Rehuanalyysikö turhake?

Joskus joutuu tekemään tsemppausta rehuanalyysien ottamiseen, mutta joillakin tiloilla rehuanalyysejä otetaan ihan omatoimisesti runsaasti ja kattavasti. Aktiivisimmilla tiloilla viljoista voi löytyä kaksi- tai kolmekymmentä näytettä, säilörehusta kymmeniä. Tilan koko tietenkin vaikuttaa siihen, että rehumassoja käsitellään erilaisia määriä, joten rehun laatukin voi vaihdella. Jos peltokuvioita on paljon ja pienimuotoisia, se voi tietenkin haastaa rehunäytteiden ottajaa, kuinka saada edustavaa näytettä. Pääsääntöisesti kuitenkin samantyyppisellä lannoituksella, saman maalajin ja kasvilajin kohdalla voidaan saada keskimääräinen tulos joistakin paalieristä sekoittamalla. Tärkeintä olisi kuitenkin saada edes muutamia havaintoja, niin viljojen kuin korsirehujen suhteen, missä rehujen laadussa mennään!

Rehun kuiva-aine antaa tietoa rehun kokonaismäärästä
Kun rehusta tiedetään kuiva-aine, niin voidaan jo arvioida, riittääkö esim. rehupaalin sisältö päivässä 10:lle, 15:lle vai 20 emolle. Tärkeää olisi lisäksi tietää paalin paino. Esim. jos paalin paino on 750 kg ja rehun kuiva-aine on 250 g/kgka, paali sisältää 187 kg kuiva-ainetta. Mikäli paali painaa 720 kg ja rehun kuiva-aine on 400 g/kgka, paali sisältääkin 288 kgka. Kun käärintämuovin hinta alkaa olla jo ikävän korkea, voi pohtia myös, kumpi em. paalin rehu tulee kalliimmaksi. Aperuokinnassa toki tarvitaan kosteitakin rehuja, mutta ellei ole aperuokintaa, niin märkien paalien tekeminen ei oikein taloudellisin vaihtoehto ole. Lisäksi rehun märkyys kannattaa huomioida talven syöttöjärjestystä pohtiessa, ettei tarvitse tarjota jäätyneitä rehuja.

Mittareina rehun energia, valkuaispitoisuus ja säilönnällinen laatu
Rehun riittävyyden lisäksi on hyvä tietää, kenelle mitäkin rehuerää kannattaa missäkin tuotantovaiheessa tarjota. Energialtaan, valkuaispitoisuudeltaan ja maittavuudeltaan (säilönnällinen laatu) parhaimmat varataan pienimmille eläimille sekä imettäville emoille ja kasvavalle nuorisolle. Korsiintuneimmat ja valkuaispitoisuudeltaan alhaisimmat voidaan syöttää puolestaan jo kasvunsa päättäneille joutilaille. Mutta pelkkä olki ei riitä millekään eläinryhmälle yksinomaiseksi rehuksi, alhaisten rehuarvojen takia. Omien rehujen analyysituloksia kannattaa vuosittain verrata edellisiin sekä valtakunnan keskiarvoihin ja omiin tavoitteisiin, koska niillä tehdään suurin vaikutus kasvutuloksiin, mikäli eläimille annetaan riittävästi (vapaasti) rehuja. Heikko säilönnällinen laatu kertoo, että rehun säilönnässä on ongelmaa, esim. rehun korkea pH ja heikko tiivistys antaa mahdollisuuden virhekäymiseen, mikä ”syö” rehusta energiaa ja heikentää kaikinpuolista laatua.

Kivennäispitoisuudet sinetöivät rehuanalyysin
Rehujen kivennäispitoisuus antaa suuntaa sopivalle kivennäisvalinnalle karjan eri tuotantovaiheisiin sekä tietoa peltojen kivennäissisällöstä. Esim. alhainen kalium voi kertoa, että pellossa ei ole oikein ”paukkuja” nurmen kasvamiselle tai alhainen magnesium voi muistuttaa magnesiumpitoisen kalkituksen tarpeesta ja/ tai tarpeesta huolehtia riittävästä magnesiumista ruokinnassa. Kaikki tämä em. data hyödyntää niin rehun tuottajaa, kuin ruokkijaakin oikean suuntaan toimissa, että välttäisi mahdollisesti turhat ongelmat jatkossa pellolla, säilönnässä tai ruokinnassa. Vaikka sanotaan, että tieto tuo tuskaa, mutta se voi myös vähentää ongelmia. Hankalista kesän sääolosuhteista johtuen on erityisen hyvä panostaa kuitenkin rehuanalyysien ottamiseen ja keskustella ruokinnasta suunnitteluineen ProAgrian ruokinnan suunnittelijan kanssa. Tsemppiä näytteenottoon ja ruokintaan!

 

 

 

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut