ProAgria Oulu on maatila- ja maaseutuyrittäjiä Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa palveleva asiantuntijaorganisaatio. Noin 80 asiantuntijamme tavoitteena on, että asiakkaamme saavat parhaan avun liiketoimintansa kehittämiseen. Moniosaajatiimimme tuottavat luotettavat ratkaisut tuotantoon, talouteen ja johtamiseen sekä varmistavat asiakkaidemme yrityskokonaisuuden kokonaisvaltaisen kehittämisen.
Yhdessä ProAgria Oulun kanssa toimiva Oulun Maa-ja kotitalousnaisetvastaa kotitalous- ja elintarvikeneuvonnasta sekä yritysten ja maisemanhoidon asiantuntijapalveluista. Kalatalouden kehittämis- ja asiantuntijapalveluista sekä vesienomistajien edunvalvonnasta huolehtii Oulun Kalatalouskeskus.
ProAgria Oulun toimialueeseen kuuluu 26 Pohjois-Pohjanmaan ja 21 Lapin kuntaa.
Vuosi 2023 oli ProAgria Oulun 195. toimintavuosi. ProAgria Oulu on toiminut vuodesta 1828, aluksi Oulun läänin Talousseuran nimellä.
Johtajan katsaus
Tulevan suunnittelua ja varautumista
Vuosi 2023 oli haasteellinen toimintaympäristön suhteen: sota Euroopassa, ilmastonmuutos, energian hinnan kohoaminen, talouden alavireisyys ja yrittäjien hyvinvointi puhuttivat. Asiakkaamme harkitsivat tarkkaan kustannus/hyöty ajatuksen kautta neuvonnan palveluiden käyttöä ja se heijastui palveluidemme kysyntään.
Maitotilaneuvonnan palveluissa asiakkaamme haastoivat asiantuntijoitamme, osa pienensi palveluiden määrää ja säästi. Kasvinviljelyn osalta neuvontatyö kasvoi jonkin verran. Alueemme oli edelleen kärjessä maidon-, naudanlihan- ja luomutuotannossa. Myös perunaviljelyalat pysyivät korkeana ja puhdaskauraan satsattiin tiloilla.
ProAgria Lapin toiminta lakkasi edellisen kesän jälkeen ja otimme Oulusta käsin vastuun neuvonnan palveluiden tarjoamisesta Lapin asiakkaille kokonaisuudessaan. Palkkasimme uusia asiantuntijoita ja vastasimme näin haasteeseen. Palaute oli hyvää. Olemme mukana myös ProAgria Tapahtumat Oy:ssä, joka järjestää KoneAgrian ja Farmari-näyttelyt. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyen jatkoimme Ilmastoviisas viljelijä -hankkeen toteutusta. Omassa hallinnoinnissa meillä oli yli 20 hanketta.
Sidosryhmätyön näkökulmasta toteutimme pohjoissuomalaisittain merkittävän nurmitoimikunnan järjestämän seminaarin Kalajoella. Pääteema oli maatalouden hiilensidontaan ja ammatilliseen osaamiseen liittyvät kysymykset. Meijerikentän kanssa tavoitteemme on ollut rakentaa entistä vahvempaa ja kilpailukykyisempää suomalaista maidontuotantoa alueellamme. Keskeisiä asioita ovat olleet ruokinnan tuloksekas optimointi kustannusten kohotessa, eläinten hyvinvointi sekä maitotilojen johtaminen ja maidonhinnoittelun muutosten vaikutukset tilojen talouteen. ProAgria Oulun ja MTK-Pohjois-Suomen välinen yhteistyö jatkui edellisten vuosien tapaan niin hallintojen kuin käytännön tekemistenkin tasolla.
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminta oli monialaista niin perusneuvontamme kuin kalataloudenkin suuntaan. Toiminta toteutti avaintulosalueittain asetettuja tavoitteita ja hanketoiminta oli määräävässä roolissa kehittämisessä. Oulun Kalatalouskeskus tehosti toimintaansa edelleen ja myös Lapin alueella verkostojen yhteistyö eteni.
Talouden osalta vuosi oli ylijäämäinen. Kokonaisliikevaihtomme oli 5.581.372 euroa, josta hanketoiminnan osuus oli 880.922 euroa. Saimme myös julkista rahaa maaseutuneuvonnan, Maa- ja kotitalousnaisten ja kalatalouden avaintulosalueille. Näiden kautta toteutimme yleishyödyllisyyden ja tasapuolisuuden tavoitettamme. Asiakasmäärämme nousivat ja toiminta oli onnistunutta vaikuttavuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden osalta.
Tilikauden voitto oli 146.026 euroa. Vuoden 2023 talouden toteutumista niin kulujen kuin tuottojenkin osalta seurattiin perusteellisesti vuoden mittaan henkilöittäin ja sektoreittain. Maa- ja metsätalousministeriö vaati tarkkaa analyysiä ja todentamista valtionrahan käytöstä, sen vaikuttavuudesta ja hyödyistä viljelijöille.
Haluan kiittää kaikkia ProAgria Oulun asiakkaita ja jäsenjärjestöjä, sidostahoja, hallintoamme ja työteliästä toimihenkilöjoukkoamme menestyksekkäästä vuodesta 2023.
Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu
Hallituksen näkökulma
Neuvonnan
rooli korostuu muutoksessa
Kolmen pandemiavuoden
jälkeen pääsimme normaaliin toimintaan niin maatiloilla kuin neuvonnassakin.
Pandemian aikana opitut etätyömallit säilyvät osana neuvonnan arkea.
Hybridimallilla saavutetaan tehokkuutta ja kustannussäästöjä.
Vuotta 2023
varjosti edelleen Venäjän aloittamana hyökkäyssota Ukrainaan, joka alkoi
edellisen vuoden helmikuussa. Tämä järjetön sota kaiken inhimillisen
kärsimyksen lisäksi aiheutti valtavan energian hinnannousun, joka on jäänyt
korkealle tasolle heijastuen monin eri tavoin maatalouden tuotantopanosten hintoihin.
Tuottajahinnat nousivat perässä helpottaen taloudellista tilannetta.
Loppuvuodesta tuottajahinnat kuitenkin laskivat, ja tuotantopanosten hintatason
jäädessä korkealle kannattavuus niin kotieläin- kuin kasvitiloilla jäi varsin
heikoksi. Neuvonnan rooli korostuu. Hyvänä esimerkkinä on Neuvo-rahan käytön
voimakas lisääntyminen. Yrittäjien täytyy kyetä viljelemään ja hoitamaan
kotieläimiä entistä kustannustehokkaammin.
Kilpailu
osaajista kovenee
ProAgria
Oulun tulos oli voitollinen. Vaikka ProAgria Oulu ei olekaan suurta voittoa
tavoitteleva yhdistys niin pidemmän päälle on tärkeää, että toiminta on
taloudellisesti kannattavaa, jotta voimme kehittää toimintaa ja vastata
alueemme maatalouden ja maaseudun yhä vaativampiin tarpeisiin.
Kilpailu
osaavista tekijöistä kovenee. Meillä on ollut useita eläköitymisiä viimeisten
vuosien aikana ja lähivuosinakin niitä on paljon. Työmaailma on muuttunut
nopeasti sisältäen enemmän liikkuvuutta, lyhyempiä työsuhteita ja arvojen mukaista
työtä. Tämä kaikki tarkoittaa, että rekrytointeja on paljon, ja olemme
toistaiseksi onnistuneet niissä hyvin. Kiitos tästä kuuluu koko työyhteisölle
ja johdolle. ProAgria Oulu koetaan luotettavaksi ja kiinnostavaksi työpaikaksi.
Hyvinvointia
koko maaseudulle
ProAgria
Lapin alasajon vuoksi toiminta-alueemme on nyt koko Pohjois-Suomi. Olemme tarjonneet
kattavasti neuvontapalveluita koko toimialueelle. Avasimme uuden toimistotilan
Rovaniemelle. Edellisenä vuonna aloitettu ProAgria Keskusten Liiton ja
alueellisten ProAgria keskusten välinen kustannustehokkaampi ja parempi
yhteistyö kehittyi.
Vuoden 2023
aikana vastuullisuus ja vastuullinen toiminta tuli keskiöön varsinkin
maatiloilla ja maatilayrittämisessä. Pankit, kauppa, jalostavat yritykset ja
viranomaistaho luovat omia vastuullisuuskriteereitään. Päämäärä on hyvä, mutta
on kohtuutonta, että maatilayrittäjä kantaa lähes kaiken lisääntyvän työn- ja
kustannustaakan. Tuottajahinnassa työ näkyy vain marginaalisesti. Neuvontajärjestöllä
on paljon annettavaa vastuullisuuskriteereiden laatimisessa ja todentamisessa helpottaakseen
viljelijöiden työtä.
ProAgria Oulu
toimii vahvasti yhteistyössä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten sekä Kalatalouskeskuksen
kanssa. Kyseisten tahojen roolia on syytä korostaa muun muassa vastuullistamisvaateissa.
Pidämme organisaatioiden toimintaa erittäin tärkeänä koko maaseudun
hyvinvoinnin kannalta.
Maatilojen
lukumäärä vähenee, samalla tilat kuitenkin kasvavat ja erikoistuvat. Huippuosaajiemme
on kyettävä tarjoamaan laadukkaat asiantuntijapalvelut kehittyvien tilojen
tarpeisiin.
Meillä on
isoja haasteita edessä: ilmastonmuutos etenee, luonnon monimuotoisuus on
heikentynyt, maatalouden kannattavuus on turvattava ja sitä myöten
huoltovarmuus on kyettävä varmistamaan. Maataloutemme tarvitsee osaavaa
neuvontajärjestöä ja ammattitaitoisia asiantuntijoita. Kiitän tässä yhteydessä
ProAgria Oulun koko osaavaa henkilöstöä, hallintoa ja johtoa haastavan vuoden
onnistuneesta läpiviemisestä. Kiitän myös Oulun läänin Talousseuran maataloussäätiötä
tuesta, mitä se on myöntänyt vuosittain neuvonnalle, Maa- ja kotitalousnaisille
ja Kalatalouskeskukselle. Tämä tuki on osaltaan turvannut maaseudun asukkaille
neuvontaa, koulutusta ja mielekästä tekemistä.
Esa Heikkilä hallituksen puheenjohtaja ProAgria Oulu
Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme
Toimintaamme johtavat ja ohjaavat viljelijät, maaseutuyrittäjät ja maaseudun asukkaat.
ProAgria Oulun jäseniä ovat kuntatason maaseutuseurat ja kylätason vastaavat yhdistykset. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä yhdistyksiä. Lisäksi suorajäseninä on maatiloja ja maaseutuyrityksiä sekä niiden perheenjäseniä ja muita henkilöjäseniä. Jäsenyys on avoin kaikille, jotka hyväksyvät ProAgrian toiminnan tarkoituksen. ProAgria Oulun tarkoituksena ei ole voiton, eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille.
Jäsenyhteisöt
ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä oli vuoden lopussa 6 maatalousseuraa, 5 maamiesseuraliittoa, 175 maamiesseuraa, 44 maa- ja kotitalousseuraa, 1 kotitalousseura, 15 kyläseuraa, 1 maaseutuyhdistys, 7 maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, 8 pienviljelijäyhdistystä (PvKL), 12 pienviljelijäin osastoa (PvL), 6 pienviljelijäin osastoa (SPvL), 107 kalastus- ja osakaskuntaa, 5 kalastusaluetta, 7 kalastusseuraa ja -kerhoa, 1 kalastajainseura ja 1 muita kalatalousyhteisöjä (yritykset).
Puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Pylväs, Ylivieska
Sidosryhmät Tutkimus, varapuheenjohtaja: Erkki Joki-Tokola, Luonnonvarakeskus; varajäsen Maarit Liimatainen, Luonnonvarakeskus Edunvalvonta: Hanne Hurskainen, MTK-Pohjois-Suomi; varajäsen: Jari Ahlholm, MTK-Pohjois-Suomi Koulutus: Hanna Laurell, OAMK; varajäsen: Raija Suomela, OAMK
Lypsykarjatalouden edustajat Hemmo Turpeinen, Taivalkoski; varajäsen Ari Polojärvi, Kuusamo Jouko Käkelä, Kuusamo; Oskari Turpeinen, Taivalkoski Heikki Putula, Pudasjärvi; varajäsen Suvi Väisänen, Utajärvi Juha Törmä, Tyrnävä; varajäsen Tiia Rusila, Tyrnävä Jukka Karhumaa, Siikajoki; varajäsen Jukka Ojantakanen, Siikalatva Henna Rajamäki, Nivala; varajäsen Marita Kumpula, Nivala Jaana Niskanen, Pyhäjärvi; varajäsen Martti Suvilehto, Pyhäjärvi Esa Kojo, Liminka; varajäsen Lauri Niemi, Haapajärvii Tuomo Tamminen, Raahe; varajäsen Anna Kurkinen, Raahe Sari Salmu, Merijärvi; varajäsen Lauri Jääskelä, Alavieska
Maa- ja kotitalousnaisten edustajat Eeva-Kaisa Karhu, Utajärvi; varajäsen Teija Heikkinen, Liminka Saini Palosaari, Kuusamo; varajäsen Satu Nikola, Siikajoki
Kalatalouden edustajat Juha Tikka, Pyhäjärvi; varajäsen Eero Oinas-Panuma, Pudasjärvi Heikki Kilpijärvi, Kuusamo; varajäsen Heino Pitkänen, Kuusamo
Perusyksiköiden ja muiden maaseutuelinkeinojen edustajat Ari Juka, Muhos; varajäsen Tapio Jurva, Utajärvi Mikko Salmela, Pudasjärvi; varajäsen Eija Seppälä, Pudasjärvi Sanna Loukkaanhuhta, Siikajoki; varajäsen Maija Kylmänen, Liminka Elina Hellén, Pyhäjärvi; varajäsen Matti Kahelin, Pyhäjärvi Teemu Pakonen, Tyrnävä; varajäsen Ilkka Matinolli, Tyrnävä Tarmo Turunen, Kempele; varajäsen Matti Rantala, Liminka Jari Ohukainen, Kempele; varajäsen Riikka Juntunen, Utajärvi
Puheenjohtaja Esa Heikkilä, Kuusamo Varapuheenjohtaja Teresa Majuri, Haapavesi Tarja Mäenpää, Kärsämäki Leea Sangi, Liminka Matti Tyhtilä, Oulu Johtaja Vesa Nuolioja, Oulu
Puheenjohtaja Teresa Majuri, Haapavesi Varapuheenjohtaja Leea Sangi, Liminka Marja Lantto, Pudasjärvi Kaisu Mikkelä, Raahe Ritva Nikola, Siikajoki Aino Viitala, Muhos Heini Iinatti, Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtaja, Oulu
Puheenjohtaja: Juha Tikka, Pyhäjärvi Varapuheenjohtaja: Ari Juka, Muhos Sihteeri: Heikki Tahkola, Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja, Oulu Arto Naumanen, Kuusamo Eero Oinas-Panuma, Pudasjärvi Tuomo Polojärvi, Taivalkoski Hannu Riuttanen, Haapavesi
Puheenjohtaja Jaana Niskanen, Pyhäjärvi; varajäsen Heikki Rintala, Haapajärvi Juho Hyry, Ii, varapuheenjohtaja; varajäsen Leea Sangi, Liminka Satu Niiranen, Siikalatva; varajäsen Suvi Väisänen, Utajärvi Sari Salmu, Merijärvi; varajäsen Asko Alatalo, Alavieska Johannes Turpeinen, Taivalkoski; varajäsen Hemmo Turpeinen, Taivalkoski Sirpa Jurmu, Pudasjärvi; varajäsen Ari Polojärvi, Kuusamo Valio-ryhmän meijerit: Marko Puhto, Haapavesi; varajäsen Pekka Petäjäsuvanto Arla Suomi yhteistyömeijerit: Sanna Marjala, Raahe; varajäsen Esa Kojo, Liminka Arla Pohjois-Suomi: Tuija Linjakumpu Kuusamon Osuusmeijeri: Tuula Kauttio, Kuusamo Faba: Antti Juntunen, Oulu; varajäsen Aimo Manelius, Oulu Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho: Jaana Niskanen, Pyhäjärvi; varajäsen Anna Kurkinen, Raahe A-tuottajat: Janne Kiljala; varajäsen Jaakko Leiviskä Snellman: Vesa Hihnala HKScan: Sami-Jussi Talpila Asiantuntijajäsenet: ELL Riikka Lakotieva, Oulu, varalla ELL Noora Stoor ProAgria Oulun henkilökunnan edustaja: Sini Öljymäki, maidontuotannon erityisasiantuntija Sihteeri: Virva Hallivuori, palvelupäällikkö
Puheenjohtaja: Jaakko Tervakangas, Siikajoki Varapuheenjohtaja: Markus Heikki, FinPom Oy tj., Tyrnävä Sihteeri: Marika Sohlo, palvelupäällikkö, ProAgria Oulu Juho Räbinä, Tyrnävä Juhana Kauppi, Tyrnävä Olli-Pekka Turunen, Opfarm Oy tj., Tyrnävä Simo Rahko, Tyrnävä
Muuttuva toimintaympäristö
Rakenteemme on kehittynyt voimakkaasti suurempaan tilakokoon ja niissä suurempiin eläinmääriin. Pohjois-Pohjanmaan ELY:n alueella maatalous- ja puutarhayritysten määrä oli vuonna 2023 3 656 kpl. Lapin alueella tiloja oli 1 177 kpl. Tilojen keskipeltoala on 66 ha, Lapin alueella 37 ha. EU-kauden alussa vuonna 1995 keskipeltoala oli 22 ha valtakunnallisesti. Kaiken kaikkiaan peltoa oli viljelyksessä 241 200 ha ja Lapin alueella 43 034 ha. Lypsykarjatiloja Pohjois-Pohjanmaalla oli 718 kpl ja Lapin alueella 172 kpl. Naudanlihantuotannossa oli yli 294 tilaa, Lapissa 93 tilaa. Lypsylehmiä oli 40 711 kpl ja Lapissa 8 584 kpl. Viljelijöiden keski-ikä oli 53 vuotta, Lapissa 55 vuotta. Maataloutemme tuottavuuskehitys ja kilpailukyky on ollut suhteellisen hidasta verrattuna tärkeimpiin kilpailijoihin Euroopassa, mikä on lisännyt edelleen haastetta pärjätä samoilla tukiehdoilla EU:n alueella.
Korona-pandemia pysäytti ihmisten elämää maailmanlaajuisesti keväällä 2020. Pandemia hiipui toimintavuoden aikana ja isoksi haasteeksi muodostuivat kohoavat energian ja lannoitteiden hinnat. Tämä johtui laajamittaisen sodan alkamisesta Venäjän ja Ukrainan välillä 24.2.2022. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät asiat jäivät hetkeksi taka-alalle. Huoltovarmuus ja ruuan riittävyys sekä varautuminen nousivat keskiöön niin Suomessa kuin laajasti maailmalla. Lähestyvät USA:n presidentinvaalit hermostuttavat maailman tilannetta ja hyökkäyssota jatkuu edelleen Ukrainassa.
Biotalous ja vesienhoito nousivat esille kasvualueina ja Sitran mukaan se mahdollistaa teknologian vientiä ja uusia innovaatioita maaseudulle. Hiilen sidonta on nousemassa voimakkaasti esille tiloilla ja tulee läpileikkaavaksi uudistuksen kohteena olevassa EU:n tukijärjestelmässä jatkossa.
Tuotteiden ja tuotannon laatu sekä elintarvikeketjun turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kotimaisen elintarviketuotannon kilpailuetuja; kuluttajat vaativat turvallisuutta, laatua ja ekologisuutta käyttämiltään elintarvikkeilta. Erilaiset ruokaskandaalit maailmalla vahvistavat tätä näkymää. Ensimmäiset laatuun liittyvät koulutukset aloitettiin ProAgria Oulun alueella jo vuonna 1996 perunatilojen ja kotieläintuotannon parissa.
Kehittämisemme painopiste on perinteisessä maataloustuotannossa, mutta samalla maaseudun muun yritystoiminnan osuus jatkaa kasvuaan. Erikoistuneen tuotannon, kuten siemenperunatuotannon merkitys on muuta maata voimakkaampi alueellamme, lähes 80 % maan tuotannosta.
Palvelumme
Maitotilat
Palveluryhmän asiantuntijoiden osaamista kehitettiin kuukausittaisilla ajankohtaisinfoilla sekä lähipäivissä. Vierailimme Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetassa tehden havaintoja eläinten ruokinnan onnistumisesta ja olosuhteista. Palveluryhmästämme asiantuntijat osallistuivat Iconnet-koulutukseen, josta saatuja oppeja hyödynnettiin yhteisissä koulutushetkissämme.
Olemme käynnistäneet ruokinnan päivystysringin ruokinta@proagria.fi, jossa vaihtuu päivystäjä vuoroviikoin. Tämä palvelu on nopeuttanut asiakkaan palvelua ja parantanut asiantuntijoiden hyvinvointia, sillä on voinut keskittyä asiakaspalveluun tilalla. Toimintatapa on mahdollistanut hyvän asiakaspalvelun työruuhkien sekä lomien tai poissaolojen aikana. Kotieläinpalveluryhmä toimii aktiivisesti tehden vahvasti yhteistyötä kasvi- ja talousasiantuntijoiden sekä Maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntijoiden kanssa.
ProAgria Oulun laajentumisen jälkeen olemme palvelleet koko alueellamme tarjoten kotieläinpuolen asiantuntijapalveluna koelypsypalvelua sekä teknisiä palveluita ja tuotannon- ja ruokinnan ohjausta. Olemme tarjonneet asiakkaillemme myös tuotannon konsultointia sekä strategista konsultointia. Alueellamme on ollut muutama tuotannon pienryhmä, jossa maidontuottajat ovat päässeet verkostoitumaan ja oppimaan sovittujen teemojen äärelle.
Teimme aktiivista yhteistyötä alueemme sidosryhmien kanssa järjestäen joka vuotisen MaitoStartti tapahtuman. Olemme olleet mukana Maitoyrittäjät ry tuotannon johtamisen kurssien toteuttamisessa sekä yhteisinnovointitapahtumissa sekä lukuisissa erilaisissa hanketapahtumissa. Asiantuntijamme ovat tehneet julkaisuja ammattilehtiin ja blogeja, joita on jaettu somessa laajasti. Teimme ahkerasti työtä ja ennakkovalmisteluja Feeling good - Lehmän hyvä elämä -hankkeen hakuprosessissa sekä ennakkoon tilojen sekä yhteistyökumppaneiden rekrytoinnissa.
Tuotosseurantakarjojen EKM-tuotos nousussa
Tuotosseurannassa on alueellamme 533 karjaa, joista viralliset tuotokset saatiin 440 karjalle. Tuotosseurantakarjojen määrän väheni 55 karjalla. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kustannusten nousu, kannattavuuden heikentyminen, metsäkatoasetus sekä viljelijöiden jaksaminen lisäsivät maidontuotannosta luopumista eikä uusia investointeja juurikaan ollut. Tuotosseurannassa oli 31135 lehmää, vähenemää oli 1510 lehmän verran.
Tuotosseurantaan kuuluvat lehmät lypsivät 10930 kg (EKM) maitoa, joka oli 128 kg (EKM) enemmän kuin viime vuonna. Keskituotos kääntyi nousuun ollen 10291 (+107) kg. Maito sisälsi 369 kiloa valkuaista (+ 3 kg) ja 445 kiloa rasvaa (+5 kg). Maidon pitoisuudet säilyivät ennallaan. Maidon valkuaispitoisuus säilyi samana ollen 3,59 % ja rasvapitoisuus nousi hieman 4,32 % Lehmien rasva- ja valkuaistuotos kiloina nousi 8 kg verran ollen 814 kg yhteensä. Elossa olevien lehmien elinikäistuotos oli 25738 25318 kg (+ 420 kg) ja vuonna 2023 poistettujen lehmien 34182 kg (+ 776 kg). Maitotuotos kiloina elinpäivää kohden nousi 0,1 kg ollen 15,5.
ProAgria Oulun Tuotosseuranta karjojen keskilehmäluvun kasvu on jälleen lähestynyt koko maan keskiarvoa. Alueellamme keskilehmäluku oli 55,4 (51,3) ja koko maassa 58,7 (55,3).
Lihanauta- ja emolehmätilat
Naudanlihantuotannon neuvontaa ja osaamisen kehittämistä tukee yhteinen naudanlihantuotannon asiantuntijaverkosto. Verkosto jakoi kokemuksiaan kuukausittaisissa palavereissa sekä hankki tarvittaessa ulkopuolisia luennoitsijoita kertomaan eri teemoista.
Palveluiden laajeneminen Lapin alueelle lisäsi myös lihanautatilojen määrää. Vuoden vaihteen molemmin puolin tehtiin runsaasti ruokinnan suunnittelua lihakarjatiloille, jotka tulivat sitoutumaan eläinten hyvinvointikorvaukseen. Lihanautatiloille tehtiin EU-tukineuvontaa, kuten eläinten hyvinvointikorvauksen hakua, kansallisten tukien ja EU:n nautapalkkioiden hakua sekä päätukihakua.
Osallistuimme Nautaparlamenttiin sponsorina. Lihanautatiloille tehtiin kohdennettua viestintää uutiskirjeiden, blogikirjoitusten ja somenostojen kautta.
Lammastilat
Alueemme oli järjestelyvastuussa vuosittain pidettävistä valtakunnallisista lammaspäivistä. Opintoretki oli onnistunut ja siitä saimme hyvää palautetta. Tilakohteet olivat kiinnostavia. Seminaarin luentojen kattaus oli vakuuttava. Tilaisuudessa pidettiin myös Lammasyhdistyksen vuosikokous, jossa valittiin vuoden lammastila sekä palkitaan muita asioituneita lammastiloja. Lammas- ja villa ry:n kevätkokouksessa esiteltiin ajankohtaisia asioita ruokinnasta sekä EU-tukiin liittyvistä asioista.
Lammastilojen yhteinen tiimi on jatkanut lammastilojen palveluiden tuottamista sekä lammastuotannon kehittämistä alueellamme. Lammasneuvonnan tuotosseurannassa asiakasmäärä on pysynyt edellisten vuosien kaltaisena. Alueellamme on vuoden lopussa 50 lammastuotosseurannassa olevaa tilaa.
Teemme myös ruokintasuunnitelmia ja avustamme eläintukien hakemisessa kaikilla lammastiloilla riippumatta siitä, kuuluuko tila tuotosseurantaan.
Tuotosseurannan perusmaksu sisälsi puhelinneuvontaa sekä uutiskirjeiden välittämistä. Puhdasrotuisten karitsoiden ultraäänimittauksia tehtiin muutamalle lammastilalle. ProAgrian Lapin alueella tehtiin sekä tiineys- että lihamittauksia yhteistyösopimuksen avulla.
Neuvo-rahalla hyvinvointia ja terveyttä
Neuvo-rahoitusta hyödynnettiin runsaasti eläinten hyvinvointiin tähtäävien täsmäpalveluiden avulla. Lihanauta- ja emolehmätilat käyttivät Neuvo-rahoitusta kehittämään tilan eläinten hyvinvointia, viljelyä ja kannattavuutta. Rahoitusta hyödynnettiin myös tuotantosuunnan muutosta mietittäessä. Lampureita kannustettiin hyödyntämään Neuvo-rahoitusta kotieläin- pelto ja talousasioissa.
Tilojen määrä vähenee edelleen Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella, mutta tilakokojen kasvaessa ulkoistamisen tarve kasvaa. Tähän pyritään kasvipalveluissa vastaamaan tarpeeseen räätälöidyllä viljelyn kehittämisohjelmalla, joka perustuu tilan tavoitteisiin. Viljelyn kehittämisohjelman idea on tarjota ratkaisukokonaisuus yhden ratkaisun sijasta. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että usean eri alan asiantuntijatiimeissä työstetään yhteistä asiakasprojektia.
Uusia kasviasiantuntijoita on palkattu Pohjois-Pohjanmaan alueelle vuoden 2023 aikana neljä henkilöä. Lapin alueelle ei ole palkattu uusia kasviasiantuntijoita. Vuonna 2023 olemme tiivistäneet yhteistyötä pohjoisen alueen kasviasiantuntijoiden kesken erityisesti nurmiosaamisen vahvistamisen saralla.
Kasvintuotannon asiantuntijoiden kesken osaamista ja tietoa on jaettu kuukausittain kasvituotannon ajankohtaisteamsillä. Lisäksi vuoden alussa järjestettiin tukihakukoulutus ja syksyllä kasvikoulutuspäivä Liminganlahden luontokeskuksella. Tukihakukoulutuspäivään osallistui myös useita ELY-keskuksen tarkastajia peltovalvontapuolelta, koska näin on saatu arvokasta vuoropuhelua ja tiedonvälitystä asiantuntijoiden ja viranomaisten välille. Maan kasvukunto -valmennuksen aloitti vuonna 2023 neljä asiantuntijaa. Tavoitteena on, että jokainen asiantuntija pääsee vuorollaan kehittämään osaamistaan.
Viljelysuunnitelmien määrä vuonna 2023 oli noin 960 kpl sisältäen luomut ja tavanomaiset. Kasvintuotannon palveluiden pääpainona oli edelleen viljelysuunnitelmat, joita tehtiin etäyhteyksillä, toimistolla ja tiloilla. Ohjelmakauden vaihtuminen toi jonkin verran uusia asiakkaita viljelysuunnittelun ja peltotukihaun puolelle, sillä tukiehtojen muutokset aiheuttivat viljelijöiden keskuudessa hämmennystä.
Kasvukauden aikaiset asiantuntijapalvelut olivat kysyttyjä, niin nurmi-, vilja- kuin perunapuolellakin. Kasvustokäynneillä oli vahvasti mukana vuonna 2020 hankkimamme erilaiset mittalaitteet, kuten esimerkiksi typpi-, mangaani-, sekä fosforimittari. Mittalaitteitta käyttämällä ja kasvustohavaintoja tekemällä pystyimme reaaliaikaisesti seuraamaan kasvukauden olosuhteiden vaikutusta kasvustoihin ja tarvittaessa reagoimaan, jotta asiakas pääsisi asettamiinsa tavoitteisiin.
Puhdaskaura-auditointeja tehtiin Pohjois-Pohjanmaan alueella vuonna 2023 yhteensä 23 kpl. Asiantuntijoitamme oli mukana ja puhumassa myös puhdaskaurantuottajien viljelijäseminaarissa huhtikuussa. Yhteistyö on jatkunut vuodesta 2018 asti. Palveluita on kehitetty viljelijöiden ja myllyn tarpeiden mukaan. Uusimpina lisäyksinä viljelysuunnitelmien ja auditointien lisäksi tarjottiin myös hiilijalanjälkilaskentaa, jonka tiedot ovat olennaisia myllyn vastuullisuusraportin muodostamisessa. Puhdaskauramylly osallistuu palveluiden kustannuksiin omien periaatteidensa mukaisesti. Puhdaskauratuotantoa varten on toiminnassa puhdaskaura-asiantuntijatiimi, joka koostuu kuudesta asiantuntijasta.
ProAgria Oulun toiminta-alue on vahvaa perunantuotannon aluetta, pidimme yllä yhteistyötä alueen siemen- ja ruokaperunayritysten ja viljelijöiden kanssa. Perunanviljelyyn liittyvää konsultointia, niin kasvukaudella kuin kasvukauden ulkopuolellakin teimme normaalin määrän.
Vuonna 2023 peltotukienhaku siirtyi täysin sähköiseksi. Tämä lisäsi tukihakupalveluiden kysyntää varsinkin iäkkäämpien viljelijöiden suunnalta, jotka olivat tottuneet täyttämään hakemuksensa paperisena. Peltotukihakuaika oli poikkeuksellisen lyhyt ja aiheutti suuren työkuormituksen asiantuntijoille. Tukihakemuksia tehtiin noin 1340 kpl, joka on noin 140 kpl enemmän kuin vuonna 2022.
Neuvo-rahoituksella kehitystä ja sparrausta
Kasvintuotannon palveluissa Neuvo-rahoituksella tehtiin esimerkiksi maan kasvukuntoa ja maan vesitaloutta kehittäviä käyntejä ja suunnitelmia. Lisäksi teimme kasvinsuojelusuunnitelmia ja kasvukauden kasvinsuojelun neuvontaa noin 12 tilalle.
Tarkastustoiminta
Ruiskuntestauksia tehtiin vuonna 2023 yhteensä 164 kpl. Testaukset toteutettiin kahden asiantuntijan ja yhden kesäharjoittelijan tiimillä.
Perunakerhon kokoontumisia
Perunakerhon johtokunta kokoontui 18.1.2023 Teamsin välityksellä keskustelemaan ja käsittelemään muun muassa kasvinsuojeluaineiden kilpailutuksen järjestämistä.
Vuosikokous pidettiin 18.2.2023 Oulun Energia Areenan tiloissa.
Johtokunta piti järjestäytymiskokouksen 15.12.2023 Frans & Camillessa Oulussa. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Tervakangas, varapuheenjohtajaksi Heikki Markus ja sihteeriksi Marika Sohlo. Kokouksessa suunniteltiin vuoden 2024 vuosikokousta ja vuoden 2024 toimintaa.
Vuoden 2023 aikana lähetettiin useita sähköpostitiedotteita jäsenille. Opintomatkoja ei vuonna 2023 järjestetty.
Yrityspalvelut
Yrityspalveluissa oli käytössä keskimäärin neljän henkilön työpanos (ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset) ja se kattoi koko maakuntamme alueen.
