Yrttejä rehunurmiin

Lutune Luomututkimuksen ja –neuvonnan yhteistyöhankkeen puitteissa avautui mahdollisuus tutustua belgialaiseen luomutuotantoon. Yhtenä vierailukohteista oli Koen Van Gelderin luomumaitotila Hernessä. Tilan erikoisuus on runsas yrttien käyttö sekä säilörehu- että laidunnurmissa. Yrttien käytöllä tavoitellaan mahdollisuutta lisätä tilan rehuomavaraisuutta vähentämällä ostokivennäisten tarvetta. Yrttien kivennäis- ja hivenainepitoisuudet ovat viljeltyjä heinä- ja typensitojakasveja isommat.

 

Siemenseoksen lajit:

%-siemen-määrästä:

Englannin raiheinä

10

Koiranheinä

10

Timotei

10

Ruokonata

10

Valkoapila

6

Puna-apila

5

Hybridiapila

3

Pikkuluppio

8

Sikuri

6

Persilja

4

Heinäratamo

1

Siankärsämö

2

Keltamaite

3

Esparsetti

15

Rohtomesikkä

7

Siemenseoksessa 15 lajia

Oheisessa taulukossa ovat lueteltuna tilalla käytetyssä siemenseoksessa mukana olevat kasvit. Kokonaissiemenmäärä on 40 kg/ha. Kasvien 1000sp:ssa on suuria eroja, joten kasvien todelliset yksilösuhteet poikkeavat siitä, mitä %-siemenmäärästä kertoo. Eri kasvien osuudet varsinaisessa sadossa vaihtelevat myös eri korjuukerroilla ja nurmien ikävuosina. Vanhemmissa nurmissa yrttejä on vähemmän jäljellä kuin vastaperustetuissa. Korjuukertoja tulee kasvukauden aikana useita varsinkin laidunkäytössä, missä tyypilliseen eurooppalaiseen tapaan syöttö aloitetaan varhaisessa vaiheessa ja kasvusto syötetään varsin matalaksi. Hitaamman jälkikasvukyvyn omaavat yksilöt kärsivät tästä.

Yrttien kivennäis- ja hivenainepitoisuuksia on tutkittu Euroopassa varsin paljon, sillä ne ovat monessa maassa yleisesti käytössä erityisesti laidunnurmissa. Pitoisuudet vaihtelevat kasvi- ja maalajeittain, mutta pääsääntöisesti yrteissä on heinäkasveja enemmän erityisesti fosforia, magnesiumia, kaliumia, rikkiä, booria ja sinkkiä. Yrteillä on kyky kerryttää eri mineraaleja kasvustoonsa.

Analyysit tarpeen

Tanskalaisessa tutkimuksessa: Forage herbs improve mineral composition of grassland herbage, jonka tulokset on esitetty mm. Grass and Forage science –julkaisussa, todettiin että käytetyllä nurmikasvien, palkokasvien ja yrttien seoksella pystyttiin kattamaan 35 kg:n päivätuotoksen omaavan lypsylehmän koko kaliumin, magnesiumin, kalsiumin, mangaanin ja raudan tarve. Haasteellista on kuitenkin ennakoida minkä verran kasvustossa on kivennäis- ja hivenaineita, joten rehu- ja kasvustoanalyysit ovat ruokinnansuunnittelun tukena välttämättömiä. Kokeessa lannoitteena käytetyllä naudanlietteellä ei ollut vaikutusta yrttien mineraalipitoisuuteen, mutta se lisäsi pitoisuuksiltaan köyhempien nurmikasvien osuutta sadossa ja siten vähensi rehun kokonaiskivennäispitoisuuksia.

Van Gelderin tilalta tehdyissä rehuanalyyseissä erityisen korkeita hivenainepitoisuuksia löytyi sikurista ja siankärsämöstä. Lisäksi nurmissa kasvaneesta voikukasta löytyi paitsi tyypillisesti korkeat kaliumpitoisuudet, myös rautaa, kobolttia ja seleeniä yli kaksinkertaiset määrät heinäkasveihin verrattuna.

Kannattaa kokeilla

Yrttien käyttö rehunurmissa on mielenkiintoinen vaihtoehto erityisesti luomutilojen kivennäisruokintaan. Suomalaisiin oloihin käypäisen seoksen kehittäminen vaatii ensin kokeiluja. Sopivalla lajivalinnalla saadaan nurmiin paitsi paremmat kivennäispitoisuudet, myös voimakkaalla juuristolla maata parantavia kasveja.

Nurmiseokseen lisäämisen ohella voisi miettiä yrttien kasvattamista erikseen ja lisäämistä sitten ruokintaan. Tällöin kasvatuskustannukset ja työmäärä toki ovat suuremmat, mutta toisaalta yrttien määrän ja pitoisuuksien säätely olisi tarkempaa.

Kirjoittaja on luomun erityisasiantuntija Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois-Savosta.

Jaa

Hanketoimijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut