Hankeet

HANKKEIDEN KESKEISIÄ TULOKSIA

VYYHTI II

Hankkeessa rakennettiin maakunnallinen, paikallisten kunnostusyhdyshenkilöiden sekä vesien- ja ympäristönhoidon eri tahojen VYYHTI-verkosto. Hanke lisäsi alan toimijoiden - sekä eri sektoreiden että eritasoisten toimijoiden välistä verkostoitumista sekä vesienhoitoon liittyvie. Myös paikallisia yhteistyömalleja kehitettiin pilottisuunnittelualueilla ja metsäomistajien pienryhmätoiminnan avulla.

Hankkeessa kehitettiin erityisesti paikallisten kunnostustoimijoiden, mutta myös muiden alan toimijoiden käyttöön tarkoitettuja paikkatietopohjaisia työkaluja. Niiden ja verkostotoiminnan avulla kunnostustoimintaa mukautettiin digitalisoituvaan yhteiskuntaan ja vastattiin toimintakulttuurin muutokseen. Hankkeen jälkeen paikallisilla tahoilla on nykyistä paremmat mahdollisuudet suunnitella kunnostushankkeita työkalujen avulla sekä kunnostusyhdyshenkilöiden ja VYYHTI-verkoston tuella.

Laajan ja vaikuttavan toiminnan raportointia varten hankkeen toteutusajalle haettiin ja myönnettiin jatkoaikaa 28.2.2019 saakka. Jatkoaikana koottiin hankkeen aikana edenneistä kunnostuskohteista Kunnostustarinoita Pohjois-Pohjanmaalta -opas ja selainpohjaiseen tarinakarttaan hankkeen keskeiset tulokset. Jatkoaika mahdollisti myös kunnostusyhdyshenkilöiden toivoman, vedenlaadun seurantaan liittyvän koulutuspäivän järjestämisen vuoden 2019 alussa. Kunnostustarinoita-oppaaseen, tarinakarttaan ja neuvontakohteisiin voi tutustua VYYHTI II -hankkeen kotisivuilla.

Oulun Seudun BiotalousLeader -kiertue

Maaliskuussa 2019 päättynyt tiedonvälityshanke välitti tietoa Oulun Seudun Leader -alueen yrityksille ja asukkaille siitä, mitä biotalous voi pitää sisällään sekä innosti ideoimaan ja tunnistamaan oman alueen mahdollisuuksia. Asiaa tuotiin esille yritysesimerkkien ja tapahtumien avulla. Hankkeen aikana pidettiin 121 infotapahtumaa, joihin osallistui 2 232 henkilöä.

BiotalousLeader teki kiinteää yhteistyötä YritysAgro II -hankkeen kanssa. Vuoden 2019 alussa ainakin 55 maaseudun pienyritykselle oli tehty kehityskartoitus tai -keskustelu. 19 yritystä sai opastusta investointeihin tai rahoituksiin, 17 yritystä aloitti investointien suunnittelun ja 10 jätti rahoitushakemuksen. Viisi uutta yritystä syntyi ja saman verran oli vireillä. Yhtenä hankeaiheena oli hyönteistalouden ja luonnontuotteiden yritystoiminnan kehittäminen. Uutta yritystoimintaa onkin kehitetty ja hankkeita syntynyt.

Hankkeen päättyessä BiotalousLeader sai julkisuutta EU-tasolla. Hanke valittiin hyväksi esimerkiksi Mainstreaming the Bioeconomy” 2019 ENRD-teemaryhmään (European Network for Rural Development). Hanke löytyy myös esimerkkiaineistona: EAFRD Projects Brochure EAFRD Projects Brochure Template - The template is to collect information for a case study article for publication by the ENRD. Lisäksi hankkeen kokemuksia hyödynnettiin Madridissa biotalouden työryhmässä 4.6.

