Vuosikertomus 2020


Meistä lyhyesti

Palveluja, koulutuksia ja pienryhmiä verkossa
Vuotta leimasi koronaepidemian nopea ja yllättävä leviäminen, mikä vaikutti monella tavoin myös maaseutuyrityksiin ja elinkeinotoimintaan, kuten myös oman toimintatapamme muutoksiin.
 
Monialaiset maaseutuyritykset, varsinkin palvelualalla toimivat, joutuivat kevään aikana sopeutumaan epidemian aiheuttamaan asiakaskysynnän vähenemiseen sekä rahoitusongelmiin, mikä lisäsi merkittävästi yritysasiantuntijapalvelujen ja rahoitusneuvonnan tarvetta. Omat palveluprosessimme keskittyivät entistä enemmän verkkopalvelualustojen ja -sovellusten hyödyntämiseen. Myös erilaiset koulutus- ja pienryhmätapahtumamme toteutettiin pääsääntöisesti webinaareina ja etäkokoontumisina.
 
Kevään myötä kasvoi huoli maaseutuyritysten työntekijöiden saatavuudesta etenkin puutarha- ja erikoiskasvisektorilla. ProAgria Etelä-Suomi osallistui aktiivisesti ProAgrian, MTK:n ja Suomen Kylät ry:n perustaman Töitä Suomesta Oy:n työnvälityspalvelun toimintaan sekä asiakaspalvelun toteuttamiseen työvoimahaasteita kohdanneille yrityksille.
 
Maitotilasektorilla Valion maidonhankintaosuuskuntien asiakkaat siirtyivät uuteen sopimustuotantomalliin, mikä omalta osaltaan ohjasi myös asiantuntijapalvelujen kysyntää taloussuunnittelua kohtaan.
 
Poikkeuksellinen vuosi korosti myös kotimaisen elintarvikeketjun merkitystä huoltovarmuuden säilyttämisessä.  
 
Vuosi 2020 oli ProAgria Etelä-Suomen 174. toimintavuosi.

 

Avainlukumme ja kohokohdat

Olemme vahvasti mukana asiakkaidemme liiketoiminnan kehittämisessä.
Olemme vahvistaneet asiakkaidemme liiketoiminnan kehittämiseen keskittyvän strategisen johtamisen palvelua. Olemme myös kehittämässä valtakunnallista Strategia+ -palvelukonseptia.
 
Toteutimme uudenlaisen maatilayrityksen strategiseen suunnittelun kehittämiseen tähtäävän uudenlaisen koulutuskokonaisuuden yhteistyössä noin 50 tulevaisuuttaan kehittävän maaseutuyrittäjän, S-ryhmän ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa.
 
Jatkoimme maatilojen, ympäristön ja maisemanhoidon, energiatehokkuuden ja maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävää hanketoimintaa.
 
Kuntasektorin osuus asiantuntijapalvelujemme käyttäjänä kasvaa. Olemme vakiinnuttamassa asemaamme mm. kuntien elinkeinopalvelujen sekä maisemanhoitoratkaisujen toteuttajina.
 
Kasvintuotantotilojen palveluja on kohdistettu entistä enemmän kasvukauden aikaisiin neuvontakäynteihin, jolloin nähdään suunnitelmien toteutuminen käytännössä. Olimme mukana hiilipäästöjen vähentämistä edistävässä hanke- ja pienryhmätoiminnassa.
 
Maitomittareiden testaus on valtakunnallisesti vakiintunut perustamaamme testauspisteeseen Riihimäelle.
 
Vahvistimme asemaamme yritysten kumppanina liiketoiminnan elinkaaren eri vaiheissa. Olemme voineet auttaa asiakkaitamme myös alueellisten kehittämishankkeiden tuella. Muodostimme yritysryhmiä eri toimialoille. Laajensimme sarkaamme Työ- ja elinkeinoministeriön auktorisoimana yritysten kehittämispalvelujen asiantuntijana.
 
Kansainvälisessä yhteistyössä edistämme pienten elintarvikeyrittäjien mahdollisuuksia päästä sekä Ranskan että Venäjän markkinoille.
 
Kannustimme maaseudun yrittäjyyttä jo neljättä kertaa maakunnallisella Maistuva maaseutuyritys tunnustuksella.
 
Maidontuotannon tuotosseurantapalvelut kattavat lähes on 85 % alueemme lehmämäärästä.
 
Lampaiden tuotosseurannassa on 120 tilaa.
 
Liikevaihtomme vuonna 2020 oli 8,6 miljoonaa euroa, josta 72 prosenttia kertyi palvelumaksuista. Tämä tulos on tehty n. 120 asiantuntijan panoksella (113 htv).
 

Toimintamme perusta

Onnistumme yhdessä!

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa. Olemme

1. asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani,

2. kestävästi kannattava ja vaikuttava,

3. aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä ja

4. suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö.

Meille tärkeää on asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kilpailukyky ja kannattavuus. Panostamme siihen palveluillamme ja osaamisellamme. Ydinosaamistamme ovat maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan, kehittämiseen ja johtamiseen kuuluvat asiantuntijapalvelut. Näkökulmanamme ovat johtaminen, talous ja tuotanto. Ydinosaamistamme tukevat jäsen- ja asiakassuhteen ylläpito ja kehittäminen. Sidosryhmä- ja kumppaniverkostomme täydentävät ydinosaamistamme.

Olemme ProAgria-ryhmän jäsen sekä maaseutuneuvonnan alueellinen organisaatio, joka aloitti toimintansa 1.1.2013, kun yhdistyivät ProAgriat Etelä-Karjala, Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa ja Uusimaa.

Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.

Vuosi 2020 oli ProAgria Etelä-Suomen 174. toimintavuosi (neuvonnan juuret johtavat vuonna 1847 perustettuun Viipurin läänin maanviljelysseuraan). 

 

Ajatuksia avainhenkilöiltä

Toimitusjohtajan katsaus

Koronavuosi kiritti meitä kehittämään toimintatapojamme.

 

Olemme edelleen vahvasti mukana asiakkaidemme arjessa

Päättynyt vuosi on haastanut meitä mukautumaan toimintaympäristön muutoksiin omaa organisaatiomme kehittämällä, siirtymällä yhä enemmän sähköisiin palveluihin ja suunnittelusovelluksiin sekä kehittämällä verkossa tapahtuvia asiakaskohtaamisiamme ja koulutustilaisuuksiamme.

Keväällä yllättäen puhjennut koronaepidemia lisäsi entisestään tarvetta etänä toteutettaville asiakaspalveluratkaisuille. Tarvetta on ollut sähköisen tilipalveluprosessin laajentamiseen, asiakkaan ja asiantuntijan yhteiselle sähköiselle työpöydälle, asiakaskohtaamisiin verkossa sekä uudenlaisten pienryhmä- ja koulutusfoorumien luomiseen.

Samalla painottui tarve huolenpitoon asiakkaistamme. ProAgria Etelä-Suomi oli käynnistämässä valtakunnallista asiakaspalvelukeskusta, jonka tehtävänä oli pitää yhteyttä maatilayrityksiin ja selvittää asiakkaidemme tuen tarvetta koronaepidemian pahetessa. Tätä kautta toimintamme painottui entistä enemmän myös kriisiyritysten rahoitusneuvontaan sekä yritysten työvoimakysymyksiin.

Yhä kasvava osa asiakkainamme olevista, toimintaansa kehittävistä maatiloista ja yrityksistä toimiikin myös työnantajan roolissa, minkä vuoksi henkilöstön kehittämispalvelut ja osaaminen ovatkin muodostumassa tärkeäksi osaksi asiantuntijapalvelujamme.

Jotta pystymme vastaamaan entistä tehokkaammin asiakkaidemme haasteisiin, otimme käyttöön omassa organisaatiossamme uuden palvelutiimirakenteen. Liiketoiminnan kehittämiseen keskittyy strategisen johtamisen tiimi, johon olemme keskittäneet strategiseen taloussuunnitteluun, maatilayrityksen johtamiseen henkilöstöasioihin, investointien suunnitteluun, omistajanvaihdoksiin, yhtiöittämiseen sekä yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvän ydinosaamisemme.

Tuotannon suunnittelutiimi puolestaan keskittyy pitämään huolta asiakkaistamme jokapäiväiseen arkeen liittyvän tuotannon ja talouden suunnittelussa sekä hallinnassa.

Toimintaansa monipuolistavien maaseutuyritysten huolenpidosta ja kehittämisestä vastaa puolestaan yritys- ja tilipalvelutiimi, joka nimensä mukaisesti vastaa myös tilitoimistopalveluistamme.

Kuntasektorin osuus asiantuntijapalvelujemme käyttäjänä on koko ajan kasvussa. Olemme vakiinnuttamassa asemaamme mm. kuntien elinkeinopalvelujen, maisemanhoitoratkaisujen sekä valumavesiin liittyvien suunnittelupalvelujen tuottajana. 

Otimme digiloikan

Poikkeuksellisen vuoden aikana vahvuudeksemme osoittautui valmiutemme sähköisiin palveluihin ja palvelusovelluksiin. Olemme pystyneet pitämään yhteyttä asiakkaisiimme verkossa järjestettyjen pienryhmätapaamisten, laajempien webinaarien, henkilökohtaisten etäpalaverien avulla sekä kehittämällä sähköistä tilipalveluprosessia, Minun Maatilani palvelualustaa, maatilayrityksen johtamista palvelevaa Bisnes+ -kokonaisuutta ja kotieläintuotannon ja viljelysuunnittelun sovelluksia.

Sähköisten palvelujen kehittämistahdista huolimatta olimme ja tulemme olemaan asiakkaidemme tavattavissa myös paikan päällä.

 

Hallituksen näkökulma

Onneksi neuvonnalla oli valmiudet siirtyä toimimaan eri tavoin etäyhteyksin keväällä alkaneessa koronapandemiassa.

Vuosi 2020 jää muistiin muutosten vuotena sekä ProAgria Etelä-Suomessa että koko maailmassa. Alkuvuonna talous lähti hyvään kasvuun. Keväällä alkanut koronapandemia rajoitti ihmisten liikkumista ja tapaamista, mutta onneksi neuvonnalla oli valmiudet siirtyä toimimaan eri tavoin etäyhteyksin. Hallitukselle etäkokoukset ovat olleet tuttuja jo pitkään.
 
Ilmasto- ja ympäristöasiat, tilojen kannattavuus kulutustottumusten muuttuessa ja neuvonnan anti asiakkaitten tarpeita vastaten ovat tärkeimpiä kohteita toiminnalle. Asiakkaamme tekevät raskasta ja arvokasta työtä elintarviketuotannon ja maaseudun elinvoimaisuuden eteen, mutta saavat silti kohtuuttomasti julkista moitetta ja arvostelua. Asiakkaiden tukeminen ja puolueettoman tiedon jakaminen on entistäkin tärkeämpää.
 
Muutos on jatkuvaa ja entiseen ei palata koskaan. Maaseudun ja kotimaisen elintarviketuotannon puolesta teemme työtämme edelleen.
 
Ja lupaamme tehdä sen paremmin.
 
Pauliina Pakkasmaa
Hallituksen puheenjohtaja
ProAgria Etelä-Suomi

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Olemme jäsentemme hallinnoima organisaatio.

Olemme ProAgria-ryhmän jäsen ja alueellinen asiantuntijaorganisaatio, joka syntyi vuoden 2013 alussa ProAgrioiden Etelä-Karjala, Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa ja Uusimaa yhdistyttyä.
 
Palveluksessamme on 120 tuotannonsuunnittelun, ruokaketjun, yritystalouden, maisemasuunnittelun sekä taloushallinnon ammattilaista, jotka tekivät vuoden 2020 aikana 116,5 henkilötyövuotta. 
 
Tarjoamme palvelujamme niin jäsenistölle kuin muillekin asiakkaille. Liikevaihtomme vuonna 2020 oli 8,9 miljoonaa euroa.
 
ProAgria Etelä-Suomella oli vuonna 2020
 
yrittäjäjäseniä 828
henkilöjäseniä 110
jäsenyhdistyksiä 223, joissa jäseniä 11 361
yhteisöjäseniä 217
 

ProAgria Etelä-Suomen edustajisto

Ylintä päätösvaltaa ProAgria Etelä-Suomen hallinnossa käyttää edustajisto, joka muodostuu 50 henkilöstä. Edustajisto kokoontui syys- ja joulukuussa. Edustajiston puheenjohtajana 2020 toimi Matti Simonen Pirkanmaalta ja varapuheenjohtajana Terhi Löyttyniemi Hämeestä.
Edustajiston jäsenet 2020 – 2023
 
Etelä-Karjalasta:
Helkala Pekka, Lappeenranta
Husu-Tuuliainen Tarja, Lemi
Kolhonen Ilpo, Taipalsaari
Pesonen Helena, Rautjärvi, Simpele
Sahlman Heli, Taipalsaari
Marko Suutari, Taipalsaari
 
Hämeestä:
Anttila Risto, Hattula
Joutsimatka Jouni, Kuhmoinen
Keijälä Markku, Janakkala
Kivistö Petteri, Asikkala
Laurila Marko, Hattula
Laiho Juha-Matti, Kärkölä
Löyttyniemi Terhi, Hämeenkoski
Mäkinen Kaarina, Hollola
Pietilä Tuomas, Tammela
Siivola Riitta, Janakkala
Suonpää Juha, Jokioinen
Vaittinen Elina, Akaa 
 
Kymenlaaksosta:
Junkkari Tuomo, Kouvola (Ummeljoki)
Kuutti Petri, Kouvola (Valkeala)
Niemi Kari, Kouvola
Lallukka Anuriikka, Iitti
Matikainen Harri, Kouvola
Oivaranta Jani, Kouvola (Ummeljoki)
Pekkala Merja, Iitti
Tylli Markus, Miehikkälä
 
Pirkanmaalta:
Aspila Taina, Pälkäne
Hietalahti Kalle-Pekka, Tampere
Hämylä Tuire, Hämeenkyrö
Jokinen Virpi, Ylöjärvi
Kyykkä Tuomas, Sastamala
Lindell Teija, Ruovesi
Linnainmaa Pekka, Pälkäne
Naapi Liisa, Längelmäki
Pohjala Jussi, Orivesi
Potila Tuomas, Hämeenkyrö
Rönni Marja, Pälkäne
Salmesvuori Veikko, Tampere
Simonen Matti, Ruovesi
Tuomisto Ilkka, Hämeenkyrö
Virtanen Airi, Sastamala  
 
Uudeltamaalta:
Fabritius Markku, Myrskylä
Halme Henrikki, Vihti
Kiviluoto-Pakarinen Katariina, Lohja
Leinamo Liisa, Karkkila
Lindqvist Toni, Myrskylä
Malin Mika, Vihti
Saario Anne, Vihti
Sohlman Juha, Vihti
Ilari Sundberg, Mäntsälä
 

ProAgria Etelä-Suomen hallitus 

Puheenjohtaja
 
Jäsenet
Helkala Teemu, Kymenlaakso
Niemi Keijo, Pirkanmaa
Mänki Marianne, Häme 
Sjölund Kaj, Uusimaa
Suutari Kai, Etelä-Karjala
 

Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus

Puheenjohtaja
Alanne Päivi, Uusimaa
 
Jäsenet 
Sahlman Heli, Etelä-Karjala
Vaittinen Elina, Häme
Raininko Mari, Häme
Porkka Anu, Kymenlaakso
Aho Anna-Maija, Pirkanmaa
Kantonen Katri, Pirkanmaa
 

Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten edustajisto 2019-2022 

Etelä-Karjalasta:
Seppänen Reetta
Kahra Johanna
Lensu-Saukkonen Helena
Limatius Tiia
 
Hämeestä:
Kivikko Jaana, pj
Mäkinen Kaarina
Tiirikkala-Toivonen Natja
Eskola Elina
Mäkelä Satu
Tiilikkala Kati
Vaittinen Iida
Julin Marianne
 
Kymenlaaksosta:
Koskinen Päivi
Pekkola-Virtanen Minna, varapj
Vääntäjä Sovi
 
Pirkanmaalta:
Kallio Selja
Liitti Terhi
Salomaa Anni
Luokkanen Sinikka
Koivisto Paula
Sahra Pirjo
Äijälä Arja
Valkeeniemi-Tasanen Leena
 
Uudeltamaalta:
Sohlman Jaana
Holm Niina
Elolampi Pepina
Oksanen Kirsi
Kylänpää Tiia
Elttula Tiina/Hiitola Riitta 
 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Olemme Etelä-Suomen merkittävin maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittäjäorganisaatio.
Olemme asiakasmäärältämme sekä palvelutoiminnaltamme ja maantieteelliseltä kattavuudelta suurin ProAgria–keskuksista. Toiminta-alueellamme on noin 12 500 maatilaa ja 10 000 maaseudun mikroyritystä. Vuosittain asiantuntijapalvelujamme käyttää lähes 10 000 maatilaa tai maaseutuyrittäjää.
 
Palvelutoimintamme kattaa varsinaisen tuotannon ja talouden hallinnan lisäksi myös yrityksen strategisen johtamiseen, riskien hallintaan, yrittäjän jaksamiseen, elintarvikeketjun kehittämiseen ja hyvinvointiin sekä ympäristön tilan kohentamiseen liittyvän asiantuntemuksen. 
 
Meillä on vahva rooli maaseudun elinkeinotoiminnan ja maaseutuympäristön kehittämishanketoiminnassa. Jatkoimme Manner-Suomen maaseutuohjelman tuella maatilojen, ympäristön ja maisemanhoidon, energiatehokkuuden ja maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävää hanketoimintaa. Loimme myös pienille elintarvikejalostajille edellytyksiä vientitoiminnan kehittämiseen.
 
Osallistuimme aktiivisesti alueemme elinkeinotoiminnan kehittämiseen myös seudullisen yrityspalveluyhteistyön avulla. Tavoittelimme mm. elinkeinoyhtiöiden, uusyrityskeskusten sekä muiden toiminta-alueemme elinkeinojen kehittäjätahojen kumppanina palveluverkoston varmistamista niin aloittaville kuin kasvua hakevillekin maaseutualueiden pk–yrittäjille.
 
Rakensimme edelleen yhteistyöverkostoja elintarvikeketjun toimijoiden ja kuluttajien välillä. Toteutimme yhteistyössä S-ryhmän ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa maatilayrityksen strategista suunnittelua ja kuluttajakäyttäytymisen megatrendejä luotaavan valmennuskokonaisuuden, johon osallistui n. 50 maaseutuyrittäjää. 
 

Toimimme kansainvälisesti

Haemme aktiivisesti suomalaisille elintarvikealan pienyrityksille mahdollisuuksia markkinoiden laajentamiseen ja tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen myös uusien vientikanavien ja logistiikkamahdollisuuksien avulla.

Olemme vakiinnuttaneet vientiväylät suomalaisille pk-elintarvikeyrityksille sekä Venäjälle premium- että Ranskaan luksustuotemarkkinoille. Sen onnistumiseksi olemme valikoineet yritykset ja tuotteet, testanneet monivaiheisesti, saattaneet tuotteet markkinoille ja toteuttaneet menekinedistämistä vientiä tukemaan. 

Venäjällä sillanpääasemat ovat Pietarissa ja Moskovassa yhdessä Baltrading Ltd:n kanssa. Ranskassa pääkohdealue on catering- ja herkkukauppasektori Pariisissa. Molemmissa kohdemaissa elintarvikkeiden nettikauppa on mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille. Koronatilanteen vuoksi viennin toimenpiteitä sopeutettiin yhdessä vientiyritysten ja kohdemaan kaupallisten partnerien kanssa taloustilanteeseen sopiviksi. Tavoitteena on säilyttää nämä sillanpääasemat yli korona-ajan. 

Venäjällä ruplan heikentynyt kurssi loi haasteita vientitoimille. Ranskassa ravintola- ja catering-sektorin sulkeutuminen on vähentänyt toiminnan volyymia vuoden aikana. Olemme ylläpitäneet molemmissa maissa aiemmin luotuja hyviä liikesuhteita. Suomessa on yhdessä vientiyritysten kanssa kehitetty yritysten ja tuotteiden valmiuksia eri resurssein , mm. reseptiikkaa, uusia tuotteita, vientipakkauksia, rahtitoimia sekä kohdemaiden menekinedistämistoimia. 

 
 
Åby Foods Oy Ab Ltd:n, Porvoo, ruisterälehtituotteille kehitettiin ranskalaisittain luksus-tuotepakkaukset Ranskan yritysryhmähankkeessa Suomalaisia luksus- ja huippuelintarvikkeita Ranskaan.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
FP Kotaja Oy:n Finnish Plant -ruusunterälehtihillo on löytänyt tiensä ranskalaisten herkkusuiden pöytään. 
 
 

Osaamisen kehittäminen ja henkilöstömme

Osaava ja motivoitunut henkilöstö on keskeinen arvomme.
Henkilöstömme vahvuus oli 103,3 htv henkilötyövuotta ja 124 työntekijää. 
 

Osaamisen kehittäminen

Käymme henkilöstön kanssa vuosittain säännölliset tavoite- ja tuloskeskustelut. Kehityskeskusteluissa luomme henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat, jotta osaamisemme vastaa tulevaisuudessakin asiakkaidemme tarpeita. Henkilöstön kouluttaminen tapahtuu pääsääntöisesti joko omana tai Keskusten Liiton koulutuksena. 
 
Sisäisen koulutuksemme perustan muodostaa palvelukohtaisten osaamisvastaavien toiminta. He vastaavat uusien työntekijöidemme palvelukohtaisen perehdyttämisen sisällöstä sekä palveluiden tasalaatuisuudesta. Osaamisvastaavat kokoavat palveluiden tekijöitä säännöllisiin palavereihin pohtimaan käytännön työssä esiin nousseita asioita sekä välittämään uusinta tietoa. Osaamisen kehittämiseen käytimme yhteensä 4,04 % työajasta. 
 
Osaamisen kehittämisen painopisteenä oli etätyöskentelyn ja sähköisten palvelujen käyttö. 
 

Työhyvinvointia kehitetään yhteistyössä

Työhyvinvoinnin perustanamme on koko alueella yhdenmukainen, laajennettu työterveyshuolto.
 
Työhyvinvoinnin seurannasta, työsuojelusta sekä henkilöstöpolitiikan kehittämisestä vastaa henkilöstön edustajien ja johdon yhteinen YT-toimikunta. Henkilöstö on sopeutunut hyvin etätyöskentelyyn, vaikka se on luonut omat haasteensa työhyvinvoinnin seurantaan ja ylläpitoon. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 1,74 % työajasta.
 

Vuoden proagrialainen

Vuoden proagrialaiseksi valittiin koko ProAgria Etelä-Suomen henkilöstö, joka on tehnyt töitä hyvällä asenteella ja joustavuudella muuttuneesta toimintaympäristöstä huolimatta. 
 
 

Osaamisen kehittäminen ja henkilöstömme

Osaava ja motivoitunut henkilöstö on keskeinen arvomme.
Henkilöstömme vahvuus oli 103,3 htv henkilötyövuotta ja 124 työntekijää. 
 

Osaamisen kehittäminen

Käymme henkilöstön kanssa vuosittain säännölliset tavoite- ja tuloskeskustelut. Kehityskeskusteluissa luomme henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat, jotta osaamisemme vastaa tulevaisuudessakin asiakkaidemme tarpeita. Henkilöstön kouluttaminen tapahtuu pääsääntöisesti joko omana tai Keskusten Liiton koulutuksena. 
 
Sisäisen koulutuksemme perustan muodostaa palvelukohtaisten osaamisvastaavien toiminta. He vastaavat uusien työntekijöidemme palvelukohtaisen perehdyttämisen sisällöstä sekä palveluiden tasalaatuisuudesta. Osaamisvastaavat kokoavat palveluiden tekijöitä säännöllisiin palavereihin pohtimaan käytännön työssä esiin nousseita asioita sekä välittämään uusinta tietoa. Osaamisen kehittämiseen käytimme yhteensä 4,04 % työajasta. 
 
Osaamisen kehittämisen painopisteenä oli etätyöskentelyn ja sähköisten palvelujen käyttö. 
 

Työhyvinvointia kehitetään yhteistyössä

Työhyvinvoinnin perustanamme on koko alueella yhdenmukainen, laajennettu työterveyshuolto.
 
Työhyvinvoinnin seurannasta, työsuojelusta sekä henkilöstöpolitiikan kehittämisestä vastaa henkilöstön edustajien ja johdon yhteinen YT-toimikunta. Henkilöstö on sopeutunut hyvin etätyöskentelyyn, vaikka se on luonut omat haasteensa työhyvinvoinnin seurantaan ja ylläpitoon. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 1,74 % työajasta.
 

Vuoden proagrialainen

Vuoden proagrialaiseksi valittiin koko ProAgria Etelä-Suomen henkilöstö, joka on tehnyt töitä hyvällä asenteella ja joustavuudella muuttuneesta toimintaympäristöstä huolimatta. 
 
 

Kehitystyö ja hankkeet

Hanketoiminta mahdollistaa uuden, toimialaa tukevan tiedon välittämisen asiakkaillemme sekä asiakastarpeisiin liittyvien työkalujen ja ratkaisujen kehittämisen.
ProAgria Etelä-Suomen aktiivinen hanketoiminta painottui strategian keskeisiin teemoihin: 
 
maatila- ja pienyrityksen johtaminen 
ympäristöasioiden edistäminen sisältäen vesitalouden, maiseman ja maankasvukunnon kehittämisen
 
Käytössämme olivat tiedonvälitys-, koulutus-, kehitys- sekä yritysryhmähankkeet, joita toteutimme yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. 
 
Hankerahoituksen avulla pystytään tiiviisti – yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa – luomaan ratkaisuja maatilojen ja maaseudun pienyritysten ongelmiin ja tarpeisiin, mikä vahvistaa eteläsuomalaisen maaseudun elinvoimaa. 
 
Erityisen vaikuttavia ovat pienryhmätoiminta ja erilaiset koulutuspäivät myös erityisoloissa korona-aikaan. Nämä ovat mitä parhaimpia tilaisuuksia jakaa hyviä käytäntöjä, keskustella ja benchmarkata toimialan sisällä ja ulkopuolella ratkaisujen löytämiseksi yhdessä asiakkaidemme kanssa. 
 

Webinaareja ja livelähetyksiä

 
Maatila- ja yrityshankkeiden koulutuksiin ja pienryhmiin osallistui arviolta noin 2350 asiakasta, mikä on saman verran kuin edellisenäkin vuonna. Määrään ei ole laskettu niitä, jotka ovat mahdollisesti myöhemmin tilaisuuden jälkeen, vaikka kuunnelleet webinaarin. Hankkeissa käytettiinkin aktiivisesti somea ja etäyhteyksiä, jolloin asiakkaat ovat voineet seurata ajasta ja paikasta riippumatta ajankohtaisia asioita ja tilaisuuksia. 
 
Hankkeissa käytettiin aktiivisesti myös sosiaalista mediaa, josta asiakkaat seurasivat ajasta ja paikasta riippumatta ajankohtaisia asioita ja tilaisuuksia. Esimerkiksi maatilapuolen Elinvoimainen kasvitila- ja maitotilaryhmissä oli yhteensä 2037 jäsentä. Video- ja Facebookin livelähetyksiä on seurannut 600–500 hlö/lähetys. Katsojamäärät kasvavat tallenteiden katseluiden myötä koko ajan, jolloin keskimääräisen arvion mukaan lähetyksiä katsotaan jopa noin 22 000 kertaa. Vastaavasti maisemapalveluiden puolella mobiilireitit ovat tavoittaneet 870 henkeä ja videoiden katselukertoja on tullut noin 28 000.
 

Tutustu kehitystoimintaamme 

Palvelumme maidontuotantotiloille

Autoimme maitotila-asiakkaitamme Valion sopimustuotantomalliin siirtymisessä. Tapahtumia ja pienryhmien tapaamisia toteutettiin etänä.
Helmikuussa aukaistiin maitotilojen uusi työkalu, Kustannuspuntari. Sen avulla voi kätevästi haarukoida kustannuksia. Se antaa myös laajempaa näkemystä maidontuotannon kannattavuuteen tiloilla. Kustannuspuntarissa tila näkee omien kustannustensa jakauman muihin tiloihin verrattuna. Uusi työkalu on otettu hyvin käyttöön. 
 
Verkkotyökalumme ovat kehittyneet asiakastyötämme entistä paremmin palvelevimmiksi. Bisnes+:n Dokumenttipankki on otettu maitopuolella etunenässä käyttöön. Karjakompassi-työkalun uutena ominaisuutena otettiin käyttöön rehujen tarjouspyyntömahdollisuus. 
 

Neuvontaa sopimustuotantomalliin siirtymisessä

Maaliskuussa koronan myötä siirryttiin maitotilaneuvonnassakin entistä enemmän etätapaamisiin asiakkaiden kanssa. Tilakäyntejä tehtiin silloin, kun käyntiin liittyivät ruokintahavainnot navetassa. 
 
Keväällä Valio uutisoi siirtyvänsä sopimustuotantomalliin. Autoimme maitotila-asiakkaitamme lisäsopimusmäärän haussa. Syksyllä ajankohtaista olivat vuoden 2021 maitomäärän ennustaminen tuottoennusteella ja sopimusmäärien arviointi sopimustuotantolaskurilla.
 
Elokuussa kokoonnuimme Maitostarttiin yhdessä Faban, Tuottajain Maidon ja Länsi-Maidon kanssa. Tätä yhteistyötä jatkettiin syksyllä sopimustuotantoinfoissa.
 

Maitotilavaliokunta 

ProAgria Etelä-Suomen Maitotilavaliokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 
 
Maitotilavaliokuntaan kuuluivat varsinaisina jäseninä 
  • Pirkanmaalta Jari Loponen, Pertti Uotila ja Anna-Maija Aho (varajäsenet Jussi Pohjala, Taito Puntala ja Miia Aspila)
  • Hämeestä Minna Vilden, Tiiia Tuhkanen-Kaila, Päivi Pakarainen ja Hanna Rantala (varajäsenet Vesa Upola, Päivi Jokela, Kirsti Hurvi)
  • Kymenlaaksosta Mikko Vilkki (vara Jarkko Pirinen)
  • Uudeltamaalta Pauliina Pakkasmaa ja Mika Tervo (vara Riikka Peltola ja Aki Leiramo)
  • Etelä-Karjalasta Ari Kantonen ja Helena Pesonen (vara Hanna Puolakka ja Virpi Laamanen)
Valiokunnan puheenjohtajana toimi Mikko Vilkki. Asiantuntijajäsenenä edusti Kateriina Sjöblom Faba. 
 
Valtakunnallisessa maitotilavaliokunnassa oli Etelä-Suomesta kaksi edustajaa: Ari Kantonen ja Päivi Pakarainen. 
 
ProAgria Etelä-Suomen alueella vuonna 2020 yhteensä 950 maitotilaa (arvioitu Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen perusteella). Tuotosseurannassa oli mukana kaikkiaan 670 tilaa ja 35 120 lehmää. Tämä oli n. 85 % alueen lehmämäärästä.
 

Elinvoimaisessa maatilahankkeessa vietiin eteenpäin maitotilojen johtamista ja osaamista

Elinvoimainen maatilahanke siirsi toimintansa koronan vuoksi laajasti etätapahtumiin ja -tapaamisiin. Se järjesti ProAgria Länsi-Suomen Aikaa on -hankkeen kanssa Nerokas nurmi -webinaarin, jossa oli noin 60 osallistujaa. Tapahtuma oli ensimmäisiä webinaarejamme juuri, kun koronakevät oli alkanut. 
 
Syksyllä suunniteltiin ja polkaistiin käyntiin Parempiin pitoisuuksiin -pienryhmät, joita on onnistuneesti vedetty myös etäyhteydellä lehmä- ja navettahavaintoja unohtamatta.
 
Keväällä ehdittiin ennen ensimmäistä korona-aaltoa pitämään kaksipäiväinen sorkkakurssi, jonka toisena päivänä kurssilaiset harjoittelivat käytännössä sorkanhoitoa. Koronan kynnyksellä Uudellamaalla aloitetun robottitilojen Tiedolla tuloksiin -pienryhmän tapaamiset onnistuttiin toteuttamaan, ja pienryhmissä kokeiltiin onnistuneesti osallistumista etäyhteydellä. 
 
Tiedolla tuloksiin -pienryhmän tapaamisessa osallistujille korostui, miten tuotannon eri tekijät vaikuttavat taloudellisesti ja paljonko kiinteille kustannuksille jää katetta. Vaikutusten tarkastelu auttaa omien tavoitteiden asettamiseen ja antaa tukea siihen, onko tavoitteiden asetannassa kiinnitetty huomioita oikeisiin asioihin. Pienryhmien vertaistuki koettiin tärkeäksi, ja korona-aika onkin saanut kaipaamaan fyysisiä ryhmän tapaamisia ja antoisia keskusteluja.
 

Uusi tilanne opetti uusia toimintatapoja

Vuoden aikana alueellamme toimi kaikkiaan neljä nurmipienryhmää Elina II-hankkeessa. Ryhmien toimintaan osallistui väkeä noin 25 tilalta. Koronan vuoksi tapaamiset jouduttiin lähes kokonaisuudessaan järjestämään etänä, mikä toi omat haasteensa. Tapaamiset tiloilla ja pellolla eivät onnistuneet siinä määrin kuin oli suunniteltu. Uutena asiana painotimme navetan tilausta pellolle; sen tärkeyttä ja vaikutusta maidontuotannon kokonaisuuteen. 
 
Lean-työkalut ja ideologia on jalkautunut hanketyöntekijöiden omaan tekemiseen, ja sitä kautta toimintamalli on levinnyt asiakaspintaan jokaisessa hanketapaamisessa.  Arkityössä hukan metsästys työajassa ja materiaalissa on jokaisen asiakaskohtaamisen puheenaihe. Parannusta haetaan ja parannuksista puhutaan hankekohtaamisissa, niin etänä kuin livenä. Lean-työkalut kuten hymyä hommiin, viikkopalaveri ja kanban-kortti ovat tulleet tutuiksi, ja niiden käyttöniksejä vaihdeltiin kollegoiden kesken. Tieto liikkui mobiilisti eri ryhmien välillä ja ideat jalostuivat. 
 
Etätapaamiset haastoivat pienryhmävetäjiä, mutta antoivat meille myös valtavasti lisää oppia ja työkaluja viedä asioita digitaalisesti eteenpäin. Strategian valmistelu maatilalla on aina iso haaste, etenkin etänä. Kun saat valmisteltua hyvän etäesityksen strategiasta, oletkin itse kasvanut strategiakonsulttina valtavan loikan. 

