Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla

Vesienhoidon kannalta on oleellista, että metsätaloudessa vesiensuojelu otetaan huomioon niin hakkuissa, maanmuokkauksessa, kunnostusojituksessa, lannoituksessa kuin...

Kun ratkaisuja ei ole tarjolla, ne on etsittävä

Suomessa on pitkä vesitutkimuksen perinne. Kaikenkattava se ei kuitenkaan ole. Järvet tunnetaan aika hyvin –...

Hajakuormitus uhkaa vesiemme kirkkautta

Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman vesirikkain maa ja olemme tottuneet ajattelemaan, että vesistömme voivat...

Turvemaan kuivatus lisää sen kastumista

Turvemaat muodostavat noin kymmenesosan Suomen kokonaispeltoalasta. Ne ovat viime vuosina päätyneet otsikoihin korkeiden kasvihuonekaasupäästöjensä vuoksi....

Kokemuksia Iijoen vesistön koordinaatiosta

Iijoki on yksi Suomen suurimmista vesistöistä, joka halkoo Suomen sen vyötäröltä Kuusamosta Iihin. Jokeen on...

Vesienhoidon verkostoituminen – ei pikajuoksua, vaan aivan muuta

Vesienhoidon verkostotoimintaa ovat eri puolilla Suomea käynnistäneet ja käynnistämässä toimijat, joilla on aito rakkaus tähän...

Kaikki hyöty irti metsäpurojen suojavyöhykkeistä

Avohakkuisiin perustuva metsänkasvatus vaatii yleensä maan muokkausta metsän uusiutumisen varmistamiseksi. Tällöin purojen varsille on syytä...

Rantametsät parantavat maatalousalueiden jokien tilaa

Uudet tutkimustulokset Pohjanmaan jokivesistä osoittavat, että rantametsät voivat parantaa maatalousalueiden virtavesien tilaa.

Suomen rehevät järvet kuntoon kemikaaleilla?

Littoistenjärvellä Varsinais-Suomessa käytettiin kesällä 2017 kemikaalia sitomaan järveä samentanutta kiintoainetta ja levämassaa sekä tietenkin ravinteita...

Hupisaarten puroissa polskii jälleen taimen!

Oulun kaupunki kunnosti Hupisaarten puroja yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa vuosina 2016–2017. Kalaston kannalta oleellista oli,...

Valuma-alue vesiensuojelussa

Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa ja turvata vesien hyvä ekologinen tila. Maassamme on vielä paljon tehtävää...