Biokaasukatsaus maatilan näkövinkkelistä

Suomessa on reilu parikymmentä lantaa ja peltobiomassoja käyttävää maatilan biokaasulaitosta. Muutamilla laitoksilla käsitellään lisäksi myös mm. elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Useita kymmeniä maatalouden massoihin perustuvia maatilamittakaavan laitoshankkeita on vireillä eri puolella Suomea, joko suunnittelussa tai rakenteilla.

Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaan uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta pitäisi nousta yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että energiajärjestelmä muuttuu hiilineutraaliksi ja perustuu vahvasti uusiutuviin energialähteisiin. Biokaasun rooli on kirjattu ohjelmaan monesta näkökulmasta ja poliittinen tahtotila asian edistämiseen on harvinaisen yhtenevä. Biokaasun tuotanto ja käyttö todennäköisesti lisääntyvät ohjelman ansiosta ja toimialalle kehittyy kasvavaa suomalaista liiketoimintaa.

Suomessa muodostuu maatalouden lantaa noin 17 miljoonaa tonnia ja ylijäämänurmia 1,5 miljoonaa tonnia. Maatalousmassojen vuotuinen biokaasupotentiaali on varsin merkittävä, noin 4 TWh. On arvioitu, että lisäksi biokaasun tuotantoa varten viljeltävistä peltobiomassoista voitaisiin rehun ja ruoan tuotantoa haittaamatta tuottaa energiaa biokaasuna useita terawattitunteja. Näin ollen maatilojen iso rooli biokaasun raaka-aineen lähteenä on tiedostettu ja sen käyttöön saamista vauhditetaan mm. hallitusohjelmaan kirjatuilla toimenpiteillä. Ensimmäiset konkreettiset toimenpiteet ovat toteutumassa kuluvan vuoden aikana.

INVESTOINTITUKEA RAKENTAMISEEN

Sekä maatiloilla että maaseudulla toimivien yritysten biokaasulaitosten rakentamiseen voidaan myöntää investointitukea ELY-keskusten kautta maaseutuohjelmasta. Tukitason nousu biokaasuinvestointeihin on yksi hallitusohjelman toimenpiteistä.

Maatalouden investointitukea voidaan myöntää maatilan energiantuotannossa tarvittavaan rakentamisinvestointiin siltä osin kuin energia käytetään maatalouden omassa tuotantotoiminnassa. Lisäksi maatilojen uusiutuvan energian tuotannossa tarvittaviin investointeihin voidaan myöntää valtiontakaus. Tukitaso nousi vuoden 2021 toukokuussa 40 à 50 %.

Maaseutuohjelmasta myönnettävä yritysrahoitus uusiutuvaan energiaan laajentui koskemaan mikroyritysten lisäksi myös pienille yrityksille myönnettävää rahoitusta. Yritykset voivat toimia joko maatilojen yhteydessä tai itsenäisinä yrityksinä ilman maatilakytkentää. Biokaasua tilan ulkopuolelle myyvien yritysten investointeihin on tulossa vuoden 2021 aikana myös korotettu investointituki 50 %.

KANNATTAVUUS

Maatilojen omaan energiankäyttöön perustuvan biokaasulaitoksen kannattavuus edellyttää edullista, toimivaa ja helppohoitoista tekniikkaa sekä riittävän suurta tilan oman sähkö- ja lämpöenergian käyttöä.

Yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto (CHP, Combined Heat and Power) maatilan omaan käyttöön on kannattavaa isommilla tiloilla, mutta verkkoon myytävän sähkön tuottamisessa maatilakokoluokan laitosten kannattavuus on heikko. Parhaiten oma CHP-laitos soveltuu robottilypsykarjatiloille, joilla on tasainen sähkönkäyttö ympäri vuoden. Näissä kohteissa kannattavuutta heikentää CHP-laitoksen ylijäämälämpö, mikäli sille ei ole järkevää käyttöä etenkin kesäaikana. Sikalat ovat yleensä myös isoja energian käyttäjiä, jolloin kannattavuus saattaa löytyä ostoenergian ja osin ostolannoitteiden korvaamisesta.

Biokaasun liikennekäytön lisääntyminen antaa uusia vaihtoehtoja myös maatilasektorin biokaasutuotannolle uusien tukiehtojen myötä. Liikennekaasun tuotanto edellyttää biokaasulaitoksen lisäksi investointia myös kaasun puhdistus- ja paineistustekniikkaan sekä tankkausasemaan.

Isoin kysymysmerkki biokaasun liikennekäytössä on kaasuajoneuvojen määrän kehitys, joka näyttäisi jäävän sähköautobuumin jalkoihin. Toisaalta vuoden 2021 alussa voimaan astuva laki biokaasun hyväksymisestä liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen piiriin avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, vaikkapa tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvan tikettikaupan kautta.

Kaikkineen vuosi 2021 on tuomassa paljon uusia tuulia biokaasun tuotantoon ja käyttöön liittyen. Ja kehitys jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteenkin. Tässä vaiheessa päättäjillä olevan yhteisen näkemyksen lisäksi kaivattaisiinkin myös johdonmukaista ja pitkäjänteistä biokaasuasian eteenpäin viemistä konkreettisten päätösten muodossa – viljelijän etuja unohtamatta.