Vuosikertomus 2023

Meistä lyhyesti

ProAgria Keski-Suomi on rekisteröity yhdistys. Jäseninä ovat yhdistykset, yritykset ja henkilöt, jotka haluavat edistää ProAgria Keski-Suomi ry:n toimintaa. Maatalouden neuvontajärjestö, silloinen maanviljelysseura, perustettiin Keski-Suomeen 15.11.1893.

ProAgria Keski-Suomella oli vuonna 2023 42 jäsenyhdistystä, joissa noin 1300 jäsentä. Henkilö- ja yritysjäseniä oli 209 ja kannattajajäseniä 5 sekä 4 kunniajäsentä. Maa- ja kotitalousnaisten jäseniä ovat näiden yhdistysten naispuoliset jäsenet sekä naispuoliset henkilö- ja yritysjäsenet. ProAgria Keski-Suomen sekä Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten varsinainen kokous pidettiin Saarijärvellä Ruustinnassa 28.10.2023. Kokouksissa oli paikalla 20 osallistujaa. 

Johtajan katsaus

ProAgria edistää maaseudun aineellista ja henkistä hyvinvointia

ProAgria Keski-Suomen tehtävänä on maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen. ProAgria Keski-Suomi on maakunnallinen jäsentensä hallitsema maaseudun asiantuntijaorganisaatio, joka toimii osana valtakunnallista ProAgria verkostoa. ProAgria Keski-Suomi on jo 130 vuotta vanha yhdistys. ProAgria on toiminut maaseudun yrittäjien kumppanina monenlaisissa poikkeusoloissa mukautuen ja uudistuen ajan vaatimusten mukaan. Maatalous ja maaseutu on muuttunut paljon vuosikymmenten aikana, samoin yhdistyksen nimi. Läpi vuosikymmenten on järjestön ydintehtävä kuitenkin säilynyt samana: maaseudun aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Tämä on mitä ajankohtaisin tehtävä myös nykypäivänä.

Alkutuotanto muodostaa huoltovarmuuden perustan

Toimiva ruokahuolto on jokaisen kansakunnan toiminnan elinehto. Sen turvaamiseksi tarvitaan maataloutta ja maatalousyrittäjiä. Ilman omavaraista ruokatuotantoa olisimme pelkästään ulkomaisen elintarviketuotannon varassa ja samalla myös entistä haavoittuvaisempia kansainvälisten kriisien ja uhkien suhteen. Kotimainen maatalous luo työtä ja toimeentuloa maaseudulle, joka puolestaan omalta osaltaan vahvistaa niin kansallista kuin taloudellista vakautta.

Alkutuotanto on keskeinen osa huoltovarmuuden säilyttämisessä ja siinäkin mielessä oman elintarviketuotannon merkitys on suuri. Keskeinen osa huoltovarmuutta on myös henkinen kyky kestää mahdollisia kriisejä ja erityisesti maaseudulla se on vahva. Toivottavasti alkutuotannon tärkeyden tiedostaminen on osaltaan motivoimassa ja kannustamassa maaseudun yrittäjiä ja maaseudun merkitys tunnustetaan myös parempina aikoina eikä pelkästään kriisin keskellä.

Toiminta kehittyy ajan haasteiden mukaan

ProAgria Keski-Suomen toiminta on kehittynyt voimakkaasti toimintaympäristön kehityksen mukana. Digitalisoituminen on tehostanut toimintaa, mikä näkyy mm. matkakustannusten ja myös matkustamiseen käytetyn ajan vähenemisenä. Maatalouden käynnissä oleva murros jatkuu voimakkaana ja muutospaineita lisää kansainvälisen politiikan konfliktit, jotka aiheuttavat epävakautta kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla.

Maaseudun rakennemuutos jatkuu ja neuvonnan on pystyttävä uudistamaan toimintatapojaan ja palveluvalikoimaansa ajan vaatimusten mukaisesti. ProAgrialla on vahva tahto reagoida muutokseen ja tuottaa palveluja niin, että asiakkaat saavat parhaan mahdollisen hyödyn.

Tärkeintä on kuitenkin se, millaisen asiakaskokemuksen ProAgria pystyy tarjoamaan. ProAgria haluaa olla jatkossakin asiakkaalle haluttu kumppani, joka tarjoaa ratkaisuja ja vaihtoehtoja myös asiakkaan tuleviin tarpeisiin oli sitten kysymys maatilan talouden hallinnasta tai keinoista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Keski-Suomen Maataloussäätiöllä on merkittävä rooli ProAgria Keski-Suomen neuvonnan uudistumisessa ja toiminnan kehittämisessä. Osaamisen kehittämiseen saatu tuki onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä osaamistarve kasvaa koko ajan. Vuonna 2023 Maataloussäätiö tuki neuvonnan strategian 2025 mukaisten toimenpiteiden toteuttamista ProAgria Keski-Suomessa.

ProAgria Keski-Suomi toimii osana ProMaatalous –ryhmää. Ryhmä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet olla osaltaan neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tarjoaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkaille.

Haluan esittää lämpimät kiitokset jäsenille, asiakkaille, henkilöstölle sekä kaikille yhteistyökumppaneille rakentavasta ja hyvästä yhteistyöstä.

Vesa Laitinen

johtaja

ProAgria Keski-Suomi ry.

Strategia ja toiminta-ajatus

Meille tärkeää on asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme. Pystymme liittämään eri alojen huippuosaamisemme asiakkaidemme ympärille. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että etäpalveluissamme. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset.

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategian mukaisia valmennuksia.

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Kunniajäsenet

Maanviljelysneuvos Marja Kallio, Laukaa

Maanviljelysneuvos Heikki Leivonen, Viitasaari

Pitäjäneuvos Pekka Hytönen, Joutsa (Leivonmäki)

Maanviljelijä Jukka Pöyhönen, Hankasalmi

Hallinto

ProAgria Keski-Suomen yleinen kokous on ylin päättävä elin ja se valitsee hallituksen jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi on maitotilavaliokunta. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisilla on oma johtokunta.

ProAgria Keski-Suomen hallitus 2023

Hannu Jokinen puheenjohtaja 2023-2025

ProAgria Keski-Suomen maitotilavaliokunta 2023

• Sanna Ahonen, pj, Uurainen
• Mona-Riitta Kynsilehto-Sipinen, varapuh., Hankasalmi
• Heidi Hakkarainen, Toivakka
• Sirkku Kuukkanen, Petäjävesi
• Samuli Murtoperä, Pihtipudas
• Jussi Palo, Viitasaari
• Hannu Peltola, Muurame
• Sari Turvanen, Saarijärvi
• Lauri Vasalampi, Kinnula

Henkilöstö

ProAgria Keski-Suomen ja Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten palveluksessa oli 23 henkilöä. Henkilöstön osaamiseen panostettiin monipuolisesti. ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat osallistuivat ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen työajankäyttöraporttien mukaan yli 2000 tuntia toimintakertomusvuoden aikana. Asiantuntijoiden kouluttautumiseen ja strategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen saatiin tukea Keski-Suomen Maataloussäätiöltä.

Toimihenkilöpäiviä pidettiin kaksi: 5.5.2023 Äijäparkissa Laukaassa ja 24.11.2023 Vanha Pappilassa Jyväskylässä.

Kasvinviljely Keski-Suomessa

Viljeltyä peltoa Keski-Suomessa oli vuonna 2023 noin 78 800 ha. Kesantoja, viherlannoitusnurmia tai erilaisia luonnonhoitopeltoja oli tämän lisäksi noin 10 900 ha. Tyypillisin viljelykasvi oli nurmi, jota oli noin 49 200 ha. Viljoista eniten viljeltiin ohraa (noin 11 300 ha) ja kauraa (noin 10 200 ha). Vehnää oli viljelyssä noin 2100 ha ja ruista noin 400 ha. Viljojen viljelyala yhteensä oli noin 26 000 ha. Rypsiä tai rapsia oli viljelyssä noin 1000 ha ja kuminaa myös noin 1000 ha. Yksi- tai monivuotisia puutarhakasveja oli noin 300 hehtaarin alalla.

Kasvinviljely- ja tukineuvonta kasvi- ja puutarhatiloille

ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat tekivät viljelysuunnittelua 208 kasvinviljelytilalle mukaan luettuna marjojen ja muiden erikoiskasvien viljelijät. Kokonaisuudessaan kasvinviljelyn suunnittelua tehtiin maakunnassa 395 tilalle. Kasvinsuojeluruiskut testattiin yhteensä 98 asiakkaalta, joista 54 oli kasvinviljelytiloja.

Tukineuvontaa tehtiin 400 kasvinviljelytilalle. Yhteensä tukineuvontaa käytti 732 eri tuotantosuuntia edustavaa asiakasta.

Siemenviljelytarkastukset ja siemennäytteenotto

Kesällä 2023 ProAgria Keski-Suomen valtuutetut viljelystarkastajat tekivät 59 siemenviljelytarkastusta. Valtuutetut näytteenottajat ottivat 97 siemennäytettä maakunnan pakkaamoilta sekä tekivät neljä siemenperunan varastotarkastusta Etelä-Savossa.

Erikoisviljelyn neuvonta

Tilakohtaiseen erikoisviljelyneuvontaan kuuluivat viljely- ja kasvinsuojelusuunnittelu, neuvonta tuotannon aloitus/muutostilanteissa sekä kasvustokäynnit Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueella, sekä satunnaisesti myös muualla. Laatutarha-auditoinnit sekä tuotantoon liittyvät katelaskelmat kuuluivat myös työnkuvaan.

Erikoisviljelyasiantuntija oli Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton Keski-Suomen piirin ja Mikkelin marjanviljelypiirin sihteeri.

Vuonna 2023 sekä Marjamaat 2- että TekMarja-hankkeet saatettiin loppuun. Erikoisviljelyasiantuntija teki tilaustöitä myös Hortihubi- ja Luonnontuotteiden hankintaketjut kuntoon -hankkeille.

Tilitoimistopalvelut ja muu talousneuvonta kasvi- ja puutarhatiloille

Kirjanpitoa, veroneuvontaa, veroilmoitusten täyttöä tai palkanmaksupalveluja toteutettiin 237 kasvinviljelytilalle.

NEUVO palvelut kasvi- ja puutarhatiloille

Neuvo palveluita käytti yhteensä noin 270 kasvinviljelytilaa. Selvästi eniten tehtiin Neuvopalveluna viljelysuunnittelua, 208 tilalle. Kaikkiaan ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat tekivät Neuvopalveluita yhteensä 684 asiakastilalle.

Hankkeet

Marjamaat 2 -hanke

ProAgria Keski-Suomi oli maakunnallisena toteuttajana Marjamaat 2-hankkeessa, muut toimijat olivat ProAgria Itä-Suomi (hallinnoija) ja Luke. Kohokohtina vuonna 2023 olivat pohjoiskarjalaisten viljelijöiden opintomatka Keski-Suomeen, pohjoismainen herukkaseminaari yhdessä TekMarja- ja ProfiCurrant-hankkeiden kanssa Joensuussa sekä TekMarja-hankkeen kanssa yhdessä järjestetty loppuseminaari. Hanke saatettiin loppuun 30.10.2023 jäljellä olevin varoin. Hankkeen kotisivu runsaine sisältöineen on edelleen avoin ProAgria nettisivuilla, samoin Marjamaat-facebookryhmä.

Marjamaat 2 -hanke sai julkista tunnustusta: Pohjois-Karjalan Ely-keskus valitsi v. 2014 - 2022 rahoittamistaan 120 kehittämishankkeesta ProAgria Itä-Suomen hallinnoiman Marjamaat 2 -hankkeen neljän parhaan joukkoon esimerkkinä hyvistä hankkeista.

TekMarja-hanke - Uutta tekniikkaa tuholaisten hallintaan Keski-Suomen marjatiloilla

ProAgria Keski-Suomi oli toteuttajakumppani Luken hallinnoimassa TekMarja-hankkeessa. Vuonna 2023 painopiste oli tulosten kokoamisessa ja julkaisemisessa. TekMarja-hanke saatettiin loppuun 30.9.2023.

Maidontuotanto Keski-Suomessa

Maidontuotanto väheni Keski-Suomessa 2,9 % ja koko maassa noin 0,9 % verrattuna vuoteen 2022. Maakunnan maitotilat tuottivat meijereille 86,6 miljoonaa litraa maitoa vuonna 2023. Se oli 4,1 % koko maan maidontuotannosta. Maitotilojen määrä Keski-Suomessa väheni 7,9 % kun koko maassa vähenemä oli 7,3 % edellisestä vuodesta. Yhteensä maitoa tuotti Keski-Suomen Ely-keskuksen mukaisella alueella 234 tilaa ja koko maassa 4513 tilaa. Suomen maitotiloista 5,2 % ja lypsylehmistä 4,1 % on Keski-Suomessa, mikä kertoo keskimääräistä pienemmästä karjakoosta Keski-Suomessa. Maakunnan tyypillisin karjakoko on 20-29 lehmää mutta lukumääräisesti lehmistä eniten lypsää 50-74 lehmän karjoissa.

Tuotosseuranta kertoo maidontuotannon onnistumisesta

Tuotosseurantakarjoja ProAgria Keski-Suomen alueella oli vuoden 2023 lopussa 155 kpl. Näissä karjoissa oli yhteensä 6946 lehmää. Keski-Suomen tuotosseurantakarjat ovat maan pienimpiä, keskilehmäluku keskimäärin 44,4 lehmää. Koko maan tuotosseurantakarjojen keskilehmäluku oli 59,6 lehmää.

Vuonna 2023 koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 10 162 kg, 132 kg edellisvuotta enemmän. ProAgria Keski-Suomen alueen lehmien keskituotos oli 10 046 kg, mikä on 83 kg enemmän kuin vuonna 2022. Keskisuomalaisten lehmien maidon rasvapitoisuus oli 4,4 % ja valkuaispitoisuus 3,61 %. Tuotosseurannan tulokset on julkistettu Maidontuotannon tulosseminaarissa 2024, jonka esitykset, parhaiden karjojen tuloslistaukset ja tuotosseurannan tulosjulkaisun löydät täältä https://www.proagria.fi/ajanko...

Tuotannon ohjaus nostaa esiin kehitettäviä asioita

Maitotilan tuotannon ohjauksessa keskitytään tuotosseurannasta ja tuotannon ohjausjärjestelmistä sekä navettakäyntien havainnoista saatujen tietojen analysointiin ja tulkintaan. Kustannuspuntarit ja maidon yksikkökustannuslaskelmat tehdään pääosin NEUVO palveluna. ProAgrian verkkopalveluiden kautta saatavat raportit antavat vertailutietoa tilan tuotannosta ja muiden maitotilojen tuotannosta.

Maidontuotannon tuottoennusteita tehtiin 80 karjalle, kustannuspuntari 20 karjalle ja maidon yksikkökustannuslaskelma 23 karjalle.

Maitotilan verkkopalveluiden raportit löytyvät osoitteesta: https://proagria.mloy.fi/ProAg.... Kirjautuminen MinunMaatilani ohjelman tunnuksilla.

Säilörehu on maitotilan tärkein rehu

Kesän 2023 säilörehun ensimmäisen sadon D arvo oli monilla tiloilla yli 700 mutta toisen sadon laatu vaihteli. Keski-Suomen maitotiloilta Valion laboratorioon analysoitavaksi lähetettyjen säilörehunäytteiden ensimmäisen sadon D arvo oli keskimäärin 703, toisen sadon 672 ja kolmannen sadon 696. Ensimmäisen sadon raakavalkuainen oli keskimäärin 143, toisen sadon 144 ja kolmannen sadon 154. D arvot olivat joka sadossa koko maan keskiarvon yläpuolella ja valkuaiset puolestaan hiukan alapuolella.

