Oulun Kalatalouskeskus
Ulkopuolisten toimeksiantojen merkitys kasvaa, esimerkkeinä koekalastukset, virtavesien inventoinnit ja kunnostussuunnitelmat.
Tukea ja tietoa osakaskuntien toimintaan
Osakaskunnat huolehtivat kalastuksen järjestämisestä ja kalavesien hoidosta. Niille välitettiin ajankohtaista tietoa ja neuvontaa toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä lainsäädännöllisiin asioihin.
Puhelimitse ja sähköpostin välityksellä tapahtuvaa neuvontaa pyrittiin lisäämään, mihin osakaskunnissa on suhtauduttu pääsääntöisesti hyvin, mutta osa toivoo, että neuvontaa saisi paikan päällä ja henkilökohtaisesti. Neuvontaa on pyritty keskittämään yhteistilaisuuksien avulla.
Valtakunnallista ja alueellista tietoa on välitetty jatkuvasti. Osakaskunnat ovat saaneet ohjeistusta kalastuksen järjestämiseen, kalavesien hoitoon, vesiensuojeluun ja edunvalvontaan. Voimaa Vesistöistä ja Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeiden avulla on voitu edistää muitakin osakaskuntatoimintaan liittyviä asioita erilaisissa työpajoissa ja työnäytöksissä koko toimialueella.
Valtakunnallista Ahvenpostia alueellisesti täydennettynä välitettiin niille osakaskunnan toimijoille, joilta on saatu sähköpostiosoite. Ahvenpostin jakelulevikki oli vuoden 2019 lopussa 121. Jäsenkirjeitä lähetettiin kolme kertaa vuoden aikana kaikille jäsenyhteisöille.
Kalastusalueiden toiminnan tehostaminen
Kalastusalueita on ohjattu niiden tehtävien suorittamisessa, rahoituskanavien kartoittamisessa ja avustusten hakemisessa sekä informoitu ajankohtaisista paikallisista ja valtakunnallisista asioista. Varsinkin kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadintaan liittyvää neuvontaa ja ohjeistusta tehtiin aktiivisesti. Kalatalouskeskus on osallistunut kokouksiin mahdollisuuksien mukaan.
Kalatalousalueiden toimijoita on kannustettu osallistumaan maakunnallisille ja valtakunnallisille kalastusaluepäiville. Ensimmäiset maakunnalliset kalatalousaluepäivät oli tarkoitus järjestää Suomussalmella, mutta aikatauluongelmien takia nämä eivät toteutuneet. Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät järjestettiin perinteisesti laivaristeilyllä kevättalvella.
Lainsäädäntöön liittyvä tiedotus ja neuvonta
Kalastuksenvalvonta-asetuksen ja kalastuslain vaatimuksista on tiedotettu muun muassa osakaskuntien ja kalatalousalueen kokouksissa sekä Voimaa Vesistöistä ja Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeiden tapahtumissa ja työpajoissa.
Kalatalouskeskus osallistui 7.9. Haapajärvellä Lasten Maatalousnäyttelyyn, jossa järjestettiin kalankäsittelynäytöksiä ja maistatettiin paistettuja ahvenfileitä. Tapahtumassa jaettiin kävijöille tietoa ja ohjeistettiin kalastuslakiin liittyvissä asioissa. Tapahtuma järjestettiin yhdessä ProAgria Oulun Maa- ja Kotitalousnaisten kanssa.
Kalatalouskeskuksen toimihenkilöt olivat mukana muun muassa ELODEA II -hankkeen Kuusamon Vuotungissa (vesirutonraivausnuottaus). Lapsille ja nuorille suunnatuissa tapahtumissa (valtakunnallinen kalastuksenpäivä, lasten maatalousnäyttely), joihin osallistui yhteensä n. 650 henkilöä.
Vesistöjen tilan parantamiseen tähtäävissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa (purokunnostukset, vesistötalkkaritoiminta, kunnostusyhdyshenkilökoulutukset) sekä kotimaisen kalan menekin edistämiseen liittyvissä tapahtumissa (Iin- Ilmastoareena, Äimäraution metsäpäivät).
Kalatalouskeskus toteutti toimintakaudella valtakunnallisesti merkittävää kalastuksenvalvontahanketta, jota varten Maa- ja Metsätalousministeriö (MMM) oli myöntänyt erityismäärärahan Kalatalouden Keskusliitolle (KKL). Maakunnallisena jäsenjärjestönä kalastuksenvalvontaa panostettiin mm. jokialueiden tehovalvontaiskuihin ja isojen järvialtaiden vapaa-ajan kalastuksen valvontaan. Yhteistyötä valvonnassa tehtiin myös Kainuun Kalatalouskeskuksen kanssa. Yhteishankkeen kautta valvontaa saatiin lisättyä ja tehostettua, saatu palaute oli pääosin erittäin kannustavaa ja positiivista.
Eri tapahtumissa esiteltiin Voimaa Vesistöistä ja Verkostoilla Tehoa Vesienhoitoon –hankkeitta, joissa kalatalouskeskus oli osatoteuttajana.
