Vuosikertomus 2023

Meistä lyhyesti

Tarjoamme osaamista, ratkaisuja ja kumppanuutta maatalouden ja muun yritystoiminnan kilpailukyvyn, kannattavuuden ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Ydinosaamistamme on maatilojen ja maaseutuyritysten tuotantoon, talouteen ja johtamiseen liittyvät kysymykset.

Organisaatiossamme työskentelee nelisenkymmentä yritystoiminnan eri osa-alueita sekä yrityskokonaisuutta hallitsevaa ammattilaista. Toimimme pääasiassa Etelä-Savon alueella, mutta useat asiantuntijoistamme palvelevat asiakkaita ja vaikuttavat erilaisissa kehittämistyöryhmissä yli maakuntarajojen ja valtakunnallisesti.

Hallintomme koostuu vuosikokouksen valitsemista henkilöistä. Varsinaisia jäseniämme ovat kuntakohtaiset maaseutuseurat, joiden jäseniä ovat puolestaan maa- ja kotitalousseurat, maamiesseurat ja kyläseurat. Paikallisseuraan kuulumaton maatila- tai maaseutuyrittäjä sekä hänen perheenjäsenensä voivat liittyä suoraan asiakasjäseneksemme.

Jäsenyys tuo vaikuttamismahdollisuuksia ProAgrian palvelujen kehittämiseen. Aktiivinen yritystoimintaansa kehittävä yrittäjä saa yrittäjäjäsenyydestä myös rahanarvoisia etuja.

Toimintamme perusta

Asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme on meille tärkeää. Verkostona pystymme antamaan huippuosaamista asiakkaidemme käyttöön koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissa että etäpalveluissa. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset.

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen. Strategiamme linjaa, että olemme

• asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
• kestävästi kannattava ja vaikuttava
• aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
• suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta muun muassa kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategianmukaisia valmennuksia.

Arvomme

• Tahdomme olla edelläkävijöitä
• Arvostamme vastuullisuutta
• Huolehdimme hyvinvoinnista
• Toimimme riippumattomasti
  

Onnistumme yhdessä!

Avainlukumme ja kohokohdat

Palvelujamme käytti 1420 maatila- ja yritysasiakasta.

Tilitoimistopalvelujen asiakasmäärä nousi 12 prosenttia, Neuvo-palvelujen asiakasmäärä 18 prosenttia ja EU-tukihakuasiakkaiden määrä 18 prosenttia edellisestä vuodesta.

Lypsykarjan tuotosseurantaan kuului 174 karjaa, joiden keskituotos oli 10083 kg ja energiakorjattu maitomäärä (EKM) 10788 kg. Tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 8 615 lehmää, joiden osuus alueemme kaikista lehmistä oli edelleen 85 %.

Tulevaisuusvalmennus maatiloille ja maaseutuyrityksille tarjosi yrittäjille sparrausta yrityksen kehittämiseen johtamisen ja strategian, ilmaston huomioivan ruoantuotannon sekä asiakasymmärryksen ja kuluttajan ostokäyttäytymisen näkökulmista. Järjestäjäkumppaneinamme olivat alueelliset Osuuskauppa Suur-Savo ja LähiTapiola Savo-Karjala.

Toimitusjohtajan katsaus

Uusi ohjelmakausi lisäsi tarvetta neuvonnalle

Talouden yleinen alavire leimasi Suomea vuoden 2023 aikana. Korot säilyivät korkealla tasolla ja investointeja toteutettiin hyvin vähän niin maatiloilla kuin muillakin sektoreilla. Maatalouden yleinen kannattavuus jatkui edelleen heikkona, mutta tilakohtaiset erot ovat suuret. Osa maatiloista pystyy tekemään taloudellisesti hyvää tulosta vaikeinakin aikoina.

ProAgria Etelä-Savon palvelu- ja myyntituotot kasvoivat edellisestä vuodesta ja olivat 1,59 milj. €. EU-ohjelmakauden vaihdos lisäsi palvelujen kysyntää maatiloilla. Hanketuotot säilyivät edellisen vuoden tasolla ja olivat 0,69 milj. €. Valtion varsinainen määräraha oli 0,26 milj. €. Varsinaisen toiminnan tulos oli alijääminen 85.500 €. Varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuottojen jälkeen tilinpäätöksen tulokseksi muodostui + 8338 €.

Ohjelmakauden CAP 27 hallinnollisesta käynnistymisestä huolimatta uusien kehittämishankkeiden rahoituspäätöksiä ei saatu v. 2023 aikana, joten uusia hankkeita ei vielä pystytty aloittamaan. On tärkeää, että maatila- ja maaseutuyrityksissä niin investoinnit kuin muukin kehittäminen jälleen viriävät ohjelmakauden vaihteen jälkeen. Myös omistajanvaihdosten toteutumisessa tarvitaan selvää aktivoitumista. CAP-ohjelmassa esille nousevat entistä voimakkaammin myös ilmastonmuutoksen hallintaan, vastuullisuuteen sekä ympäristönsuojeluun liittyvät toimenpiteet. Tärkeää on löytää tilakohtaisesti ratkaisuja maatilayritysten kustannuskilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi. Tässä työssä neuvonnalla on merkittävä rooli.

ProAgria Etelä-Savolla on vuosittain n. 1300 maatila- ja yritysasiakasta. Kehitämme asiakkaidemme liiketoimintaa tarjoamalla monipuolisesti tuotantoon, talouteen, strategiaan ja johtamiseen liittyviä asiantuntijapalveluja ja palvelukokonaisuuksia. Edistämme myös asiakkaidemme digipalvelujen osaamista ja käyttöä. Toteutamme palveluja tiiviissä yhteistyössä muiden ProAgria keskusten kanssa.

ProAgrian valtakunnallisena tavoitteena on valmistella uuden strategiajakson 2026-2030 toteutus alkaneena vuonna. Epävarmassa maailmassa tärkeää on maatilojen kannattavuusedellytysten parantamisen lisäksi pystyä turvaamaan myös ruoantuotantomme huoltovarmuus kaikissa tilanteissa.

Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, jäsenyhdistyksiämme, toimihenkilöitämme, luottamushenkilöitämme ja kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Onnistumme yhdessä!

Heikki Pahkasalo
toimitusjohtaja

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Hallitus

ProAgria Etelä-Savo ry:n ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosikokouksen valitsema hallitus.

ProAgria Etelä-Savo ry:n hallituksen puheenjohtajana toimi Jukka Nousiainen, ja jäseninä Esa Karjalainen, Juha Lahtinen, Mirjami Pitkonen, Antti Pulkkinen, Virpi Rantalainen ja Sanna Saari. Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimi Heikki Pahkasalo.