YritysAgro II

Esivaiheen neuvontaa aloittaville ja toimintaansa kehittäville maaseudun yrityksille tarjoava hanke sai jatkoaikaa kesäkuun 2019 loppuun saakka. Vuoden 2019 yrityskontaktien aiheina oli muun muassa yritys- tai kehittämisidean arviointi, tarvittavien jatkotoimien kartoitus ja eteenpäin ohjaus.

YritysAgro II järjesti yhteistyössä eri hankkeiden ja yhteistyötahojen kanssa yhdeksän infotilaisuutta yrittämisestä, yritystuista ja sukupolvenvaihdoksista. Erittäin onnistuneeksi koettuja Uutta potkua bisnekseen -tilaisuuksia jatkettiin ja yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien ReStartUp-hankkeen kanssa järjestettiin neljän tapahtuman rahoituskiertue. Lisäksi hankkeen asiantuntijat ovat luennoineet ja kertoneet hankkeesta ja yrittäjyyteen liittyvistä asioista muun muassa kuntien yrittäjäpäivissä, Luotu kasvuun -hankkeen yrittäjätapaamisessa, Taimisto Pohjoinen -työpajassa ja Rysky-päivillä.

Hankkeen kehittämistehtävänä oli parantaa alueen yritysneuvonnan saatavuutta ja laatua. Yritysneuvonnan maakunnallisen yhteistyöverkoston toimivuudesta tehtiin verkostoanalyysikysely 2018-2019.

Maakunnallista yhteistyötä tehtiin muun muassa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien, paikallisten yrittäjäyhdistysten, kuntien elinkeinopalveluiden, paikallisten kehitysyhtiöiden, Leader-toimijoiden, ELY-keskuksen, Uusyrityskeskuksen ja neuvontaorganisaatioiden kanssa.

MaitoLiideri

Pilottihankkeen tavoitteena on ollut lisätä johtamisosaamista suurissa maitotilayrityksissä ja siten kehittää yritysten kannattavuutta. Kehittämistyötä on tehty yhdessä alueemme kärkitilojen kanssa; neljässä pienryhmässä on mukana ollut 22 tilaa. MaitoLiiderin yhteistyökumppaneita ovat olleet Mtech Digital Solutions Oy, LähiTapiola Pohjoinen ja Osuuskunta Pohjolan Maito, jotka myös osallistuvat hankkeen rahoitukseen.

Hankkeen keskeisiä saavutuksia ovat tilojen johtamisosaamisen ja -ymmärryksen kasvu sekä käyttöön otetut työkalut. Lisäksi tilojen välinen yhteistyö on lisääntynyt ja pienryhmistä on välittynyt positiivinen asenne, joka näkyy tilojen päivittäisessä tekemisessä. Mukana olleesta 22 tilasta neljä oli tuotokseltaan 20 parhaan tuotosseurantatilan joukossa vuonna 2018. Parhaat tilat ovat nostaneet hankkeen aikana keskituotosta jopa 1 000 EKM kg:lla vuodessa.

Viimeisenä toteutusvuonna keskeistä on ollut hankkeen tulosten saaminen helposti jaettavaan ja käytettävään muotoon. Hyviä käytäntöjä ja ideoita on välitetty kahdessa kokemuskornerissa ja loppuseminaarissa. Niissä mukana olleiden yrittäjien ääni on ollut vahvasti kuuluvilla. Hankkeen loppuseminaariin 24.-25.9. Kalajoella osallistui 150 henkilöä. Tiedotuksen avuksi tuotettuja podcasteja julkaistiin loppuvuodesta parin viikon välein. Hankkeen materiaali on kerätty MaitoLiiderin kotisivuille.

Jätevesineuvonta

Jätevesineuvontahankkeen kysyntä suorastaan räjähti viimeisena toteutusvuonna, kun jätevesien käsittelyn siirtymäaika päättyi 31.10.2019.