Yritysasiantuntijoiden työpanosta on hyödynnetty Climate Food -hankkeessa, joka on rahoitettu Interreg Aurora -rahastosta.Yrityspalvelumme henkilöt kokoontuivat säännöllisesti, analysoivat ja jakoivat kokemuksiaan asiakastyöstä keskenään. Useimmiten tapaamiset hoidettiin sähköisen kokousjärjestelmämme Teamsin avulla. Henkilöstön osaamista ylläpidettiin myös valtakunnallisilla koulutuksilla ja kokemusten vaihdolla.
Yhteistyö Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoiden kanssa oli myös keskeisessä roolissa yritysasiakkaidemme parhaaksi. Yhteistyötä on tehty myös muiden eri yrityspalveluita järjestävien tahojen kautta.
Omistajanvaihdokset
Omistajanvaihdosten toteuttamiseksi talousasiantuntijat antoivat yli 50 asiakastilanteessa erilaisia asiantuntijapalveluita: kannattavuuslaskentaa, luonnoskauppakirjoja ja muita erilaisia tilakohtaisia palveluita.
Tilipalvelut
Tilipalvelumme auktorisoitiin Taloushallintoliitossa 15.5.2023. Auktorisointia valmisteltiin alkuvuosi koko tili- ja talouspalvelun asiantuntijajoukolla. Asiakkaille tehtävät sopimukset, tunnistautuminen, rahanpesun seuranta ja rahanpesurekisteriin ilmoittautuminen sekä riskikartoituksen päivitys työllistivät normaalin tilipalvelun lisäksi. Auktorisoinnissa työtapamme ja osaamisemme, sekä ProAgria Oulun vakavaraisuus todettiin vastaavan auktorisoidun talouspalvelun vaatimuksia taloushallintoalan hyvän tavan sekä toimialastandardi TALSTA:n mukaisesti.
Toimintamuodon muutoksia sekä yhtiöittämisselvityksiä tehtiin läpi vuoden. Kaikki yhtiöittämiset tehtiin ennakkoratkaisuhakemusten kautta ja tilat varasivat aikataulullisesti yhtiöittämiseen tarpeeksi aikaa. Uudet asiakkuudet siirrettiin sähköiseen kirjanpitoon aina, kun se oli yrittäjälle paras vaihtoehto. Osakeyhtiöissä lisääntyi edelleen Spv ja osakesiirtojen työmäärä ja ennakoimmekin sen kasvavan tulevina vuosina.
Yhteistyö ProAgria verkostossamme toimi vahvasti kolmen auktorisoidun talouspalvelun välillä; ProAgria Etelä-Suomi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Oulu. Säännölliset Teams palaverit sekä tapaaminen Seinäjoella sekä Taloushallintoliiton kesäpäivillä vahvistivat yhteistyötämme ja tiedonvaihtoa.
Vuonna 2023 saimme MVL-asiakkaitamme enenevissä määrin WebWakka -kirjanpito-ohjelmiston sähköiseen asiointiin.
Kannattavuuskirjanpito
Maatalouden kannattavuuden kehitystä voidaan seurata kannattavuuskirjanpitotoiminnolla, jonka avulla saadaan selville kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tietojen keräys tiloilta tapahtui talousasiantuntijoiden toimesta. Keräsimme vuoden 2023 aikana ensimmäistä kertaa kannattavuuskirjanpitoaineistoja myös Lapin alueelta.
ProAgria Oulu laati valmiit tilinpäätökset 60 (51) tilalle. Kannattavuuskirjanpidosta jäi pois tilikauden 2022 osalta 6 tilaa. Uusia tiloja liittyi mukaan 3 kpl.
Vuoden 2022 tulokset ovat ProAgria Oulun kannattavuuskirjanpitotilojen painotettuja keskiarvoja, jotka kuvaavat mahdollisimman hyvin alueen maatalouden tuloskehitystä.
Tilojen keskipeltoala oli ProAgria Oulun alueella 83,5 ha (85,2 ha), kokonaistuotto keskimäärin 276 500 € (224 300 €) ja maatalouden yrittäjätulo 50 800 € (35 500 €).
Tilojen kannattavuutta kuvataan kannattavuuskertoimella. Jos kannattavuuskerroin on 1,00, maatila on saanut katettua kaikki kulunsa mukaan lukien oman pääoman korkovaatimuksen sekä tehtyjen työtuntien perusteella lasketun laskennallisen palkkavaatimuksen. Vuonna 2022 kokomaan kannattavuuskerroin oli keskimäärin 1,03 (0,72). Lypsykarjatilojen 1,05 (0,68), muiden nautakarjatilojen 1,57 (0,74), viljatilojen 1,32 (0,78) ja muiden kasvinviljelytilojen 0,21 (0,81).
Keskimääräinen kannattavuuskerroin 1,03 tarkoittaa, että tiloilla on saavutettu 16,48 euron tuntipalkka omalle maataloustyölle sekä 4,24 prosentin korkotuotto maatalouteen sijoitetulle omalle pääomalle. Oman pääoman korkovaatimus on laskettu tilakohtaisesti ja oman työn palkkavaatimus on ollut 16,00 € tunnilta.
Maaseudun maiseman-, ympäristön- ja vesienhoitoon liittyvää neuvontaa, asiantuntijatyötä sekä hanketoimintaa toteutettiin vuonna 2023 koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella ja myös Lapin maakunnassa ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten sekä Kalatalouskeskuksen asiantuntijoiden yhteistyönä. Vesienhoito ja -hallinta, luonnon monimuotoisuus, perinnebiotooppien vaaliminen ja hoito, vieraskasvien hallinta sekä ilmastoviisaat ratkaisut -teemoja edistettiin sekä asiantuntijapalveluilla, hanketoiminnalla että tiedotuksella ja maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisilla kampanjoilla.
Vuoden aikana maisemaneuvonta teki 71 kpl maisema- ja luonnonhoidon suunnitelmaa (4189 ha) ja 9 kpl kosteikonhoitosuunnitelmaa (62,19 ha) tilojen ympäristösopimuksiin tilakohtaisina Neuvo-käynteinä. Maaseutuneuvonnan puolella tehtiin 397 kpl tilakohtaista Neuvo ympäristö tai maan rakenteen parantamisen -käyntiä. Limingan kunnassa toteutettiin avointen viheralueiden RAMS-luokituksen mukainen kartoitus.
Vesistöjen kunnostussuunnitteluun liittyviä suunnitelmia, kartoituksia, inventointeja ja koeverkkoakalastuksia tehtiin kuudessa kohteessa. Lisäksi Temmesjoella jatkettiin Isoniityn lohkokunnan avustamista vesilupaan liittyvissä selvityksissä.
Neuvonnassa nousivat esiin muun muassa valumavesien hallintaan liittyvät teemat, Helmi-elinympäristöohjelman rahoitusmahdollisuudet perinnebiotooppi-, kosteikko- ja pienvesikohteille. Erilaisten kohteiden hoitoon liittyvän neuvonnan lisäksi avattiin erilaisten rahoituskanavien tuomia mahdollisuuksia paikallistoimijoille, kunnille ja yksittäisille maa- ja metsätalouden parissa toimiville henkilöille.
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria Oulun asiantuntijoiden tiiviillä yhteistyöllä toteutettavilla hankkeilla lisättiin maatilojen välistä kestäviin tuotantotapoihin liittyvää yhteistyötä sekä kehitettiin maatiloille ympäristöviisaita toimintatapoja hyödyntäen uusinta tutkimustietoa.
Biotalouteen liittyvien teemojen edistämistä jatkettiin COOPID (COOPeration of bioeconomy clusters for bio-based knowledge transfer vai innovative Dissemination techiques in the primary production sector) kansainvälisessä Horisontti2020-rahoitteisessa hankkeessa.
Hanketoiminnalla on myös neuvottu ja ohjattu eri toimijoita vesien- ja ympäristönhoitoon liittyvissä hankkeissa, niiden suunnittelussa ja rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisessa sekä kehitetty eteenpäin vesien- ja ympäristönhoitoa edistävän verkoston aktiivista koordinointia sekä toiminnan vakiinnuttamista. Hanketyönä on edistetty myös maaseudun ja kylien arvokkaiden maisema- ja perinnebiotooppikohteiden tunnistamista ja hoitoa, rantalaidunnusta sekä vihermassojen käyttöä biokaasun tuotannossa.
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kunnille, yrityksille, viranomaistahoille ja yhteisöille pidettiin yhteensä 19 kpl infoa luonnonmonimuotoisuuden huomioimisesta kunnan toiminnassa, uusniityistä ja ympäristön vihertöistä tuulivoima-alueilla, maa-ainesalueilla sekä muilla avoimilla viher- ja maisema-alueilla, biomassan keruusta niittymäisiltä alueilta sekä niityistä ja maisemapelloista.
Hanketoiminta
Kehitämme pohjoispohjalaista maataloutta ja maaseutuyrittäjyyttä myös hankkeiden kautta ja yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa.
ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja Oulun Kalatalouskeskus osallistuvat useiden kehittämisryhmien toimintaan sekä suunnittelevat ja toteuttavat paikallisia, alueellisia ja kansainvälisiä hankkeita eri sidosryhmien kanssa. Osaa hankkeista hallinnoidaan itse ja osassa toimitaan osatoteuttajana eri asiantuntijarooleissa. Tutustu hankkeisiimme täällä.
Vuonna 2023 toteutuksessa oli yhteensä 19 eri hanketta, joiden kokonaisvolyymi oli yhteensä noin 894 760 €. Hankkeet jakautuivat lukumäärällisesti ja rahoituksellisesti ProAgrian valtakunnallisiin kehitys- ja hanketoiminnan strategisiin painopisteisiin kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti.
Kehitettäviä ja edistettäviä osa-alueita olivat muun muassa:
maatilojen ja maaseudun yritysten johtaminen, liiketoiminnan kehittäminen ja muutostilanteissa selviäminen sekä vastuullisuus
maatilojen digitaaliset ratkaisut, erityisesti nurmen viljelyssä
vesistökunnostajien verkostoituminen, vesienhallinta valuma-alueilla ja vesienhoidon neuvonta
luomukasvintuotannon tehokkuus ja kannattavuus sekä luomuosaaminen
paikallisten ruokatuotteiden ja elintarvikeyritysten kehittäminen, kansainvälistyminen ja viennin edistäminen, lähikalan käyttö
asiantuntijaosaaminen, työkyky ja työhyvinvointi muuttuvassa toimintaympäristössä
ravitsemusterveyden ja osallisuuden vahvistaminen, terveellisten elintapojen edistäminen
Kuvio 1. ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen Oulun hankkeiden lukumäärällinen jakautuminen strategisiin painopisteisiin vuonna 2023.
Kuvio 2. ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden rahoituksen jakautuminen strategisiin painopisteisiin vuonna 2023.
Hankkeiden keskeisin rahoittaja on edelleen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) (Kuviot 3–4). Muita käytössämme olevia rahoituskanavia olivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) sekä erilaiset kansalliset rahoitukset (mm. ministeriöiden hankeavustukset ja Aiko (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) -määräraha.
Kansainvälisiä hankkeita oli käynnissä kaksi; toisen rahoitus tuli uudesta Interreg Aurora -ohjelmasta ja toinen oli Horizon-rahoitteinen. EU-ohjelmakauden vaihtumisen myötä hankkeita päättyi vuonna 2023 peräti 10 kpl ja uuden rahoituskauden hankehakemuksia jätettiin loppuvuonna useita. Pääosa hankkeistamme on alueellisia ja toimintaa kohdennetaan koko Pohjois-Pohjanmaan sekä enenevässä määrin myös Lapin alueelle.
Kuvio 3. ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden lukumäärällinen jakautuminen päärahoituskanavittain vuonna 2023.
Kuvio 4. ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden rahoituksen jakautuminen päärahoituskanavittain vuonna 2023.
Hankerahoituksen turvin voimme tarjota kehitystoimenpiteitä kohderyhmille kustannustehokkaasti tai maksutta. Olemme arvostettu asiantuntijakumppani hankkeissa ja hankkeemme saavuttavat asetetut tavoitteet hyvin, useissa hankkeissa tavoitteet ylittyvät reilusti. Hankkeissa kehitetään uusia ratkaisuja, innovaatioita ja toimintamalleja. Vuoden 2023 yhdeksi helmeksi voidaan nostaa ympäristötoimenpiteiden suunnittelua ja viljelijöiden työajan säästämistä varten luotu sähköinen Ympäristökioski-työkalu, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta alan toimijoiden keskuudessa.
Vuonna 2023 hankkeidemme toteutukseen osallistui 46 asiantuntijaa yhteensä noin 163 henkilötyökuukauden eli noin 13,56 henkilötyövuoden työpanoksella. ProAgria Oulun ja Oulun maa- ja kotitalousnaisten henkilöstön hankeosaamista kehitetään 6–8 kertaa vuodessa järjestettävissä hanketoimijoiden sparraustilaisuuksissa. Hanketyön tueksi vuoden 2023 aikana koottiin jatkuvasti päivittyvä Hanketoiminnan opas, jonka avulla jaetaan osaamista organisaation sisällä. Kansainvälisten hankeverkostojen rakentamista varten julkaistiin uusi versio englanninkielisestä hanketoiminnan esitteestä ja lisäksi markkinointivideo hankekokemuksestamme.
Hankkeissa järjestettiin erilaisia tapahtumia, webinaareja, koulutuksia, opintomatkoja, maastokatselmuksia, talkoita, luentoja ja pienryhmiä. Mukana oli maatiloja, maaseutu- ja elintarvikeyrityksiä sekä muita sidosryhmiä, jotka saivat uutta tietoa, konkreettista ohjausta tai kehittivät hankkeen puitteissa omaa toimintaansa.
Hankkeista sekä niiden toiminnasta ja tuloksista viestittiin monikanavaisesti. Somepostausten ja -videoiden lisäksi tehtiin myös laadukkaita podcasteja. Lehtijuttuja ja artikkeleita julkaistiin mm. Kalevassa, Pohjois-Pohjanmaan alueen paikallislehdissä, ammattilehdissä ja ProAgrian asiakaslehdessä. Radiohaastatteluja oli ainakin Pookin ja Sveriges Radio Finskan aalloilla. Uutiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana runsaasti ja ne saavuttivat hyvin kohderyhmänsä. Uutena aloitettiin julkaisemaan kansainvälistä, englanninkielistä uutiskirjettä, jossa kerromme ulkomaisille sidosryhmille hankkeistamme ja teemme organisaatiotamme heille tutuksi.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksessa toimi vuonna 2023 14 asiantuntijaa, jäsenmäärä toimintavuonna oli 3325 henkilöä ja yhdistysten määrä 280 kappaletta. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat osa valtakunnallista neuvontajärjestöä.
Asiantuntijaosaamisemme pohjautuu ruoka- ja elintarvikeosaamiseen, luonto-, ympäristö- ja maisemaosaamiseen sekä yritystoiminnan osaamiseen. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus järjesti koulutuksia, luentoja, tapahtumia ja kampanjoita sekä toteutti erilaisia maakunnallisia kehittämishankkeita yhdessä eri sidosryhmien kanssa.
Maa- ja kotitalousnaisten järjestö sai harkinnanvaraista valtionapua neuvonnalliseen työhönsä opetus- ja kulttuuriministeriöstä, jonka strategia 2030 ja yleiset perusteet myönnettäville avustuksille on huomioitu toiminnassamme.
Toimintaamme viitoittaa Maa- ja kotitalousnaisten vuoteen 2025 ulottuva strategia. Maa- ja kotitalousnaisten tahtotilana on
Suomen tunnettuuden vahvistuminen laadukkaasta sekä herkullisesta ruoasta ja suomalaisen ruoan tekijöiden arvostuksen lisääntyminen koko ruokajärjestelmässä
ilmastonmuutoksen hidastuminen ja kestävän kehityksen edistäminen
luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estyminen ja kehityksen kääntyminen luonnon monimuotoisuutta korjaavaan suuntaan
maaseudun ja maakuntien elinvoimaisuuden vahvistuminen ja sen näkyminen ainutlaatuisina elinympäristöinä, erilaisina yrityksinä, osallisuutena, yhteisöllisyytenä ja osaamisena.
Strategiakaudellemme 2021–2025 on nimetty seuraavat neljä teemaa:
suomalaisen ruoan sankaritarinat
ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta
monimuotoinen luonto
Suomi kutsuu kylään
Opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten mukaisesti Maa- ja kotitalousnaiset tekevät töitä sen eteen, että ihmisten kyvyt ja osaaminen vahvistuvat. Digitaalisuuden merkitys toiminnassa on korostunut viime vuosina ja sen myönteiset mahdollisuudet on hyödynnetty entistä paremmin. Kokemuksemme mukaan kulttuurinen moninaisuus ja kansainvälisyys rikastavat ja muokkaavat yhteiskuntaamme.
Hanketyössä tehtiin aktiivista neuvonta- ja vaikuttamistyötä laajalla rintamalla ja perehdyttiin uuteen EU-ohjelmakauteen 2021–2027. Läpi toimintavuoden on etsitty aktiivisesti alueellisia kehittämiskohteita ja kumppanuuksia sekä kartoitettu rahoituslähteitä maa- ja kotitalousnaisten neuvonnan tavoitteiden mukaisesti. Useita vanhoja hankkeita päättyi, uusia valmisteltiin ja jätettiin rahoituskäsittelyyn. Myös myönteisiä rahoituspäätöksiä uusille hankkeille saatiin loppuvuodesta.
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruokaneuvonnan perusta on monipuolinen, terveellinen ja maistuva alueellinen ruoka- ja ruokakulttuuri. Ruoka-asiantuntijamme osallistuvat ruoka- ja ravitsemusneuvonnan palveluiden tuotteistamiseen sekä järjestön sisäisissä ryhmissä että toimimalla osana valtakunnallista ruoka-asiantuntija verkostoa. Teemme neuvonta- ja kehittämistyötä erityisesti paikallisen ruoan, ruoanvalmistustaitojen lisäämiseksi ja ruoanvalinnan helpottamiseksi. Teemme sekä ryhmä- että asiakaskohtaista neuvontaa.
Ruokakasvatus ja terveellinen ruoka
Neuvontatilaisuuksilla sekä infoilla tavoitettiin erittäin monipuolisesti eri kohderyhmiä ja erityisesti hyvinvointialueen ja sote-järjestöjen toimijoita. Useiden toimijoiden kanssa yhteistyöstä on muodostunut pysyvää. Suuremmista ruokatapahtumista osa on vakiinnuttanut paikkansa vuosittaisina kohtaamispaikkoina.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toteutettuja ruokakoulutuksia järjestettiin 22, joissa käsiteltiin seuraavia aiheita: kotimaista kasvisruokaa, suolaisia juhlaherkkuja, suomalaiset sapakset, grilliruokia, leivät, nuotioruuat, kesäisiä makuja luonnosta, sienet ja sieniruuat, brunssi, lähiruuan 4 vuodenaikaa, gluteeniton leivonta, hävikkiruuat, kastikkeet ja peruna. Koulutuksiin osallistui 259 henkilöä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella järjestettiin kahdeksan neuvontatilaisuutta, joihin osallistui 1344 henkilöä. Tilaisuuksien aiheina olivat lähikalan ja vajaasti hyödynnetyn kalan käyttö, luonnonsienet lautaselle, hyvinvointia elintavoilla ja arkiruokaa edullisesti.
Lisäksi järjestettiin 11 ruokakasvatus- ja ravitsemustiedotusta hyvinvointialueille, joihin osallistui 732 henkilöä. Tiedotuksissa käsiteltiin kokemuksia ja työkaluja ruoka/ravitsemuskasvatuksen toteuttamiseen. Teemoja olivat muun muassa seuraavat: hyvinvointialueen ammattilaisten aamukahvit, ruokakasvatuksen alueverkosto, Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämä ”Kuinka liikuntaa ja ravitsemusta edistetään yhteistyössä” –seminaari, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä, Pohjois-Pohjanmaan sote-järjestöjen alueverkoston palaveri ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi, Hyvinvointirata ja -info kahdessa tapahtumassa, Hyvinvointia ruuasta ja elintavoilla -luennot sote-yhdistyksille.
MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä -somekampanjassa käsiteltiin kuuden julkaisun voimin seuraavia teemoja:
Kokonaisuus ratkaisee ravitsemuksessa
Ruokakulut kuriin
Hyödynnä luonnontuotteet, aloita mahlalla
Muonituksen mestarit
Juhannusjuustoa ja muita perinneruokia
Ytimessä yhteisöllisyys
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella julkaistiin 28 erilaista julkaisua sosiaalisen median alustoillamme käsitellen muun muassa ruokakursseja, ravitsemusinfoja, pellolta pöytään -tapahtumia, maistuva maaseutuyritys -tunnustusta, lähiruokapäivää ja nimisuojaa.
Pellolta pöytään - Suomalaisen ruuan tunnettuuden vahvistaminen
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus on antanut jo seitsemän kertaa pohjoispohjalaiselle yritykselle Maistuva maaseutuyritys -tunnustuksen. Valinnalla halutaan nostaa vuosittain esiin maaseudun makuja, raaka-aineita, ruokayrityksiä ja ruoka-aarteita. Osana kilpailun markkinointia tuotettiin videohaastattelu vuoden 2021 palkitusta, Keskikosken tilasta.
Vuonna 2023 palkinto meni kempeleläiselle Linnunradan tilalle, joka on ihastuttava kokonaisuus ruokatuotteiden ja elämyspalveluiden tuottajana. Yritys tuo esille uudenlaisen tuotteen maataloudesta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Raatilaiset nostivat myös esille ruokaturvan näkökulman ja omavaraisuuden, johon Linnunradan tila pystyy vastaamaan.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset osallistuivat MKN Kekriviikoille Kutuyö-tapahtumalla, johon osallistui 40 henkilöä. Tapahtumassa kuultiin kalan ruokakäytöstä, nautittiin maistiaisia ja juhlistettiin samalla satokauden juhlaa eli kekriä. Kekri-vinkkejä jaettiin kattavasti yhdistyksille myös sosiaalisessa mediassa.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät Luonnonlaidunpäivänä yhteensä kolme tapahtumaa, joihin saapui 48 vierailijaa. Tapahtuma alkoi lehdistötilaisuudella edellisellä viikolla Kujalan tilan luonnonlaidunkohteella Kutukarissa. Mukana olivat muun muassa Kaleva ja Maaseudun Tulevaisuus. Luonnonlaidunpäivänä retkeilimme yhdessä Iin Hiastinhaaran ja Patakarin lammaslaitumille, vierailimme lintutornissa, paistoimme makkaraa laavulla sekä verkostoiduimme vapaamuotoisimmissa merkeissä. Lisäksi tutustuminen lampaisiin ja luonnonlaitumiin Kukkolan Pakankankaalla Torniossa.
