenkin varattiin kohtuullisesti myös seuraavalle kaudelle.

Palvelut kotieläintiloille

Kotieläintuotannon palveluita tehtiin laaja-alaisesti ja monipuolisesti alueemme tiloille. Vuoden erityispiirteenä oli reagointi nopeaan kustannusten nousuun ja erilaiset optimointilaskelmat tiloille. Varautumissuunnitelmia laadittiin aiempaa enemmän.

Loppuvuodesta tarjottiin aiempaan tapaan kotieläintiloille palvelua mm. eläinten hyvinvointisuunnitelman tekoon ja päivitykseen sekä valmistautumaan eläinten hyvinvointikorvauksen ehtoihin.

ProAgria Etelä-Suomen oman ruokinnan ja nurmentuotannon yhdistävän palvelun, Syötävän hyvän säilörehun, kokonaisuutta vietiin eteenpäin asiantuntijayhteistyön kautta. Palvelussa käydään läpi koko säilörehuprosessi pellolta ruokintapöydälle saakka ja prosessi jatkuu seuraavan vuoden ajan.

Lypsylehmien ruokintasuunnitelmia tehtiin 411 tilalle yhteensä 1952 ja seurantalaskelmia ruokinnan onnistumisesta 261 tilalle, yhteensä 705 laskelmaa. Hiehojen ruokintasuunnitelmia tehtiin 384 tilalle, yhteensä 936 suunnitelmaa. Sonnitiloja oli 77.

Teimme aktiivista sidosryhmätyötä esimerkiksi Tuottajain Maidon, Länsi-Maidon ja Faban kanssa Maitostartti -tapahtumien järjestelyissä syksyllä. Yhteistyöpalaverit jatkuvat aiheen tiimoilta.

ProAgria Etelä-Suomen alueella oli Tuotosseurannan tilastojen mukaan vuonna 2022 yhteensä 582 maitotilaa ja 33 715 lehmää, joista 85,9 % oli mukana tuotosseurannassa. Keskimääräinen karjakoko oli 58 lehmää ja EKM-tuotos 10 437 kg. Tuotosseurantaeläinten osuus lehmistä on noussut viime vuosina. Tuotosseurannan osalta tietojen oikeellisuuden seurannassa oli apuna tiedon laatupisteet, joita maitotila pystyy seuraamaan kausiraportilta heti mittalypsyn tallentamisen jälkeen.

Tuotosseurannan tulokset 2022 löytyvät osoitteesta https://proagria.fi/maito2023.

Lihanauta- ja emolehmätuotanto

Vuoden teemana oli kannattavuus ja tuotannon optimointi emolehmä- ja loppukasvatustiloilla. Tilojen kanssa tehtävä työ koostui ruokinnan suunnittelusta sekä kuntoluokkien ja teuras- ja välitysraporttien tarkastelusta. Niiden pohjalta tehtiin ruokinnan, laidunnuksen ja nurmien kasvun ja riittävyyden arviointia. Alueella vallinnut paikoittainen kuivuus asetti haasteita karkearehupuolella, ja talvikauteen valmistauduttaessa pohdittiin rehun riittävyyttä ja seuraavan kasvukauden panosten sijoittamista tilanteen parantamiseksi jatkossa.

Uudisrakentaminen hiljentyi entisestään jyrkästi kohonneiden rakennuskustannusten vuoksi. Keskusteluja kuitenkin käytiin ja investointisuunnittelua tehtiin tuotantosuunnan vaihtamisesta emolehmätuotantoon useilla maidontuotantoa lopettelevilla tiloilla.

Eläinten hyvinvointikorvausten ehtojen tarkasteluun ja niihin liittyviin oheistoimintoihin paneuduttiin monen tilan kanssa. Lisäksi panostettiin henkilöstön ammattitaitoon emolehmätilojen ja lihanautatilojen palveluiden parantamiseksi.

Lammas- ja vuohituotanto

ProAgria Etelä-Suomen alueella oli 525 tilaa ja 55 372 lammasta, näistä 22 313 oli karitsoineita uuhia (Luken tilasto). Tuotosseurantaan kuului alueella 131 lammastilaa, joilla oli uuhia 5 830 ja tuotospässejä 351. Luken tilastojen mukaan Etelä-Suomen alueella oli 68 vuohitilaa, missä kasvatettiin 4357 vuohta. ProAgrian ylläpitämässä suomenvuohien kantakirjassa vuohitiloja oli eniten Etelä-Suomessa, jossa kasvatettiin 2 704 kuttua.

Valtakunnalliset lampaiden tuotosseurantulokset ja vuohitilastot julkaistiin kesäkuussa. Vuohille on otettu käyttöön kuttujen arvostelutyökalu. 

Asiantuntijamme olivat vahvasti mukana joulukuussa 2021 käyttöön otetun tuotosseurantaohjelma NettiKatraan kehittämisessä.

Koulutuksia ja tapahtumia

Lampureille järjestettiin etänä erilaisia koulutuksia, pienryhmätapaamisia ja tapahtumia vuoden aikana Elinvoimainen maatila -hankkeessa. Luonnonlaidunnuksen mahdollisuudet lammastilalla kiinnostavat lampureita yhtenä tulonlähteenä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisenä. Lumo-hankkeessa järjestettiin opintoretki nautatiloille ja lammastiloille Viroon.

Lihasulan Säätiön avustuksella ja yhteistyössä Finnsheep ry:n kanssa järjestettiin Finnsheep-päivä lokakuussa. Seminaarin teemana oli 100 vuotta suomenlampaan kantakirjausta ja mukana oli ulkomaalta luennoitsijat ja suomenlampaan jalostajat. Karitsakammarien rehustus, toimivuus ja kustannukset -selvitystyössä tehtiin lammastiloille haastatteluita karitsoiden ruokinnasta. Näistä haastatteluista koottiin opas ja järjestettiin webinaari. Neuvonnan käyttöön saatiin kuntoluokan määrittelyyn tyynyt, yhteistyössä Urpolan tilan kanssa.

Luken ja Geenivaraohjelman kanssa oli yhteistyötä alkuperäisrotujen säilyttämisessä ja tuotosseurantatietojen käsittelyssä. Myös yhteistyötä alueen lammaskerhojen kanssa pidetään yllä.

Suomalainen villa hyötykäyttöön (VILLA) -hankkeeseen saatiin vuoden aikana rahoitus. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Anu Pentti ja yhteistyökumppaninamme ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Hanke aikana järjestettiin koulutuksia ja seminaareja villan lajittelusta. Samalla tuotettiin tietokortteja ja villakukka.

VILLA-hanke järjesti vuoden aikana useita villankäsittelytyöpajoja.

Osallistuimme aktiivisesti myös Suomen Lammasyhdistyksen Jalostusvaliokunnan kokouksiin. Järjestimme pässihuutokaupan asiakkaille jalostuseläinten markkinoinnin ja myynnin edistämiseksi Lammasnetti-sivuilla.

Osallistuttiin Suomen Vuohiyhdistyksen hallituksen kokouksiin ja järjestettiin vuohiyhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä vuohen rakennearvostelun esittely vuohitilalla.

Lammasasiantuntijat osallistuivat vuoden aikana

• valtakunnallisin lammaspäiviin Jämsässä 8.-10.11.22
• Baltic Wool Conferenssiin 6.-8.10.22 Gotlannissa
• Inter Norden kokouksessa 12.- 14.22 Skövdessä Ruotsissa.
• Yhteistyö SLY:n kanssa rotutaulujen tekemissä InterNorden kokousta varten.
• marraskuussa Viljandissa Villa-seminaariin luennolla, jossa esiteltiin Villa-Viuhka-työkalu

Kehitimme yhdessä talousasiantuntijoiden kanssa työkalun lampaiden tuotantokustannusten laskentaan. Laskurilla voidaan laskea ero sisäkasvatuksen kuluista laidunkasvatukseen verrattuna sekä ero teurasmyynnin ja suoramyynnin kannattavuudessa.

Kasvintuotanto

Kahden heikon satovuoden jälkeen viljasato palautui keskinkertaiseksi. Syysöljykasvi- ja syysvehnäkasvustoja jouduttiin tosin rikkomaan keväällä ja viljelysuunnitelmiin piti paikoin tehdä muutoksia sateiden myöhästyttäessä kylvöjä. Kasvukausi oli kuitenkin monin paikoin suotuisa, vaikka keskikesän kuivuus leikkasi huippusatoja. Sadon laatu oli hyvä: hehtolitrapainot olivat korkeita eikä hometoksiiniongelmia juurikaan ollut.

Epävarmuus viljamarkkinoilla leimasi alkuvuotta. Sotatila Ukrainassa heilutti hintoja ja ennustettavuus oli vaikeaa. Parasta tulosta tekivät viljelijät, jotka käyttivät aiemmin hankittuja lannoitevarastoja ja pystyivät hyötymään historiallisen korkeista viljan hinnoista. Syksyllä hinnat heiluivat ja lähtivät laskuun eikä hintahuippujen varaan kannattanut laskea enää seuraavan vuoden viljelysuunnitelmia tehtäessä.

Aloitimme uudenlaista yhteistyötä sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa, mm. Kipsi 2.0-hankeessa ja Fazerin Golden Fields Finland Oy:n kanssa.

Kasvitilat kehittyvät ja kasvavat

ViljelyKasvu-palvelu tarjosi viljelijäryhmälle räätälöityä valmennusta tilavierailuineen sekä sparrausta tuotantoon ja talouteen. Vuoden teemoina olivat älymaatalous ja kasvukunto. Kasvukaudella seurattiin tiiviisti kasvustoja ja viljelijät, asiantuntijat ja tutkijat keskustelivat virtuaalisesti viljelytoimenpiteistä. Syksyllä havainnointiin maan kasvukuntoa ja analysoitiin ProAgria NIR-maa-analyysien tuloksia. Tiloille tehtiin myös KasviKat€-laskelmat talouden seurantaan ja johtamiseen.

Palvelun parasta antia olivat viljelijöiden keskenään jakama tieto ja kokemukset. Keskustelut kannustivat kokeilemaan uusia viljelytekniikoita ja lannoitusratkaisuja, ja auttoivat ratkomaan kiperiäkin tilakohtaisia kysymyksiä.

Viljelyn kehittämisohjelma kasvintuotantoon

Kertomusvuosi oli ohjelmakauden viimeinen, ja kasvitiloilla mietittiin tuotantopanosten kallistumisen ohella uuden, seuraavana vuonna voimaan tulevan tukijärjestelmän alenevia euroja ja vaikutuksia viljelynsuunnitteluun. Loppuvuodesta oltiin odottavalla kannalla ja monella tilalla pohdittiin tuotannon jatkamista. Viljelynsuunnittelun lähtökohdaksi asetettiinkin tilan kasvintuotannolle asettamat lyhyen ja pitkä aikavälin tavoitteet.

Viljelyn kehittämisohjelman toimenpiteitä, kuten tavoitekeskusteluja, kasvustokäyntejä ja kasvintuotannon tuotantokustannuslaskelmia sekä tuloksen arviointia, rahoitettiin Neuvo2020-järjestelmästä.

Ajantasaista tietoa päätöksentekoon

Seurasimme kasvukauden etenemistä reaaliaikaisesti koko kasvukauden ajan. Kerroimme sään vaikutuksesta kasvuun, kasvustojen kehityksestä sekä lannoituksen ja kasvinsuojelun tarpeesta asiakkaillemme eri kanavissa. Asiantuntijaverkostomme tuotti reaaliaikaista tietoa valtakunnallisiin ProAgrian kasvutilannekatsauksiin aina kylvöstä korjuuseen. Jaoimme pellonpientareilta havaintoja ja tietoa viljelijöille myös virtuaalisesti.

Kestävyys osana tarjontaamme

Vuoden aikana tehtiin uusia avauksia kestävän ja ilmaston muutosta hillitsevän viljelyn suuntaan.

Luomutuotanto

Mattias Anomaa Hattulasta kertoo pellonpiennartapahtumassa 21.9.2022 kokemuksiaan System Cameleonista, joka yhdistää muokkauksen, kylvön, lannoituksen ja harauksen. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä BT Agron kanssa.

Suotuisa kasvukausi nosti hehtaarisatoja myös luomutuotannossa. Koko maan luomuviljasato oli 54 % suurempi kuin vuonna 2021. Sen määrä Suomen koko viljan tuotannosta oli noin 5 %. Yli puolet luomuviljasadosta oli kauraa. Palkoviljojen viljely lisääntyi Etelä-Suomen luomupelloilla.