Palvelumme naudanlihatuotantotiloille

Koronan vaikutukset näkyivät positiivisena ongelmana suoramyyntitiloilla
Krooninen vasikkapula jatkui. Monella loppukasvattamolla ja välijuottamolla olikin haasteita saada kasvatuspaikkoja täyteen. Haastavuus vasikoiden saannissa on johtanut pidempään kasvatusaikaan ja teuraspainojen nousuun. Tähän on havahduttu myös lihatalojen suunnalla: loppuvuodesta yksi isoista lihaketjuista ilmoittikin ottavansa käyttöön vuonna 2021 aikana uuden hinnoittelumallin, joka suosii nykyistä hieman kevyempiä teuraspainoja. 
 
Samalla myös investointitukiin tuli muutoksia. Jatkossa loppukasvattamot voivat saada investointitukea vain vanhojen rakennusten peruskorjaukseen, eikä eläinpaikkojen määrä saa nousta. Uusille loppukasvattamoille ei saa investointitukea toistaiseksi lainkaan. Emolehmätilojen määrä onkin hienoisessa nousussa, mikä voi pahimmassa tapauksessa johtaa emolehmäpalkkion pienenemiseen tulevaisuudessa.
 
Neuvonnassa onkin monella tilalla tehty laskelmia emolehmätuotantoon siirtymisestä ja sen kannattavuudesta. Vasikat on myytävä välitykseen, ellei tilalla ole jo valmiiksi paikkoja loppukasvatukseen tuosta loppukasvattamoiden investointitukikiellosta takia. 
 
Koronan vaikutukset näkyivät positiivisena ongelmana suoramyyntitiloilla. Keväällä ensimmäisen korona-aallon siirtäessä perheet omien lihapatojen ääreen sai lihan suoramyynti tästä voimakkaan kysynnän. Usealla tilalla olikin keväällä jo hetken aikaa pakasteet tyhjänä yllättävän suuren kysynnän vuoksi. Suoramyynnissä lihan kysyntä jatkui sitten loppuvuoden tasaisempana.
 
 

Palvelumme lammas- ja vuohitiloille

Koko tilan kehittäminen keskiössä lammas- ja vuohitiloilla
Järjestimme lampureille erilaisia koulutuksia, pienryhmätapaamisia ja tapahtumia vuoden aikana Elina II -hankkeessa. Luonnonlaidunnuksen mahdollisuudet lammastilalla kiinnostivat lampureita yhtenä tulonlähteenä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisenä. 
 
ProAgria Etelä-Suomen asiantuntijat olivat mukana valtakunnallisessa KaRe-hankkeessa, jossa uusitaan lampaiden ja vuohien kantakirjan ja tuotosseurannan ohjelma vuoteen 2021 mennessä.
 
Tuotosseurantaan kuului alueella 124 lammastilaa, joilla oli uuhia 11800 ja tuotospässejä 415. Suomessa oli vuonna 2019 1255 tilalla yhteensä 71 668 uuhta. Vuohia oli 136 tilalla yhteensä 5916  (Luke tilastohaku 2019). 
 

Aktiivista yhteistyötä

Lihasulan Säätiön avustuksella ja yhteistyössä Finnsheep ry:n kanssa järjestettiin Finnsheep-päivä etäseminaarina joulukuussa. Teemana oli mm. rehukasvit ja seokset, katsaus kivennäisten ja vitamiinien markkinaan, suomenlampaan jalostusarvostelu ja villaviikot. 
 
Haastattelimme lammastiloja arjen töiden suunnittelusta ja karitsoinnista. Aineistosta koottiin opas, Hyvät karitsointikäytännöt, joka on kaikkien käytettävissä verkkosivuillamme.  
 
Päivitimme suomenlampaan ja tuontirotujen pässilinjat.  Tulokset esiteltiin Jalostuspäivässä ja Finnsheep ry:n kotisivulla. 
 
Valtakunnalliset lammaspäivät 2020 järjestettiin etäseminaarina. Lammastiloille järjestetty retki oli myös etänä. Sitä varten kuvattiin etukäteen Mikkolan, Sipilän ja Tähkämaan lampolat Turun seudulla seminaariesitystä varten. 
 
Teimme yhteistyötä Luke:n ja Geenivaraohjelman kanssa alkuperäisrotujen säilyttämiseksi ja tuotosseurannan tietojen käsittelemiseksi. 
 
Osallistuimme Ilmajoen jalostusseminaariin ja EAAP 2020 -jalostuskonferenssiin. 
 
Päivitimme www.lammasnetti.fi -sivuston sisältöjä jalostuseläinten markkinoinnin parantamiseksi.  
 
Teimme yhteistyötä alueen lammaskerhojen kanssa. 
 

Palvelumme kasvintuotantotiloille

Varautuminen ilmastonmuutokseen, viljelysmaan kasvukunnon parantaminen ja hiilen varastoituminen pellolla ovat viljelyn tämän hetkisiä isoja kysymyksiä.
Vaihtoehtoja viljelykiertoon, syyskylvöisiä kasveja, kasvipeitteisyyttä, parempia lajikkeita ja panostusta kasvukuntoon – siinä teemoja kasvitilojen kaksikymmenluvun kannattavuuden parantamiseksi. Saimme käyttöömme uusia työkaluja ja opimme lisää maan kasvukunnosta ja hiiliviljelystä palvellaksemme entistä paremmin asiakkaitamme. Tehtävämme on auttaa löytämään tilakohtaisesti toimivat taloudelliset ratkaisut, joilla päästään ympäristön kannalta kestäviin viljelykäytäntöihin. Näemme monia mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja hiilikeskustelussa.
 

Kasvustokäynneillä mitataan ja ohjeistetaan 

Kasvintuotantotilojen neuvonta suunnattiin kasvukaudella tehtäviin asiantuntijakäynteihin joko pellolla tai virtuaalisesti. Kasvustoja seurattiin satelliittikuvista, ja pellolla niistä mitattiin ravinteita esim. akuutteja lehtilannoitusruiskutuksia varten.
 
ViljelyKasvu-asiakkaittemme tilakohtainen kasvintuotannon tulos laskettiin ja analysoitiin alkuvuodesta. Sekä luomu- että tavanomaisten tilojen ryhmä vertasi omaa tulostaan koko ryhmän tuloksiin ja pohti, millaisin keinoin hyvään tulokseen on päästy. Syitä eroihin löytyi satotasosta, panostuksesta, lajikkeista ja huolellisesta ajoituksesta.
 
Kasvustokäyntejä ja kasvintuotannon tuotantokustannuslaskelmia sekä tuloksen arviointia rahoitettiin Neuvo2020-järjestelmällä. 
 
Neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen kolmiyhteys toi uudet tutkimustulokset nopeasti käytäntöön sovellettavaksi tiedoksi maatiloilla. Tästä hyvänä esimerkkinä on ProAgria Etelä-Suomen, LUKE:n ja HAMK Mustialan kanssa yhdessä toteutettava laaja koetoiminta Luomussa vara parempi -hankeessa. 
 
Seurasimme kasvukauden etenemistä reaaliaikaisesti koko kasvukauden ajan. Kerroimme sään vaikutuksesta kasvuun, kasvustojen kehityksestä ja kasvinsuojelun tarpeesta ahkerasti asiakkaillemme sekä sosiaalisessa mediassa että medialle. 
 
Asiantuntijaverkostomme Parikkalasta Parkanoon tuotti reaaliaikaista tietoa valtakunnallisiin ProAgria kasvutilannekatsauksiin aina kylvöstä korjuuseen. Jaoimme pellonpientareilta havaintoja ja tietoa myös virtuaalisesti viljelijöille.

 

Palvelumme yrityksille

Olemme yritysten kumppani liiketoiminnan kehittämisessä yrityksen elinkaaren eri vaiheissa.
Siirryimme yritysasiakkaidemme kanssa onnistuneesti etäpalveluihin koronan myötä. Toiminnassamme painottui entistä enemmän kriisiyritysten rahoitusneuvonta ja yritysten työvoimakysymykset. 
 
Roolimme elinkeinopalveluissa vahvistui, kun solmimme uusia, toistaiseksi voimassa olevia yritysneuvontapalvelusopimuksia. Lisäksi olimme julkisen sektorin tukena koronatukien kotiuttamisessa yritysten kehityksen ja selviytymisen avuksi. Solmimme myös kaksi uutta toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta kuntien kanssa. Yksittäisiin kuntiin tarjosimme huolenpitopalvelua koronatukien hakemiseen. 
 
Yrityspalvelujemme kärkitoimialoja ovat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa alan osaamista. Tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa. 
Koronakriisissä yrittäjäyhteistyön voima korostui erityisesti matkailualalla. Toteutimme ennätysmäärän ELY-keskusten yritysten kehittämispalveluja asiakkaidemme kanssa. Sparrasimme myös BusinessFinlandinkin rahoituksella. 
 
Koronatukien lisäksi kasvuun tähtäävät investoinnit olivat vaikuttavia. Ne näkyivät yrityksissä lisääntyvinä työpaikkoina ja liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä. Etelä-Suomen alueen yrityksistä löytyi myös hyvin innovatiivisia avauksia elintarvikealan rajapinnassa kuluttajamarkkinoille suunnatessa.
 
