Vuosikertomus 2022
ProAgria Oulu
Meistä lyhyesti
ProAgria Oulu on maatila- ja maaseutuyrittäjiä Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa palveleva asiantuntijaorganisaatio. Noin 80 asiantuntijamme tavoitteena on, että asiakkaamme saavat parhaan avun liiketoimintansa kehittämiseen. Moniosaajatiimimme tuottavat luotettavat ratkaisut tuotantoon, talouteen ja johtamiseen sekä varmistavat asiakkaidemme yrityskokonaisuuden kokonaisvaltaisen kehittämisen.
Yhdessä ProAgria Oulun kanssa toimiva Oulun Maa-ja kotitalousnaiset vastaa kotitalous- ja elintarvikeneuvonnasta sekä yritysten ja maisemanhoidon asiantuntijapalveluista. Kalatalouden kehittämis- ja asiantuntijapalveluista sekä vesienomistajien edunvalvonnasta huolehtii Oulun Kalatalouskeskus.
ProAgria Oulun toimialueeseen kuuluu 26 Pohjois-Pohjanmaan ja 21 Lapin kuntaa.
Vuosi 2022 oli ProAgria Oulun 194. toimintavuosi. ProAgria Oulu on toiminut vuodesta 1828, aluksi Oulun läänin Talousseuran nimellä.
Johtajan katsaus
Suunnittelua ja tekemisten päivitystä
Vuosi 2022 oli haasteellinen. Sota Euroopassa, ilmastonmuutos, energian hinnan kohoaminen, talouden alavireisyys ja yrittäjien hyvinvointi puhuttivat. Asiakkaamme harkitsivat tarkkaan kustannusten ja hyödyn kautta asiantuntijapalvelujemme käyttöä. Maidontuotannon asiakkaamme haastoivat asiantuntijoitamme, osa pienensi palvelujen määrää ja säästi. Kasvinviljelyn osalta asiantuntijatyö kasvoi jonkin verran.
Epävarmuuden ajat luovat myös mahdollisuuksia. Moni tila päivitti omaa tekemistään – osa myös investoi ja kasvattikykyään tuottaa. Erilaisten laskelmien ja etukäteissuunnittelun merkitys sekä jatkuvan budjetin tarkastelu ovat keinoja pysyä menossa mukana.
ProAgria Lapin toiminta lakkasi kesän jälkeen. Otimme Oulusta käsin vastuun neuvonnan palveluiden tarjoamisesta Lapin asiakkaille ja palkkasimme uusia asiantuntijoita. Olemme saaneet tästä hyvää palautetta.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyen jatkoimme Ilmastoviisas viljelijä -hankkeen toteutusta. Kaiken kaikkiaan hallinnoimme vuonna 2022 yli 20:ta hanketta. Hanketoiminta eteni hyvässä yhteistyössä ja hengessä niin Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kuin liitonkin kanssa. Tässä ympäristössä oli hyvä kehittää ja edistää neuvonnan vaikuttavuutta ja tuottavuutta alueellamme. Saimme myös hallinnoitavaksi ensimmäisen kansainvälisen hankkeen Interreg Aurora -ohjelmasta vuoden lopulla.
Sidosryhmätyössä vuosi alkoi tuttuun tapaan pohjoissuomalaisittain merkittävässä Nurmiseminaarissa Kalajoella. Pääteemana olivat maatalouden hiilensidontaan liittyvät kysymykset. Meijerikentän kanssa tavoitteemme on rakentaa entistä vahvempaa ja kilpailukykyisempää suomalaista maidontuotantoa alueellamme. Keskeisiä asioita ovat nyt olleet ruokinnan tuloksekas optimointi kustannusten kohotessa, eläinten hyvinvointi, maitotilojen johtaminen ja maidontuotannon kustannustietous. ProAgria Oulun ja MTK-Pohjois-Suomen välinen yhteistyö jatkui niin hallintojen kuin käytännön tekemistenkin osalta.
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminta oli monialaista. Keskeisessä roolissa oli hanketoiminta. Oulun Kalatalouskeskus tehosti toimintaansa edelleen ja teki yhteistyötä muun muassa VYYHTI-verkoston vesistökunnostusasioissa.
Tilikauden voitto oli 52 095 euroa. Kokonaisliikevaihtomme oli noin 5,1 miljoonaa euroa, josta hanketoiminnan osuus ylsi miljoonaan euroon.