Etelä-Suomen alueella luomutilojen määrä ja -tuotannon laajuus pysyi aiemmalla tasolla. Luomutiloilla oli aistittavissa odotuksia ja epävarmuutta uuden CAP-kauden ja luomuasetuksen kynnyksellä. Kohonneet tuotantokustannukset näkyivät myös asiakastiloillamme. Niitä kompensoi kuitenkin hyvä sato ja kohonneet viljan hinnat (ProAgria Etelä-Suomen ViljelyKasvu Luomu -ryhmän tulokset 2022).

Puutarhatuotanto

Belgialaiset ja serbialaiset Cross Visit -retken vieraamme pääsivät tutustumaan Aspilan tilalla salaattilohkolle. "Onpa makeaa" totesivat vieraat. "Suomen kesäyöt ovat valoisia. Se tuo eri makua vihanneksiin, mutta on myös stressitekijä kasville, sillä se ei pääsee lepäämään”, kertoi  puutarhakasvien asiantuntijamme Marja Kallela. 

Jaoimme tietoa hyviksi havaituista kasvinsuojelun (IPM) menetelmistä Euroopan laajuisen havaintomaatilaverkoston avulla IPMWorks-hankkeessa, jota rahoittaa Euroopan komissio. Tässä laajassa hankkeessa oli mukana viljan-, öljykasvien-, viinin-, hedelmä-, avomaanpuutarha- sekä kasvihuonetuotanto. Markkinakelpoista satoa voidaan tuottaa IPM-menetelmiä yhdistämällä ensisijaisesti ei-kemiallisia, kuten mekaanisia, fysikaalisia ja biologisia, keinoja ja sitten vasta kemiallisia kasvinsuojeluaineita. https://ipmworks.net/

ProAgria Etelä-Suomi koordinoi 11 tilaa avomaan puutarha- ja koristekasvien havaintomaatilaverkostossa. Yhteistä näille kaikille tiloille oli pienten viljelypinta-alojen kasvinsuojelun haasteet. Eurooppalaisten viljelijöiden olosuhteet ja mahdollisuudet vaihtelevat niin etelästä pohjoiseen tultaessa kuin kasvukausien välillä merkittävästi. Tiedonvaihtoa tarvitaan, jotta voidaan viljellä taloudellisesti kannattavasti sato silloinkin, kun kuumuus, kuivuus, märkyys tai kylmyys haastaa.

Puutarha-asiantuntijoiden ja Anu Koiviston yhteistyönä valmistui Kasvikohtainen tuotantokustannus- ja kannattavuuslaskelmatyökalu, joka on vapaasti saatavilla avomaanpuutarhatilojen kokotilan katteen laskemiseksi. https://www.slf.fi/projekt/hortihubi-hanke/

Rakennussuunnittelu ja energia

Rakennussuunnittelun toimeksiannot ovat pääsääntöisesti olleet rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävän rakennussuunnittelun työtehtäviä. Investointitukikohteisiin laadittiin rakennuskustannusarvioita. Osa suunnittelukohteista liittyi ympäristön, eläinhyvinvoinnin ja ergonomian investointitukihakemusten suunnitelmaliitteiden ja kustannusarvioiden laadintaan.

Uusiutuvien energiaratkaisujen tarpeiden tarkastelu maatiloilla ja tilojen pienyritystoiminnoille on kasvusuunnassa. Energianeuvontatarve maatilakokoluokan biokaasulaitoksen toiminta- ja toteutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt. Energianeuvontakohteita oli vuoden aikana noin 50 kpl.

Rakennussuunnittelun suunnittelutarjouksista noin 70 % toteutui työtehtäviksi. Suunnittelukohteista lähes kaikki olivat uudisrakennuksia, muutos- ja peruskorjauskohteita oli selkeästi vähemmän.

Pääosa rakennussuunnittelun työtehtävistä liittyi tilakeskuksien tuotantorakennusten suunnitteluun ja investointitukihaun liitteiden laadintaan. Noin kolmannes suunnittelukohteista oli eläinrakennuksia ja lantaloita, kolmannes tuotantohalleja ja -varastoja sekä kuivureita. Viimeinen kolmannes muodostui asuinrakennuksista ja muista rakennuksista, kuten lämpökeskukset.