Keskisuomalaiset tuotosseurantatilat ottivat keskimäärin 7,9 säilörehunäytettä karjaa kohden. Koko maassa näytteitä otettiin keskimäärin 9,2 kappaletta karjaa kohden. Trendi on vuosi vuodelta nouseva, mikä tarkoittaa, että ruokinnan tarkkuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Korkeimpien keskituotosten karjat seuraavat säilörehun rehuarvoa aktiivisimmin. Yli 10 000 kg:n keskituotoksen keskisuomalaiset karjat ottivat keskimäärin 12,2 rehunäytettä ja alle 8000 kg:n keskituotoksen karjat keskimäärin 3 näytettä vuoden aikana.

Ruokinnan ohjaus optimoi tulosta

Ruokinnan optimoinnissa ja suunnittelussa tavoitellaan mahdollisimman suurta maitotuoton ja rehukustannuksen erotusta. Seurantalaskelmalla varmistetaan, miten karja vastaa ruokintaan eli onko ravinnontarpeet täyttyneet ja miten lehmät lypsävät ja mikä on toteutunut maitotuoton ja rehukustannuksen erotus.

Ruokinnan ohjausta eli ruokinnan suunnittelua, seurantaa, analysointia ja ongelmien ratkaisua tehtiin 117 maitotilalle. Ruokinnan seurantalaskelmien mukaan lypsyssä olevien lehmien keskimääräinen maitotuoton ja rehukustannuksen erotus oli 10,7 €/lehmä/pv. Maidon hinnan hyvä taso pääosan vuotta ja ostorehujen lievästi madaltunut hinta loppuvuodesta nostivat erotusta 0,8 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Ostorehukustannus aleni vuodesta 2022 0,6 snt/l ja oli keskimäärin 11,2 snt/l vuonna 2023. Väkirehujen osuus laski prosenttiyksikön verran ja oli keskimäärin 44 % rehujen kuiva-aineesta.

Muut palvelut maitotiloille

Erilaisia Neuvopalveluja toteutettiin kaikkiaan 163 maitotilalle. Ne koskivat niin maidontuotannon kilpailukykyä, maitotilojen muutoskestävyyttä kuin eläinten hyvinvointia tai maan rakennetta sekä hiilensidontaa. Viljelysuunnittelu siirtyi vuonna 2023 mahdolliseksi tehdä neuvopalveluna ja niitä tehtiin noin 100 maitotilalle. Tukihakuneuvontaa toteutettiin 143 maitotilalle. Verotilinpäätös tai muita tilitoimistopalveluita tehtiin 69 maitotilalle.

Lihantuotanto Keski-Suomessa

Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2023 Keski-Suomen ELY-keskuksen mukaisella alueella 4,2 miljoonaa kiloa mikä on 4,9 % koko maan naudanlihan tuotannosta. Naudanlihantuotantomäärä väheni maakunnassa 1,03% prosenttia edellisvuodesta. Emolehmiä oli 175 tilalla.

Sianlihan tuotanto maakunnassa oli 0,61 miljoonaa kiloa, mikä on noin 0,4% koko maan sianlihan tuotannosta (158,8 milj.kg). Tuotanto aleni lähes 7% koko maassa ja Keski-Suomessa 16%. Sikoja oli 11 tilalla Keski-Suomessa.

Lampaanlihaa tuotetaan maakunnassa noin 0,08 miljoonaa kiloa, mikä on noin 7,1% koko maan lampaanlihan tuotannosta. Koko maan tuotanto on yhteensä noin 1,12 miljoonaa kiloa. Lampaita oli 68 keskisuomalaisella tilalla.

Palvelut lihatiloille vuonna 2023

Pääasiallisin neuvonnan muoto lihatiloille on ollut tukineuvonta 122 tilalle. NEUVO palveluita tehtiin yhteensä 128 lihatilalle ja näistä noin puolet viljelysuunnittelua. Verotilinpäätöksiä ja muita tilitoimistopalveluita toteutettiin 53 lihatilalle. Ruokinnan suunnittelua tehtiin yhteensä 47 tilalle, joilla oli sonneja kasvatuksessa. Pääosa näistä oli maidontuotannon yhteydessä kasvatettavia sonneja tai härkiä. Emolehmätiloja näistä oli 14 kpl.

Lammasneuvonnan Keski-Suomeen hoitaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Vuonna 2023 lampaiden tuotosseurannassa oli 25 keskisuomalaista lammastilaa. Näillä oli keskimäärin 68 tuotosuuhta ja kaikki uuhet mukaan lukien 98,6 uuhta tilaa kohden.

Mainio Maito-hanke 1.5.2020-31.12.2023

Hankkeessa parannettiin suomalaisen maidontuotannon ilmastotehokkuutta keräämällä tietoa siitä, mitä maidon hiilijalanjälki tiloilla on ja miten sitä saadaan tehokkaimmin pienennettyä.

Hankkeessa oli mukana kuusi pilottitilaa ( Etelä-Pohjanmaa 3 kpl, Keski-Suomi 2 kpl ja Pohjanmaa 1 kpl), joiden kanssa suunniteltiin pellonkäytön optimointia hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja heille laskettiin myös nurmirehun tuotantokustannus.