Kalastusmaksujen lisääminen
Asukkaille ja kalastajille tarjottiin tietoa, miksi kalastusluvan maksaminen kannattaa, ketä se hyödyttää ja mihin kalastusmaksukertymiä käytetään. Kalatalouskeskus auttoi kalatalousalueita ja osakaskuntia kalastuksenvalvonnan järjestämisessä.
Eri kalatalousalueiden kanssa yhteistyössä järjestettyjen valvontaoperaatioiden avulla valvontaan saatiin näkyvyyttä ja tehokkuutta. Pohjois-Pohjanmaalla on noin 120 kalastuksenvalvojaa, joista monet toimivat osakaskuntien ja kalastalousalueiden palveluksessa.
Erityismäärärahan kautta kalastuksenvalvonta oli merkittävä osa Kalatalouskeskuksen toimintaa koko avovesikauden ajan.
Kaupallinen kalastus ja kalastusmatkailuyrittäjyys
Yhtenäisten ammattikalastuksen ja kalastusmatkailun lupa-alueiden muodostamista osakaskunnissa ja kalastusalueilla on pyritty edistämään. Kaupallisen kalastuksen neuvonnassa on tehty paljon yhteistyötä Kainuu-Koillismaa kala-Leaderin aktivaattorin kanssa. Koulutustarpeita ja -mahdollisuuksia on kartoitettu aktivaattorin ja muiden toimijoiden kanssa.
Eri yhteislupa-alueiden neuvotteluja on pidetty viisi, joihin on osallistunut 70 henkilöä. Metsähallituksen edustajien kanssa on käyty lupa-alueiden neuvonpitoja viisi kertaa. Toiminnanjohtaja on myös osallistunut Oulangan taimen – kansainväliseen neuvottelukunnan tapaamisiin aktiivisesti.
Koillismaalla sijaitsevien Kuusinki-, Kitka- ja Oulankajoen uhanalaiseksi luokiteltujen taimenkantojen lisääntymisen turvaamiseksi Kalatalouskeskus osallistui Käylän kalanviljelylaitoksen uudelleen avaamiseen tähtääviin tilaisuuksiin ja keskusteluihin.
Hankerahaa valvontaan ja kalastusharrastukseen
Oulun Kalatalouskeskus sai kalatalouden erityis- ja edistämismäärärahaa 11 500 euroa kalastuksenvalvontahankkeeseen ja 8 000 euroa kalastusharrastuksen edistämiseen.
Myönnetyt avustukset käytettiin suunniteltuihin hankkeisiin ja saatiin maksatukseen vuoden loppuun mennessä.
Lapsille ja nuorille kalastustietoa
Kalatalouskeskus osallistui ja järjesti useita lasten ja nuorten kalastusharrastuksen edistämiseen tähtääviä tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa oli noin 650 osallistujaa. Tapahtumissa oli erilaisilla toimintarasteilla kalatietokilpailu, tarkkuusheittoa vapavälinein, kalankäsittelynäytöksiä ja kalamaistiaisia käsittelynäytöksen tuotteista. Tapahtuma sai jälleen paljon kiitosta kaikilta osallistujilta.
Kalatalouskeskus osallistui 7.9. omalla osastollaan Haapajärvellä Lasten Maatalousnäyttelyyn.
Koulutusta kunnostushenkilöille
Kalatalouskeskus koulutti syyskuussa kunnostusyhdyshenkilöitä Taivalkoskella.
Kalavesien hoito ja käyttö, raputalous, kalanviljely
Kalavesien hoidon ohjauksessa korostettiin monipuolisen kalastuksen lisäksi pitäytymistä oman alueen luontaisissa lajeissa ja kannoissa. Istutukset olivat turvetuotannon ja vesivoimatalouden kalatalousmaksuvarojen käyttöön liittyviä toimeksiantoja. Lajeina olivat siika, harjus, järvilohi, järvitaimen ja kirjolohi.
Ravustus jatkoi hiljaiseloaan. Tiedonsaanti on vaikeaa, koska kalastajat pitävät tiedot ominaan.
Lakineuvonta ja oikeusaputoiminta
Kalatalousalueiden toimintojen aloittaminen työllisti alkuvuonna. Isännöintien päättymisen jälkeen toiminnanjohtaja oli kalastusalueiden toimitsijamiehen roolissa ja järjesteli lakkautustoiminnot Iijoen ja Kuusamon osalta.
Kalatalouskeskus avusti osakaskuntia vesitalous- ja ympäristölupaprosesseissa. Tapaukset olivat lähinnä muistutusten tekemisiä turvetuotantohakemuksissa, yhdyskuntajätevesiasioissa ja kalankasvatuslupaprosesseissa.
Toimintaympäristö ja yhteiskuntasuhteet
Ulkopuolisten toimeksiantojen merkitys kasvaa. On tärkeää, että käytettävissä on osaavaa henkilöresurssia kalatalouden eri osa-alueilla. Kalatalouskeskus teki toimeksiantoinaan muun muassa koekalastuksia, virtavesien inventointeja ja laati kunnostussuunnitelmia.