Lähes kaikkien toimeksiantojen osalta arkkitehtisuunnittelijalla oli myös kohteen pääsuunnittelutehtävät.

Kansainvälinen toiminta

Suomalaista miljardeja vuotta vanhaa kiveä suomalaisten ruokatuotteiden esillepanoa varten. Kuva: Jennifer Delhotellerie – Photographe, Paris

Vuoden aikana jatkoimme haastavassa kansainvälisessä tilanteessa vientitoimintaa ja tuimme edelleen vientiväyliä suomalaisille pk-elintarvikeyrityksille Ranskan luksustuotemarkkinoille yhdessä kohdemaan partnereiden kanssa. Mukaan tuli lisää kohdemaita Aasiasta. Jatkuva Ranskan, Keski-Euroopan ja Aasian markkinatilanteiden seuraaminen on ollut ensiarvoisen tärkeää, sillä se on tuottanut tietoa asiakkaillemme tietoa kansainvälistyvien asiakkaidemme toimien tueksi. Suomalaisia tuotteita on edelleen viety Ranskaan, joskin vaikeissa markkinatilanteissa. Jo vientitoimintaa harjoittavien yritysten kanssa on sopeutettu toimintaa markkinatilanteen mukaiseksi. Kansainvälistymisestä kiinnostuneita yrityksiä on opastettu konkreettisten vientivalmiuksien kehittämisessä kohti odotettua markkinoiden elpymistä. Teimme kohdennettuja markkinaselvityksiä asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

Ranskassa ravintola- ja catering-sektorin sulkeutuminen ja uudelleen avautuminen vähän kerrassaan on helpottanut yrityskohtaisten toimien toteuttamista markkinoilla. Jatkoimme aiemmin luotuja hyvien liikesuhteiden kehittämistä. Suomessa on yhdessä vientiyritysten kanssa kehitetty yritysten ja tuotteiden valmiuksia eri resurssein, mm. reseptiikkaa, uusia tuotteita, vientipakkauksia, visuaalisia ja sähköisiä materiaaleja, rahtitoimia sekä kohdemaiden menekinedistämistoimia.

Ukrainan sodan alkaminen helmikuussa tyrehdytti Suomen Venäjän kaiken kaupan, mutta Venäjälle luodut kumppanuudet eivät hävinneet sodan myötä. Sekä Pietarissa että Moskovassa tapahtui elintarvikkeiden maahantuonnin ja kotimaisen tuotannon suhteen uusia ratkaisuja. Tilanne Venäjällä oli vaikea ja se jatkuu tulevina vuosina.

Ruokareittejä rakentamassa Saimaan alueelle

Saimaan alue sai arvostetun European Region of Gastronomy -statuksen vuodelle 2024, jonka myöntämisen perusteluna oli kestävä elämäntapa, jossa ruoka, luonto, kulttuuri ja hyvinvointi yhdistyvät. Tunnustuksen myötä Saimaan alue pääsee kansainväliseen Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism -verkostoon, joka tuo erityisesti ruokaan liittyvää matkailua alueelle. Kansainvälisellä tasolla saatu arvostus avaa uusia mahdollisuuksia myös alueen ruoka- ja matkailuyrityksille. ProAgria Etelä-Suomi ja Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset liittyivät vuoden lopussa osaksi itäisen Suomen European Region of Gastronomy-ohjelmaa Voiman Merkit Etelä-Karjalassa -hankkeella. Vastuullamme on opastaa alkuperämerkkien käyttöä Etelä-Karjalan yrityksille.

Saimaan alue on liittynyt kansainväliseen Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism ruoka- ja kulttuurimatkailun verkostoon, joka edistää ruokakulttuurin monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Tunnustuksen luovutti järjestön presidentti Diane Dodd (oik.) ja vastaanotti European Region of Gastronomy -hankejohtaja Sari Kaasinen.

Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

Edistämme arjen taitoja, laadukasta elintarvikeketjua, maisemanhoitoa, yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä osana valtakunnallisen järjestön toimintaa.

Toimme vuoden aikana esiin suomalaista ruoantuotantoa ja ruoantuottajia, annoimme vinkkejä Huomisen hyviin tekoihin, kannustimme kotitarveviljelyyn sekä kasvisten käyttöön, viestimme luonnon monimuotoisuuden merkityksestä sekä tavoitimme satoja kävijöitä messuilla ja toimme esiin maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijuutta.

Vuoden maa- ja kotitalousnaisiksi valittiin Airi Kauppinen Etelä-Karjasta, Liisa Nurminen Hämeestä, Anneli Metso Kymenlaaksosta, Liisa Naapi Pirkanmaalta ja Marja-Liisa Mäkinen Uudeltamaalta.

MKN Maisemapalvelut

Teimme runsaasti selvityksiä ja kartoituksia asiakkaidemme toimeksiannosta. Tilaukset liittyivät muun muassa kulttuurimaiseman tuotteistamiseen matkailussa ja Natura-alueille sijoittuvien arvokkaiden lintuvesien laidunnusmahdollisuuksien selvittämiseen, kulttuurimatkailun sekä kaupunkiniittyjen ja -laidunten kehittämiseen, historiallisten linnoituskohteiden maisemanhoidon suunnitteluun sekä vieraslajien kartoittamiseen ja torjunnan suunnitteluun suurilla tehdasalueilla.

Valmistelimme vuonna 2023 käynnistyvän CAP-kauden ympäristösopimussuunnitelmia ja hankimme lisää osaamista luonnon monimuotoisuuteen liittyen sekä itsellemme että asiakkaillemme Lumotaito-hankkeen lukuisissa tilaisuuksissa.

Paikkatietoon liittyviä projekteja toteutettiin sekä asiakastöinä että omissa kehittämishankkeissa.

Kertomusvuonna päättynyt Lumolaidun verkosto -hanke palkittiin Ympäristöministeriön valitsemana vuoden parhaana maisemahankkeena.

MKN Ruokapalvelut

MKN Ruokapalvelut panostivat ravitsemustietouden lisäämiseen kuluttajille monien kampanjoiden ja hankkeiden kautta, kotimaisuutta unohtamatta.

Panostimme työkenttämme näkyvyyteen: esittelimme sen moninaisuutta ja vaihtelevuutta. Halusimme nostaa suomalaisen ruoan sankaritarinoissa vastuullisia maaseudun yrittäjiä esille edellisvuoden tapaan, järjestimme Suomalaisen ruoan päivän etkot lehmälaitumella, jonne kutsuimme mediaa ja ruoka-alan toimijoita paikalle. Sosiaalisen median joulukalenterissa toimme esille monipuolista työtämme.

Vastuullisuus ja järjestömme arvot kuvastavat myös toimintaamme. Ruokakursseilla nostimme esille aina kotimaiset ja sesongin mukaiset raaka-aineet sekä kasvistenkäytön lisäämisen. Myös ruokahävikki ja sen vähentämiseen tähtäävät toimet näkyivät vahvasti niin kursseilla kuin muussakin toiminnassa. Alkuvuonna olimme mukana Älä ruoki hukkaa -kampanjassa peruskouluissa ja syksyllä jalkauduimme kuluttajien pariin Hävikkiviikolla. Toteutimme myös Päijät-Hämeeseen pienen esiselvityshankkeen, jossa pyrittiin lisäämään kotimaisen järvikalan käyttöä peruskouluissa.

Kampanjoimme kotimaisten erikoiskasvien jalkauttamiseksi kuluttajille ja ruoka-alan ammattilaisille ruokakurssien, tapahtumien ja luentojen kautta. Kampanjaa rahoitti MTK-säätiö. Lisäksi pidimme erilaisia luentoja ja kursseja liittyen lasten ja vanhusten ravitsemukseen.

Kohtasimme eri-ikäisiä henkilöitä, joita kiinnosti oma ja toisten hyvinvointi ravitsemuksellisesti. Asiantuntijuuttamme tilasivat yritykset, kunnat, kolmannen sektorin toimijat ja omat jäsenyhdistykset. Yhteistyömme ProAgria Etelä-Suomen kanssa tiivistyi monelta osin.

Työmme ruokakasvatuksen parissa jatkuu myös tulevaisuudessa. Osaamisellemme on selkeä tarve kentällä. Jalkaudumme suoraan asiakkaiden luo hyvin käytännönläheisin toimin.