Alueellisia elinkeinoelämän vaikutuksia syntyi myös yritysryhmähankkeista, joissa ProAgria keskukset toimivat hallinnoijana ja asiantuntijana. Tarjosimme osaamistamme myös toisille kehittämisorganisaatioille, esimerkiksi kuntaorganisaatioille projektijohtamisen palveluita. Näin toimimme alueen elinvoimaisuuden edistäjän roolissa. 
 

Yritysten kehittämishankkeet Etelä-Suomessa

 
Hämeen ja Uudenmaan alueilla toimiva yritysten kehittämishanke HYMY II mahdollisti pk-yritysten ja liitännäiselinkeinojen kehittämissuunnitelmien työstön matalalla kynnykselle. 

 

Tilipalvelut

Tilipalvelumme kasvattavat asiakasmääräänsä tasaisesti.
Tilitoimistopalvelumme toimintatapoja uudistettiin kuluneena vuonna. Suurin osa asiakkaiden antamista valtuutuksista vaihtuivat Katso-järjestelmästä Suomi.fi-valtuutuksiksi. Asiakkaat käyttivät OmaVero-palvelua laajasti, mikä auttoi meitä palvelemaan asiakkaitamme aiempaa paremmin veroasioissa. Otimme myös käyttöön sekä tietosuoja-asetuksen (GDPR) edellyttämät että rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan liittyvät menettelyt. 

Rakennussuunnittelu ja energia

Rakennussuunnittelumme kehittää maaseudun tuotantorakentamista ja pienyritysten toimintaa investointisuunnittelun avulla yhdessä talous- ja tuotantoasiantuntijoiden kanssa.
Rakennussuunnittelun suunnittelukohteissa rakennuslupaa edellyttävien rakennustoimenpiteiden määrä kasvoi. Perinteisen rakennus- ja toimenpideluvan vaativien suunnittelukohteiden ja rakennesuunnittelun rinnalle on tullut ympäristöön ja hyvinvointiin liittyvien pääpiirustusten ja kustannusarvioiden laadintaa.
 
Uusissa rakennusinvestoinneissa kasvoi tarve tarkastella energiatehokkuutta uusiutuvan energian hyödyntämiseksi. Energianeuvontakohteita oli vuoden aikana yli 50 kpl.
 
Rakennussuunnittelukohteiden määrä oli noin 70. Suunnittelutarjouksista noin 85 % toteutui työtehtäviksi.  Suunnittelukohteista uudisrakennuskohteita oli hieman edellistä vuotta enemmän, kun taas muutos- ja peruskorjauskohteiden määrä hieman väheni. 
 
Pääosa rakennus- ja rakennesuunnittelun työtehtävistä liittyi tilakeskuksien  tuotantorakennusten suunnitteluun ja investointitukihaun liitteiden laadintaan (34 %).  Asuinrakennuksiin liittyvät suunnittelutyöt lisääntyivät (26 % osuus).  Maaseudun pienyritystoimintaan liittyviä kohteita oli hieman aiempaa vähemmän (vajaa 10 %).
 
Kaikkien toimeksiantojen osalta lisääntyivät arkkitehti- /rakennesuunnittelijoiden pääsuunnittelutehtävien määrä. 
 
Arkkitehti- ja rakennesuunnittelun keskinäinen suhde oli 75/25.
 

Vesienhallintapalvelut

Liiketoimintakaupan myötä Etelä-Suomen Salaojakeskuksen asiantuntijat siirtyivät loppuvuodesta KVVY Tutkimus Oy:n palvelukseen.
Kasvukausi suosi salaojitusta suunnittelusta aina salaojien toteutukseen asti. Talven tulon viipyminen mahdollisti uusien hankkeiden maastotöiden suorittamisen pitkälle joulukuuhun.
 
Edistimme salaojituksen tärkeyttä ja merkitystä peltomaan kasvukunnon kannalta erilaisten työryhmien ja alueellisten työnäytöksien avulla. Toimme näytöksissä konkreettisesti esille salaojien kaivamista sekä huolto- ja kunnossapitoon liittyvien asioiden huomioimista. Tilaisuuksien järjestelyistä kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita, joita ilman salaojituksen edistäminen toteutuneessa laajuudessa ei olisi ollut mahdollista. 
 
Edistimme ProAgria Etelä-Suomi ry:n ylläpitämien hankkeiden myötävaikutuksella maan kasvukuntoon sekä vesitalouteen liittyviä yhdenaikaisia toimia.
 
Avustuksilla oli edelleen merkittävä vaikutus peltojen vesitalouden tilakohtaiseen parantamiseen. On tärkeää, että kuivatusta ja maanrakennetta pidetään esillä ja yritetään yhdessä paitsi ylläpitää nykyistä tasoa myös parantaa avustuksen osuutta jokapäiväisen perustekemisen kautta.
 

Kokonaisvaltaista vesienhallintaa ympäristön ehdoilla 

Työ ojitusyhtiöiden kanssa pysyi ennallaan. Toimintaamme kuuluivat edelleen lähes kaikki ojitusyhteisön ympäristössä kuuluvat toimet aina perusneuvonnasta ja kustannusositteluiden päivityksistä kokouksiin ja suunnitelmien valmistamiseen saakka.
 
Uomastojen perusparannussuunnittelun yhteydessä suunniteltiin kohteiden edellyttämien mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti kosteikot, altaat, pohjakynnykset tai muut eroosiota vähentävät ratkaisut.
 
Teimme monipuolista yhteistyötä niin WWF:n kuin Riistakeskuksen ylläpitämien hankkeiden kanssa. Työ oli molemmin puolin antoisaa. Toimeksiantojen yhteydessä pystyimme molemmin puolin kehittämään ja parantamaan yhteisiä toimintatapoja. 
 
Ympäristöön liittyy myös voimakkaasti virtavesikunnostukset sekä vaellusesteiden muutoksiin liittyvät suunnittelut. Tätä työtä teimme ja teemme jatkossakin tiiviisti yhteistyössä Hämeen kalatalouskeskuksen ja KVVY:n kanssa.
 
Rakensimme toimeksiantojen kautta myös kuntien ja kaupunkien kaava-alueille tarjottavia suunnittelupalveluja. Hulevesien hallinnan kokonaisuuteen liittyvät vesienhallinnan, elinympäristön, maiseman- ja virkistyskäyttöarvojen säilyminen sekä niiden parantuminen.
 

Muutoksen vuosi 2020

Solmitun liiketoimintakaupan kautta vesitalouden parissa toimineet ProAgrian asiantuntijat siirtyivät lokakuun alusta KVVY Tutkimus Oy:n palvelukseen. Ytimessä on vesiosaamisen keskittäminen sekä ProAgria Etelä-Suomen asiakkaille kustannustehokkaat ja entistä monipuolisemmat palvelut myös tulevaisuudessa. Kaupoista uutisoitiin 31.8.2020.
 
”Kaikkea ei voi etukäteen ennakoida, ja siinä varmasti on koko elämän ja tämän työn tekemiseenkin liittyvä suola. Pitkä työjakso ProAgria Etelä-Suomi ry:n palveluksessa ei katoa mihinkään, päinvastoin. Tästä syystä näenkin tämän kahden vahvan organisaation hienona mahdollisuutena tehdä hyvää yhteistyötä toisiaan tukien omilla vahvoilla toiminnan aloilla.”  - Janne Pulkka, Etelä-Suomen salaojakeskuksen toiminnanjohtaja 
 
 
 
 
 

 

Kalatalouskeskus

Hämeen Kalatalouskeskus tukee kalastusalueiden ja osakaskuntien toimintaa, edistää kalastusvesien ja saaliskantojen hyvinvointia sekä jakaa tietoa kalastuksesta ja ravustuksesta.
Toimimme Hämeen kalatalouskeskuksessa vesialueiden omistajien edunvalvojana. Teemme heidän kanssaan yhteistyössä kalavesien hoitoa ja kalastuksen järjestäminen. Myös erilaiset kalataloudelliset seurannat, kalastuksen valvonta sekä virtavesien kunnostukset muodostavat merkittävän osan vuotuisesta toiminnastamme. Vuosi 2020 oli kalatalousneuvonnan 112. toimintavuosi Hämeessä.
 

Suunnittelutyö alkoi

Kalatalousalueiden lakisääteisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien tulee olla valmiita v. 2021 loppuun mennessä. Suunnitelmat ohjaavat kalaveden hoitoa ja kalastusta. Vastaamme Hämeen kalatalouskeskuksessa kahdeksan suunnitelman tekemisestä Hämeen alueella. Aloitimme suunnitelmien valmistelut vuonna 2020.
 

Kunnostuksia ja seurantaa

Toimintamme perustana ovat erilaiset kalataloudelliset kunnostukset ja seurannat. Hoidimme Padasjoen reitin kunnostusten ohjauksen sekä useita virtavesien kunnostussuunnitelmia. Teimme koekalastuksia ja kalojen iän- ja kasvumäärityksiä kymmenille eri vesistöille.
 

Verkkomyyntipalvelu ostaluvat.fi lisäsi suosiota

Vuoden aikana kalastuslupien nettimyynti lisäsi valtavasti suosiota. Yhdessä Keski-Suomen kalatalouskeskuksen kanssa omistamamme verkkokauppa www.ostaluvat.fi myi yhteensä lähes sadan osakaskunnan ja kalatalousalueen lupia. Erilaisia lupia myyntiin lähes 7000. 
 

Oma hautomo laajensi toimintaa

Kalatalouskeskuksen Vääksyn hautomolla aloitettiin luonnosta pyydettyjen taimenten mädin haudotus. Sen tavoitteena on tuottaa laadukasta mätiä taimenten kotiutusistutuksiin alueen virtavesiin. Taimenten lisäksi hautomosta tuotettiin siian, hauen ja mateen poikasia istutuksiin ja jatkokasvatukseen.
 

Maa- ja kotitalousnaiset

Edistämme arjen taitoja, laadukasta elintarvikeketjua, maisemanhoitoa, yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä osana valtakunnallisen järjestön toimintaa.
Kulunut vuosi oli poikkeuksellisen hiljainen, koska isoja yleisötapahtumia ei voitu järjestää. Korona-pandemian vuoksi toimintaamme siirrettiin mahdollisuuksien mukaan etänä järjestettäväksi. Yhteyttä kuluttajiin, asiakkaisiin ja jäseniimme pidettiin uudella tavoin, kun kasvokkain ei voitu kohdata. 
 
Poikkeusvuonna viestintää sosiaalisen median kanavillamme vietiin enemmän myös neuvonnalliseen suuntaan esimerkiksi #kouluruokaakotona -kampanjan opetusvideoiden avulla. Kylään maisemaan -hankkeen videoiden kautta virtuaalimatkoille Uudenmaan ja Hämeen arvokkaille maisema-alueille pääsi tuhansia katselijoita. 
 
Vuoden maa- ja kotitalousnaisiksi valittiin Marja Leena Ruokonen Etelä-Karjasta, Marja-Liisa Ahtola Hämeestä, Leena Kultala Pirkanmaalta ja Päivi Alanne Uudeltamaalta.
 

Maisemapalvelut edistivät ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta

Edistämme maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta sekä luonnon monimuotoisuutta niin maaseudulla kuin taajamissa.
 
Avoimiin viheralueisiin liittyvät työt ovat keskeinen osa maisemapalvelujen tarjontaamme. Tänäkin vuonna jatkoimme avoimien viheralueiden suunnittelutöitä kaupungeissa, kuten Tampereella. Tuusulan kunnan kanssa kehitettiin maisemanhoitoa laidunnuksen avulla ja Kotkan Kyminlinnaan tehtiin maisemanhoidon suunnitelmaa.
 
Maatilojen luonnon monimuotoisuutta edistettiin mm. Valio Carbo -hankkeelle tehdyillä lumokartoituksilla sekä NEUVO 2020 -palvelulla. Laidunpankki-verkkopalvelun edistämiseksi aloitettiin viestinnällinen yhteistyökampanja Metsähallituksen ja Fingridin kanssa. Lumolaidun verkosto -hankkeessa edistettiin biodiversiteettivaikutusten ymmärrystä hankkimalla uutta tutkimustietoa luonnonlaitumilta. Hankkeessa tehtiin mm. lajistokartoituksia ja maaperän monimuotoisuustutkimuksia.
 
Maaseudun viihtyisyyden, elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi kehitimme yhdessä yrittäjien ja kuntien kanssa kulttuurimaisemasta ja luonnosta palveluita sekä nostimme arvokkaiden maisema-alueiden tunnettuutta MAISA Maiseman arvo ja Kylään maisemaan -hankkeissa. Kulttuurimaisemaan liittyivät myös uudet asiakkuudet Saimaan alueen kulttuuriperintöohjelman sekä Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin parissa.
 
Vuoden 2020 maisemateko -kilpailun teemalla ”Niityn lumo” kannustimme kiinnittämään huomiota luonnon monimuotoisuuteen sekä hoitamaan ja edistämään erilaisten niittyjen monimuotoisuutta.
 

Ruokapalvelut tukivat perheitä etäkoulun aikana

Arjentaidot, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, suomalaisen ruuan arvostuksen lisääminen sekä korkeatasoisten raaka-aineiden ja elintarvikkeiden esiin tuominen ovat ruoka-asiantuntijoiden työn kulmakiviä. 
 
Kun koulut siirtyivät maaliskuussa etäopetukseen hyvin lyhyellä varoitusajalla, olivat perheet aivan yllättävässä tilanteessa. Arki muuttui monilla täysin ja samalla koululaisilla ei ollutkaan tarjolla päivittäistä täysipainoista kouluruokaa. Halusimme omalta osaltamme tukea perheitä uudenlaisessa tilanteessa. Jaoimme maalis-huhtikuussa Facebook-sivuillamme arkipäivisin videon tai kuvallisen reseptin helpon ja ravitsevan lounaan valmistamiseksi. Ohjeet suunniteltiin niin, että hiukan isommat koululaiset pystyivät valmistamaan ruuan itsenäisesti. #kouluruokaakotona -kampanja sai paljon näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Facebook postauksia oli 36 kpl. Ne tavoittivat kaikkiaan 40 184 seuraajaa ja niitä jaettiin yhteensä 175 kertaa.
 
Kotona olevien leikki-ikäisten lasten perheille järjestettiin Hei - Me kokataan -ruokapajoja koko toimialueellamme. Pajojen tarkoituksena oli ohjata perheitä terveellisen ja monipuolisen ruokavalion koostamisessa, korostaa säännöllisen ruokarytmin merkitystä, rohkaista lapsia tutustumaan ruokiin eri aistein ja valmistaa ruokaa yhdessä lasten kanssa. Pajat tarjosivat perheille vaihtelua arkeen. Positiivinen kokemus lasten kanssa kokkailusta sekä yhteinen ruokahetki ruokapuheineen lisää perheiden yhdessä tekemistä myös kotona. 
 
Etätyöskentely ja verkkokoulutukset yleistyivät laajasti. Koronatilanteesta huolimatta onnistuimme toimimaan ja palvelemaan asiakkaita hyvin maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
 

Yrityspalvelut ahkeroivat yritystukien parissa

Palkitsimme tänäkin vuonna jokaisen maakunnan alueelta Maistuvimman maaseutuyrityksen. Neljättä kertaa toteutetussa kilpailussa etsittiin maistuvia maaseutuyrityksiä, jotka tarjoavat asiakkailleen elämyksellisiä ja maistuvia ruokatuotteita lähialueen raaka-aineista, ovat rohkeasti ylpeitä toiminnastaan ja taitavat yhteistyön tekemisen niin paikallisesti ja alueellisesti.  
 
Poikkeustilanne aiheutti monille yrityksille ja maatiloillekin (erityisesti puutarhatiloille) myynnin menetyksiä ja ylimääräisiä kustannuksia. MKN Yrityspalveluissa avustimme yrittäjiä hakemaan maaseudun yritysten väliaikaista tukea. Tarjosimme ja teimme maaseutuyrityksille Neuvo2020 KIKY -palveluja, joille olikin runsaasti kysyntää. Neuvo 2020 -KIKY asiakkaita oli maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijoilla yhteensä 30 kpl.
 
Maaseutumarkkinat järjestettiin erityisjärjestelyin syyskuussa Lappeenrannan kauppatorilla. Tapahtuman tarkoituksena oli edistää maaseutu- ja mikroyritysten myyntiä ja tunnettuutta. Maaseutumarkkinat on vahvasti lähiruokatapahtuma sekä maaseudun ja kaupungin kohtaamispaikka.  Saimme yrittäjiltä paljon positiivista palautetta, kun järjestimme tapahtuman poikkeustilanteesta huolimatta. 
 
Kaakkois-Suomen elintarvike- ja ruoka-alan yrittäjyyden kehittämiseksi haettiin ”Uudet askeleet elintarvikealalla Kaakkois-Suomessa” -hanketta, jolle myönnettiin rahoitus. Hankkeen toteutus ja toimenpiteet käynnistyvät vuoden 2021 alusta alkaen. Hankkeen tavoitteena on parantaa ja vahvistaa tiedottamista elintarvikealan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista ja vahvistaa elintarvikealan yrittäjien osaamista sekä yritysten kilpailukykyä mm. seminaarien, työpajojen ja opintomatkojen avulla.
 

Talouden tunnusluvut

Tutustu vuoden 2020 tuloslaskelmaan ja taseeseen.

