Erillisruokinnasta appeeseen – onnistunut investointi navetan seinien sisällä

Hannu Tolonen on muuttanut kahteen suuntaan jakavan rehunjakovaunun appeen jakoon sopivaksi. Vaunua ihailemassa maatilayritysasiantuntija Minna Tanner.

Tolosen maitotila Sotkamon Paakissa siirtyi aperuokintaan syksyllä 2016. Puolen vuoden kokemukset ja tulokset ovat olleet niin hyviä, että Hannu ja Nina Tolosen mielestä muutos olisi kannattanut tehdä jo aikaisemmin. Asiantuntijan kannustus ja hyvät vinkit helpottivat muutosta.

Muutaman vuoden ajan tilalla on kytenyt ajatus, että jotakin pitäisi tehdä. Kohta parikymppinen 45 lehmän pihatto vaati päivitystä.

Navetassa oli käytössä kaksi kioskia, joissa ei ollut takaportteja, eikä niitä voinut asentaa. Tämän vuoksi kioskihäiriköintiä esiintyi liikaa – pahimmillaan oli neljä lehmää, jotka säännöllisesti ajoivat toisia pois kioskeista.
Erityisesti jalat joutuivat koville, kun arimmat lehmät saivat äkkilähtöjä kioskeista. Valkoviivan repeytymiä esiintyi paljon ja ontuvia lehmiä oli karjassa liikaa. Lisäksi palkit olivat liukkaat, ja myös kiimassa olevia lehmiä kaatuili käytävillä.

Nämä seikat puolsivat kioskien lähtöä navetasta. Samaan investointiin päätettiin hankkia ruokintakäytävälle palkkien päälle kumimatot.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Aperuokintaa pohdittiin eri kanteilta yhdessä ProAgria Kainuun maatilayritysasiantuntija Minna Tannerin kanssa. Hannu Tolonen oli myös yhteydessä muutamaan tuttuun apetilaan. Aperuokinnassa häntä viehätti mahdollisuus erilaisten paalierien sekoittamiseen ja näin tasaisempaan ruokintaan. Viljan käyttöä haluttiin myös lisätä ja tehostaa.

Vaihtoehtona oli kiinteä sekoitin ja mattoruokkija, mutta pian huomattiin sen olevan tilan kokoon nähden liian iso investointi. Perinteiseen apevaunuun päädyttiin hinnan takia. Vaunu on 12 kuutiota yhdellä pystyruuvilla, ja sen hinta oli 23 800 euroa (alv 0).

Väkirehuvarastoon kätevä isäntä suunnitteli ja rakensi itse tiivisteelle ja viljalitisteelle välisiilot. Niiden täyttöjärjestelmänä käytetään kioskeilta vapautuneita spiraaleja ja antureita. Välisiilojen täyttö ja viljan litistys varastosiiloista tapahtuvat automaattisesti.

Lypsävien apetta annetaan myös vasikoille noin kahdeksan kuukauden ikään asti.
Ummessa olevat ja hiehot ovat omalla appeellaan.

Lehmä oppivat appeelle viikossa

Aperuokintaan siirtyminen tapahtui viikossa, jolloin puolet lehmien väkirehun kulutuksesta ohjattiin appeeseen ja puolet jäi kioskeihin.

”Lyhempikin siirtymäaika olisi varmasti onnistunut, mutta vanha puolitiiviste haluttiin syöttää kioskien kautta pois”, Hannu Tolonen sanoo.

Lehmät oppivat appeelle heti. Kuuliaisesti ne kävivät syömässä myös vähentyneet kioskiannoksen. Jokunen jaksoi kolkutella vielä tyhjiäkin kioskeja. Hyvästä syönnistä ja ruokinnan muutoksen onnistumisesta kertoo myös maidon pitoisuuksien ja maidon määrän paraneminen lähes välittömästi.

Väkirehua saatiin enemmän ruokintaan ja kaikille lehmille. Kioskien käytöstä poistaminen rauhoitti navetan ja lehmien ontumiset kerkesivät vähentyä jo ennen ritilämattojen asentamista.

”Alussa oli epävarmuutta, onko ape riittävän sekaisin, riittävän lyhyttä ja riittävän kosteaa, mutta pian silmä alkoi erottaa, mikä on oikein. Kuivempien paalien kanssa appeeseen lisätään vettä”, Hannu Tolonen kertoo.
Appeet tehdään tarkasti ProAgrian reseptien mukaan. Onnistumista seurataan maidon pitoisuuksista ja lannoista. Huolimattomasti sekoitettu ape näkyy pian lantojen epätasaisuutena.

Ruokinnan taloudellisuutta seurataan tilalla päivälaskelmien kautta. Appeen ansiosta kate on parantunut. Polttoainetta appeen sekoittamiseen menee viisi litraa päivässä. Työaika ei ole oleellisesti muuttunut.

Hyötyä karjalle ja omistajille

Lyhyellä aikavälillä jalkaterveys on parantunut todistettavasti. Sorkkahoitaja kävi tilalla hetki sitten rutiinikäynnillä, ja valkoviivan repeytymät olivat vähentyneet. Piilevän ketoosiriskin minimoimiseksi kovatuottoiset vastapoikineet saavat asemalla energialisää 0,5 kiloa päivässä.

”Toisaalta kaikki eivät sitä suostu syömään ja jakselevat hyvin pelkällä appeella”, isäntäväki sanoo.

Lehmät laitetaan nykyään umpeen maitomäärän perusteella. Tippamaitoja ei enää lypsetä, ja näin hillitään loppulypsykauden lihomista.

Tunnuttamista pidetään tilalla tärkeänä, ja umpiosastolle laitettiin tätä varten lukkoparret. Näin yksilöllisempi tunnutus onnistuu umpiosastolla. Tilalla on havaittu hyväksi ottaa kohta poikiva lehmä lypsävien appeelle noin viikko ennen poikimista.

Tilan seuraavakin investointi tehdään navetan seinien sisällä, lehmien hyvinvointi etunenässä. Haaveissa on parsipetien ja uusien parsikalusteiden laitto.

ProAgrian rooli ruokinnan muutoksessa:

  • paalien syöttö- ja sekoitusjärjestyksen pohdinta tilan väen kanssa (noin 20 rehunäytettä)
  • appeeseen siirtymisen suunnittelu
  • ruokinnan suunnittelu, apereseptien teko
  • appeen koostumuksen arviointia esimerkiksi apesheikkerin avulla
  • ruokinnan taloudellisuuden seuranta – päivälaskelmia säännöllisesti
  • ruokinnan ohjauksen tila- ja navettakäynnit
  • säännöllinen yhteydenpito

Appeelle siirtymisen tunnuslukuja

Teksti: Minna Tanner
Kuvat: Esa Heikkinen

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.