Lisäksi suunniteltiin ja toteutettiin Arkeen eloa ja iloa -makukävely paikallisissa ravintoloissa yhteistyössä Oulu2026 kanssa osana Maistuvaa meiltä ja muualta -hanketta. Kävely järjestettiin Arctic Food Lab-ruokaverkoston toimijoiden tapaamisen yhteydessä. Samalla pilotoitiin, miten tapahtumaa tulisi räätälöidä kansainvälisiä matkailijoita varten.
Pohjalaiselle leipäjuustolle ja Kainuulaiselle juustoleivälle valmisteltiin ja haettiin nimisuojaa. Karisiian nimisuojaprosessi käynnistettiin.
Lähikalaa lautaselle
Hankerahoituksella toteutettiin Lähikalaa lautaselle -hankkeen kick-off-tilaisuus marraskuussa 2023. Hankkeen tiimoilta lähetettiin yksi uutiskirje, jonka lisäksi maistatettiin savusärkinappisia Kesäyön kattaus –tapahtumassa elokuussa sekä tunnistettiin lasten kanssa kaloja Kutuyö-tapahtumassa lokakuussa 2023.
Vahva arki
Vahva arki -hankkeessa päivitettiin ja testattiin ryhmämalleja työpaja-asiakkaiden ryhmissä Taivalkoskella, Kuusamossa, Iissä, Oulaisissa ja Raahessa, kussakin 8 tapaamiskertaa. Hankkeelle avattiin Facebook ja Instagram kanavat, joilla julkaistaan hyvän arjen nostatuksia ryhmätapaamisten teemoilla.
Ruokaketju näkyväksi
Ruokaketju näkyväksi -hankkeessa järjestettiin koulutuspäiviä seuraavista aiheista: Ravinnekierron mahdollisuudet siipikarjatuottajille, Esiinny, ilmaise ja vaikuta, Työnantajamielikuvalla potkua rekrytointiin, Vinkit tilavideon kuvaamiseen ja editointiin, Miksi tuottajan kannattaa näkyä somessa?, Verkkokauppa sekä Somekanavat ja sisällön tuotto. Hankkeessa järjestettiin kaksi opintomatkaa ja osallistuttiin Maa- ja metsätalouden tulevaisuusseminaarin järjestämiseen. Koulutusmallina tuottajien viestinnän pienryhmät lähtivät käyntiin.
”Tämä hanke on yksi merkittävimpiä, onnistuneimpia ja näkyvimpiä hankkeita, joita on lähiaikoina ollut” toteaa tuottaja, joka on ollut mukana hankkeen toiminnassa ja ohjausryhmässä.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat opetus- ja kulttuuriministeriön tuella kannustaneet eri-ikäisiä kuluttajia sekä yrittäjiä tekemään muutoksia omissa toimissaan ja valinnoissaan kohti ilmastomyötäisempää ja kestävämpää yhteiskuntaa.
Viiden järjestetyn Kädet multaan -infon erityisenä kohderyhmänä olivat lapset. Järjestimme samalla Kädet multaan -teemalla myös esittelypisteet Lasten maatalousnäyttelyssä ja Ookko nää hevostellu -tapahtumassa. Aiheen tiimoilta koottiin uutiskirjeeseen artikkeli kotitarveviljelystä.
Varautumisteemat ovat vallitsevassa maailmantilanteessa aiempaa kysytympiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toteutettiin kiertävä kirjastonäyttely, joka sai kiitosta. Esillä oli asiat, jotka jäsenyhdistykset pystyvät allekirjoittamaan ja koettiin tärkeiksi. Näyttelyt oli kirjastoissa helppo laittaa näkyville ja ne olivat selkeitä ja sisälsivät sopivasti infoa. Lisäksi järjestettiin kaksi 72-h luentoa, joihin osallistui 21 henkilöä. Tuotimme myös varautumisen päivän videon.
Kuudella elintarvikeyritysten uutiskirjeellä jalkautettiin uusinta tutkimustietoa ja tiedotettiin ajankohtaisista asioista.
Erityinen onnistuminen tänä vuonna olivat ulkopuolisella rahoituksella toteutetut hävikki-infot. Hävikkiruokainfot tavoittivat huikean määrän erityisesti lapsia ja nuoria. Osallistuimme myös Kuluttajien ruokahävikkifoorumin minimessuille.
Hygieniapassikoulutus järjestettiin ukrainalaisille, mikä edellytti koulutusmateriaalien ja testiaineistojen käännöstyötä. Hygieniapassitestejä järjestettiin 27 kappaletta. Lisäksi toteutimme kuusi 6 Hyvää Suomesta -auditointia.
Vesienhoidon neuvonta, kartoitus, suunnittelu
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten erityinen vahvuus on jo vuosia jatkunut työ vesien hoidon edistämiseksi. Vesienhoitoon liittyvää neuvontaa, asiantuntijatyötä sekä hanketoimintaa toteutettiin koko Pohjois-Pohjanmaan alueella ja myös Lapissa yhteistyössä Oulun Kalatalouskeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Verkostoneuvonta Vene -hanke saatiin päätökseen ja uuden Veden äärellä -hankkeen valmistelu käynnistyi.
Vesistöjen kunnostussuunnitteluun liittyviä suunnitelmia, kartoituksia, inventointeja ja koeverkkoakalastuksia tehtiin kuudella kohteella: Vuokatin Särkisen koeverkkokalastus, Kiiminkijoen suiston vesikasvikartoitus, Rokuan järvien kalastoselvitys ja vesikasvikartoitus, Soutulahden valuma-aluekartoitus, Liesojan tarkempi suunnittelu ja Vareputaanojan kuormitusselvitys. Lisäksi Temmesjoella jatkettiin Isoniityn lohkokunnan avustamista vesilupaan liittyvissä selvityksissä.
Ympäristöviisas viljelijä
Hanke saatettiin päätökseen ja hankesuunnitelmassa asetetut, odotetut tulokset ja määrälliset tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin monelta osin. Laaja-alaisia kestävän viljelyn ratkaisuja kehitettiin 4 kappaletta, merkittävimpänä hankkeen jälkeen vapaasti käytössä oleva, ProAgria Oulun ylläpitämä Ympäristökioski-työkalu. Hankkeen toiminnassa oli mukana yhteensä 10 pilottitilaa.
VENE – Verkostoneuvonta
Hankkeessa toteutettiin vesien- ja ympäristönhoitoa edistävän VYYHTI (Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan) -verkoston aktiivista koordinointia sekä toiminnan vakiinnuttamista. Hankkeen kautta annettiin neuvontaa ja tukea paikallisille vesistökunnostuskohteille ja käytiin keskusteluja valuma-aluekunnostuskohteiden toteutusmahdollisuuksista. Hankkeessa järjestettiin kunnostuskohdekohtaisia suunnittelu- ja esittelyinfoja, vesienhoitoiltoja sekä talkootapahtumia. Lisäksi toteutettiin muun muassa kunnostusyhdyshenkilöpäivät ja valtakunnallisen kalastuksenpäivän tapahtuma sekä vesien- ja maisemanhoidon infoja.
Vedet haltuun valuma-alueilla
Vesienhallinnan esimerkkikohteiden toteutus käynnistyi. Neuvottelut ja suunnitelmat kahden turvepellon ennallistamiskohteen toteutukseen Matinollin tilalla Tyrnävällä ja Aholan Maidon tilalla Utajärvellä, joista toteutukseen valikoitui Aholan Maidon kohde. Mahdollisten kohteiden kartoitus Pylväsojan valuma-alueella.
Hankkeen viestintää ja muun muassa hankkeessa tuotettavaa toimintamallia varten toteutettiin lyhyet viljelijöiden videohaastattelut molemmilla mahdollisilla turvepellon ennallistamiskohteilla, perustettiin hankkeen nettisivut. Lisäksi hanketta esiteltiin ja tuotiin esiin vesienhallinnan merkitystä vesienhoidossa Pohjois-Pohjanmaan kunnostuspäivillä Oulussa.
Biomassat kiertoon Koillismaalla
Hankkeessa tutkittiin erilaisia vihermassoja, jotka soveltuvat biokaasun tuotantoon. Erityisesti paikkatietoaineistoa hyödyntäen tarkasteltiin vuoden 2022 peltolohkorekisterin kasvikoodien mukaisia potentiaalisia alueita. Tulevaa CAP27-ohjelmaa varten kerättiin tietoaineistoa, jota voidaan käyttää maatilayritysten tukimahdollisuuksien arvioinnissa.
Lisäksi välitettiin tietoa vesikasvien poistoon liittyvästä kalustosta muille hanketoimijoille. Samalla kerrottiin kokemuksia erilaisista vesikasvien poistoon liittyvistä töistä ja niiden haasteista.
Toteutimme myös vesikasvien niittoa ja keräystä Kuusamon Vuotungissa ja Kuontijärvellä. Kevään aikana selvitettiin sopivat kohteet keräyskohteiksi. Edistettiin käytännön vesienhoitotoimenpiteitä vesikasvien niittotöiden ja niittokoneisiin liittyvän laitekehityksen kautta.
Climate Food
Uutena hankkeena käynnistyi Interreg Aurora-rahoitettu ClimateFood, jossa osatoteuttajina ovat Luleå tekniska universitet, Hushållningssällskapet i Norrbotten-Västerbotten, Oulun Yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Hankkeessa etsitään pohjoisen ruuantuotannon ilmastoviisaita ratkaisuja ja lisätään ilmastoviisaiden käytäntöjen omaksumista osaksi toimintaa elintarvikealan yrityksissä ja arvoketjuissa. Hanke on ensimmäinen itse hallinnoimamme kansainvälinen hanke.
Hankkeessa järjestettiin sisäinen kick-off-tilaisuus ja kestävän kehityksen tavoitteiden työpaja. Tämän lisäksi järjestettiin yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa ammattilaistilaisuus, jossa teemana oli elintarvikevienti Ruotsiin. Hankkeessa aloitettiin työ Öjebyn Agro Parkin ja Louen koulutilan sekä ProAgria Oulun ja Hushållningssällskapet Norrbotten-Västerbottenin yhteistyön syventämiseksi.
Hanketta esiteltiin eri tilaisuuksissa ja viestittiin monikanavaisesti. Erityiskiitosta sai kestävän kehityksen viikon aikana toteutettu somekampanja, jossa kerrottiin, miten hanke osallistuu Agenda 2030 -ohjelmaan. Aloitettiin hankealueen ruoantuotannon infosivuston tuottaminen, elintarvikeyritysten haastattelut ja parhaiden ilmastoviisaiden käytäntöjen kartoittaminen.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat opetus- ja kulttuuriministeriön tuella tuoneet esille luonnon monimuotoisuuden merkitystä kaupungeissa ja maaseudulla sekä järjestäneet lumoinfoja ja toteuttaneet Luontotekoja-kampanjaa.
Luontotekoja-kampanjassa toteutettiin kukkaniityn perustamisen suunnittelu, kylvötapahtuma ja infotilaisuus Limingan luontokeskuksella. Yhteistyötahoina toteutuksessa olivat mm. Maaseudun Sivistysliitto, Metsähallitus, Limingan kunta, Nouseva Rannikkoseutu ry, Limingan 4H-yhdistys, Lakeuden Luonto ry ja Liminganlahden ystävät ry.