Tämän rahoituskauden neuvonta alkoi huhtikuun alusta 2019. Loppuvuoden aikana tilaisuuksiin osallistui tai neuvontapisteillä kävi 1029 henkilöä, kun hankehakemuksen tavoite oli 250. Jätevesineuvontaklinikkatasoisesti tilaisuuksissa, pisteillä ja toimistolla toteutui 88 neuvontatapahtumaa

Hanke oli mukana myös Kotona-messuilla Oulussa 28.-29.9. sekä osallistui valtakunnallisen jätevesineuvonnan loppuseminaariin Helsingissä 31.10. ja urakoitsijoille suunnattuihin, Infra Ry:n järjestämään neljään paikallistilaisuuteen.

Vieraskasvit hallintaan

Hankkeen tavoitteena on edistää kustannustehokkaita, innovatiivisia ja kilpailukykyisiä menetelmiä haitallisten vieraskasvilajien hallintaan liittyvissä prosesseissa hankealueella vuoden 2020 loppuun saakka.

Vuonna 2019 jatkettiin tiedon tuottamista alueen yrityspalveluiden kehittämiseksi. Vuoden loppuun mennessä on pidetty kahdeksan yleisötilaisuutta ja tapahtumaa yhteistyötahojen kanssa. Tämän lisäksi oli 13 muuta tilaisuutta.

Vieraskasvilajien varhaisten havainnointimenetelmien ja uusien innovaatioiden testausta yritystoimintaan kehitettiin yhteistyössä SYKE:n ja Oamkin kanssa, esimerkkeinä konenäkösovellukset ja droonien käyttöön perustuvat menetelmät. Yrittäjille järjestettiin kaksi koekuvaustapahtumaa.

Vieraskasvipalveluiden tarpeista ja tarjonnasta tehtiin tilaaja-tuottaja-kysely Taimistopohjoinen-hankkeen kanssa ja selvitettiin taimitarhatuottajien kiinnostusta kurtturuusua korvaavien taimien kasvattamiseen. Täyden salin osallistujia koonnut Viheralan hankintatreffi järjestettiin Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien KEINO-hankintaosaajien, MAHVA-Maaseudun hankinnat ja Taimistopohjoinen -hankkeiden ja yrittäjien kanssa.

Vuoden aikana aloitettiin yhteistyössä Oamkin kanssa selvitys jättipalsamin kitkennän yhteydessä kerättävien nuorten versojen hyödyntämisestä keruutuote-elintarvikkeena tai rehuna. Hanke koordinoi ja teki yhteistyötä Nokelan vieraskasvitorjunnan case-talkoo- ja tiedotustapahtuman kanssa yhteistyössä asukasyhdistyksen, PYRY-ympäristöyhteistyöryhmän ja Terve Askel Luontoon ja Oulun kaupungin kanssa. Yleisötapahtumista saatiin palautetta, että uudelle tiedolle ja kokeiluille on runsaasti tarvetta. Varhaisessa vaiheessa aloitettu torjunta on kustannustehokkainta, joten varsinkin siihen liittyville uusille palveluille on tarvetta.

Osaamisella tehoa – luomutuotannon koulutushanke

Koulutushanke edistää osaamisen kautta kannattavaa ja luomumarkkinoiden tarpeita vastaavaa luomuviljelyä ja luomukotieläintuotantoa. Samalla luodaan yhteyksiä tiloihin, alueen toimijoihin ja edistetään verkostoitumista.

Yhteinen avajaistapahtuma pidettiin 12.6. Hailuodossa Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot -hankkeen kanssa. Syyskuussa matkattiin Ranskaan Tech & Bio -messuille. Matkalle osallistui 13 tuottajaa. Kotimaan opintomatka valtakunnallisille luomupäiville toteutettiin marraskuussa.

Hankkeen varsinaisia koulutustapahtumia suunniteltiin yhteystyössä hankkeen osatoteuttajan Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutukset käynnistyivät lokakuussa. Ensimmäinen koulutuspäivä toteutui rikkakasvit ja maanmuokkaus -teemalla ja lisäksi järjestettiin siementuotannon kolmipäiväinen koulutuskokonaisuus.

Hankkeen asiantuntijat esittelivät hankkeen toimintaa ja välittivät tietoa luomuviljelystä muun muassa Luken Ruukin tutkimusasemapäivillä, Päästöt alas ja viljelyvarmuutta - ratkaisuja turvepeltojen ilmastokestävään viljelyyn -peltopäivässä ja Luomubuumi - lisää luomutuotteita -työpajassa.

Pohjoiset luomudemonstraatiot ja verkostot

Luonnonvarakeskuksen kanssa toteutettavan hankkeen päätavoitteena on luomutuotannon laadun ja kannattavuuden parantaminen sekä luomun saaminen markkinoille. Lisäksi tavoitteina on luomukasvituotannon monipuolistaminen markkinalähtöisesti kannattavilla kasvivalinnoilla, tiedon lisääminen ympäristö- ja ilmastoystävällisistä viljelytavoista ja luomutuottajien verkostoitumisen edistäminen.

Yhteinen avajaistapahtuma pidettiin 12.6. Hailuodossa Osaamisella tehoa – luomutuotannon koulutushankkeen kanssa. Kesällä pidettiin luomupelloilla ensimmäiset demonstraatiot, joihin kuuluivat luomuohran ja -kauran lajikekokeet, kauran mangaani-hivenlannoituskoe, viherlannoituksen jälkivaikutuksen seuranta kauralla, nurmen kaliumlannoituskoe, porkkanan kylvötiheys- ja lannoitusdemo, apilanurmen boorilannoitusdemo ja kantojen seulontajätteen käyttö maanparannuksessa porkkanan viljelyssä.

Hanke järjesti kesällä kaksi pellonpiennarpäivää: 31.7. Rauno Haapalan ja Touko Liskon pelloilla ja 28.8. Matti Kumpulaisen pellolla, jolloin teimme lisäksi myös yritysvierailun Feeliaan. Hankkeen toimintaa esiteltiin myös muun muassa Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistyksen vuosikokouksessa, Ruukin puutarhamessuilla, Luke Ruukin tutkimusasemapäivässä, Peltopäivässä Siikalatvalla, Luomubuumi-työpajassa, Maistuva Ii -tapahtumassa, Ruukin luomu- ja lähituotemarkkinoilla ja Maistuva Raahe -tilaisuudessa sekä ProAgria Oulun avoimet ovet -päivässä ja Kinnusen myllyn viljelyseminaarissa.

Karvakorvat työkaverina

Eläinavusteista toimintaa harjoittavien yritysten yritysryhmähankkeen päätavoitteena on, että mukana olevat yritykset verkostoituvat alan yritysten ja sidosryhmien kanssa yritysten liiketoiminnan ja kannattavuuden parantamiseksi, toimintansa ja palveluidensa kehittämiseksi sekä eläinavusteisen toiminnan tunnetuksi tekemiseksi.

Konkreettiset yhteiset ja yrityskohtaiset kehittämistoimet on valittu yrittäjien todellisista tarpeista lähtien. Hankkeessa järjestettiin vuonna 2019 yhteensä viisi BM-työpajaa ja kuusi webinaaria. Kotimaan opintomatka tehtiin 12.-14.8.

Hankkeen yrittäjät esittelivät eläinavusteista toimintaa Hyvinvointi- ja vapaa-ajan messuilla Siikajoella Ruukissa, Ookko nää hevostellu -tapahtumassa Oulussa, Oulun Hyvinvointimessuilla Ouluhallissa sekä Raahen naistenmessuilla. Messuja ja muita eläinavusteisen toiminnan esittelytilaisuuksia varten tuotettiin yritysryhmän yhteisesite, eläinavusteisen toiminnan yleisesite ja roll-upit eläinavusteisesta toiminnasta ja eläinavusteisen toiminnan hyödyistä.

Yrityskohtaisina toimenpiteinä toteutui esimerkiksi luontohoivaohjaaja ja personal trainer -koulutukset. Työ- ja asiakasturvallisuuden parantamiseksi hevosten, eläinten ja erityisryhmien kanssa toimivien yritysten räätälöity ensiaputaitokurssi järjestettiin syyskuussa. Yrittäjät ovat myös kouluttaneet asiantuntijoiden ohjauksessa eläimiään eläinavusteiseen työhön. Yksi yritys toteutti oman opintomatkan Islantiin. Erilaisia palveluita, kuten työnohjausta ja kehitysvammaisten päivätoimintaa on pilotoitu yrityksissä.

Verkostoilla tehoa vesienhoitoon

Hankkeen tavoitteena on kehittää maakunnallisia vesienhoidon verkostoja, aktivoida ja tukea vesistöaluekohtaisia vesienhoidon verkostoja sekä kehittää Vesistökunnostajan karttapalvelua verkostotoimijoiden työkaluksi ja tiedonvälityskanavaksi. Hankkeessa sovelletaan Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon verkoston (VYYHTI-verkosto) toimintamallia Uudenmaan alueella.

Vuonna 2019 on valmisteltu verkostotoiminnan jatkuvan rahoituksen mallia. Mallista toteutettiin kysely kuntiin joulukuussa 2019 yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Verkostotoiminnan pitkäjänteinen rahoitus ja jatkuvuus on nostettu myös valtakunnalliseen keskusteluun. Niin ikään aloitettiin selvitys VYYHTI-verkostomallin soveltumisesta kolmelle alueelle (Kainuu, Pohjois-Karjala, Länsi-Uusimaa). Työtä jatketaan työpajoissa alueittain alkuvuonna 2020.

Hankkeessa on tehty jatkuvaa yhteistyötä paikallisten kunnostustoimijoiden kanssa ja suunniteltu kunnostusyhdyshenkilöiden koulutuspäiviä vuodelle 2020.

Hanketeemasta on tuotettu aktiivisesti someviestintää kuten kuukausittaiset YouTube-videot ja verkostoblogikirjoitukset. Hanke oli mukana syksyllä valmistuneen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaaman kunnostusvideon toteutuksessa. Videon teemana oli yhteistyön merkitys kunnostushankkeissa.

Hankkeessa kehitetään Vesistökunnostajan karttapalvelua palvelemaan paremmin eri toimijoiden tarpeita. Kiinnostus palvelua kohtaan on ollut suurta.

ProLiideri – vastuullinen johtaja, kestävä yritystoiminta

Hankkeen tavoitteena on parantaa yritysten henkilöstöjohtamista, kehittää yritysten päätöksentekoa ja liiketoiminnan johtamista vastuullisen yritystoiminnan näkökulmasta sekä luoda yrityksille parempaa julkisuuskuvaa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta.

Hankkeessa on mukana 20 lihanauta-, peruna- ja urakointiyritystä. Touko-syyskuussa tehtiin alkukartoituskäynnit kaikille hankkeessa mukana olleille yrityksille. Hankkeen aloituskokous pidettiin 4.10. Oulussa ja mukana oleville yrityksille pidettiin yhteinen avausseminaari 17.10. Siikajoella. Lisäksi muodostettiin kolme pienryhmää, jotka kokoontuivat ensimmäisen kerran joulukuussa. Lisäksi on käynnistetty yhteistyökeskusteluja useiden muiden hankkeiden ja yritysten kanssa.

Yrittäjät ovat osallistuneet hankkeeseen aktiivisesti. Henkilöstöjohtamisen teemaa on työstetty eteenpäin alkukartoituskäynneillä, avausseminaarissa ja pienryhmissä. Ennen avausseminaaria yrittäjille tehtiin myös InSight-analyysi, jonka avulla perehdyttiin omaan persoonallisuuteen ja ominaisuuksiin johtajana. Teeman työstämistä jatkettiin pienryhmissä pohtien eri persoonallisuustyyppien johtamista käytännössä eri näkökulmista. Lisäksi toteutui webinaari asiantuntijoille aktiivisesta kuuntelusta ja viestinnästä. Hankkeessa mukana oleville yrittäjille on luotu Vastuullinen Johtaja -päiväkirja, jota he voivat täyttää hankkeen aikana.

Avaimet yrittäjyyteen

Hankkeen tavoitteena on Pohjois-Pohjanmaan maaseudun mikroyritysten, nuorten yrittäjien ja maatilojen sivuelinkeinoja harjoittavien tukeminen yritysten arjessa erityisesti muutostilanteissa. Hankkeessa sparrataan yrityksiä uudistumiseen, arjen ja hyvinvoinnin hallintaan sekä autetaan yrittäjiä tunnistamaan tarvittavia tukipolkuja.

Hankkeen tavoitetta toteutetaan kolmessa työpaketissa: Yrittäjäklinikat, sparrausryhmät ja yhteistyö ja verkostot.

Hankkeen puitteissa on osallistuttu ja sen toimintaa on esitelty useiden eri yhteistyökumppaneiden järjestämissä yrittäjätapaamisissa, kuten Re-StartUp -hankkeen Monta tietä omistajanvaihdokseen -tilaisuudessa, Maakunnallisessa hankintapäivässä, Nihak ry:n NetXport KV-Cafe tapahtumassa, Yrittäjät ry:n aamupalatilaisuudessa Iissä, Maistuva Kuusamo tapahtumassa, Rahaa jaossa tilaisuudessa Utajärvellä ja Matkailualan yrittäjien tapaamisessa Iissä. Tilaisuuksista seurasi jatkotoimena yrityskontakteja, yhteistyökumppanuuksia ja ohjautumisia sparrausryhmiin.

Toiminnallisia yrityskontakteja oli vuonna 2019 yhteensä 49 kpl. Yrityskohtaista sparrausta saaneista suurin osa jatkaa tulevissa sparrausryhmissä.

Hankkeessa on edesautettu matkailualan yritysryhmähankkeen syntymistä Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Yhteensä 12 yritysryhmähankkeesta kiinnostunutta yrittäjää/yritystä on haastateltu ja tehty kehittämistarpeiden kartoitusta hankesuunnitelman pohjaksi.

Ryhmätapaamisia yhteistyötahojen kanssa on pidetty yhteensä 11 kappaletta. Näitä ovat olleet erilaiset tapaamiset eri toimijoiden, kuten muiden hankkeiden, kuntien elinkeinoyhtiöiden ja -elinten sekä yrittäjäryhmien kanssa.

Kaikissa hankkeen tapaamisissa, tapahtumissa ja puheenvuoroissa on nostettu hankkeen tulevia sparrausryhmiä, jotka useat alkavat alkuvuodesta 2020. Iiläisistä yrittäjistä koostuvaan sparrausryhmään on ilmoittautunut mukaan 10 yrittäjää ja aloittavien yrittäjien ryhmään 13 yrittäjää.

Pohjoisen maisemahelmet – yhteistyöllä elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemista

Hankkeen tavoitteena on järjestää hoitoa arvokkaille perinnebiotooppi- ja maisemakohteille. Perinnebiotoopit ovat luontotyypeistämme uhanalaisimpien joukossa ja niiden hoitaminen on luontevinta maataloustoiminnan yhteydessä. Tämän vuoksi karjatilalliset, maisemanhoitoyrittäjät ja muut maaseudun toimijat ovat hankkeen keskeisiä kohderyhmiä.

Hankkeen kehittämiskohteiksi valitaan arvokkaiksi luokiteltuja perinnebiotooppeja sekä valtakunnallisilla maisema-alueilla ja Natura 2000-alueilla sijaitsevia kohteita. Myös hankkeen osarahoittajiksi lähtevien kuntien esityksiä kohteista huomioidaan.

Kesänä 2019 selvitettiin arvokkaiden perinnebiotooppien tilannetta niin kirjallisten lähteiden kuin maastokäyntienkin kautta. Tilaisuuksia pidettiin kesäkuun lopulla maastossa Pudasjärven Sotkajärvellä ja elokuun lopulla entisellä meijerillä Rantsilassa. PSK-Aikuisopiston opiskelijat olivat kunnostamassa niittyä Kiimingissä elokuussa. Kuntien kanssa neuvoteltu aihepiiristä kesäkuussa Muhoksella ja elokuussa Raahessa.

Hankkeen järjestämä seminaari Limingassa 16.10.2019 onnistui hyvin ja keräsi eri sektoreilta 50 osallistujaa.

Vuonna 2019 työn alle otetuilla maisemakohteilla hoidon selvittely ja neuvottelut jatkuvat vuonna 2020. Näitä ja kaavailtuja uusia kohteita on yli 10 kappaletta eri puolilla maakuntaa. Tärkeä yhteistyötaho hankkeessa on ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö. Heidän kanssaan on mietitty kohteita. Haaste, johon hankkeessa yritetään löytää ratkaisuja, on miten hoitaa pinta-alaltaan pieniä sisämaan kohteita. Näillä alueilla pienten karjatilojen määrä vähenee koko ajan.

Kokonaisuudessaan hankkeen tilaisuuksiin osallistui 60 eri henkilöä ja henkilökohtaista neuvontaa sai 7 hlöä. Lisäksi hankkeen toiminta poiki 8 Neuvo-käyntiä.

Ruokeva – ruokaa kestävästi ja vastuullisesti

Ruokeva – ruokaa kestävästi ja vastuullisesti -hanke edistää lähi-, luomu- ja luonnonkeruutuotteiden ketjua pellolta pöytään. Hanke lisää alueen yhteistyötä, jotta tuottajat, jalostajat ja ammattikeittiöt ymmärtävät toistensa toimintaa paremmin. Hankkeessa edistetään yhteistyötä ruokaketjun eri osa-alueiden kesken.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään työpakettiin:

• Vastuullinen elintarvikeyrittäjyys -teemapäivät
• Sparrauskiertue kuntiin
• Pilottimalli lähi(luomu)ruokalistan edistämiseksi
• Tiedonhankinta ja -välitys alueen elintarviketoimijoille

Vuonna 2019 on kontaktoitu tuottajia ja elintarvikealan yrityksiä, julkisen sektorin ostajia ja satunnaisesti muitakin. Hanke on ollut mukana tapahtumissa kuten, Ilmastoareenassa Iissä, Luomu- ja lähiruokamarkkinoilla Ruukissa sekä Luomubuumi-tilaisuudessa Oulussa. Lisäksi järjestettiin tuottajien, elintarvikeyritysten, hankinnoista päättävien ja ostajien kohtaamisia: Maistuva Ii 12.9., Lähiruoka- ja hankintatreffit Oamkilla 20.9., Maistuva Kuusamo 30.10. ja Maistuva Raahe 11.11.

Voimaa vesistöistä

Hankkeen tavoitteena on on parantaa vesiympäristöjen arvostusta ja niiden hyvinvointia edistäviä vaikutuksia sekä aktivoida toimijoita käytännönläheisten vesien- ja ympäristönhoidon työnäytösten ja talkootapahtumien kautta.

Oulun kaupungin tai osakaskuntien omistuksessa olevilla vesialueilla kehitetään ja testataan vesistötalkkarin eli kunnostustrainerin toimintaa, johon kuuluvat talkoiden ja työnäytösten järjestäminen sekä pienimuotoista vesien- ja ympäristönhoitoa. Mallia voi hyödyntää myös muilla alueilla.

Asiantuntijat opastivat alueen osakaskuntia, yhdistyksiä ja kuntasektorin toimijoita rahoitushakuihin, vesienhoitoon ja kalataloudellisiin teemoihin, esimerkkeinä Siuruanjoen osakaskunnat, Alpuan, Piipsjärven ja Temmesjoen osakaskunnat, Rokuan ja Kuusamon alueen eri osakaskunnat, Pudasjärven ja Oulaisten kaupungit sekä Pyhäjärven alueen osakaskunnat. Hankkeen asiantuntijat kävivät myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa läpi tärkeitä vesienhoidon tavoitteita.