Hankkeen nurmi- ja tuotantopienryhmissä opastettiin tiloja tekemään tilalleen hiiliviljelysuunnitelma sekä laskemaan tuottamansa maidon hiilijalanjälki ja toteuttamaan toimenpiteitä sen pienentämiseksi.

Maidontuottajia osallistui hankkeen tapahtumiin 193 tilalta tavoitteen ollessa 200 tilaa. Toiminta-alueena oli Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Pääyhteistyökumppanina oli Osuuskunta Maitosuomi.

Hankkeen Toteuttajina olivat ProAgria Etelä-Pohjanmaa, ProAgria Keski-Suomi, Österbottens Svenska Lantbrukssälskap ja ProAgria Keskusten Liitto.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

Johtokunta 2023

• puheenjohtaja maa- ja metsätalousyrittäjä Luotola Pirjo, Saarijärvi
• varapuheenjohtaja maatilayrittäjä Hautamäki Hanna, Petäjävesi
• jäsen ammatinopettaja, eläkeläinen Pitkäjärvi Marja-Leena, Jyväskylä
• jäsen emäntä Merisalo Tuula, Jämsä
• jäsen kokki Kautto Marja, Äänekoski
• jäsen maanviljelijä Lahtinen Tiina, Viitasaari
• jäsen emäntä Nukarinen Riitta, Laukaa
• sihteeri toiminnanjohtaja Kivimäki Eeva-Liisa, Jyväskylä

Toimihenkilöt 2023

• toiminnanjohtaja Kivimäki Eeva-Liisa
• elintarvike- ja yritysasiantuntija Pummila Mirja
• maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Salonen Paula (30.4. saakka)
• maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Hassani Marjaana (1.8. alkaen)
• hankevetäjä, luonnontuoteasiantuntija Rintoo Anni
• hankevetäjä, puutarha-asiantuntija Peräinen Riitta

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten jäsenet ja yhdistykset

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten jäsenmäärä oli toimintavuonna noin 600 henkilöä ja jäsenyhdistyksiä oli 40. Vuosi 2023 oli Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten 89. toimintavuosi. Vuosi 2023 oli koko järjestön 90. vuotisjuhlavuosi. Juhlavuotta vietettiin koko vuoden ja se näkyi läpileikkaavasti järjestön toiminnassa.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset toimivat rekisteröimättömänä yhdistyksenä osana ProAgria Keski-Suomea.

Toimintaan osallistuvien henkilöiden ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten määrä

Piirikeskuksen toimintaan osallistui toimintavuonna 2023 noin 17500 henkilöä. Tieto perustuu toiminnanohjausjärjestelmään tehtyihin kirjauksiin. Näistä messuilla, tapahtumissa ja muonituksissa kohdattiin arviolta noin 13 000 henkilöä. Vapaaehtoisia oli mukana toiminnassa noin 330. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten johtokunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa.

Kohderyhmän tavoittamisessa onnistuttiin hyvin, monia tilaisuuksia järjestettiin Teams yhteyden välityksellä. Vuosi oli toiminnallisesti hyvä ja talous oli tasapainossa. Piirikeskuksen tapahtumista saatiin hyvää palautetta. 

Järjestön hallinto koostuu kohderyhmän edustajista. He ovat mukana suunnittelemassa toimintaa, päättämässä järjestön asioista sekä tuovat viestiä alueensa jäsenistöltä. Yhdistyksiä ja jäseniä kannustetaan toteuttamaan järjestön yhteisen toimintasuunnitelman toimenpiteitä ja innostamaan niiden toteutukseen myös alueensa muita toimijoita.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnan keskeisiä sidosryhmiä ovat Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen ELY-keskus, alueen Leader-ryhmät, Keski-Suomen liitto, MTK-Keski-Suomi, Suomen Metsäkeskus, Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry, Keski-Suomen Martat, Keski-Suomen Kylät, Maaseudun Sivistysliitto, Työtehoseura, Laukaan ja Muuramen seurakunnat ja alueen yhdistykset. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi yhteisten kampanjoiden, hankkeiden ja hankesuunnittelun merkeissä.

Toiminta ja tulokset

Maa- ja kotitalousnaisten toiminnan avaintulosalueita ovat ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta, maiseman- ja luonnonhoidon palvelut, yrityspalvelut ja järjestötoiminta sekä yhteisöllisyyden edistäminen. Toiminnassa huomioimme kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjumisen sekä siihen sopeutumisen. Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin.

Strategiakauden 2021–2025 toiminta Maa- ja kotitalousnaisilla painottuu neljään teemaan, joiden alla toteutamme erilaisia toimenpiteitä. Teemat ovat: Suomalaisen ruoan sankaritarinat, ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja Suomi kutsuu kylään.

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus palkitsi Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen monipuolisesta ja tuloksekkaasta toiminnasta neuvonta- ja järjestötyössä sekä palveluiden tarjoajana. Valtakunnallinen tunnustuspalkinto jaetaan aina kahtena peräkkäisenä vuotena Maa- ja kotitalousnaisten yhdistykselle ja joka kolmas vuosi Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukselle.

