Nuoriso ulos mutta ei unohduksiin

Laiduntaminen on eduksi hiehojen terveydelle. Jotta se hyödyttää myös taloudellisesti, hiehojen hyvästä kasvusta on huolehdittava myös kesällä.

Vasikoiden ja hiehojen laiduntaminen helpottaa työtä navetassa, kun karkearehun jakamisen lisäksi jäävät muun muassa kuivitus ja karsinoiden puhdistustyöt pois. Mutta hiehojen ruokinnasta ja tarkkailusta ei kannata tinkiä kesälläkään. Eläinlääkäri Virpi Kurkelan mielestä tärkein asia hiehojen laiduntamisessa on ruokkia hiehoja riittävästi myös laitumelle. – Kasvavat eläimet tarvitsevat energiaa. Jos ne unohdetaan kesäksi laitumelle, navettaan otettaessa meillä onkin pörrökarvaisia ja huonosti kasvaneita hiehon alkuja. Hiehojen kasvua, kuntoluokkaa ja karvan kiiltoa on seurattava kesällä ihan samalla tavoin kuin talvellakin, Kurkela ohjeistaa.

Hyvällä ruokinnalla hyvä kasvu

Sekä tutkimusten että tuotosseurantatulosten mukaan noin 24 kuukauden iässä poikinut hieho tuottaa paremmin ja on kestävämpi kuin vanhempana poikineet. Tämä edellyttää hyvää kasvua sekä vasikka- että hiehoaikana, jotta hieho on riittävän iso ja se voidaan siementää 15 kuukauden iässä. Kesän aikana ei ole vara löysäillä, sillä hidastunut kasvu siirtää hiehon tiineyttämistä ja poikimista. Ennen laiduntamista onkin mietittävä, mitkä eläimet tulevat siemennysikään laidunnuksen aikana ja miten se toteutetaan.

Maittava ja runsas viljellyn laitumen ruoho riittää täyttämään yli puolivuotiaan naudan ravinnontarpeen kivennäisiä lukuun ottamatta. Mutta heti ruohon vanhetessa tai määrän vähetessä, hiehoille on annettava sekä energiaa että valkuaista kivennäisten lisäksi. Pötsin täyteisyyttä, kuntoluokkaa ja päiväkasvuja seuraamalla voidaan arvioida ruokinnan riittävyyttä

Terveyttä ja hyvinvointia

Virpi Kurkelan mielestä laidunnus edistää hiehojen hyvinvointia. – Ilman muuta hiehot kannattaa päästää ulos; näin ne oppivat laiduntamaan. Ulkona liikkuneen eläimen lihaskunto on parempi kuin sisällä olleen, mikä näkyy muun muassa helpompina poikimisina. Laidun on myös hyvä alusta kehittyville sorkille, Kurkela kertoo.

Tautipainekin on Kurkelan mukaan ulkona pienempi ja muun muassa hengitystietulehdusten riski pienempi kuin navetassa. Toisinaan hiehojen terveyttä voivat uhata kärpäset ja loiset. – Jos laitumet ovat samoja vuodesta toiseen, niihin on voinut pesiytyä loisia. Tällöin hiehot eivät kasva, vaan ovat laihoja, pörröisiä ja mahdollisesti ripuloivia.

Luonnon kosteikot saattavat olla kokkidi-loisen pesiä, joten jos ongelmia ilmenee, tällaiset alueet kannattaa aidata. – Hiehojen utareita kannattaa tarkkailla säännöllisesti. Niin sanottu kesäutaretulehdus voi iskeä juuri lopputiineyden vaiheessa, jolloin yksi neljännes täyttyy mädällä. Näihin onneksi suhteellisen harvinaisiin vaivoihin löytyy apuja eläinlääkäriltä. Ja niskaan annosteltavat ulkoloisten häätöön tarkoitetut lääkeaineet auttavat myös kärpäsongelmaan, Kurkela ohjeistaa.

Muutokset varovasti

Laitumella hieholla on tilaa liikkua ja toteuttaa lajille ominaista laumakäyttäytymistä. Laidunnurmi on hyvä makuualusta, ja eläimet voivat asettua makuulle haluamallaan tavalla. Myös valolla on positiivinen vaikutus muun muassa kiimojen alkamiseen.

Hyvin kasvaneet hiehot on ilo ottaa sisälle, mutta äkilliset muutokset olosuhteissa voivat olla Kurkelan mukaan myös riski. – Lopputiineyden vaiheessa olevia hiehoja ei kannata repäistä suoraan laitumelta kovalle betonialustalle. Kova alusta ja samoihin aikoihin tapahtuva poikiminen stressaavat hiehoa ehkäpä sairastumiseen asti. Tiineet hiehot kannattaa siirtää hyvissä ajoin ennen poikimista tuleviin tuotanto-oloihin. Näin varmistetaan hyvä alku maidontuotannolle.

Lisää aiheesta Vasikasta huippulypsylehmäksi. Tieto tuottamaan 137.

Jaa

Referenssit

Blogikirjoitukset

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.