Tilintarkastaja

HT Tuomo Sirviö, BDO Oy

Karjavaliokunta

Karjavaliokunnan tarkoituksena on suunnitella ja ohjata maitotilojen tuotosseurantaa ja neuvontaa niin, että se vastaa tuotosseurantajärjestelmän vaatimuksia ja maitotilojen tarvetta. Valiokunnan tehtävänä on lisäksi avustaa ProAgria Etelä-Savon hallitusta tuotosseurantaa koskevissa asioissa sekä edistää maitotilojen asiantuntipalvelujen kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Varsinaiset jäsenet karjavaliokuntaan valitsee Etelä-Savon karjakerho ry, asiantuntijajäsenet valitsee ProAgria Etelä-Savon hallitus. Karjavaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Mirjami Pitkonen vuodesta 2019 lähtien.

Karjavaliokunnan jäsenet:

• Mirjami Pitkonen, maitotilayrittäjä, Savonlinna
• Helena Karjalainen, maitotilayrittäjä, Puumala
• Stina Kurki, maitotilayrittäjä, Savonlinna
• Saara Laamanen, maitotilayrittäjä, Savonlinna
• Jaana Nikulainen, maitotilayrittäjä, Mikkeli
• Pekka Poikolainen, maitotilayrittäjä, Pieksämäki
• Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli

Asiantuntijajäsenet:

• Minna Jolkkonen, eläinten hyvinvoinnin asiantuntija, Osuuskunta MaitoSuomi
• Seija Kokkonen, alkutuotantopäällikkö, Osuuskunta Maitomaa
• Anne Konsti, Heatime-asiantuntija, jalostusasiantuntija, seminologi, Faba osuuskunta
• Eeva Koivisto, palvelupäällikkö, Faba osuuskunta
• Sanna Kakriainen-Rouhiainen, tuotantoneuvoja, Osuuskunta Tuottajain Maito
• Outi Kiesilä, maidon- ja naudanlihantuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Savo
• Minna Pirkkalainen, palvelupäällikkö, ProAgria Etelä-Savo (esittelijä, sihteeri)

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus

ProAgria Etelä-Savo ry:n osana rekisteröimättömänä yhdistyksenä toimii Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, jonka ylintä päätäntävaltaa käyttää hallitus.

Hallituksen jäsenet

• Sanni Saari, Rantasalmi, puheenjohtaja
• Emmi Mattila, Pertunmaa
• Pauliina Arra-Sävilammi, Kangasniemi
• Kaisa Koivunen, Juva
• Anu Marttinen, Mikkeli
• Riitta Savikurki, Pertunmaa
• Eija Utti, Savonlinna

ProAgria Etelä-Savon edustaja

• Heikki Pahkasalo, Mikkeli
  
  

Jäsenemme 2023

ProAgria Etelä-Savo ry:n varsinaisia jäseniä olivat 7 kuntakohtaista maaseutuseuraa, joiden jäseninä oli 80 maa- ja kotitalousseuraa, maamiesseuraa ja kyläseuraa. Kuntakohtaiset jäsenseurat sijaitsevat Kangasniemellä, Juvalla, Joroisissa, Rantasalmella, Savonlinnassa, Sulkavalla.

Maa- ja kotitalousnaisten rekisteröityjä yhdistyksiä oli 8.

Paikallisyhdistyksissä oli 1777 naisjäsentä ja 1412 miesjäsentä.

Paikallisseuraan kuulumaton maatila- tai maaseutuyrittäjä sekä hänen perheenjäsenensä voivat liittyä suoraan asiakasjäseneksemme. Asiakasjäseninä oli yrittäjäjäseniä 244, yrittäjäjäsenten perheenjäseniä 200 ja henkilöjäseniä 9.

Paikallisyhdistyksissä oli kunniajäseniä yhteensä 19 henkilöä.
ProAgria Etelä-Savon kunniajäsen on kunniapuheenjohtaja Risto Salminen, Pertunmaa.
Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kunniajäsen on emäntä Leena Martikainen, Heinävesi.

Kannattajajäseniä ovat Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta Maitosuomi, Osuuskunta Maitomaa, Lumme Energia Oy, SMA Saxo Mineral Oy, Etelä-Savon Karjakerho ja MTK Etelä-Savo.

Tunnustukset, järjestömerkit

• Kullattu ansiomerkki
  Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Timo Piispa, Juva
  Maidontuotannon asiantuntija Marketta Puttonen, Juva

• Kultainen järjestömerkki
  Yritysasiantuntija Tarja Pajari, Sulkava
  Palvelupäällikkö Minna Pirkkalainen, Rantasalmi 

• Hopeinen järjestömerkki
  Maatalousyrittäjä Juha Lahtinen, Mäntyharju

• Tuotosseurantatilojen palkitseminen 50 v
  Kokkolanlahti, Sallinen Sakari ja Tellervo, Savonlinna
  Korkeamäki, KorpiFarmi Oy, Kangasniemi
  Hiekkaharju, Saksa Jari, Kangasniemi
  Tuhkula, Tiainen Juho ja Cilla Ekholm-Tiainen, Rantasalmi
  

Hallituksen näkökulma

Tätä kirjoittaessani vuosi on jo pitkällä ja talvi kääntymässä kevättä kohti. Talvi on tosiaan ollut pitkä; marraskuun alussa alkoivat pakkaset ja lumentulo, ja sitä on jatkunut näihin maaliskuun lopun päiviin asti. Nyt on aika katsella mennyttä vuotta, niin talouden kuin muunkin toiminnan osalta. Miten on onnistuttu?

Viime vuosi tiloilla oli kohtuullinen talouden osalta, kun tuotantopanosten hinnat laskivat edellisten vuosien huipuista. Toki myös tuotteiden hinnat lähtivät laskuun, ja tuottajahintojen lasku on jatkunut myös kuluvan vuoden alussa.

Kuiva alkukesä ja kevät näkyivät sadon määrässä ja laadussa etenkin viljojen osalta. Kuivuus loppui juhannuksen myötä, ja kesä ja syksy olivat erittäin sateisia, mikä vaikeutti sadonkorjuuta ja syksyn muokkauksia.

Tilojen investoinnit olivat varsin maltillisia, heikko kannattavuus ja korkotason nousu olivat merkittävimpiä syitä tähän. Investoinneissa olemme jääneet jälkeen etenkin Pohjois-Savon ja Pohjanmaan maakuntiin verrattuna, ja tämä kehitys on jatkunut vuosia. Viime vuosi oli historiallinen, sillä Etelä-Savossa ei toteutunut yhtään nuoren viljelijän aloitustukea saanutta tilakauppaa. Se kertoo paljon tilanteesta maakunnan maatiloilla. Näihin asioihin on reagoitava sekä neuvonnassa että edunvalvonnassa, ja keinoja on syytä miettiä yhteistyössä esimerkiksi MTK Etelä-Savon, pankkien ja ELY-keskuksen kanssa.

ProAgria Etelä-Savon tilinpäätös viime vuodelta näyttää melko lailla samalta kuin vuosi 2022 eli hieman plussalla. Tulos oli varsin maltillinen. Tulokseen vaikuttivat mm. henkilöstön vaihtuvuus ja uusien toimihenkilöiden rekrytointi. Rekrytoinneissa onnistuttiin hyvin.

Kiitokset henkilöstölle ja johtoryhmälle menneestä vuodesta! Kaikkein tärkeintä on, että asiakkaat ovat saanut tarvitsemansa palvelut ja henkilöstön työilmapiiri on kunnossa, toki taloutta unohtamatta.

Miten valtiontalouden tila tulee jatkossa vaikuttamaan neuvontaan ja tiloille, voi vain arvailla tässä vaiheessa. On kuitenkin syytä varautua siihen, että säästötoimet eivät voi olla näkymättä. Tilojen määrän väheneminen ja palvelujen vaatimusten lisääntyminen yhdessä valtion määrärahojen vähenemisen kanssa tulevat jatkossa näkymään ProAgria Keskusten taloudessa. Se on asia, johon meidän pitää varautua. Onko ratkaisuna yhteistyön lisääminen keskusten välillä vai peräti yhdistymisiä, sitä keskustelua on syytä käydä. Keskusteluja onkin aloiteltu mm. ProAgria Itä-Suomen ja Keski-Suomen kanssa. Aika näyttää, mihin alustavat tunnustelut johtavat, mutta tässäkin asiassa pitää olla näkemystä katsoa tulevaisuuteen. ProAgria Etelä-Savon on elettävä ajassa, niin tehdään myös asiakastiloillamme, ja neuvontajärjestönä olemme asiakkaitamme varten.

Jukka Nousiainen
hallituksen puheenjohtaja

Osaamisen johtaminen ja henkilöstö

ProAgria Etelä-Savossa työskenteli 40 toimihenkilöä vuonna 2023, ja henkilöstön keski-ikä oli 51 vuotta. Vuoden aikana aloitti neljä uutta asiantuntijaa. Lisäksi kesäaikana meillä oli kaksi agrologiopiskelijaa harjoittelussa. Perehdyttämiseen käytettiin aikaa yhteensä 391 tuntia.

Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksen etujoukoissa kulkemista. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta kehittämällä sisäistä vuorovaikutusta sekä hankkimalla strategiamme mukaista valmennusta ProAgria Keskusten Liitolta tai oman keskuksen toteutuksena. Henkilöstöllä on myös päätoimialojemme ammattimediat käytössään. Vuonna 2023 oman osaamisen kehittämiseen käytettiin 4 963 tuntia, joka on kahdeksan prosenttia kokonaistyöajasta ja ylitti kuuden prosentin tavoitteen. Osaamisen kehittämiseen käytetty työaika oli yli kaksinkertainen verrattuna edelliseen vuoteen.

Osaamisvastaavat seuraavat oman toimialansa uusinta tietoa ja välittävät sitä asiantuntijoiden käyttöön ja edelleen asiakkaille. Osaamisvastaavat osallistuvat myös sisäisten koulutusten suunnitteluun ja perehdyttämiseen. Vuonna 2023 osaamisvastaavatyöhön käytettiin yhteensä 485 tuntia, yli kaksinkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna.

Oman työn kehittämiseen osallistuminen on jatkuva prosessi. Vapaamuotoiseen keskusteluun esimiehen ja tiimin kanssa ei ole kynnystä, ja teemme sitä myös koko organisaation henkilöstötapaamisissa muutaman kerran vuodessa. Henkilökohtaisille kehitys- ja tavoitekeskusteluille varaamme aikaa kahdesti vuodessa. Vuosittain päivitetään myös henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Vuoden 2023 kehittymissuunnitelmien sisältöihin vaikutti merkittävästi EU:n ohjelmakauden vaihtuminen, jonka vuoksi uuden opiskelua oli paljon esimerkiksi maataloustukiin ja kehittämishankkeisiin liittyen.

Organisaatiomme työsuojeluryhmään kuuluvat työsuojeluvaltuutettu, työsuojelupäällikkö, HRD-vastaava ja luottamusmiehet. Työsuojeluryhmä organisoi ja kehittää työsuojelua, työhyvinvointia ja yhteistyötä työterveyshuoltojen kanssa. Työsuojeluryhmä rakentaa vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, jossa sovitaan työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä.

Henkilöstöetuja ovat muun muassa lakisääteisen vähimmäistason ylittävä yleislääkäritasoinen työterveyshuolto, Smartum-edut, päivälehdet ja ammattijulkaisut sekä henkilöstötapahtumat. Työn organisoinnin ja henkilöstömme hyvinvoinnin tukena ovat joustava työaika sekä mahdollisuus etätyöhön, osa-aikatyöhön, opintovapaaseen sekä lomaltapaluurahan vaihtamiseen vapaaksi. Vuoden 2023 alkupuolella jatkettiin henkilöstön ryhmätyönohjausta, joka aloitettiin edellisenä vuonna.

Valitsemme vuosittain Vuoden ProAgrialaisen ja vuonna 2023 valituksi tuli taloushallinnon asiantuntija Susanna Taskinen.

Strategia-, johtamis- ja talouden palvelut

Jatkoimme siirtymää yksittäisistä palveluista asiakkaan yrityskokonaisuuteen räätälöityjen ratkaisujen toimittamiseen. 

Toimintavuoden aikana työstimme yrityksen johtamisjärjestelmää sekä siihen liittyvää asiantuntijoiden toimintatapaa. Johtamisjärjestelmään liittyy keskeisesti strategian työstäminen, jota tehdään muun muassa ihmisten johtamisen, oman oppimisen, yrityksen kasvun, talouden ja tuotannon johtamisen, uudistumisen, sekä teknologian ja digitalisaation näkökulmista. Työstön pohjalta määritellään yrityksen strategiset tavoitteet sekä kehitysohjelmat, joiden toimenpiteillä kehitetään yritystä haluttuun suuntaan. Oleellinen asia on strategian jalkauttaminen, eli konkreettinen tekeminen yrityksen arjessa. Digi-Märe -hankkeessa työstettyä toimintatapaa aloitettiin pilotoimaan toimintavuoden loppupupuolella muutaman asiakkaan kanssa, joilta saatiin hyvää palautetta. Johtamisjärjestelmän kehittämistyö jatkuu vuoden 2024 puolella suuremman tilajoukon kanssa.

Strategiakonsultointia tehtiin sekä maaseutu- että maatilayrityksille. Strategiakonsultoinnissa tarkastellaan laaja-alaisesti toimintaympäristön mahdollisuuksia esimerkiksi maatilan laajennettua liiketoimintaansa muuhun yritystoimintaan tai miettiessä sitä. Tilanteen mukaan palvelu toteutetaan kahden konsultin tiiviinä yhteistyönä, jolloin saadaan riittävän laaja näkemys esimerkiksi maito- ja matkailutoimialojen mahdollisuuksista. Asiakaskokonaisuuden ympärille kootaan tarvittavaa osaamista myös talouden ja tuotannon asiantuntijoilta, jotka muodostavat moniammatillisen tiimin asiakkaalle luodun strategian käytäntöön viemisen varmistamiseksi.

Maatilojen neuvontajärjestelmä (Neuvo) uusiutui vuoden 2023 aikana. Ohjelmakauden vaihduttua myös Neuvo-palvelujen sisältö monipuolistui. Strategiaan ja talouteen liittyvä asiantuntijapalvelu on entistä paremmin tuotettavissa Neuvon avulla. Palvelujen piiriin tulivat myös henkilöstöasiat, muun muassa työnohjaus. Työnohjauksessa tutkitaan, arvioidaan ja kehitetään koulutetun työnohjaajan kanssa omaa työtä, työyhteisöä ja omaa työroolia keskustelun ja kokemusten kautta. Työnohjaajamme toteutti työnohjausta sekä yksilöohjauksena että ryhmäohjauksena.

Tulevaisuusvalmennus maaseutu- ja maatilayrityksille järjestettiin tammi-huhtikuussa 2023 paikallisen Osuuskauppa Suur-Savon ja LähiTapiola Savo-Karjalan, S-ryhmän, LähiTapiolan ja ProAgrian yhteistyönä. Ensimmäistä kertaa Etelä-Savossa toteutetussa valmennuksessa olivat teemoina johtaminen ja strategia, ilmastoviisas ruoantuotanto sekä asiakasymmärrys ja kuluttajan ostokäyttäytyminen. Valmennukseen osallistuneet yrittäjät saivat sparrausta ajankohtaisiin teemoihin ja työstivät niitä omassa yrityksessään liiketoimintaansa liittyen. Vastaava valmennus järjestettiin samanaikaisesti neljällä muulla alueella.

Tiedolla johtamista vietiin pidemmälle tilakohtaisen digiosaamiskartoituksen pohjalta Digiportaat 2.0 -hankkeessa. Digitaalisia ratkaisuja kehittäessään ja käyttöön ottaessaan yrityksen on ollut mahdollista osallistua infoihin ja koulutuksiin.

Yrityspalvelut

Yrityspalvelujen kysyntä jatkui vakaana ja tuotimme niitä kustannustehokkaasti, edellisvuosien tapaan suurelta osin etäpalveluina. Teimme yritysten kehittämiseen ja investointeihin liittyvää konsultointia. Toteutimme asiakkaillemme myös ELY-keskuksen Yritysten kehittämispalveluja. Investoinnit ja kehittämistyö näkyivät yrityksissä lisääntyneinä työpaikkoina ja liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä.

Yritysten investoinneissa ja kehittämisessä näkyi edelleen rahoituskauden vaihdos. Rakennerahastojen investointirahoitus käynnistyi vuoden 2022 alkupuolella. Maaseuturahaston investointien ja kehittämistukien haku käynnistyi alkuvuodesta 2023. Kovin suurta notkahdusta rahoituksessa ei tullut, koska käytettävissä oli siirtymäkauden rahoitusta. Uusiksi yritysten rahoitusvaihtoehdoiksi yritystoiminnan kokeiluun, omistajanvaihdoksen suunnitteluun, maatalouden kokeiluun ja yritystoiminnan kehittämiseen saatiin käyttöön Leader-toimintaryhmien kanavoimat tukimuodot.

Etelä-Savossa muun yritystoiminnan merkitys maatalouden ohessa on tärkeää, koska maatilojen koko on keskimäärin varsin pieni. Muu yritystoiminta antaa lisätoimeentuloa maa- ja metsätalouden rinnalla. Vuoden aikana oli havaittavissa, että alkutuotannon yritykset kiinnostuivat kehittämään muuta yritystoimintaa maatalouden rinnalle.

ProVisio-, Ruokaklusterin toiminnallistaminen- ja Digiportaat -hankkeiden, maatalouden neuvontajärjestelmän (Neuvo) sekä ProAgrian palvelujen asiakasmäärä oli yhteensä reilu 100 asiakasta. ProVisio-hankeen tavoitteena oli ohjata yrityksiä kehittämisen polulle. Varsinainen kehittämistyö tehtiin ELY-keskuksen Yritysten kehittämispalveluina, Neuvo-palveluina sekä muuna yritysten konsultointina.

Sidosryhmätoiminta oli sangen aktiivista. Teimme yhteistyötä alueen kuntien elinkeinotoimijoiden sekä koulutus ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Esimerkiksi alkuvuonna pidetyt rahoitusinfot toteutettiin alueen Leader-ryhmien, ELY-keskuksen, kuntien elinkeinokehittäjien sekä muiden kehittäjä-toimijoiden kanssa. Etelä-Savon ruokaklusterin rakentamisessa olimme mukana aktiivisena hanketoimijana. Keskusteluyhteys oli myös maa- ja metsätalousministeriöön ja Ruokavirastoon.

Osallistuimme Etelä-Savon Omistajanvaihdosfoorumin työskentelyyn, jossa asiantuntemustamme ja näkemyksiämme maaseudun yritysten omistajavaihdoksista on pidetty tärkeänä. Teimme yhteistyötä Maaseutuyritysten omistajanvaihdosekosysteemin kehittäminen – Valtakunnallinen matalan kynnyksen palveluverkosto myyjille ja ostajille -hankkeen (MOP) kanssa ja liityimme mukaan omistajanvaihdosten matalan kynnyksen neuvontapalvelu verkostoon.

Vuoden 2023 aikana työstimme ProAgria Etelä-Savon johtamisen, strategian, talouden, omistajanvaihdoksen sekä Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijoista koostuvan, maatila- ja maaseutuyrityksiä palvelevan asiantuntijajoukon yhteistä strategiaa.

ProAgria Etelä-Savon ja Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten yrityspalvelujen kärkitoimialoja ovat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa alan osaamista. Tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Kasvintuotannon palvelut

Vuoden 2023 alusta voimaan astuneen uuden CAP 27 ohjelmakauden myötä peltotukiin ja tukiehtoihin tulleet muutokset vaikuttivat myös viljelysuunnitelmien tekoon. Muun muassa viljelykierron suunnitteluun ja toteuttamiseen täytyi kiinnittää entistäkin enemmän huomiota myös tavanomaisen tuotantotavan puolella.  Ohjelmakauden muutos näkyi myös asiakastyössä ja uusien tukien ja tukiehtojen läpikäyntiin käytettiin tukihaun yhteydessä entistä enemmän aikaa.

Markkinoiden muutokset ja tuotantopanosten korkeat hinnat olivat edelleen esillä. Kasvinviljelyn osalta viljelykasvin tuotannosta jäävää katetta tarkasteltiin Minun Maatilani Wisu -ohjelmiston KasviKat€ -työkalulla. Laskelman perusteella pystytään määrittämään muun muassa tilalla tuotetulle rehulle tarkka tuotantokustannus ja tarkastelemaan kuinka satotaso vaikuttaa kunkin kasvin kokonaistuotantokustannukseen.

Paikoin poikkeuksellisen kuiva kevät, mutta märkä syksy vaivasivat viime vuonna etenkin eteläistä ja läntistä Suomea. Etelä-Savossa säiden puolesta säästyttiin pahimmalta, vaikka alueittain sekä kuivuus että märkyys olivat kasvinviljelyn riesana. Haastavissa viljelyolosuhteissa maan hyvä kasvukunto auttaa kasveja selviämään pahimman yli. Myös kasvilaji valinnalla ja kestävien lajikkeiden käytöllä sekä monipuolisella viljelykierrolla voidaan pyrkiä minimoimaan kasvinviljelyn riskejä. Maan kasvukuntoa ja kasvustoja käytiin viime kesänäkin havainnoimassa useilla asiakkailla kasvustokäynneillä.

Uuden ohjelmakauden myötä viljelysuunnittelu siirtyi suurimmaksi osaksi Neuvo-palveluina toteutettavaksi, ja sitä tehtiin yhteensä 726 h. Siemenviljelysten ja luomuviljelyn tarkastuksiin sekä siemenpakkaamojen näytteiden ottoon Ruokaviraston valtuuttamina tarkastajina toimineet asiantuntijamme käyttivät yhteensä 430 h.

Luomutuotantoon tuli uutta huomioitavaa luomusitoumusehtojen uudistuksen myötä. Esimerkiksi myyntikasvivaatimukseen tuli merkittäviä muutoksia, ja kasvintuotantositoumuksen tehneiden tilojen täytyy tuottaa vuodesta 2023 alkaen joka vuosi vähintään 30 % luomusitoumusalastaan myyntikasveja. Muun muassa tämän uudistuksen myötä viljelysuunnitteluun, viljelykiertosuunnitelmiin ja tukihakuun tuli lisää huomioon otettavia asioita.

Luomutuotannon uusien sitoumusehtojen ja heikon markkinatilanteen vuoksi on ollut havaittavissa luomubrändin haalenemista. Toisaalta luomuviljelyn menetelmät ovat edelleen hyvin ajankohtaisia ja ne kiinnostavat yhä enemmän myös tavanomaisia viljelijöitä.

Vuoden 2023 aikana tehtiin useille luomutiloille kasvustokäyntejä, joilla havainnoitiin kasvustoja sekä pohdittiin maan kasvukuntoa kehittäviä toimenpiteitä. Luomuasiantuntijoita työllistivät myös luomutilojen luomusuunnitelmien päivitykset, jotta ne vastaavat uusia Ruokaviraston antamia vaatimuksia.

Maidontuotannon ja naudanlihantuotannon palvelut

Lypsykarjan tuotosseuranta

Menestyvän maidontuotantotilan johtaminen ja kehittäminen perustuu luotettavaan, kattavaan ja ajantasaiseen tietoon omasta karjasta. Tuotosseurannan ja ProAgrian seuranta-, suunnittelu- ja kehittämispalvelujen kautta saatu tieto ja vertailutieto toisilta tiloilta on arvokas työkalu tilan kehittämisessä. Tuotosseurantatieto on pohja jalostukselle ja sitä hyödyntävät myös maitotilan muut yhteistyökumppanit kuten eläinlääkärit.

Tuotosseurantaan kuului ProAgria Etelä-Savossa 174 karjaa vuonna 2023, ja tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 8 615 lehmää. Tuotosseurantatilojen lehmämäärän osuus alueen kaikista lehmistä oli 85 prosenttia. Tuotosseurantakarjojen keskikoko Etelä-Savossa oli 49,6 lehmää, kun koko maan keskikarjakoko oli 59,6 lehmää.

Tuotosseurantakarjojen keskituotos oli 10 083 kiloa ja energiakorjattu maitomäärä (EKM) 10 788 kiloa. Koko maan tuotosseurantakarjojen keskituotos oli 10 162 kiloa ja 10 867 kg EKM. Eteläsavolainen tuotosseurantalehmän maito sisälsi rasvaa keskimäärin 4,41 prosenttia ja valkuaista 3,60 prosenttia, solupitoisuus oli 170 kpl/100 ml. Alueeltamme sijoittui 33 maitotilaa EKM-tuotoksen perusteella maan TOP 500 -listalle.

Tuotosseurantatiloista kuusi oli luomumaidontuotannossa vuonna 2023. Luomumaitotiloilla oli keskimäärin 57,4 lehmää, joiden keskituotos oli 8 825 kiloa ja 9 588 kg EKM.

Muut tuotannon palvelut

Ruokinnan onnistuminen määrittyy paljolti säilörehupellolla ja -siilolla. Ruokinnan suunnittelun pohjana ovat riittävän kattavat näytetiedot sekä säilörehuista että viljoista. Etelä-Savossa otettiin keskimäärin 7,2 säilörehuanalyysia/tila vuonna 2023.

KarjaTsekki-palvelussa asiantuntija ja asiakas käyvät karjan tuotantotuloksia lävitse havainnoiden kehittymistä ja asettavat tavoitteita eteenpäin. Samalla voidaan tarkastella tulosten kehittymistä muihin tuotosseurantatiloihin nähden. KarjaTsekki-käynnillä havainnoidaan myös eläimiä ja olosuhteita. Palvelua tehtiin 100 maitotilalle vuonna 2023.

Ruokinnan ohjaus -palvelujen avulla pystyimme tarjoamaan asiakkaillemme hyviä näkökulmia ja vaihtoehtoisia toimintamalleja vuoden aikana tapahtuneisiin tuotantoympäristön muutoksiin, joista ostorehukustannusten nousu oli selvästi vaikuttavin. Rehut ovat suurin maidon- ja lihantuotantoon tarvittava kustannuserä, joten taloudellisesti optimoitavan ruokinnan suunnittelun ja tulosten seurannan kautta saadaan hyvä käsitys rehukustannusten vaikutuksesta ja muutoksista. Ruokintapalveluja käytti 158 maitotilaa ja 47 lihatilaa. Lehmien ruokintasuunnitelmia tehtiin 602 kpl ja hiehojen 316 kpl. Seurantalaskelmia tehtiin yhteensä 352 kpl 140 tilalle.

Tuotantoeläimiin liittyvää Neuvo-palvelua tehtiin 95 kotieläintilalle. Neuvo-rahoituksella tehtiin mm. täsmäpalveluja, jotka keskittyvät tilan ja asiantuntijan yhdessä määrittelemiin kehittämiskohteisiin, sekä eläinten hyvinvointikorvauksen hakuun liittyvää neuvontaa ja selvityksiä.

Kustannuspuntarilaskelma ja maidon yksikkökustannuslaskelma tehtiin 40 tilalle ja kasvikate laskettiin kahdeksalle tilalle. Asiantuntijat kävivät maidontuotannon tulosten tunnuslukuja läpi yrittäjien kanssa yhteensä 145 tilan yrittäjien kanssa Tilakunto-raportin avulla.

Lammastuotannon palvelut

Etelä-Savon lammastilat jatkoivat hyvää työtä lampaankasvatuksessa sekä jalostuksessa. Tilat käyttävät aktiivisesti asiantuntijoita niin eläinaineksen arvostelussa kuin tuotannon ja ruokinnan suunnittelussa, ja se on näkynyt myös tuloksissa. 

Etelä-Savon lammasasiantuntijat palvelevat myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan lammastiloja sekä jonkin verran muidenkin alueiden lammastiloja, mikä on mahdollista muun muassa etäyhteyksien avulla. Etelä-Savossa on jalostuslampola suomenlampaalle, kainuunharmakselle, dorsetille sekä texelille. Lisäksi hoidimme kahden oxford down -katraan ja kahden muun kainuunharmas-katraan jalostusarvostelut.

Neuvonta-alueellamme on tuotosseurantatiloja nelisenkymmentä, joista Etelä-Savossa 23 kpl. Vuonna 2023 eteläsavolaisilla tuse-tiloilla oli karitsoineita uuhia 1174 kpl, joiden keskisikiävyys oli 2,4 karitsaa/uuhi, joista eloon 2,1 karitsaa. 

Lammastiloillamme on panostettu lampaiden hyvinvointiin lampaiden käsittelyssä ja lampoloiden sisustamisessa sekä ruokinnan suunnittelussa. Useilla tiloilla on myös paimenkoirat apuna helpottamassa lampureiden työtä.

Lihan hinta on ollut asiallinen paljolti hyvän markkinatilanteen sekä Suomen Lammasosuuskunnan kilpailutuksen ansiosta. Samoin hyvälaatuisesta villasta on saatu hyvä hinta. Alueella toimii kaksi kehräämö sekä villaa uudenlaiseksi tweed-kankaaksi luksuspukineisiin jatkojalostava yritys.

Yhessä lihat liikkeelle YLLI -hanke päättyi kesäkuussa 2023. Hankkeessa oli tavoitteena kehittää pienten lihaketjujen toimintaa koko ketjun läpi kuluttajien toiveista lähtien alkutuotannon suunnitteluun saakka. Hanke osoitti, että vuoropuhelu lihaketjun toimijoiden kesken on tarpeellista. Luottamus sekä yhteisymmärrys paranevat vain keskustelemalla ja jakamalla tietoa. Kun tiedetään kunkin tarpeet ja mahdollisuudet, on mahdollista löytää uusia ratkaisuja koko lihaketjun toiminnan parantamiseen. Tiedon kulku ketjun eri toimijoiden välillä on usein heikkoa, ja se aiheuttaa hankaluutta ja lisäkustannuksia. Kun kanavat saadaan auki, voidaan yhdessä löytää tehokkain ja tuottavin malli pienien lihaketjujen toimintaan. Pientuottajien maine on kuluttajien keskuudessa hyvä, mutta haasteeksi nousee korkea kustannusrakenne.

Energiaratkaisut

Energian hinnan tasaannuttua keväällä 2023 myös energianeuvonnan kysyntä rauhoittui edellisestä huippuhintojen vuodesta. Energia-asiantuntijamme teki noin 32 energiasuunnitelmaa, joihin sisältyi kohteen energiamuotojen ja -määrien selvittelyä, lämmitystaparatkaisujen laskemista, tuotantorakennusten ja asumisen sähkönkulutuksen selvittämistä ja kehittämisehdotusten tekemistä. Lisäksi kaikissa suunnitelmissa käytiin läpi mahdollisuus omaan sähköntuotantoon, useimmiten aurinkosähkövoimalan hankintaan. Asiakasyrityksistämme noin 25 % sijaitsi Etelä-Savossa, 35 % Pohjois-Savossa, 30 % Pohjois-Karjalassa, 5 % Etelä-Karjalassa ja 5 % Keski-Suomessa.

Alueellinen energianeuvonta Etelä-Savo

Kuluttajille, kunnille ja pk-yrityksille tarjosimme energianeuvontaa Energiaviraston toimeksiannosta. Maksuton palvelu toteutettiin puhelimitse, sosiaalisessa mediassa, sähköisin uutiskirjein sekä kampanjatapahtumissa yhteistyössä ProAgria Keskusten Liiton sekä alueellamme toimivien energia-alan kehittäjien ja alasta viestivien tahojen kanssa. Loppuvuodesta kohdistimme energianeuvontamme pelkästään kuluttajien kohderyhmään saatuamme kumppaniksi Sweco Oy:n, joka keskittyy kuntien ja pk-yritysten energianeuvontaan. Palvelu jatkuu osaltamme vuoden 2025 kevääseen asti.

Vuonna 2023 energianeuvonnan kontakteistamme noin 80 prosenttia oli kuluttajia, pääasiassa omakotitalon tai loma-asunnon omistajia, jotka kysyivät asumiseen liittyvistä energiaratkaisuista. Jonkin verran yhteydenotoista tuli mikroyrityksistä, jotka käyttävät ja ylläpitävät useita energiaa kuluttavia rakennuksia, esimerkiksi majoitus-, matkailu- ja ruokapalveluyritykset.

Yhteistyö sidosryhmien kanssa oli aktiivista sisältäen tiedonvaihtoa, yhteistyön suunnittelua sekä yhteisosallistumisia tapahtumiin energiansäästöön, -tehokkuuteen ja -ratkaisuihin liittyen. Sidosryhmille ja kunta- ja yritysvaikuttajille järjestimme yhteisen tapaamisen Energianeuvonnan vuosipäivänä lokakuussa.

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset

Vuonna 2023 nostimme esille maakuntamme kulttuuriympäristöä, -perintöä ja maisemia keskittyen erityisesti Saimaan vesistöalueeseen ja vesistömaisemiin. Edistimme asiantuntijaosaamisellamme eteläsavolaisten elintarvike-, ruokapalvelu- ja matkailuyritysten liiketoiminnan kehittymistä ja yritysten välisen yhteistyön voimistumista. Toimimme aktiivisesti ja arvostettuna kumppanina erilaisissa maakunnallisissa ja ylimaakunnallisissa yhteistyöverkostoissa visiomme ja teemojemme mukaisten toimenpiteiden edistämiseksi.

Teemamme olivat:

• suomalaisen ruoan sankaritarina
• ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta
• monimuotoinen luonto
• Suomi kutsuu kylään

Henkilöstöömme kuuluivat toiminnanjohtaja sekä yritys-, ruoka-, maisema- ja ympäristöasiantuntijat sekä uusimpana Kyyveden valuma-aluetalkkarina toimiva ympäristöasiantuntija. Toimimme osana ProAgria Etelä-Savoa.

Suomalaisen ruoan sankaritarinat

Vuoden 2023 aikana järjestimme ruokakursseja kasviksista, neuvontaa varautumisesta ja ruoan valmistamisesta hätävarasta ilman sähköä. Esittelimme toimintaamme hyvinvointialueen päättäjille ja kuluttajille sekä lisäsimme kuluttajien tietoisuutta ruokahävikin torjumisesta. Olimme mukana valtakunnallisessa Lähiruokapäivässä syyskuussa ja tuimme paikallisia tuottajia sadonkorjuu- ja kekritapahtumien järjestämisessä tai niihin osallistumisessa.

Olimme yhteistyökumppanina toteuttamassa Kekrijuhlia Olavinlinnassa. Ideana oli tuoda kekriä juhlana ihmisten tietoisuuteen ja esitellä miten kekriä vietettiin ennen ja samalla luoda uusia tapoja kekrin viettoon. Tapahtumassa oli paikallisia tuottajia myymässä omia jatkojalosteitaan ja esittelemässä omaa toimintaansa. Toimimme tässä linkkinä museon ja yrittäjien välillä. Toimme myös esille, miten paikalliset matkailuyrittäjät voivat hyödyntää kekritapahtumaa omassa ohjelmatarjonnassaan, ja huomioimme kansallismaiseman esilletuomisen osana tapahtumaa.

Ruoka-asiantuntija oli mukana artikkeliyhteistyössä, jossa julkaistiin 4 lähiruokajuttua vuoden aikana. Lehtiartikkeleilla toimme esille omaa osaamista, lähialueen tuottajia, tuotteita ja niiden monipuolisia käyttötapoja. Samalla viestimme ruokahävikin torjunnasta ja uusista ravitsemussuosituksista.

Hyvinvointialueen infoja pidimme eripuolilla Etelä-Savoa tavaten hyvinvointialueen eri päättäjiä ja vaikuttajia. Esittelimme heille omaa toimintaamme ja osaamista.

Olimme mukana järjestämässä Etelä-Savon Tulevaisuusvalmennusta, johon osallistui 20 henkilöä 16 maatila- tai ruoka-alan yrityksestä. Valmennus käsitti yksitoista valmennuspäivää, jotka liittyivät kolmeen eri teemaan: strategia ja johtaminen, asiakasymmärrys – kuluttajan ostokäyttäytyminen – ruokatrendit sekä ilmastoviisas ruoantuotanto. Valmennus vahvisti osallistujien kilpailukykyä ja onnistumista markkinoilla. Yhteistyökumppaneina olivat paikalliset Osuuskauppa Suur-Savo ja LähiTapiola Savo-Karjala.

Ruokaklusterin toiminnallistaminen RUOTO -hankkeessa pilotoitiin erilaisia toimintamalleja, joissa ruoka-alan yrittäjät ja toimijat verkostoituivat, kävivät keskustelua ajankohtaisista ruoka-alan kysymyksistä, oppivat ja oivalsivat uusia asioita sekä saivat ideoita ja vinkkejä omien tuotteiden kehittämiseen. Näissä toimintamallien pilotoinneissa oli mukana vuoden aikana yhteensä 22 ruoka- ja elintarvikealan yritystä ja 19 ruoka-alan toimijaa. Etelä-Savon ruokaklusterin yhtenä tehtävänä on vahvistaa maakunnan ruoka-alan yritysten kilpailukykyä ja siten koko ruoka-alan elinvoimaisuutta.

Valtakunnallisen luonnonlaidunpäivän viettoon liittyvän yleisötapahtuman järjestimme kesäkuussa Mikkelin Haukivuorella Harjun Maatalous Oy:n laajojen perinnebiotooppilaidunten äärellä. Yleisöllä oli mahdollisuus laidunkierrokseen ja keskusteluun yrittäjän sekä ProAgria Etelä-Savon ja Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoiden kanssa, ja lisää näkyvyyttä aiheelle saimme Länsi-Savon ja Haukivuoren Seudun julkaisemilla lehtiartikkeleilla.

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

Vuoden 2023 aikana toimme esille uusia pohjoismaisia ruokasuosituksia ja neuvoimme kuluttajia kasvisproteiinin käytön lisäämisessä. Puutarhasankarit-hankkeella edistimme luonnon monimuotoisuutta toteuttamalla hyönteishotelli-työpajoja ja perustamalla niittyjä. Lisäksi perustimme yhteisöpuutarhoja useammalle paikkakunnalle. Hankkeessa lapset pääsivät laittamaan kädet multaan konkreettisesti ja myös tutustumaan monipuolisesti pölyttäjiin sekä kasviksiin ja niiden käyttöön.

Kosteikon hoidon ympäristösopimusten hakua varten teimme neuvontaa ja kaksi suunnitelmaa. Olemme mukana maakunnan vesienhoidon yhteistyöryhmässä.

Kyyveden valuma-aluetalkkari -pilottihankkeessa toimintaa toteutetaan valuma-aluelähtöisesti. Hankkeessa on kerätty avoimia aineistoja, joihin pohjautuen kehitellään priorisoinnin työkalua. Talkkari on tehnyt yhteistyötä maanomistajien ja eri sidosryhmien kanssa. Verkostoitumisessa on poimittu tärkeät yhteyskontaktit, joilla on merkitystä Talkkarin työskentelylle. Talkkari on tutkinut eri rahoitusvaihtoehtoja sekä tehnyt yhdelle maanomistajalle alustavan suunnitelman vesiensuojelurakenteiden sijoittumisesta. Hankkeessa saatiin ensimmäiselle kohteelle suunniteltua kosteikkorakenne. Hanke sai runsaasti myönteistä huomiota paikallislehdissä.

Monimuotoinen luonto

Maatalousluonnon ja maiseman ympäristösopimusten hakua varten tehtiin neuvontaa ja hoitosuunnitelmia yhteensä 69 kpl. Luontotekoja-kampanjan nimissä tehtiin viestintää, järjestettiin vuotuinen maisematekokilpailu sekä osallistuttiin luonnonlaidunpäivän viettoon. Maisematekokilpailuun liittyen oli kaksi radiohaastattelua Mökkiradioon. Puunhalausviikkoa ja Suomen luonnon päivää vietettiin Savonlinnassa Elonkorjuun Etkot -tapahtumassa, jossa oli esillä muun muassa pölyttäjiin ja perinnebiotooppeihin liittyvää tietoa. OP Media julkaisi somekanavallaan haastattelun perinnebiotooppien merkityksestä. Puutarhasankarit-hankkeessa järjestettiin viisi pölyttäjiin liittyvää tapahtumaa koululuokille ja 4H-kerholle, näistä yksi oli hyönteishotellien nikkarointityöpaja.

Olemme mukana maakunnan Helmi-METSOn ja Helmi-perinnebiotooppien yhteistyöryhmässä.

Suomi kutsuu kylään

ProVisio -hankkeessa kontaktoitiin ja kannustettiin yrittäjiä kehittämään toimintaansa sekä ohjattiin ”oikeille poluille” kehittämistoimien osalta. Erityisesti rahoitukseen liittyvät teemat olivat vahvasti esillä vuoden 2023 aikana. Yhteistyötä tehtiin laaja-alaisesti koko maakunnan alueella muiden toimijoiden kanssa, jotka tavalla tai toisella kehittävät yrittäjyyttä.

Kesäkuussa vietettiin MKN-järjestön 90-vuotistaivalta ja samalla palkittiin Etelä-Savon pitkäaikaisia järjestötyöntekijöitä elämäntyötunnustuksella. Rapion Myllyllä vietetty juhla keräsi paikalle lähes 100 järjestöaktiivia. Syksyllä valtakunnallista järjestöjuhlaa vietettiin Jyväskylässä, jonne järjestimme retken Etelä-Savosta.

Kansainvälistä maisemapäivää vietettiin Mikkelin Karilassa 20.10.2023. Yhteistyössä Mikkeli Seuran kanssa järjestettiin maisemakävely, jonka aikajana ulottui rautakaudelta nykypäivään ja joka keräsi 28 osallistujaa.

Olimme mukana maakunnan kulttuuriympäristön yhteistyöryhmässä.

Tilitoimistopalvelut ja kannattavuuskirjanpito

Tilitoimistopalvelujemme asiakasmäärä nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia asiakkaita saimme muun muassa yhteismetsistä, joiden kirjanpitoon ja tilinpäätöksiin meillä on erikoistunut asiantuntija. Sähköisten kirjanpitoasiakkaiden määrä lisääntyi. Kauttamme saa sähköisellä kirjanpito-ohjelmalla hoidetun taloushallinnon kokonaisuuden: kirjanpidon hoitamisen, alv-laskennan, palkkahallinnon, sähköiset ostolaskut ja myyntilaskut sekä tilinpäätökset ja veroilmoituksen verosuunnitteluineen. Vuoden aikana keskityttiin kehittämään moniammatillista asiakasyhteistyötä tilitoimistopalvelujen ja tuotannon sekä talouden asiantuntijoiden kesken. Näin pystymme tarjoamaan maatiloille tilakohtaisesti räätälöityä tukea tilakokonaisuuden hallintaan.

Toimimme Luonnonvarakeskuksen alihankkijana kannattavuuskirjanpidon aineiston kerääjänä ja tiedon tallentajana. Vuonna 2023 Etelä-Savon kannattavuuskirjanpidon aineistot kerättiin ja tallennettiin ProAgria Itä-Suomen toimesta.

Digi-Märe hankkeessa on tavoitteena kehittää kannattavuuskirjanpidon hyödynnettävyyttä maatilayrityksissä ja helpottaa aineiston keräämistä. Keväällä 2023 lähetettiin yhteistyössä LUKEn kanssa viljelijöille kysely kannattavuuskirjanpidosta, johon vastasi 75 maatilayrittäjää. Kyselyn tulokset esiteltiin kaikille ProAgrian kannattavuuskirjanpitotyötä tekeville asiantuntijoille ja sen pohjalta keskusteltiin kehittämiskohteista. Kehittämistoimenpiteiksi valittiin:

• kannattavuuskirjanpidon aineiston keräämisen helpottaminen asiakkaan ja asiantuntijan näkökulmista
• kannattavuuskirjanpidon markkinointi
• kannattavuuskirjanpitoa tekevien asiantuntijoiden verkostoituminen

Kuluneen vuoden aikana perustettiin kannattavuuskirjanpitoa tekevien asiantuntijoiden valtakunnallinen verkosto, jonka tavoitteena on vaihtaa hyviä työkäytäntöjä aineiston keräämisessä. Verkostossa tehtiin sisäinen koulutussuunnitelma alkuvuodelle 2024 aiheella ”Järjestelmien hyödyntäminen tiedon keräämisessä” Minun Maatilani-, Wisu-, Vipu- ja Wakka-ohjelmistoja sekä ProAgria Verkkopalveluja hyödyntäen.

Kehittämishankkeet

Kehittämishankkeet täydentävät ydinpalvelutarjontaamme. Kehittämishankkeiden avulla tavoitamme satoja eteläsavolaisia maatila- ja maaseutuyrittäjiä sekä yritysten henkilöstöä. Kehittämishankkeet kasvattavat yritysten osaamispääomaa ja lisäksi ne synnyttävät uusia toimialaa ja yrityksiä tukevia työkaluja, ratkaisuja ja verkostoja. Myös hankkeiden toteuttajille kehittämishankkeet tarjoavat kasvun ja muuntautumisen paikkoja.

Talouden tunnusluvut

Vuonna 2023 palvelu- ja myyntituottomme säilyivät edellisen vuoden tasolla, ja teimme positiivisen tuloksen.