Oulun kaupungin Hupisaarilla järjestettiin kahdet virtavesikunnostustalkoot ja oltiin mukana Kutujen Yö -tapahtumassa sekä järjestettiin kansainvälisen maisemapäivän kävely Hupisaarilla. Oulun kaupungin alueella virtaava Kuivasoja inventoitiin. Vesistötalkkaritoimintaan on tarkoitus sisällyttää kalastuksenvalvontaa. Toimintaa aloitettiin yhteistyössä paikallisten valvojien kanssa.

Vuoden aikana järjestettiin ja osallistuttiin 20 tapahtumaan ympäri Pohjois-Pohjanmaata. Tapahtumiin osallistui noin 1 500 henkeä. Pääteemoina olivat kotimaisen kalan menekin edistäminen ja vesienhoitoon aktivointi.

Yhteistyöhankkeet 2019

ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat osatoteuttajana useissa muiden tahojen hallinnoimissa hankkeissa oman asiantuntijaroolinsa mukaisesti.

Luotu kasvuun parantaa luonnontuoteosaajien ja -yrittäjien valmiuksia ammattimaiseen kasvuyrittäjyyteen Pohjois-Pohjanmaalla. Samalla tehdään alaa näkyväksi sekä luodaan yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia alan tuotteiden myyntiin ja markkinointiin. Hanketta hallinnoi PSK-Aikuisopisto.

Minieines kokoaa ja julkaisee tietoa hyönteistuotantoketjun eri vaiheissa toimiville yrityksille. Hanke aktivoi maaseutuyrityksiä kiinnostumaan hyönteisten alkutuotannosta ja elintarvikejalostajia kiinnostumaan hyönteisistä nykyisten ja uusien tuotteiden raaka-aineina. Hanketta hallinnoi Oulun ammattikorkeakoulu.

Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen -hankkeen tavoitteena on todentaa mittauksilla ohutturpeisen viljelymaan kasvihuonekaasujen päästöjä, pellolta pinta- ja salaojavalunnan mukana poistuvien ravinteiden määrä ja viljelyalueen ravinne- ja hiilitaseet nurmen- ja viljanviljelyssä. Tiloilla otetaan käyttöön uusia viljelytekniikoita, joiden oletetaan vähentävän viljelystä syntyvää kuormitusta. Hankkeessa keskeinen on tiedonsiirto-osa, jonka tavoitteena on työstää kustannustehokkaita tapoja hidastamaan tai helpottamaan sopeutumista ilmastonmuutokseen. Viljelijöitä aktivoidaan ympäristön kannalta parhaiden viljelytekniikoiden käyttöön. Hanketta hallinnoi Luonnonvarakeskus (Luke).

Vesiruton energia ja ravinteet talteen (Elodea II) -hankkeessa kehitetään vesiruton korjuuketjua esikäsittelyn, säilönnän ja varastoinnin osalta sekä tutkitaan ruton maanparannus- ja lannoituskäyttöä kenttäkokein ja biokaasuntuotannon käyttöönottoa. Lisäksi arvioidaan vesiruton laajamittaisen korjuun vaikutuksia järven ekologiseen tilaan ja käyttökelpoisuuteen sekä kehitetään vesiruton poiston suunnittelumenetelmiä, tarkastellaan vesiruton hyödyntämisen taloudellista kannattavuutta maanparannus- ja lannoituskäytössä sekä biokaasuntuotannossa ja kehitetään liiketoimintamallia, jolla vesiruton korjaaminen ja hyötykäyttö voisi olla taloudellisesti kannattavaa. Hanketta hallinnoi Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Digitalisaatio maatilan arjessa -hankkeen tavoite on maatilojen liiketoimintaedellytysten (suunnittelu, budjetointi, ennakointi ja seuranta) kehittäminen rakentamalla ja pilotoimalla digitaalisia ratkaisuja yhdessä viljelijöiden kanssa. Hanketta hallinnoi ProAgria Keskusten liitto.

Valtakunnallisia Maa- ja kotitalousnaisten hankkeita ovat muun muassa Ruokahukka ruotuun ja Ruokatreffit keittiössä.