Sirkkoja löytöeläinten tilalle

Tarja Kurikka ja Mia Koivumäki. Kuva: Ella Karttimo

Nikulan tilalla toimivan Oulun Eläinkodin yrittäjät Tarja Kurikka ja Mia Koivumäki saivat vuosi sitten elokuussa tiedon, että sopimus yrityksen huolehtimista Oulun seudun löytöeläimistä päättyy vuoden lopussa.

- Siinä sitten mietimme, mitä tehdä tyhjeneville tiloille. Lemmikkihoitolaa halusimme edelleen jatkaa, mutta löytöeläimien tilalle tarvittiin jotakin uutta, Kurikka muistelee.

Sirkkojen kasvatus tuntui ensin hyvältä vitsiltä. Kun syksyn mittaan selvisi, että Suomi on sallimassa hyönteisten kasvattamisen ja myynnin elintarvikkeena, ajatus muuttui todeksi.

- Päätimme tilata aikuisia kotisirkkoja sisältävän aloituspaketin Finsectiltä ja ryhtyä kokeilemaan. Olemme saaneet hyviä neuvoja alalta jo kokemusta hankkineilta yrityksiltä, sanoo Kurikka.

Frittisirkkoja festareilla

Tyhjilleen jääneistä löytöeläintiloista löytyi sirkkahuone pienin investoinnein: tarvittiin vain uusi väliovi ja hyllyjä. Oli myös haettava kotisirkoille parhaat kasvu- ja lisääntymisolot.  

- Sirkkahuoneen lämpötila on noin 30 astetta ja kosteusprosentti 50–60. Huone on valaistuna 12 tuntia vuorokaudesta, Koivumäki kertoo.

Kevään mittaan sirkkamäärä alkoi kasvaa ja lisääntyä niin, että niitä alkoi riittää myyntiin saakka. Koiratiloja purettiin ja sirkkaterraarioille eli läpinäkyville muovilaatikoille tehtiin hyllytilaa.

Nikulan tilan sirkat menevät tällä hetkellä kokonaisina ja pakastettuina oululaiselle Flying Reindeer -ravintolalle, joka totutti kesän aikana muun muassa festarikansaa sirkkojen makuun.

- Sirkat kiinnostivat ja kaikki meni, mitä oli tarjolla. Itse olimme mukana Oulun Qstockissa, jossa etenkin frittisirkoilla riitti kysyntää, Kurikka sanoo.

Investointia tiloihin

Yrittäjien suunnitelmissa on tilojen muuttaminen elintarvikehuoneistoksi, jolloin sirkkoja on mahdollista myös käsitellä tai ainakin kuivata pakastuksen rinnalla. Oulun maa- ja kotitalousnaisten elintarvike- ja yritysasiantuntija Soila Hiltunen on ollut mukana pohtimassa, miten toiminnan saa sujumaan nykyisissä tiloissa käytännöllisesti ja hygieenisesti. Hyönteistuotanto on uutta, mutta sitä koskevat samat asiat kuin muitakin elintarvikehuoneistoja.

Hiltunen tähdentää, että kustannusrakennetta ja investointitukia mietittäessä unohtuvat helposti pienet tarvike- ja laitehankinnat, joista kertyy helposti ison koneen hinta.

- Kannattaa myös pohtia, tarvitseeko jokainen yritys omat koneensa ja laitteensa vai voisiko niitä hankkia yhdessä? Heti alussa on hyvä keskustella valvovan viranomaisen kanssa, että yritys saa käyttönsä oikeaa tietoa ja tukea, hän tarkentaa.

Einestä ja euroja

Oulun maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Kaisa Myllykangas uskoo, että hyönteistuotanto tarjoaa maaseudulle uusia mahdollisuuksia. Alaan jo pitkään perehtynyt asiantuntija on saanut vastailla tiuhaan alalle tulevien yrittäjien ja median puheluihin.

- Tiedon tarve on suuri. Tähän vastaa myös osaltaan lokakuussa Pohjois-Pohjanmaalla alkava MiniEines – Hyönteisistä einestä ja euroja -hanke, kertoo Myllykangas.

Hanke kokoaa ja julkaisee tietoa sekä auttaa uusia, tuotantosuuntaa vaihtavia tai tuotantoa laajentavia maaseutuyrityksiä tunnistamaan hyönteistuotannon mahdollisuudet. Hanketta toteuttavat Oulun ammattikorkeakoulu, ProAgria Oulu, Oulun maa- ja kotitalousnaiset sekä Luonnonvarakeskus (Luke).

Ella Karttimo

 

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.