Saimme myös julkista rahaa maaseutuneuvonnan, maa- ja kotitalousnaisten
ja kalatalouden avaintulosalueille. Sen avulla toteutimme
yleishyödyllisyyden ja tasapuolisuuden tavoitettamme. Asiakasmäärämme
nousivat ja toiminta oli vaikuttavaa, tuottavaa ja taloudellista. Taloutta seurattiin niin kulujen kuin tuottojenkin osalta perusteellisesti henkilöittäin ja sektoreittain. Maa- ja
metsätalousministeriö vaati tarkkaa analyysiä ja todentamista
valtionrahan käytöstä, sen vaikuttavuudesta ja hyödyistä viljelijöille.
Haluan kiittää kaikkia ProAgria Oulun asiakkaita ja jäsenyhdistyksiä, sidostahoja, hallintoamme ja työteliästä toimihenkilöjoukkoamme menestyksekkäästä vuodesta 2022.
Vesa Nuolioja
johtaja
ProAgria Oulu
Hallituksen näkökulma
Neuvonnan rooli korostuu muutoksessa
Kaksi vuotta meidänkin toimintaa monin tavoin haitannut ja rasittanut COVID-pandemia laantui kevään aikana. Pääsimme kesän aikana lähelle normaalitoimintaa niin maatiloilla kuin myös neuvonnan osalta. Pandemian aikana opitut etätyömallit säilyvät osana arkea. Hybridimallilla saavutetaan tehokkuutta ja kustannussäästöjä.
Vuotta 2022 varjosti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Tämä järjetön sota kaiken inhimillisen kärsimyksen lisäksi aiheutti valtavan energian hinnannousun, joka heijastui monin eri tavoin maatalouden tuotantopanosten suureen hinnannousuun. Tämä kaikki luonnollisesti heijastui myös ProAgrian asiantuntijapalveluihin. Samalla kun maatiloilla taloudellinen tilanne heikkeni, neuvonnan rooli kasvoi: on kyettävä viljelemään ja hoitamaan kotieläimiä entistä kustannustehokkaammin. Tässä on oppimisen paikka niin maatalousyrittäjillä kuin ProAgriallakin.
ProAgria Oulun tulos oli hieman voitollinen. Vaikka ProAgria Oulu ei olekaan suurta voittoa tavoitteleva yhdistys, pitemmän päälle on tärkeää, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Näin voimme kehittää toimintaa ja vastata alueemme maatalouden ja maaseudun yhä vaativampiin tarpeisiin.
Kilpailu osaajista kovenee
Monissa keskuksissa ammattitaitoisen henkilöstön pitäminen ja uusien asiantuntijoiden rekrytointi on ollut haasteellista. Olemme toistaiseksi onnistuneet tässä varsin hyvin. Kiitos tästä kuuluu koko työyhteisölle ja johdolle. ProAgria Oulu koetaan luotettavaksi ja mielekkääksi työpaikaksi.
ProAgria Lapin toiminnan loputtua alueenamme on nyt koko Pohjois-Suomi. Kesän ja syksyn aikana olemme pystyneet vastaamaan Lapin asiantuntijapalveluiden tarpeeseen ja kysyntään. Rakennemuutos maatiloilla etenee, ja varsinkin kotieläintilojen lukumäärä vähenee. Lapin puolelta tulleet asiakkaat ovat osaltaan taanneet asiantuntijoidemme täystyöllisyyden. Olemme myös rekrytoineet lisää asiantuntijoita ajatellen myös lähitulevaisuuden lukuisia eläköitymisiä.
Vuoden 2022 lopulla aloitimme keskustelut ProAgria Keskusten liiton ja alueellisten ProAgria-keskusten kanssa paremmasta ja kustannustehokkaammasta yhteistyöstä ja toiminnasta kuten työnjaosta. Tämä työ jatkuu keväällä 2023.
Hyvinvointia koko maaseudulle
Maatilojen lukumäärä vähenee, samalla tilat kuitenkin kasvavat ja erikoistuvat. Näiden kehittyvien tilojen tarpeisiin huippuosaajiemme on kyettävä tarjoamaan laadukkaat asiantuntijapalvelut. ProAgria Oululla on lisäksi vahvasti toimivat Maa- ja Kotitalousnaiset ja kalatalouskeskus. Olemme pitäneet niiden toimintaa erittäin tärkeänä koko maaseudun hyvinvoinnin kannalta.
Meillä on isoja haasteita edessä: ilmastonmuutos etenee, luonnon monimuotoisuus on heikentynyt, maatalouden kannattavuus on turvattava ja sitä myöten huoltovarmuus on kyettävä varmistamaan. Nyt maataloutemme tarvitsee osaavaa neuvontajärjestöä ja ammattitaitoisia asiantuntijoita.