MKN Yrityspalvelut

MKN Yrityspalveluilla tuemme maaseudun yrityksiä. Maistuva Maaseutu -tunnustus annettiin jo kuudetta kertaa Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Uudenmaan ruoka- ja elintarvikealan yrityksille tai tuottajille. Tunnustuksella nostetaan esille maaseudun maistuvia paikallisruokayrityksiä ja kannustaa yrittäjiä kehittämään tuotteitaan ja yritystään sekä olemaan rohkeasti ylpeä omasta työstään. Maakunnittain tunnustuksen saajiksi valittiin Etelä-Karjalasta Kalakauppa Forelli Etelä-Karjalasta, Nikkarin Maatila Hämeestä, Mustila Viini Oy Kymenlaaksosta, Pieni juurileipomo Pirkanmaalta sekä pikkuOmena Uudeltamaalta. Tunnustukset jaettiin Farmari-messuilla Mikkelissä 1.7.2022.

Maaseutumarkkinat järjestettiin 32. kerran syyskuussa Lappeenrannan kauppatorilla. Maaseutumarkkinat on vahvasti lähiruokatapahtuma sekä maaseudun ja kaupungin kohtaamispaikka 70 yrityksen voimalla. Yrittäjiltä saadun palautteen perusteella Lappeenrannan Maaseutumarkkinat on heidän parhaimpia myyntitapahtumia.

Maaseutuyrityksille kohdennetuilla Neuvo maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -palvelulla autettiin neljää yritystä mm. liiketoiminnan kehittämisessä talouden hallintakysymyksissä.

Hygieniaosaamiskoulutuksia järjestettiin osin myös webinaareina 9 kpl, joissa oli 96 osallistujaa. Hygieniapassitestiin osallistui 144 henkilöä. Hygieniaosaamisen vahvistaminen edistää ruoka- ja elintarvikealan yrityksissä ruokaturvallisuutta ja toiminnan laatua.

Kaakkois-Suomen elintarvike- ja ruoka-alan yrittäjyyden kehittämiseksi jatkui Uudet askeleet elintarvikealalla Kaakkois-Suomessa -hanke. Sen tavoitteena on parantaa ja vahvistaa tiedottamista elintarvikealan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista ja vahvistaa elintarvikealan yrittäjien osaamista sekä yritysten kilpailukykyä mm. seminaarien, työpajojen ja opintomatkojen avulla. Työpajoja järjestettiin kaksi ja niissä oli yhteensä 26 osallistujaa. Opintomatkalle Varsinais-Suomeen lähti seitsemän yrittäjää.

Kaakkois-Suomen elintarvikeyrittäjiin kohdistui myös Artesaaniruoka pienten elintarvikeyritysten kilpailukyvyn vahvistajana -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen pienten elintarvikeyritysten kilpailukykyä ja valmiuksia toimia kannattavasti ruokaketjussa. Hankkeen toimenpiteenä tiedotettiin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueiden yrittäjiä kilpailusta, yrittäjille pidettiin Artesaaniruoka SM -kilpailuinfo, osallistujia seitsemän, sekä otettiin yhteyttä yrityksiin kilpailutuotteiden arvioimiseksi. Olimme mukana järjestämässä Artesaaniruoka SM 2022 -kilpailua Lappeenrannassa 21.–23.9.2022. Kilpailussa viisi tuomaristoryhmää arvioi 110 tuotetta, jotka oli lähettänyt 58 eri yritystä.

Tainionvirran II -yritysryhmähanke saatiin päätökseen 30.9.2022. Viimeisenä vuonna hankkeessa keskityttiin destinaatiomarkkinointiin. Yritysryhmä osallistui VisitLahden 100syytä -kampanjaan ja toteutti oman digimarkkinointikampanjan. Kampanjoissa käynnistettiin myös vaikuttajamarkkinointia. Kampanjat kiinnitettiin ryhmälle perustettuun Tainionvirta.fi -sivuun. Tainionvirta menestyi kampanjoissa erinomaisesti.

Koordinoimme Nuuksio Lakeland ja Lentoon -yritysryhmähankkeita, joita hallinnoi Vihdin kunta. Nuuksio Lakeland päättyi vuodenvaihteeseen. Viimeisenä vuonna yritysryhmä sai valmiiksi yhteisen tuotemanuaalin, markkinakartoituksen ja matkanjärjestäjille suunnatun myyntikanavan sekä yhteisen verkkokaupan. Syksyllä toteutettiin virtuaalinen FAM Trip valituille kansainvälisille matkanjärjestäjille. Nuuksio Lakeland jatkaa toimintaansa hankkeen päätyttyä laajemmalla kokoonpanolla osakeyhtiömuotoisena.

Lentoon-hanke käynnistyi syyskuussa. Hankkeessa kehitetään Vihti Landeluksus -tuoteperhe osaksi Vihdin kunnan matkailumarkkinointia. Yritysryhmä teki ensimmäisen benchmarking-matkansa ja käynnisti yrityskohtaiset kehittämistoimet. Yritysryhmässä on seitsemän vihtiläistä yritystä. Hanke päättyy 31.12.2024.

Hämeen kalatalouskeskus

Toimimme Hämeen kalatalouskeskuksessa vesialueiden omistajien edunvalvojana. Hoidamme heidän kanssaan yhteistyössä kalavesiä ja järjestämme kalastusta. Myös erilaiset kalataloudelliset seurannat, kalastuksen valvonta sekä virtavesien kunnostukset muodostavat merkittävän osan vuotuisesta toiminnastamme. Vuosi oli kalatalousneuvonnan 114. toimintavuosi Hämeessä.

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien toteuttaminen

Kalatalousalueiden lakisääteiset käyttö- ja hoitosuunnitelmat ohjaavat kalaveden hoitoa ja kalastusta. Olimme mukana toteuttamassa ja neuvomassa suunnitelmiin kirjattuja toimenpiteitä.

Kunnostuksia ja seurantaa

Toimintamme perustana ovat erilaiset kalataloudelliset kunnostukset ja seurannat. Toteutimme useita virtavesien kunnostussuunnitelmia ja kunnostusten ohjauksia kuten Päijänteen luusuakosken Kalkkistenkosken kunnostuksen. Teimme koekalastuksia ja kalojen iän- ja kasvumäärityksiä kymmenille eri vesistöille.

Verkkomyyntipalvelu ostaluvat.fi lisäsi suosiota

Vuoden aikana kalastuslupien nettimyynti laajeni huomattavasti myös valtakunnallisesti. Yhdessä Keski-Suomen kalatalouskeskuksen kanssa omistamamme verkkokauppa ostaluvat.fi myi yhteensä 130 osakaskunnan ja kalatalousalueen lupia.

Oma hautomo tuotti Päijänteen uhanalaisen vaeltavan taimenen poikasia istutuksiin

Kalatalouskeskuksen Vääksyn hautomolla Päijänteestä pyydettyjen taimenten mädin haudotus onnistui yli odotusten. Kevään aikana lähti 28 000 taimenen poikasta istutuksiin. Emokalapyyntien ja istutusten avulla tuetaan erittäin uhanalaisen Päijänteen vaeltavan järvitaimen kannan elvyttämistä.

Talouden tunnusluvut

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä maatalouden kustannuskriisi aiheuttivat alkuvuoden aikana asiakaskunnassamme epävarmuutta, mikä näkyi palvelumyynnin heikentymisenä kevätkauden aikana. Palvelujen kysyntä asettui syyskaudella normaalille tasolleen, mutta vuoden kokonaistulos jäi 282 000 euroa alijäämäiseksi.

Ennakoimme myös vuoden 2023 voimaan tulevan uuden CAP 27 -kauden myötä voimistuvaa palvelukysyntää sekä omaa sukupolvenvaihdostarvettamme rekrytoimalla toimintavuoden aikana 16 uutta asiantuntijaa, mikä myös vaikutti tulokseemme, mutta on välttämätön investointi tulevaisuuteen.

Yhteystiedot

ProAgria Etelä-Suomen hallitus

Puheenjohtaja Pakkasmaa Pauliina, pauliina@pakasentila.fi, 050 528 3342, Pakasentie 17, 09430 Saukkola

Ajantasaiset henkilöstömme yhteystietomme löytyvät osoitteesta https://www.proagria.fi/keskukset/proagria-etela-suomi.