TULOSLASKELMA

1.1.-31.12.2020

1.1.-31.12.2019

Tuotot

 

 

Valtion määräraha

931 917

1 081 127 

Hanketoiminta

890 869 

1 246 502

Palvelumaksut

6 566 181 

6 424 098

Muut toiminnan tuotot

166 702 

150 520

Tuotot yhteensä

8 555 669 

8 902 247

Valmistus omaan käyttöön

0

0

Kulut

 

 

Henkilöstökulut

-5 415 348

-5 820 350

Poistot

- 132 711

-137 262

Palvelutoiminnan kulut

- 832 406

-993 155

Muut kulut

- 2 208 383

-2 546 431

Kulut yhteensä

-8 588 848

-9 497 198

Varainhankinta

106 861

108 646

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

-12 326

-8 551

Tilikauden yli- / alijäämä

32 187 

-494 856

TASE

31.12.2019

31.12.2018

VASTAAVAA

 

 

Pysyvät vastaavat

 

 

Aineettomat hyödykkeet

636 433 

761 863

Aineelliset hyödykkeet

21 845 

57 524

Sijoitukset

57 534

57 534

Vaihtuvat vastaavat

 

 

Pitkäaikaiset saamiset

38 768

38 768

Lyhytaikaiset saamiset

1 472 850 

2 118 011

Rahat ja pankkisaamiset

689 629

24 704

Vastaavaa yhteensä

2 917 059

3 058 404

VASTATTAVAA

 

 

Oma pääoma

 

 

Peruspääoma

1 835 228

1 835 228

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä

-1 569 895

-1 075 039

Tilikauden yli-/alijäämä

32 187

 -494 856

Vieras pääoma

 

 

Pitkäaikainen

 

 

Lainat rahoituslaitoksilta

613 830

940 697

Muut velat

23 310

23 310

Lyhytaikainen

 

 

Lainat rahoituslaitoksilta

0

0

Saadut ennakot

86 624

35 302

Ostovelat

198 975

210 585

Muut velat

438 499

 344 211

Siirtovelat

1 258 301

1 238 966

Vastattavaa yhteensä

 2 917 059 

3 058 404

 

Taloustilanne

Taloustilanteessamme tapahtui korona-epidemian vaikutuksista huolimatta selkeä parantuminen. Jo vuoden 2019 aikana tehdyt kulurakenteen keventämiseen liittyvät päätökset vähensivät henkilöstö- ja toimitilakulujamme.

Myös matkakuluissa saavutettiin merkittävä säästö, koska merkittävä osa asiakaskohtaamisistamme siirtyi verkkoon tai muuten etäpalveluna tehtäviksi.

Toimintavuoden tilinpäätös on 32 187 euroa ylijäämäinen.

Palvelumyynti säilyi maatilojen määrän vähenemisestä huolimatta edellisvuoden tasolla. 

Yhteystietomme

Ota yhteyttä hallitukseemme tai asiantuntijoihimme.

ProAgria Etelä-Suomen hallitus 2020

Helkala Maarit, maarit.helkala@kvlakk.fi, 0400 550 064,
Hongistonkylätie 119, 47200 Elimäki 
 
Niemi Keijo, keijo.niemi@sci.fi, 0400 326 043,
Hirviniementie 90, 34910 Äijänneva 
 
Mänki Marianne, mariannemanki@suomi24.fi, 050 569 7898,
Murronkulmantie 575, 30100 Forssa 
 
Pakkasmaa Pauliina, pauliina@pakasentila.fi, 050 528 3342,
Pakasentie 17, 09430 Saukkola
 
Sjölund Kaj, kaj.sjolund@pp1.inet.fi, 0400 711 446,
Arolantie 67, 07600 Myrskylä
 
Suutari Kai, kai.suutari@pp.inet.fi, 0500 152 376,
Metsäläntie 18, 56730 Laikko 
 

ProAgria Etelä-Suomen henkilöstö 25.3.2021

Sähköpostimme ovat muotoa: etunimi.sukunimi@proagria.fi
Löydät yhteystietomme myös ProAgrian asiantuntijahausta.
 

Aapro Henna 043 824 9400
Ahlskog Kaie 0400 731 811
Ahopelto Satu-Maaria 0500 940 125
Alakoski Pasi 050 572 6670
Alamäki Essi 040 140 7090
Alastalo Laura 0400 163 753
Alén Karita 0400 461 708
Alitalo Ville 040 148 8996
Asiala Salme
Eklund Sanna 0400 857 447
 
Granni Tuomas 0400 859 399
 
Haalijoki Outi 0400 363 441
Hakala Susanna 040 719 9579
Halme Juho 040 135 0375
Heinola Eino 0400 358 668
Heinonen Tiina 0400 353 419
Helenius Juha 0400 461 703
Helminen Pasi 044 211 5458
Hietamäki Merja 050 345 5449
Hiitelä Juha 045 676 7340
Hillebrandt Juha 0400 461 710
Hiltunen Sari 050 561 8369
Hinkkanen Kaija 040 709 2475
Hirvijoki Mika 040 410 4475
Hirvonen Auli 0400 864 494
 
Jalo Marja 040 572 8387
Jussila Sari 043 824 9088
Jäätvuori Eva-Liisa 040 755 4210
Jäntti Laura 044 481 1100
 
Kaijalainen Toni 040 801 9081
Kaikkonen Heli 040 574 9194
Kaipainen Jaana 
Kallela Marja 040 513 3118
Kaseorg Jane (vanhempainvapaalla) 044 431 4560
Kekkonen Pia 0400 330 791
Kemppainen Raija 0400 845 814
Kemppi Mikko 040 709 2489
Keränen Jari 040 837 5260
Keskinen Jarmo 0400 461 712
Kivinen Jenni 040 516 7501
Koivisto Markku 040 709 2451
Koivula Vesa 040 709 2450
Kokkonen Tuula 040 775 5480
Koski Katriina 040 148 8220
Koski-Laulaja Marjo 043 824 9089
Kukkula Leena 0400 914 172
Kulma Päivi 0400 330 793
Kunnaala Jenni 040 528 8610
Kärmeniemi Jenni 0400 461 713
Käyhkö Ulla 040 719 4320
 
Laaksonen Raita 041 730 7059
Laapas Asko 040 721 9991
Laine Kalle 0400 898 663
Lampinen Esko 050 564 4889
Lehtilä Lauri 041 7308 206
Leinonen Roosa 040 749 0112
Leipälä Kaisa 040 147 6240
Lento-Kemppi Sanna 040 544 7768
Leppäranta Netta 040 537 3453
Levomäki Heikki 040 869 7877
Liljeström Jonna 043 824 8632
Lindqvist Reija 0400 459 127
Loitokari Minna 040 516 0524
 
Malin Suvi 0400 682 334
Miettinen Jukka 0400 355 551
Mikkelä Mari 040 760 5792
Myry Katri 050 518 4611
Mäki Päivi 0400 599 574
Mäkilä Terhi 040 7092478
Mäkinen Petri 040 545 3063
 
Nieminen Tarja 040 721 1828
Nokkonen Satu 040 574 9337
Nuikka Asko 040 510 3187
Nurmi Satu 0400 995 585
 
Oikkonen Marja 0400 257 557
 
Parkkonen Antero 0400 255 980
Pethman Kaisa 040 749 0113
Penttilä Outi 040 719 8959
Piekkari Osmo 040 709 2471
Pulli Kari 040 506 3303
Puolamäki Laura 040 544 4899
Puranen Marko 040 709 2485
Puttonen Markku 040 709 2484
Pöllönen Taina 040 709 2480
 
Rahunen Mika 0400 184 858
Ranta Tomi 040 747 7446
Rantanen Tatu 040 595 1421
Rautio Salla 044 431 4358
Rekola Päivi 040 709 2493
Repo Tuula 040 588 0958
Ryynänen Juha-Pekka 044 481 1148
 
Salonen Anne 0400 461 705
Santapukki Arto 0400 461 714
Sinisilta Kirsi 041 730 8209
Siitarinen Kari 040 135 0364
Simola Juha 0400 461 715
Solala Simo 050 595 1059
Stam Tage 041 730 2967
Suntiola Olli 040 769 7009
Suutarla Marja 040 721 0598
Söyrinki Riikka 040 744 7231
 
Tamminen Emilia
Tamminen Raija 044 430 9079
Tanskanen Janne 040 199 4626
Teppinen Auli 0400 461 716
Terhemaa Pekka 040 518 7130
Toivonen Ari 0400 461 701
Tolonen Anne 050 302 4670
Touru Harri 040 709 2474
Turunen Anna 040 595 7543
Tynkkynen Juha 0400 358 667
 
Uljas Sirkku 0400 461 704
Ulvinen Seppo 0400 437 156
 
Valkeinen Elina 040 709 2490
Vanninen Leena 0400 349 104
Veteli Hannele 040 709 2492
Virtanen Pirjo 043 824 9402
Väyrynen Tuija 040 589 2947
 
Ylä-Viteli Tarja 040 746 1979
 
Äijänen Päivi 040 715 3882