Suomalaisen ruuan sankaritarinat

Suomalaisen ruoan sankaritarinat -teemalla tuotiin esille suomalaista ruokakulttuuria ruokineen, tapahtumineen ja alueellisine vetonauloineen sekä nostettiin esille suomalaisia ruoantekijöitä, tuottajia ja yrittäjiä.

Valtakunnallisessa viestintäkampanjassa ”MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä” nostettiin viikoittain esille pitkän neuvontatyön tuloksia nykyaikaan peilattuna. Keski-Suomesta tuotettiin viisi vinkkiä: ruokahävikki, satokausiajattelu, pitokokki/emäntä koulutus, sienten säilöminen ja leivinuunin käyttö.

Piirikeskus esitteli MKN ruokakasvatustoimintaa valtakunnallisessa ruokakasvatuksen verkostotapaamisessa ja jatkoi tätä toimimalla Ruokakasvatusverkoston Keski-Suomen ravitsemustyöryhmän avoimessa teemaverkostossa. Ruokakasvatustyötä tehtiin eri yhteistyökumppaneiden kanssa, kouluilla pidettiin kaksi Hevietsivä tapahtumaa. Keski-Suomen keliakiayhdistys ry:n kanssa toteutettiin yhdessä Satokauden kasvikset gluteenittomana -ruokakurssi. 

Joulukuussa järjestettiin piparityöpaja Keltinmäen kylätalolla Jyväskylässä. Kylätalo Keidas on päihteetön matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa asiakkaat ovat lähialueen lapsiperheitä, työttömiä ja ikäihmisiä. Ruokakurssien aiheista suosituimpia olivat kasvisruoat ja voileipäkakut. Luentoja pidettiin mm. kestävistä valinnoista ja varautumisesta.

Näissä Suomalaisen ruuan sankaritarinat -teeman mukaisissa tapahtumissa osallistujia oli lähes 400. Tapahtumien järjestämisessä käytettiin opetus- ja kulttuuriministeriön tukea.

Tapahtumia

Wemmi-syysmarkkinoilla piirikeskuksella oli perinteinen puuro- ja kahvilateltta. Tapahtuman toteutuksessa oli mukana järjestön talkoolaisia Jämsän, Laukaan, Saarijärven, Petäjäveden ja Jyväskylän maa- ja kotitalousnaisista. Puuro- ja lettuannoksia tarjoiltiin noin 2000. Wemmi-markkinat täytti 20 vuotta ja sen kunniaksi MKN Keski-Suomi järjesti näytteilleasettajille kahvituksen. 

Talkooväen kanssa kaukolämpökaakaota keitettiin asiakkaan tapahtumiin noin 10 000 annosta.

MKN Keskuksen juhlavuoden kunniaksi 7.9.2023 järjestettiin Helsingissä Monimuotoinen maaseutu saapuu kaupunkiin -tapahtuma. Tapahtumassa oli tarjolla paikan päällä kenttäkeittimessä keitettyä ruispuuroa. Puuron keittivät MKN Keski-Suomen talkoolaiset asiantuntijamme Mirja Pummilan johdolla.  Tapahtumien avulla kehitetään talkoolaisten ruokapalveluosaamista.

Loka-marraskuussa vietettiin MKN:n kekriviikkoja, joiden aikana nostettiin suomalaista sadonkorjuujuhlaa esiin monin eri tavoin ja kannustettiin käyttämään sesongin kasviksia ja täysjyväviljaa ruokavaliossa. 

Harrastamisen Suomen mallin mukaisia ”miniruokatreffit” ruokakerhoja pidettiin Laukaan Satavuon koululla ja Jyväskylän normaalikoulun alakoululla. Kerhotapaamisia oli 39 ja jokaiseen kerhoon osallistui 8–15 lasta. Piirikeskus oli mukana toteuttamassa valtakunnallista MKN Keskuksen hallinnoimaa Harrastamisen Suomen mallin kehittämishanketta.

Hygieniaosaamistestejä järjestettiin tilauksesta. Testitilaisuuksia oli 29 ja testattavia 131. Testejä pidettiin myös englannin- ja selkokielisinä. Elintarvike- ja yritysasiantuntija teki 20 Hyvää Suomesta -yrityksen auditointia, osa auditoinneista toteutettiin etäyhteyden välityksellä. Neuvo nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -palvelun avulla yritysasiantuntijat tekivät selvityksiä kahdelle maatilalle. Maakunnallisesti merkittävälle matkailukohteelle ohjattiin liiketoimintasuunnitelma.

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

Teeman tavoitteena on, että eri-ikäiset kuluttajat oppivat toteuttamaan erilaisia arjen ilmastotekoja ja tekemään pieniä sekä suuria tekoja luonnon hyväksi.

Ruokahävikkiin liittyviä tapahtumia pidettiin Lanneveden alakoululla ja tehtiin yhteistyötä Jyväskylän toisen asteen oppilaitoksen Gradian kanssa. 

Villiyrttikävelyitä pidettiin sekä Äänekosken että Jyväskylän kaupunkien asukkaille molemmille kaksi. Sienineuvontaa annettiin metsäalan toimijoiden organisoimassa Metsämarssi tapahtumassa ja Biokampuspäivässä Saarijärvellä. Paikallisyhdistyksiä kannustettiin ja opastettiin toteuttamaan Kädet multaan -toimintaa päiväkodeissa ja alakouluissa.

Puutarha-asiantuntija piti etäyhteyden välityksellä kotipuutarhaluentosarjan sekä aiheeseen liittyviä tapahtumia toteutettiin ostopalveluina. Näille luennoille osallistui 90 henkilöä. Lavaviljelyopastustilaisuuksia pidettiin Luhangassa ja Leivonmäellä.

Maisema-asiantuntija piti Etelä-Pohjanmaan Lammasketju -hankkeen Vastuullinen ja ympäristötietoinen lammastuotanto -koulutuspäivässä luennon luonnonlaidunnuksesta. Koulutukseen osallistui 19 henkilöä.

Monimuotoinen luonto

Monimuotoinen luonto -teemalla tuodaan esille luonnon monimuotoisuuden merkitystä, selvitetään monimuotoisuuden tilaa tutkimuksella ja kartoituksilla sekä edistetään hoitosuunnitelmilla ja -toimenpiteillä yhdessä maanomistajien, kuntien ja kaupunkien, yhdistysten ja yritysten kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemia niityt ja maisemapellot -lumoinfoja pidettiin kolme: Jämsän seurakunnan, Jyväskylän kaupungin ja Petäjäveden kunnan kanssa. Tukea käytettiin myös Keski-Suomen perinnebiotooppiretken järjestelyihin lokakuussa Tammilahdessa Joutsassa. Päivään oli kutsuttu infoesityksiä Keski-Suomen ELY-keskukselta, Metsähallitukselta, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry:ltä ja Keski-Suomen Riistanhoitoyhdistykseltä. Päivään osallistui 21 henkilöä ja perinnebiotooppeihin päästiin tutustumaan kahdella arvokkaalla tilalla. MKN Maisemapalvelut oli esillä Viherpäivillä Jyväskylässä helmikuussa, maisema-asiantuntija oli keskeisessä roolissa osaston järjestelyissä.

Niittyjen perustaminen -etäluento pidettiin Mustasaaren opistolle maaliskuussa. Maisema-asiantuntija osallistui Jyväskylän yliopiston järjestämään luontoiltaan syyskuussa, luennon aiheena oli ”Niityt ovat luonnon aarreaittoja!” JAMK:n agrologiopiskelijoille järjestettiin koulutus luonnonlaidunnuksesta lokakuussa Uuraisilla, tapahtumaan osallistui noin 70 opiskelijaa. Lisäksi maisema-asiantuntija esitteli MKN maiseman toimintaa JAMK:n järjestämässä kestävän kehityksen tapahtumassa marraskuussa.

Keski-Suomessa maisemateko-tunnustuksen sai Jyväskylän Steiner-koulun Oivalluksia oppimisympäristössä -hankkeen toiminta kiitokseksi arvokkaasta työstä kulttuuriympäristön hyväksi. Jyväskylän Steinerkoulun lähistölle perustettiin keväällä 2023 puulajipuisto. Puistoon on tähän mennessä istutettu noin kolmekymmentä puun ja pensaan taimea. 

NEUVO-ympäristökohteiden kartoituksia maatiloille tehtiin 42 kpl ja ympäristösopimussuunnitelmia tiloille 40 kpl.

Suomi kutsuu kylään

Suomi kutsuu kylään -teemalla tehdään työtä maaseudun, maakuntien ja paikallisten yritysten vetovoimaisuuden eteen sekä lisätään yleistä tietoisuutta kulttuuriympäristön arvoista ja mahdollisuuksista, arvokkaista maisema-alueista sekä paikallisesta kulttuuriperinnöstä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta käytettiin järjestämään Luonnonlaidunpäivä ja lähituotetori Laukaassa 17.6. Tertan kahvilan pihapiirissä, jossa lähiseudun elintarvike- ja käsityöyrittäjät myivät tuotteitaan. Hedelmätarhassa pääsi näkemään lampaita, possuja, kanoja ja mehiläisiä. Muita tutustumiskohteita olivat kahvilan vieressä sijaitseva Marjatan alppiruusupuisto ja kävelymatkan päässä oleva lintutorni. Luonnonlaidunpäivässä pääsi tutustumaan luonnonlaidunnukseen Laukaan Saviolla, jossa järjestettiin laidunkierroksia ja tutustuttiin vanhoihin maataloustyökaluihin kotimuseossa. Maisema-asiantuntija oli paikalla kertomassa luonnonlaidunnuksesta. Osallistujia luonnonlaidunpäivässä oli 50 ja lähituotetorilla arviolta noin 300. 

Piirikeskus osallistui aktiivisesti Lähiruokapäivän 9.9. tiedotukseen. Piirikeskuksen asiantuntijat osallistuivat Biotalouskampuspäivään Biotalousinstituutissa Saarijärvellä. Esillä oli eri neuvonta-alat, ilmastoasiat sekä satokauden tuotteita ja sieninäyttely. 

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu koordinoi Keski-Suomen ruokaketjun kehittämistä. Piirikeskus on mukana tässä kehittämistyössä. Yritysasiantuntijat ovat olleet keskeisessä roolissa Keski-Suomi Food Labin kehittämisessä. Työpajoissa on ollut mukana keskisuomalaisia elintarvikealan kehittäjiä, yrittäjiä sekä rahoittajia. Asiantuntijat ovat käyneet yrittäjien kanssa jatkokeskusteluja pienryhmissä.