Kampanjan tiimoilta tehtiin tietopaketit niittyjen perustamiseen sekä kiertävä pienoisnäyttely lumo- ja perusta niitty -teemoilla.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät 15 lumoinfoa Pohjois-Pohjanmaalla ja 3 Lapissa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 199 henkilöä. Aiheina olivat luonnon monimuotoisuuden huomioiminen kunnan toiminnassa, uusniityt ja ympäristön vihertyöt tuulivoima-alueilla, maa-ainesalueilla sekä muilla avoimilla viher- ja maisema-alueilla, biomassan keruu niittymäisiltä alueilta, niityt ja maisemapellot.
Valtakunnallisiin kampanjoihin osallistuttiin itse ja niistä tiedotettiin laajalle yleisölle kuuden kattavan julkaisun voimin.
Maakunnallinen maisemateko tunnustuspalkinto jaettiin vuosittain seitsemättä kertaa. Pohjois-Pohjanmaan Vuoden maisemateko on Pohjois-Iin kyläyhdistyksen Hiastinhaaran laitumien hoito Pohjois-Iissä. Kunniamaininnan saaja on Lumijoen seurakunta,joka on perustanut Lumijoen kirkkopuistoon luonnonkukkaniittyjä.
Kansainvälisenä maisemapäivänä Oulun Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät kävelyretken Oulunsalon Akionsaareen. Kävelylle osallistui 9 henkilöä.
Puunhalausviikko-kampanjan aikana jaettiin tietoa ja tapahtumavinkit puunhalausviikolle. Suomen luonnon vesistöpäivän purokunnostustalkoot järjestettiin Limingassa ja Oulussa.
Vieraslajien torjunnasta järjestettiin kiertävä pienoisnäyttely. Näyttelyn julkistamistapahtuma järjestettiin Nivalassa ja vieraslajeista tiedotettiin monikanavaisesti.
Luonnon monimuotoisuuden neuvonta, kartoitus, suunnittelu
Vuoden suurin voimain ponnistus oli tiukalla Ruokaviraston määrittelemällä tukihakuaikataululla tehdyt 71 kpl maisema- ja luonnonhoidon suunnitelmaa (4189 ha) ja 9 kpl kosteikonhoitosuunnitelmaa (62,19 ha) tilojen ympäristösopimuksiin tilakohtaisina Neuvo-käynteinä.
Ympäristösopimussuunnittelusta tiedotettiin talvella ja keväällä kattavasti ja monikanavaisesti.
Limingassa toteutettiin kunnan tilaamana avointen viheralueiden RAMS-luokituksen mukainen kartoitus. Kärsämäen jättiputken torjuntaan liittyvää neuvontaa Vapo Terra Oy:lle.
Kylien maisemahelmet
Hanke osallistui uuden EU-kauden maiseman- ja ympäristönhoidon tukimahdollisuuksista tiedottamiseen. Maaliskuussa järjestettiin yhteistyötahojen kanssa webinaari, joka keräsi noin 100 kuulijaa. Hankkeessa haluttiin innostaa uusia maisemanhoitoyrittäjiä asian pariin. Tähän liittyen maastokoulutus Pudasjärvellä syyskuussa keräsi 15 osallistujaa ja seminaari joulukuussa Limingassa 43 osallistujaa (joista 23 etänä). Tilaisuuksia oli monenlaisia: kyläkohtaisia maastokatselmuksia, talkoita, maastokoulutuksia, luentoja ja seminaareja/webinaareja. Kaikilla viidellä hankkeen pilottikylällä maisemanhoidon suunnittelua tehtiin kyläläisiä ja toimijoita osallistaen. Pisimmälle pääsivät Iinattijärvi ja Tavastkenkä, joissa kyläyhdistykset hakivat maiseman ympäristösopimusta kevään tukihaussa. Rautiossa ja Markkuulla kohteet saatiin valittua maastotyöpajoissa ja hoidon suunnittelu jatkui. Petäjäskoskella haettiin vielä toimintamallia ja kartoitettiin rahoituskanavia.
Rantalaidun
Hanke saatettiin päätökseen ja hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin. Tapahtumia järjestettiin mm. ympäristösopimukset -info, luonnonlaidunlihaa lautaselle – mahdollisuuksia myyntiin -webinaari sekä Näkökulmia rantalaidunnukseen – Kestävää, vaikuttavaa ja arvostettua merenrantojen hoitoa -tulosseminaari. Viestintämateriaaleja mm. hankkeen tuloksista julkaistiin yhteensä 14 kpl:, esitysmateriaaleja, tarinakartta ja esite Perämeren rannikon rantalaitumista, useita blogeja sekä opastetaulut rantalaidunnuksen hyödyistä viidelle kohteelle.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat opetus- ja kulttuuriministeriön tuella edistäneet maaseutuyrittäjyyden näkyvyyttä ja osaamista. Yrityksiä tavoitettiin infoihin hyvin, erityisesti osallistuminen Lapissa ilahdutti. Pohjois-Pohjanmaalla järjestettiin yhteensä 10 infoa, joihin osallistui kokonaisuudessaan 101 henkilöä. Lapissa järjestettiin 5 infoa, joihin osallistui kokonaisuudessaan 86 henkilöä. Erilaisia julkaisuja tehtiin Pohjois-Pohjanmaan alueella 6 ja Lapissa 2.
Olemme panostaneet erityisesti järjestötoiminnan ja paikallisyhdistysten näkyvyyden vahvistaminen sekä uusien jäsenten hankintaan.
Impin päivän teemana oli Maa- ja kotitalousnaisten 90 v. juhlavuosi! Paikallisyhdistyksille koottiin ideoita ja vinkkejä toimintaan ja niistä tiedotettiin monikanavaisesti. Julkaisemamme toimintavinkit Impin päivän ja Kekrin viettoon ovat hyödynnettävissä myös jatkossa.
Järjestimme retken MKN 90-vuotisjuhlaan 17.-19.11.2023 Oulusta. Matkalla vierailemme mielenkiintoisissa vierailukohteissa. Majoitumme Solo Sokos Hotelli Paviljongissa, jossa järjestettiin myös varsinainen juhlatilaisuus. Edustajakokous järjestettiin matkan varrella Kärsämäellä perjantaina 17.11.2023.
Toteutettiin tarinakartta, jossa paikallisyhdistykset ovat näkyvillä. Kartalle on nostettu yhdistysten hallinnon yhteystiedot, yhdistysten toiminta sekä hyviä esimerkkejä toiminnastamme. Tuotimme MKN-jäsenenä -videon, MKN-toiminnan esitteen ja hankimme MKN-hihaheijastimia jakomateriaaliksi. Aktivoimme paikallisyhdistyksiä toimittamaan toimintakertomuksensa arpomalla ilmainen ruokakurssi kaikkien toimintakertomuksen toimittaneiden kesken. Arvonnassa onni suosi Iin Maa- ja kotitalousnaisia, joille ruokakurssi järjestettiin usean vuoden tauon jälkeen.
Yhdistyksien yhteydenottoihin on vastattu ja heitä on opastettu tarpeen mukaan mm. jäsenrekisterin käytössä, yhdistystoiminnan uudelleen järjestelyssä sekä yhdistyksen lakkauttamisessa. Tarvittaessa olemme olleet mukana yhdistysten kokouksessa opastamassa.
Vuoden Maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin Anne Nygård Siikajoelta ja vuoden paikallisyhdistykseksi Yppärin Maa- ja kotitalousnaiset. Tunnustuspalkinnot jaettiin Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirin edustajakokouksessa.
Koko 9-vuotisen toimintakauden Oulun Piirikeskuksen hallituksen puheenjohtajana toiminutta Leea Sangia muistettiin hallituksen vaihtokokouksessa ja hänen muotokuvansa asetettiin aiempien puheenjohtajien rinnalle Kertun kammari -neuvotteluhuoneen seinälle.
Toiminnanjohtaja osallistui Siikajoen Maa- ja kotitalousseuran 90-vuotisjuhlaan onnittelupuheella ja muistamisilla. Yhdistystä muistettiin myös rahalahjoituksella.
Järjestötuotteita välitettiin kursseilla, edustajakokouksessa sekä Oulun toimistollamme. Koti- ja maaseutulehteä on tehty tunnetuksi eri tilaisuuksissa jakamalla näytenumeroita ja tilauskuponkeja.
Yritysten neuvontapalvelut
Muulla rahoituksella toteutettiin 12 neuvontapalvelua sekä yhteensä 45 neuvontatapahtumaa asiakkaan luona, toimistolla, etäyhteyksillä ja puhelimitse.
Neuvonnassa korostui haastava taloudellinen tilanne (Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama kustannuskriisi). Tukikauden vaihdos ja sen aiheuttama hakukielto hidasti investointeja.
ProAgria Oulun Muutos -hankkeella toteutettiin aloittavien ja toimintaansa kehittävien yritysten alkuvaiheen neuvontaa.
Henki ja elämä
Henki ja elämä -hankkeella järjestettiin yrittäjille koulutusta hyvinvointiyrittäjyydestä. Kahteen Teams-tapaamiseen osallistui yhteensä 45 henkilöä, joista osa oli Lapin alueelta. Hankkeen loppuseminaari pidettiin Lasaretissa. Hanke päättyi 30.6.2023.
Maistuvaa meiltä ja muualta
Hanketoiminnassa erittäin onnistunutta oli Maistuvaa meiltä ja muualta -hankkeessa toteutettu Arctic Food Lab -maakunnallisen ruokaverkoston toiminnan kehittäminen. Osallistuneiden organisaatioiden välinen yhteistyö on vakiintuneempaa, esimerkiksi AFL -kehittäjien ja yrittäjien verkostoissa sekä Likis-lähiruokatapahtuman toteutuksessa. Hanke onnistui luomaan myös kansainvälisiä yhteyksiä ja kansainvälinen toiminta on ollut vaikuttavaa ja onnistunutta.
Hankkeessa järjestettiin ja osallistuttiin mm. neljälle ulkomaan verkostoitumismatkalle, järjestettiin 10 eriaiheista infotilaisuutta ja tapahtumaa ja ruoka-alan verkostoitumiseksi tehtiin yhteistyötä 107 kumppanin kanssa. Tiedotustoimenpiteitä oli runsaasti ja hankkeessa viestittiin myös kieliversioin. Reseptejä alueen onnistumisista tuotettiin videot mm. suppilovahveropiirakasta, jälkimarinoidusta paistista ja luonnonlaidunlihavartaista.
Oulun Kalatalouskeskus
Toimintakausi 2023 oli erittäin vilkas ja aktiivinen. MMM asettamat tulostavoitteet saavutettiin suunnitellusti. Vuosia jatkuneen aktiivisen ja tunnollisen työnteon seurauksena ostopalveluiden määrä ylitti odotukset. ProAgria Oulun maisema- ja ympäristöasiantuntijoiden sekä Kalatalouskeskuksen hallinnon toimihenkilöiden lisätyövoiman avulla maastokaudesta selvittiin kunnialla. Varsinaisia maastokohteita ja tapahtumia kertyi toimintavuonna yhteensä hieman yli 30.
Kalatalousalueet
Kalatalousalueille tarjottiin neuvontaa puhelimitse ja sähköpostilla, autettiin kokousten valmistelussa ja kokouspäätösten tiedottamisessa sekä neuvottiin etäkokousten järjestämisessä. Kalatalousalueita neuvottiin rahoituskanavien kartoittamisessa, avustusten hakemisessa sekä informoitiin ajankohtaisista paikallisista ja valtakunnallisista vesienhoitoon- ja kalatalouteen liittyvissä asioista.
Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat otettiin käyttöön harkitusti mutta määrätietoisesti. Neuvontajärjestön edustaja on ottanut osaa kokouksiin kokoontumisrajoitusten määräysten mukaan.
Osakaskunnat
Oulun Kalatalouskeskus järjesti monipuolista neuvontaa vesialueen omistajille ja muille sidosryhmille ympäristön- ja vesienhoidossa läsnäolotapahtumissa, sähköpostien ja Teams- sovellusten avulla. Vesienhoito herätti kiinnostusta ja sen parissa oli aktiivista toimintaa koko toimintavuoden ajan. Rahoitus- ja hankehakuneuvonnalle oli myös paljon kysyntää.
Osa neuvotuista kohteista eteni ELY-keskuksen avustushakuun. Osalle kohteista ei ollut varsinaista rahoituskanaviin ohjaamista, vaan tarve oli vesienhoidon toimenpiteiden neuvonnalle. Tiivis ja saumaton yhteistyö Ely-keskuksien kanssa jatkui.
ProAgria Oulun hallinnoiman ja toteuttaman Verkostoneuvonta (VENE) -hankkeen tiimoilta välitettiin tehokkaasti muitakin osakaskuntatoimintaan liittyviä asioita mm. erilaisissa työnäytöksissä ja tapahtumissa. Kalatalouskeskus hallinnoi Koillismaalla kolmea eri yhteislupa-aluetta (Kitkajärven yhteislupa-alue, Järvi-Kuusamon yhteislupa-alue, sekä Hautajärven yhteislupa-alue) lisäksi kalatalouskeskus neuvoi ja auttoi muita yhteislupa-alueita mm. kalastuksenvalvonnassa ja kalanpoikasten istutusten toteuttamisessa.
Kalatalouskeskus osallistui Biomassat kiertoon Koillismaalla- hankkeeseen, jota hallinnoi Kuusamon kehitysyhtiö, Naturpolis. Lukuisten ja monivivahteisten vaiheiden jälkeen hanke käynnistyi alkukesällä ja varsinaisiin maastotöihin vesiruton niittoon ja poiskeräämiseen osallistuttiin neljänä päivänä.
Valtakunnallinen Ahvenposti alueellisesti täydennettynä välitettiin 9 kertaa niille osakaskunnan toimijoille, joilta on saatu sähköpostiosoite. Ahvenpostin jakelulevikki oli vuoden 2023 lopussa 125. Ryhmä- ja jäsenkirjeitä lähetettiin kahdeksan kertaa vuoden aikana kaikille jäsenyhteisöille (125 kpl).
Kaupallinen kalastus
Kaupallisille kalastajille tarjottiin pääasiassa neuvontaa puhelimitse ja sähköpostilla. Pyrittiin edistämään yhtenäisten ammattikalastuksen ja kalastusmatkailun lupa-alueiden muodostamista osakaskunnissa ja kalastusalueilla.
Kaupallisen kalastuksen neuvonnassa on tehty paljon yhteistyötä Kainuu–Koillismaa Kalaleader ja Perämeren rannikon kalaleader-aktivaattoreiden kanssa. Heillä on ajankohtainen ja päivitetty erityisosaaminen kaupallisten kalastajien toiminnan kehittämisessä. Kalatalouskeskus oli mukana Lähikalaa lautaselle -hankkeessa, jossa suunnitellaan vähempiarvoisen kalan menekin edistämistä.
Tarvittaessa tehtiin henkilökohtaista neuvontaa kaupallisille kalastajille mm. Teams palavereiden avulla.
Kalastusmaksujen lisääminen
Kalastuksenvalvonta-asetuksen ja kalastuslain vaatimista toimenpiteistä kalastuksessa ja sen järjestämisessä on tiedotettu edelleen eri kontakteissa mm. osakaskuntien ja kalatalousalueen kokouksissa sekä Verkostoneuvonta (VENE) –hankkeen tapahtumien yhteydessä.
Kalastuslupa-asioihin koskevaa neuvontaa annettiin pääasiassa puhelimitse, sähköpostilla ja lehdistön välityksellä. Ihmisiä ja kalastajia valistettiin, miksi maksaminen kannattaa ja mihin kalastusmaksukertymiä käytetään. Aiheeseen liittyviä esitteitä jaettiin tapahtumien yhteydessä ja sähköposteilla.
Neuvontajärjestö auttoi kalatalousalueita ja osakaskuntia kalastuksenvalvonnan järjestämisessä ja osallistui myös itse omalla venekalustolla järvillä tapahtuviin kalastuksen valvontoihin ja jalkautui jokialueille vesialueiden omistajien kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös Rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa.
Kalastusharrastuksen vetovoiman ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen
Vuoden 2023 osallistuttiin mm. seuraaviin tapahtumiin: Nuorison kalastustapahtumat (3), maatalousnäyttely, kyläiltoja (4), kalankäytön menekin edistämistapahtumia (2). Tapahtumissa pääteemoina olivat kotimaisen kalan menekin edistäminen, nuorison innostaminen kalastusharrastuksen pariin, vesienhoitoon aktivointi ja rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen.
Toiminnanjohtaja oli nimettynä mukana eri yhteistyöryhmissä mm. Arvovesi, Oulujoen vesistövisio, MATKI- Kiiminkijoen vesistövisio, Vesienhoitoryhmä. Kalastuksen säätelystä ja yhteislupatoiminnan kehittämisestä tiedotettiin aktiivisesti. Toiminnalla pyrittiin ohjaamaan kalastuslupakäytäntöjen yhtenäistämistä ja helpottamaan lupien saatavuutta.
Jäsenyhteisöjen edunvalvonta
Toimintakauden aikana jäsenyhteisöjen ja varsinkin vesialueiden omistajien etuja valvottiin tiukasti. Hankkeiden suunnittelussa korostettiin eri yhteistyökumppaneille vesialueen omistajan huomioimista ja mukaan ottamista jo hankkeen alkuvaiheessa. Kokemusten perusteella moni hyvä hanke on kokenut aivan turhia vastoinkäymisiä sen vuoksi, ettei vesialueenomistajia ole otettu huomioon jo alkuvaiheessa.
Kalavesien käyttö, kala- ja rapukantojen hoito
Toiminnanjohtaja oli mukana Keskusliiton virtavesikunnostustyöryhmässä, joka välitti tietoa eri virtavesikunnostustapahtumista sekä vaihtoi kokemuksia Teamsin kautta ja sähköposteilla.
Kalatalouskeskus hallinnoi seitsemän eri kalatalousmaksun käyttöä vuonna 2023. Kalatalouskeskus oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kalatalousmaksuihin liittyviä istutuksia. Istutusmäärät ja paikat olivat määräytyneet haitankärsijöiden ja Ely-keskuksen viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Istukaslajeina eri alueilla oli siika, harjus, järvitaimen ja kirjolohi. Kalojen istutuksissa ohjeistettiin käyttämään vain paikallisia kalalajeja ja kantoja. Ravustus jatkoi hiljaiseloaan ja ravustuksesta on edelleen hyvin vaikeaa saada tietoa, koska kalastajat pitävät tiedot ominaan. Paikoitellen ravustajilta sai tietoa, että rapukannat ovat pitkän taantumuksen jälkeen elpymässä. Ravustajien suurin huolenaihe edelleen oli mahdolliset ulkopuoliset ravustajat, jotka voisivat tuoda muualta tullessaan jälleen rapuruton elpyneisiin vesistöihin tuhoisin seurauksin. Vesialueen omistajia ohjeistettiin myös kartoittamaan täpläravun levinneisyyttä. Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien käytössä ja varsinaisten suunnitelmien toteuttamisessa avustettiin koko toimialueella.
Oma varainhankinta
Toimintavuosi oli ostopalveluiden osalta ennätyksellisen vilkas. Erilaisia ostopalveluita urakoitiin ja tapahtumia kierrettiin ympäri koko toimialuetta käsitellen muun muassa
vesikasvien niittoa, koeverkkokalastuksia, sähkökoekalastuksia, virtavesien inventointeja ja kunnostuksia.
Kalastuksenvalvontapalveluita saatiin myös toteutettua pienempinä ja kohdennetuimpina kokonaisuuksina. Kalastuksenvalvonnassa tehtiin tiivistä viranomaisyhteistyötä Koillismaalla Rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa.
Hankerahaa valvontaan, selvityksiin ja kalastusharrastukseen
ProAgria Oulu ry:n Oulun Kalatalouskeskus sai vuonna 2023 kalatalouden erityis- ja edistämismäärärahoja seuraaviin hankkeisiin:
Valtakunnallinen kalastuksenpäivän teematapahtuma järjestettiin Kiiminkijoen Sämppikoskella yhdessä Haukiputaan jakokunnan kanssa. Päivän aikana tapahtumassa vieraili n. 90 oppilasta yhdessä opettajien ja muiden ohjaajien kanssa. Järjestetyillä rastipisteillä oppilaat pääsivät tutustumaan mm. erilaisiin kalastusvälineisiin, pääsivät kalastamaan virveleillä ja näkivät miten sähkökoekalastusta tehdään. Tapahtuman lopuksi paikallinen koskimeloja meloi Sämppikosken alas ja kävi kertomassa melontaharrastuksesta. Tapahtuma oli erittäin onnistunut. Iloisia ilmeitä oli kaikkien oppilaiden muiden tapahtumaan osallistuneiden kasvoilla.
Talouden tunnusluvut
Tuloslaskelma
1 000 €
2023
2022
Tuotot
Valtion määräraha
749
677
Hanketoiminta
991
1089
Palvelumaksut
3751
3090
Muut toiminnan tuotot
90
244
Tuotot yhteensä
5581
5100
Kulut
Henkilöstökulut
-3723
-3465
Poistot
-68
-52
Palvelutoiminnan kulut
-336
-344
Muut kulut
-1366
-1227
Kulut yhteensä
-5493
-5088
Tuotto- / kulujäämä
88
12
Varainhankinta
46
51
Sijoitustoiminta
12
7
Tuloverot
-18
Tilikauden yli- / alijäämä
146
52
Tase
1 000 €
2023
2022
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
150
108
Aineelliset hyödykkeet
57
62
Sijoitukset
53
47
Pysyvät vastaavat yhteensä
260
217
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
935
1093
Rahat ja pankkisaamiset
1695
1556
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
2630
2649
Vastaavaa yhteensä
2890
2866
Vastattavaa
Oma pääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä
1891
1840
Tilikauden ylijäämä
146
52
Oma pääoma yhteensä
2037
1892
Lyhytaikainen vieras pääoma
Saadut ennakot
30
151
Ostovelat
218
222
Muut lyhytaikaiset velat
91
134
Siirtovelat
514
467
Vieras pääoma yhteensä
853
974
Vastattavaa yhteensä
2890
2866
Yhteystiedot
Toimialatuntemusta, osaamista ja kumppanuutta
Käytettävissäsi on maatalouden ja maaseutuyrittäjyyden vahva tuntemuksemme ja osaamisemme.
Tukenasi on paikallinen ja valtakunnallinen asiantuntijaverkostomme.
Teemme sinua hyödyttävää tiimityötä.
Yhdistämme johtamiseen ja talouteen tuotanto-osaamisemme.