Tuotosseuranta varmistaa lammastalouden kehittymisen

Lampaiden tuotosseurantaan kuului 25 635 uuhta eli noin kolmannes suomalaisista uuhista, mikä on hyvä taso kansainvälisestikin vertailtuna. Tuotosseurannan tiedot kertovat, miten lammastalous ja -yrittäjyys kehittyy Suomessa. Monipuolinen tilarakenne on lammastalouden kehittymisen valtti. Suurimpien tilojen määrä on ollut nousussa, mikä kertoo tuotannon ammattimaistumisesta ja yrittäjien panostuksesta alaan. Yleisin katraskoko on 50-99 uuhta.

- Yhä useampi lammasyritys on sellainen, jossa vähintään toinen omistajista saa siitä palkkatuloja. Pieniä tiloja on kuitenkin edelleen paljon, missä lammastalous on enemmän osa-aikaista ja tehdään muiden töiden rinnalla. Lisäksi monipuolinen lammas tarjoaa mahdollisuuden keskittyä myös muihin tuotteisiin lihan ohella, sanoo ProAgrian lammasasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist.

Keväällä lampaanlihan myynti on suoramyynnissä pysynyt pääosin samalla tasolla ja ravintolasektorin myynti on laskenut hieman.

Tuotosseurannan uutuutena uuhi-indeksi

Tuotostietoja hyödynnetään aktiivisesti tilan toiminnan hallinnassa eläinaineksen jalostuksen ohella. Tuotosseurannan tuottama uusi uuhi-indeksi kuvaa jalostusarvon ennusteen entistä tarkemmin. Uuden uuhi-indeksin avulla lampuri pystyy kätevästi löytämään tuottavimmat uuhet katraasta ja samalla saa varmuutta jalostusvalintoihin. Uuhi-indeksit tuotetaan tuotosseurantaan kuuluville lampureille kaksi kertaa vuodessa.

ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen iSage-hanke on tuonut suomenlampaan jalostukseen uuden tuotosindeksin. Se koostuu kahdesta osaindeksistä: elävien karitsoiden lukumäärästä ja vuonueen alkukasvatuksen yhteenlasketusta painonnoususta. Näin tiedoilla saadaan uuhille niiden perinnöllistä tasoa kuvaava jalostusarvon ennuste eli BLUP, josta on poistettu mittaustuloksiin vaikuttaneiden ympäristötekijöiden osuus.

Jalostusjärjestelmien tavoitteena on turvata geenivarojen kestävä käyttö sekä ylläpitää luotettavat ja laajat sukulais- ja tuotostiedot. Sukusiitoksen hallinta on tärkeintä roduilla, joiden kokonaismäärä on pieni.

Uuhia eniten Etelä-Suomessa

Tuotosuuhia on edelleen määrällisesti eniten Etelä-Suomessa. Suurin kasvu oli Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueilla. Tuotosuuhien lukumäärä laski kokonaisuudessaan edellisestä vuodesta 907 uuhella, ja nuorten uuhien määrä 482 uuhella. Osa tiloista on lopettanut ja osa taas vähentänyt uuhimäärää epävarmojen tulevaisuuden näkymien vuoksi. Tukien mahdollisten muutosten lisäksi lihan tuottajahintaan kaivataan nousua ja markkinoille elpymistä.

Nuorien uuhien määrä kasvoi eniten Lapin ja Itä-Uudenmaan alueilla. Tuotosseurantatietojen mukaan tilakohtainen uuhimäärä laski hieman edellisvuoteen verrattuna, 64 uuhesta 62 uuheen. Uuhikohtainen karitsamäärä nousi valtakunnallisesti hieman ja oli vanhemmilla uuhilla 2,30 ja nuorilla 1,67. Korkein tulos oli Nylands Svenska Lantbrukssällskapetin toimialueella 2,68 karitsaa uuhta kohden. Itä-Uusimaa eli Finska Hushålningssällskapetin alue nousi toiselle sijalle tuloksella 2,57 karitsaa. Nuorissa uuhissa Keski-Pohjanmaa pääsi kärkeen 2,07 karitsalla uuhta kohden.

Korkeimmat karitsatuotokset edelleen Pohjanmaalla

Korkeimmat karitsatuotokset ovat edelleen Pohjanmaan alueelta 18,18 kg painolla. Hyvänä kakkosena pysyi Etelä-Savo 16,67 kilon painolla. Nuorten uuhien karitsapainossa Pohjanmaa piti kärkisijan 19,85 kg painolla Kainuun noustessa kakkoseksi 19,43 kg painolla.

Karitsatuotos kuvaa uuhen vuoden aikana syntyneiden karitsoiden ikäkorjattujen kuuden viikon painojen summaa. Tuotokset ilmoitetaan kertaa kohden ja myös vuodessa, joten kaksi kertaa vuodessa karitsoivan uuhen tuotos voi nousta todella korkeaksi. Tihennettyä karitsointia, jossa sama uuhi karitsoi kaksi kertaa vuoden aikana tai kolme kertaa kahden vuoden aikana käytetään jonkin verran, mutta se ei ole kovin yleistä. Oulu nousi ykköstilalle tuotoksella 37,06 kg/tuotosuuhi ja toisena Länsi-Suomi 37,05 kg/tuotosuuhi tuloksella. Nuorissa uuhissa Kainuu nousi ensimmäiselle sijalle huimalla 38,85 kg tuotoksella.

Kainuunharmaspässien käyttö väheni eniten

Siitokseen käytettyjen pässien määrä väheni 43 pässillä. Eri pässien käyttö väheni erityisesti suomenlammas- ja kainuunharmasroduilla. Texel-pässien käyttö pysyi ennallaan, ja Oxford down- ja Rygja-pässien käyttö lisääntyi eniten. Uusien rotujen pässien käyttömäärissä oli vain pieniä muutoksia.

Jos rodut aiotaan säilyttää puhtaana, on välttämätöntä säilyttää useampaa pässilinjaa harvinaisemmilla roduilla. Tuontirodulla voidaan käyttää lisäksi keinosiemennystä paikkaamaan pässimäärän vähenemistä. Pässilinjakoosteita päivitetään ProAgrian toimesta. Rotukohtaisissa kantakirjaohjesäännöissä esitetään kunkin rodun jalostustavoitteet. Ohjesäännöt on julkaistu ProAgrian nettisivuilla https://proagria.fi/sisalto/lammas-ja-vuohi-400.

Teurastuloksia ilmoitettiin aikaista enemmän, O2 edelleen yleisin luokka

Lyhyemmällä kasvatusajalla saadaan yleensä säästöä ruokinta-, rakennus- ja hoitokustannuksiin, mikä parantaa kannattavuutta. Nettopainokasvu on tärkeä mittari, koska se kuvaa kuinka monta grammaa lihaa karitsat ovat päivässä tuottaneet. Nettopainokasvu laski hieman ja kasvatusaika lyheni muutamalla päivällä 251 päivään teuraspainon pysyessä kuitenkin viimevuotisella tasolla.

Tallennettujen teurastulosten määrä on noin 16 % maassamme vuosittain teurastetuista, sillä tulokset eivät tule suoraan teurastamoilta. Teurasluokissa vallitsevin lihakkuusluokka on edelleen O, jota tulee 71 prosentille ruhoista. Se on alkuperäisroduilla tavoitteena. E-luokan määrä laski jälleen 0 prosenttiin. Rasvaisuudessa 2 luokan saaneiden määrä nousi 43%. Rasvaisten ruhojen luokat 4 ja 5 määrä laski hieman, 4 luokka 12 prosenttiin. Vähärasvaisen luokka 1 nousi hieman edellisvuodesta. Rodusta riippuen tavoitteena pidetään yleensä alkuperäisroduilla O2 luokkaa ja liharoduilla E-R 2 luokkia. Teuraspainotavoite, jota ohjaa teuraskaritsanlaatupalkkio, on yleensä yli 18 kg. Tuontiroduilla tavoite voi olla korkeampikin. Tulokset ovat arvokasta tietoa ruokinnan ja eläinjalostuksen onnistumisesta.

Risteytyksillä tehokkuutta lihantuotantoon

Kaikkien karitsoiden keskimääräiset päiväkasvut pysyvät viimevuotisella tasolla. Risteytyksistä julkaistaan käytetyimmät rotuyhdistelmät. Tutut suomenlammas+ tuontirotu yhdistelmät ovat edelleen käytössä. Nousussa on Suffolk- ja turkislammasrotujen käyttö risteytyksiin. Kärkeen nousi suomenlammas + Texel -risteytys 287 gramman päiväkasvulla, toisena Suffolk 285 gramman ja kolmantena Rygja 276 gramman kasvulla päivässä. Päiväkasvutavoitteet ovat tilakohtaisia ja niihin voidaan vaikuttaa mm. rotuvalinnoilla ja ruokinnalla. Päiväkasvun lisäksi muita kasvun seurannan mittareita ovat elävän eläimen arvostelu ja lihaksen ultraäänimittaukset sekä teurastulokset.

Tuotosseurannan tulostaulukot ja rotukohtaiset hittilistat: www.proagria.fi/lammastuotosseuranta

ProAgrian Lammasasiantuntijat tekevät kantakirjauksia tilakäyntien yhteydessä.

Myynnissä olevat jalostuspässit: https://www.lammasnetti.fi

Lisätietoja:

Sini Sillanpää
kotieläintuotannon asiantuntija, lammas- ja vuohituotanto
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, ProAgria Keski-Pohjanmaa, ruotsinkielinen Pohjanmaa, ProAgria Keski-Suomi
p. 043 825 0526, sini.sillanpaa@proagria.fi

Silja Alamikkotervo
kotieläintuotannon asiantuntija, lammas- ja vuohituotanto
ProAgria Etelä-Pohjanmaa
p. 040 775 2060, silja.alamikkotervo@proagria.fi

sekä alueelliset lammasasiantuntijat, www.proagria.fi/asiantuntijat