Kiitän ProAgria Oulun koko osaavaa henkilöstöä, hallintoa ja johtoa haastavan vuoden onnistuneesta läpiviemisestä. Kiitän myös Oulun Talousseuran maataloussäätiötä tuesta, jota se on myöntänyt vuosittain neuvonnalle, Maa- ja Kotitalousnaisille ja kalatalouskeskukselle. Tämä tuki on osaltaan turvannut maaseudun asukkaille asiantuntijapalveluja, koulutusta ja mielekästä tekemistä.
Esa Heikkilä
hallituksen puheenjohtaja
ProAgria Oulu
Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme
Toimintaamme johtavat ja ohjaavat viljelijät, maaseutuyrittäjät ja maaseudun asukkaat.
ProAgria
Oulun jäseniä ovat kuntatason maaseutuseurat ja kylätason vastaavat
yhdistykset. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä
yhdistyksiä. Lisäksi suorajäseninä on maatiloja ja maaseutuyrityksiä
sekä niiden perheenjäseniä ja muita henkilöjäseniä. Jäsenyys on avoin
kaikille, jotka hyväksyvät ProAgrian toiminnan tarkoituksen. ProAgria
Oulun tarkoituksena ei ole voiton, eikä muun välittömän taloudellisen
ansion hankkiminen siihen osallisille.
Jäsenyhteisöt
ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä on seitsemän maatalousseuraa, seitsemän maamiesseuraliittoa, 175 maamiesseuraa, 45 maa- ja kotitalousseuraa, yksi kotitalousseura, 15 kyläseuraa, yksi maaseutuyhdistys, seitsemän Maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, kahdeksan pienviljelijäyhdistystä, 12 pienviljelijäin osastoa (PvL), kuusi pienviljelijäin osastoa (SPvL), 107 kalastus- ja osakaskuntaa, viisi kalastusaluetta, seitsemän kalastusseuraa ja -kerhoa, yksi kalastajainseura ja yksi muu kalatalousyhteisö (yritys).
Muuttuva toimintaympäristö
Maatalouden rakenne on kehittynyt voimakkaasti kasvavaan tilakokoon
ja yhä suurempiin eläinmääriin. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen
alueella maatalous- ja puutarhayrityksiä oli 3 775 – kolme prosenttia
vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lapin alueella oli 1 223 maatilaa.
Tilojen keskipeltoala Pohjois-Pohjanmaalla oli 64 hehtaaria, Lapin
alueella 36 hehtaaria. EU-kauden alussa vuonna 1995 valtakunnallinen
keskipeltoala oli 22 hehtaaria. Kaiken kaikkiaan peltoa oli
Pohjois-Pohjanmaalla viljelyksessä 240 300 hehtaaria ja Lapin alueella
43 601 hehtaaria.
Lypsykarjatiloja Pohjois-Pohjanmaalla oli 785 ja Lapin alueella 192. Naudanlihantuotannossa oli yli 307 tilaa, Lapissa 92. Pohjois-Pohjanmaalla oli 40 574 lypsylehmää ja Lapissa 8 627. Viljelijöiden keski-ikä oli 53 vuotta, Lapissa 55 vuotta. Maataloutemme tuottavuuskehitys ja kilpailukyky on ollut suhteellisen hidasta verrattuna tärkeimpiin kilpailijoihin Euroopassa, mikä on lisännyt edelleen haastetta pärjätä samoilla tukiehdoilla EU:n alueella.
Korona-pandemia pysäytti ihmisten elämää maailmanlaajuisesti keväällä 2020. Pandemia hiipui toimintavuoden aikana, mutta isoksi haasteeksi muodostuivat kohonneet energian ja lannoitteiden hinnat. Tämä johtui laajamittaisen sodan alkamisesta Venäjän ja Ukrainan välillä 24.2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen jäi hetkeksi taka-alalle. Huoltovarmuus ja ruuan riittävyys – varautuminen laajasti – nousi keskiöön niin Suomessa kuin laajasti maailmalla.
Kehittämisemme painopiste on perinteisessä maataloustuotannossa, mutta samalla maaseudun muun yritystoiminnan osuus jatkaa kasvuaan. Erikoistuneen tuotannon kuten siemenperunatuotannon merkitys on alueemme vahvuus. Pohjois-Pohjanmaa tuottaa lähes 80 prosenttia koko maan tuotannosta.
Palvelumme
Hanketoiminta
Kehitämme pohjoispohjalaista maataloutta ja maaseutuyrittäjyyttä myös hankkeiden kautta ja yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa.
ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja Oulun Kalatalouskeskus osallistuvat useiden kehittämisryhmien toimintaan sekä suunnittelevat ja toteuttavat paikallisia, alueellisia ja kansainvälisiä hankkeita eri sidosryhmien kanssa. Osaa hankkeista hallinnoidaan itse ja osassa toimitaan osatoteuttajana eri asiantuntijarooleissa. Tutustu hankkeisiimme täällä.
Vuonna 2022 toteutuksessa oli 27 eri hanketta, joiden kokonaisvolyymi oli noin 1 005 500 euroa. Hankkeet jakautuivat lukumäärällisesti ja rahoituksellisesti ProAgrian valtakunnallisiin kehitys- ja hanketoiminnan strategisiin painopisteisiin kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti. Kehitettäviä ja edistettäviä osa-alueita olivat muun muassa:
- maatilojen ja maaseudun yritysten perustaminen, liiketoiminnan kehittäminen ja muutostilanteissa selviäminen sekä vastuullisuus
- maatilojen digitaaliset ratkaisut erityisesti nurmen viljelyssä
- vesistökunnostajien verkostoituminen ja vesienhoidon jatkuva neuvonta
- luomukasvintuotannon tehokkuus ja kannattavuus sekä luomuosaaminen
- kestävä ja vastuullinen ruokaketju
- arvokkaiden maisemakohteiden hoito
- maatalouden ympäristöratkaisut
- biotalouden arvoketjut
- paikallisten ruokatuotteiden ja elintarvikeyritysten kehittäminen, lähikalan käyttö
- asiantuntijaosaaminen, työkyky ja työhyvinvointi muuttuvassa toimintaympäristössä
Kuvio 1. ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen Oulun hankkeiden lukumäärällinen jakautuminen strategisiin painopisteisiin vuonna 2022.
Kuvio 2. ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden rahoituksen jakautuminen strategisiin painopisteisiin vuonna 2022.
Hankkeiden keskeisin rahoittaja on edelleen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) (Kuviot 3–4). Rahoituskanavan ja ohjelmakauden mukaisesti vuonna 2022 käynnissä olleet maaseuturahastohankkeet ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 tavoitteiden mukaisia ja toteuttavat Pohjois-Pohjanmaan alueellista maaseudun kehittämissuunnitelmaa ja strategiaa 2014–2020.
Muita käytössämme olevia rahoituskanavia olivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) sekä erilaiset kansalliset rahoitukset (mm. ministeriöiden hankeavustukset ja AKKE – Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määräraha). Uusia rahoituskanavia kartoitetaan jatkuvasti ja hyödynnetään uusissa hankevalmisteluissa.
Kuvio 3. ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden lukumäärällinen jakautuminen päärahoituskanavittain vuonna 2022.
Kuvio 4. ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden rahoituksen jakautuminen päärahoituskanavittain vuonna 2022.
Hanketoimintamme on osa maaseudun ja asiakkaidemme parhaaksi tekemäämme työtä. Hankerahoituksen vaikuttavuus ja hyödyt kohdentuvat kunkin hankkeen ja sen rahoitusohjelman mukaiselle kohderyhmälle. Hankkeen päärahoituskanavan tukitaso on harvoin 100 prosenttia, jolloin rahoitukseen osallistuvat myös kohderyhmän hyödynsaajat ja sidosryhmätahot sekä hanketoteuttajat omarahoitusosuuksiensa kautta. Hankerahoituksen turvin voidaan tarjota kehitystoimenpiteitä kohderyhmille kustannustehokkaasti tai maksutta sekä toteuttaa yleishyödyllistä kehittämistoimintaa. Pääosa hankkeistamme on alueellisia ja toimintaa kohdennetaan koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle.
Vuonna 2022 hankkeidemme toteutukseen osallistui 45 asiantuntijaa yhteensä noin 189 henkilötyökuukauden eli noin 15,75 henkilötyövuoden työpanoksella.
Hankkeissa järjestettiin erilaisia tapahtumia, webinaareja ja pienryhmiä. Mukana oli maatiloja, maaseutuyrityksiä ja muita toimijoita, jotka saivat konkreettista ohjausta tai kehittivät hankkeen puitteissa omaa toimintaansa. Hankkeista sekä niiden toiminnasta ja tuloksista tiedotettiin monikanavaisesti. Lehtijuttuja ja artikkeleita julkaistiin muun muassa Kalevassa, Pohjois-Pohjanmaan alueen paikallislehdissä, ammattilehdissä ja ProAgrian asiakaslehdessä. Tiedonvälitys sosiaalisessa mediassa oli aktiivista. Sähköisiä uutiskirjeitä julkaistiin vuoden aikana runsaasti hankkeiden kotisivuilla ja ne saavuttivat hyvin kohderyhmänsä.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten jäsenmäärä toimintavuonna oli 3 315 henkilöä. Yhdistysten määrä oli 283.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset on osa valtakunnallista
neuvontajärjestöä. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksessa
toimi 11 asiantuntijaa ja puolen vuoden ajan maisemanhoidon
harjoittelija. Asiantuntijajuuttamme ovat ruoka- ja
elintarvikeosaaminen, luonto-, ympäristö- ja maisemaosaaminen sekä
yritystoiminnan osaaminen. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus
järjesti koulutuksia, luentoja, tapahtumia ja kampanjoita sekä toteutti
erilaisia maakunnallisia kehittämishankkeita yhdessä eri sidosryhmien
kanssa.
Maa- ja kotitalousnaisten järjestö sai harkinnanvaraista valtionapua neuvonnalliseen työhönsä opetus- ja kulttuuriministeriöstä, jonka strategia 2030 ja yleiset perusteet myönnettäville avustuksille on huomioitu toiminnassamme.
Toimintaamme viitoittaa Maa- ja kotitalousnaisten vuoteen 2025 ulottuva strategia. Maa- ja kotitalousnaisten tahtotilana on
- Suomen tunnettuuden vahvistuminen laadukkaasta sekä herkullisesta ruoasta ja suomalaisen ruoan tekijöiden arvostuksen lisääntyminen koko ruokajärjestelmässä
- ilmastonmuutoksen hidastuminen ja kestävän kehityksen edistäminen
- luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estyminen ja kehityksen kääntyminen luonnon monimuotoisuutta korjaavaan suuntaan
- maaseudun ja maakuntien elinvoimaisuuden vahvistuminen ja sen näkyminen ainutlaatuisina elinympäristöinä, erilaisina yrityksinä, osallisuutena, yhteisöllisyytenä ja osaamisena.
Strategiakaudellemme 2021–2025 on nimetty seuraavat neljä teemaa:
- suomalaisen ruoan sankaritarinat
- ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta
- monimuotoinen luonto
- Suomi kutsuu kylään
COVID 19 -pandemiatilanne vaikutti jonkin verran toimintaan vielä
vuoden 2022 aikana. Alkuvuodesta tapahtumia jouduttiin siirtämään tai
järjestämään etäyhteyksin. Koronan jälkeisestä ajasta on tullut
toiminnassamme uusi normaali: yhä useammin tehdään etätyötä ja
tapahtumia järjestetään hybriditoteutuksena. Kohderyhmien aktiivisuus
osallistua paikan päällä vaihtelee aiempaa enemmän ja osaan tapahtumista
on ollut vaikea tavoittaa osallistujia.
Digitaalisten välineiden käyttö on osa normaalia arkea. Moneen kehittämishankkeeseen haettiin jatkoaikoja, sillä tilaisuuksia ja pienryhmiä ei voitu toteuttaa alkuperäisten hankesuunnitelmien mukaan vuodesta 2020 vaikuttaneen koronan takia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella on järjestetty
- ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä kursseja, koulutuksia, tiedotusta ja tapahtumia
- kotimaisen ruuan ja ruuan tuottajien tunnettuuden vahvistamista
- arjen vastuullisuuteen ja varautumiseen liittyviä tapahtumia ja tiedotusta
- luonnonmonimuotoisuuden edistämiseen liittyviä kampanjoita, infoja ja tiedotusta
- paikallisyhdistysten toiminnan aktivointiin ja tukemiseen liittyviä toimenpiteitä.
Lisäksi toiminnassa on näkynyt vahvasti luonnontuotteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki on tärkeä osaamisen ylläpitämisen ja sidosryhmätyön mahdollistaja. Osaamisen lisäämiseen, verkostoitumiseen ja hankevalmisteluun kohdennettu innovaatiorahoitus mahdollistaa saadulle tuelle moninkertaisen vaikuttavuuden laajojen julkisrahoitteisten hankkeiden toteutuksella myöhemmin.
Hanketyössä tehtiin aktiivista neuvonta- ja vaikuttamistyötä laajalla rintamalla ja perehdyttiin uuteen EU-ohjelmakauteen 2021–2027. Vuoden aikana osa rahoituskanavista noudatti jo uuden ohjelmakauden sääntöjä, mutta muun muuassa maaseuturahasto käynnistyy uusin säännöin vasta vuoden 2023 aikana. Läpi toimintavuoden etsittiin aktiivisesti alueellisia kehittämiskohteita ja kumppanuuksia sekä kartoitettiin rahoituslähteitä maa- ja kotitalousnaisten neuvonnan tavoitteiden mukaisesti. Useita valmisteltiin ja jätettiin rahoituskäsittelyyn. Myönteisiä rahoituspäätöksiä uusille hankkeille saatiin loppuvuodesta.
Oulun Kalatalouskeskus
Toimintakausi 2022 oli toiminnaltaan vilkas ja aktiivinen. Covid-19-epidemian jälkeen ihmiset alkoivat aktivoitua niin kokouksissa kuin eri toimien ja hankkeiden toteutuksessakin. Maa- ja metsätalousministeriön asettamat tulostavoitteet saavutettiin suunnitellusti. Vuosia jatkuneen aktiivisen ja tunnollisen työnteon seurauksena ostopalveluiden määrä ylitti odotukset ja niihin varatut henkilöresurssit kävivät alkukesästä vähäisiksi. ProAgria Oulun maisema- ja ympäristöasiantuntijoiden ja Oulun Kalatalouskeskuksen hallinnon toimihenkilöiden lisätyövoiman avulla maastokaudesta selvittiin kunnialla.
Kalatalousalueet
Kalatalousalueille tarjottiin neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse, autettiin kokousten valmistelussa ja kokouspäätösten tiedottamisessa sekä neuvottiin etäkokousten järjestämisessä. Kalatalousalueita ohjattiin niiden tehtävissä, rahoituskanavien kartoittamisessa ja avustusten hakemisessa sekä informoitiin ajankohtaisista paikallisista ja valtakunnallisista asioista.
Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien täytäntöönpanon ensiaskeleita otettiin harkitusti mutta määrätietoisesti. Kalatalouskeskuksen edustaja on ottanut osaa kokouksiin kokoontumisrajoitusten määräysten mukaan.
Osakaskunnat
Oulun kalatalouskeskus järjesti monipuolista neuvontaa vesialueen omistajille ja muille sidosryhmille ympäristön- ja vesienhoidossa sähköpostin ja Teams- sovellusten avulla. Covid-19-epidemian laantumisen jälkeen vesienhoito herätti kiinnostusta ja sen parissa oli aktiivista toimintaa koko toimintavuoden ajan. Rahoitus- ja hankehakuneuvonnalle oli myös paljon kysyntää.
Osa neuvotuista kohteista eteni ELY-keskuksen avustushakuun. Osalle kohteista ei ollut varsinaista rahoituskanaviin ohjaamista, vaan tarve oli vesienhoidon toimenpiteiden neuvonnalle. Tiivis ja saumaton yhteistyö ELY-keskuksien kanssa jatkui.
ProAgria Oulun hallinnoiman ja toteuttaman VENE-verkostoneuvontahankkeen kautta voitiin välittää tehokkaammin muitakin osakaskuntatoimintaan liittyviä asioita muun muassa erilaisissa työnäytöksissä ja tapahtumissa.
Kalatalouskeskus hallinnoi Koillismaalla kolmea eri yhteislupa-aluetta (Kitkajärvi, Järvi-Kuusamo ja Hautajärvi). Lisäksi kalatalouskeskus auttoi muita yhteislupa-alueita muun muassa kalastuksenvalvonnassa ja kalanpoikasten istutuksissa.
Valtakunnallinen Ahvenposti alueellisesti täydennettynä välitettiin 10 kertaa niille osakaskunnan toimijoille, joilta on saatu sähköpostiosoite. Ahvenpostin jakelulevikki oli vuoden 2022 lopussa 125. Ryhmä- ja jäsenkirjeitä lähetettiin 125 jäsenyhteisölle kahdeksan.Kalastajien tiedottaminen ja neuvonta lainsäädäntöön ja alan strategioihin liittyvissä asioissa
Kaupallinen kalastus
Kaupallisille kalastajille tarjottiin neuvontaa lainsäädäntöön ja alan strategioihin liittyvissä asioissa pääasiassapuhelimitse ja sähköpostilla. Yhtenäisten ammattikalastuksen ja kalastusmatkailun lupa-alueiden muodostamista osakaskunnissa ja kalastusalueilla pyrittiin edistämään.
Kaupallisen kalastuksen neuvonnassa on tehty paljon yhteistyötä Kainuu-Koillismaa Kalaleader ja Perämeren rannikon Kalaleader -aktivaattoreiden kanssa. Heillä on ajankohtainen ja päivitetty erityisosaaminen kaupallisten kalastajien toiminnan kehittämisessä.
Kalastusmaksujen lisääminen
Kalastuksenvalvonta-asetuksen ja kalastuslain vaatimista toimenpiteistä kalastuksessa ja sen järjestämisessä on tiedotettu edelleen eri kontakteissa muun muassa osakaskuntien ja kalatalousalueen kokouksissa sekä VENE-verkostoneuvontahankkeen tapahtumissa.
Kalastuslupa-asioihin koskevaa neuvontaa annettiin pääasiassa puhelimitse, sähköpostilla ja lehdistön välityksellä. Ihmisiä ja kalastajia valistettiin, miksi maksaminen kannattaa ja mihin kalastusmaksukertymiä käytetään. Aiheeseen liittyviä esitteitä jaettiin tapahtumien yhteydessä ja sähköposteilla.
Kalatalouskeskus auttoi kalatalousalueita ja osakaskuntia kalastuksenvalvonnan järjestämisessä ja osallistui myös itse omalla venekalustolla järvillä tapahtuviin kalastuksen valvontoihin ja jalkautui jokialueille vesialueiden omistajien kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös Rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa.
Kalastusharrastuksen vetovoiman ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen
Vuoden 2022 osallistuttiin muun muassa seuraaviin tapahtumiin: kolme nuorison kalastustapahtumaa, maatalousnäyttely, neljä kyläiltaa ja kaksi kalankäytön menekin edistämistapahtumaa.
Tapahtumissa pääteemoina olivat kotimaisen kalan menekin edistäminen, nuorison innostaminen kalastusharrastuksen pariin, vesienhoitoon aktivointi ja rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen.
Toiminnanjohtaja oli nimettynä mukana eri yhteistyöryhmissä, esimerkkeinä Arvovesi, Oulujoen vesistövisio, MATKI - Kiiminkijoen vesistövisio ja Vesienhoitoryhmä. ProTrout-taimenhanke loppui Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Kalastuksen säätelystä ja yhteislupatoiminnan kehittämisestä tiedotettiin aktiivisesti. Toiminnalla pyrittiin ohjaamaan kalastuslupakäytäntöjen yhtenäistämistä ja helpottamaan lupien saatavuutta.
Jäsenyhteisöjen edunvalvonta
Toimintakauden aikana jäsenyhteisöjen ja varsinkin vesialueiden omistajien etuja valvottiin tiukasti. Eri hankesuunnitelmien teon yhteydessä korostettiin yhteistyökumppaneille vesialueen omistajan huomioimista koko prosessin onnistuneen eteenpäin viemisen edellytyksenä. Vesialueen omistajia ei useinkaan ”muisteta” ottaa huomioon ja mukaan suunnitteluvaiheessa.
Toiminnanjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja vierailivat muiden Kalatalouden keskusliitonjäsenten neuvontajärjestöjen kollegoiden kanssa eduskunnassa joulukuussa maa- ja metsätalousvaliokunnan vieraana. Yhteiset terveiset vei perille lähes 20-henkinen seurue.
Kalavesien käyttö, kala- ja rapukantojen hoito
Toiminnanjohtaja oli mukana Keskusliiton virtavesikunnostustyöryhmässä, joka välitti tietoa eri virtavesikunnostustapahtumista sekä vaihtoi kokemuksia Teamsin kautta ja sähköposteilla. Kalatalouskeskus hallinnoi seitsemän eri kalatalousmaksun käyttöä vuonna 2021.
Kalojen istutuksissa ohjeistettiin käyttämään vain paikallisia kalalajeja ja kantoja. Kalatalouskeskus oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kalatalousmaksuihin liittyviä istutuksia. Istutusmäärät ja paikat olivat määräytyneet haitankärsijöiden ja ELY-keskuksen viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Istukaslajeina eri alueilla oli siika, harjus, järvitaimen ja kirjolohi.
Ravustus jatkoi hiljaiseloaan ja siitä on edelleen vaikeaa saada tietoa, koska kalastajat pitävät tiedot ominaan. Vesialueen omistajia ohjeistettiin myös kartoittamaan täpläravun levinneisyyttä.
Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien käyttöönotossa ja varsinaisten suunnitelmien toteuttamisessa avustettiin koko toimialueella.
Oma varainhankinta
Toimintavuosi oli ostopalveluiden osalta ennätyksellisen vilkas. Ympäri koko toimialuetta urakoitiin erilaisia ostopalveluita, kuten
vesikasvien niittoa, koeverkkokalastuksia, sähkökoekalastuksia, virtavesien inventointeja ja kunnostuksia.
Kalastuksenvalvontapalveluita saatiin myös toteutettua pienempinä ja kohdennetuimpina kokonaisuuksina. Kalastuksenvalvonnassa tehtiin tiivistä viranomaisyhteistyötä Koillismaalla Rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa.
Hankerahaa valvontaan, selvityksiin ja kalastusharrastukseen
ProAgria Oulu ry:n Oulun Kalatalouskeskus sai vuonna 2022 kalatalouden erityis- ja edistämismäärärahoja seuraaviin hankkeisiin:
• Kalastuksenvalvonta Pohjois-Pohjanmaalla 6 000 €
• Kalastoselvityksen ja kalakantojen seurannan kehittäminen 5 000 €
• Kalastustapahtuma nuorille 5 000 €
Valtakunnallinen kalastuksenpäivän teematapahtuma järjestettiin Limingassa Arboretumissa yhdessä 4H-yhdistyksen kanssa. Päivän aikana tapahtumassa vieraili noin 250 oppilasta yhdessä opettajien ja muiden ohjaajien kanssa. Järjestetyillä rastipisteillä oppilaat pääsivät tutustumaan muun muassa erilaisiin kalastusvälineisiin, pääsivät maistamaan paistettuja ahvenfileitä kalankäsittelynäytöksen yhteydessä ja kokeilemaan vapavälinein tarkkuusheittoa. Tapahtuma oli erittäin onnistunut. Iloisia ilmeitä oli kaikkien oppilaiden ja muiden tapahtumaan osallistuneiden kasvoilla!
Talouden tunnusluvut
| TULOSLASKELMA 2022 | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
| Tuotot | 5 100 455 | 4 738 742 |
| Kulut | ||
| Henkilöstökulut | -3 294 875 | -3 169 148 |
| Materiaalit ja palvelut | -344 028 | -278 325 |
| Poistot | -52 470 | -71 774 |
| Muut kulut | -1 397 556 | -1 227 526 |
| Kulut yhteensä | -5 088 929 | -4 746 773 |
| Tuotto-/Kulujäämä | 11 526 | -8 031 |
| Varainhankinta | ||
| Tuotot | 51 605 | 43 425 |
| Kulut | -219 | |
| Sijoitustoiminta | ||
| Tuotot | 9 175 | 6 257 |
| Kulut | -2 264 | -282 |
| Tuotto-/Kulujäämä | 69 823 | 41 369 |
| Tuloverot | -17 728 | 0 |
| Tilikauden yli-/alijäämä | 52 095 | 41 369 |
TASE 2022
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | |
| VASTAAVAA | ||
| Pysyvät vastaavat | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| - Atk-ohjelmat | 107 920 | 44 772 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| - Koneet ja kalusto | 62 453 | 78 338 |
| Sijoitukset | ||
| - Osuudet saman konsernin yrityksissä | 18 160 | 18 160 |
| - Muut osakkeet ja osuudet | 20 431 | 20 431 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 208 964 | 161 701 |
| Vaihtuvat vastaavat | ||
| Pitkäaikaiset | ||
| - Pitkäaikaiset muut lainasaamiset | 8 000 | 8 000 |
| - Vuokravakuudet | 6 603 | 6 603 |
| Lyhytaikaiset (alle vuoden) | ||
| - Myyntisaamiset | 335 279 | 350 551 |
| - Muut saamiset | 751 371 | 777 060 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 1 555 907 | 1 488 196 |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 2 657 160 | 2 630 410 |
| VASTAAVA YHTEENSÄ | 2 866 124 | 2 792 111 |
| VASTATTAVAA | ||
| Oma pääoma | ||
| Edellisten tilikausien voitto (tappio) | 1 839 074 | 1 797 705 |
| Tilikauden voitto (tappio) | 52 095 | 41 369 |
| Oma pääoma yhteensä | 1 891 169 | 1 839 074 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Saadut ennakot | 151 376 | 224 709 |
| Ostovelat | 221 576 | 136 303 |
| Muut velat | 133 603 | 149 626 |
| Siirtovelat | 38 205 | 25 354 |
| Menojäämät | 430 195 | 417 045 |
| Vieras pääoma yhteensä | 974 955 | 953 037 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 2 866 124 | 2 792 111 |
Yhteystiedot
Toimialatuntemusta, osaamista ja kumppanuutta
Käytettävissäsi on maatalouden ja maaseutuyrittäjyyden vahva tuntemuksemme ja osaamisemme.
- Tukenasi on paikallinen ja valtakunnallinen as iantuntijaverkostomme.
- Teemme sinua hyödyttävää tiimityötä.
- Yhdistämme johtamiseen ja talouteen tuotanto-osaamisemme.