Piirikeskus oli yhteistyökumppanina Jyväskylän Luomutreffien järjestämisessä. Kyseessä oli ruokaketjun verkostoitumistilaisuuteen, joka oli tarkoitettu ammattikeittiöille, tuottajille, jatkojalostajille ja tukkutoimijoille. Treffeillä keskusteltiin luomutuotteiden käytöstä ammattikeittiöissä sekä ratkaistaan luomun saatavuuteen liittyviä haasteita. Osallistujia tilaisuudessa oli 22.

Monimuotoinen maaseutu saapuu kaupunkiin -tapahtumassa Helsingissä maisema-asiantuntija kertoi maisemapalveluiden osastolla luonnon monimuotoisuudesta sekä vieraslajeista. MKN Keskuksen 90 v - juhlaa vietettiin marraskuussa Jyväskylän Paviljongissa. Piirikeskus osallistui juhlan järjestelyihin.

Opinto- ja virkistysmatka tehtiin Etelä-Suomeen Haikon kartanoon ja Porvoon Taidetehtaan joulumarkkinoille 7.–8.12. Matkalla oli 22 osallistujaa.

Kulttuuriympäristö -työpajoja pidettiin peruskoulun 5–6 luokkalaisille ostopalveluna 1 kpl Saarijärvellä. Tavoitteena työpajassa oli, että oppilaat oppivat ymmärtämään, mitä kulttuuriympäristöt ovat sekä miten ja miksi maisemat muuttuvat. 

Viestintä ja koulutus

Piirikeskuksen asiantuntijat ovat osallistuneet MKN Keskuksen tarjoamiin koulutuksiin ja ajankohtaiskatsauksiin sekä etäyhteydellä että paikan päällä maisema-asiantuntijoiden ja ruoka-asiantuntijoiden koulutuspäiviin. 

Piirikeskuksen henkilöstö teki aktiivisesti oman järjestön kehittämistyötä sekä alueellista maakunnan kehittämistyötä. Toiminnanjohtaja on mukana Keski-Suomen ruokaverkosto - yhteistyöhankkeen (Jamk) ylläpitämässä Keski-Suomen Ruokafoorumissa. 

Maisema-asiantuntija osallistui Maakunnallinen kulttuuriympäristö -työryhmään (MAKU-ryhmä) ja HELMI-ohjelman yhteistyöryhmään. Maisema-asiantuntija oli myös Keski-Suomen metsäneuvoston jäsen. Piirikeskuksesta osallistuttiin myös Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunnan ja Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n toimintaan sekä Keski-Suomen Vuoden kylä -raatiin.

Toiminnasta tiedotettiin yhdistyskirjeillä (2 kpl vuosi), sähköisillä uutiskirjeillä sekä sähköpostitse, verkkosivuilla, Facebookissa ja Instagramissa. Myös YouTube-kanava oli käytössä ja sinne koottiin mm. etätilaisuuksien tallenteita. 

Piirikeskuksen sääntöjä päivitettiin. Muutoksia tuli johtokunnan jäsenten erovuoroisuus -käytäntöön, ikäpykälään sekä MKN Keski-Suomi -lyhenteen käyttöönottoon. Keski-Suomen Vuoden maa- ja kotitalousnainen -tunnustuksia jaettiin kaksi: Aira Kivelä Petäjävedeltä sai Vuoden 2023 maa- ja kotitalousnainen -tunnustuksen arvostettuna järjestötoimijana ja Satu Hiuspää-Hiltunen Saarijärveltä tiedonvälittäjänä. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten edustajakokous pidettiin 28.10., samana päivänä kuin ProAgria Keski-Suomi ry:n vuosikokous. Kokousesitelmän piti maisema-asiantuntija aiheesta ”Vieraslajit vitsauksena”. Piirikeskuksen toiminnanjohtaja vastasi myös ProAgria Keski-Suomen järjestöasioista.

Hankkeet

Piirikeskuksemme on ollut vastuullisena toteuttajana seuraavissa hankkeissa:

Kotitarveviljelyn kehittäminen – hankkeessa 1.2.2022 – 30.9.2023 edistettiin kotitarveviljelyn ja kotipuutarhan kasvisten monipuolisen käytön tietämystä luentojen, työpajojen ja infojen avulla. Hanketta rahoitti JyväsRiihi Leader-ryhmä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanketta toteutettiin JyväsRiihen toiminta-alueella: Laukaa, Muurame, Uurainen ja Jyväskylän maaseutualueet. Hankkeen aikana pidettiin 77 tapahtumaa, joihin osallistui 684 aikuista osallistujaa sekä paljon lapsia kasvisinfoissa ja viljelytyöpajoissa perhekerhoissa. Hanke edesauttoi uusien, ehkä pysyvienkin viljelysten syntymistä.

Luonnontuotteiden hankintaketjut kuntoon - hanke 1.3.2022 – 31.7.2024. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta. Luonnontuotteiden hankintaketjut kuntoon -hankkeen tavoitteena on viedä luonnontuotealaa eteenpäin Keski-Suomessa, edistää alan kasvua ja kehitystä sekä tuoda uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia alan toimintaan maakunnassa. Hankkeen avulla kootaan ja kehitetään luonnontuotealan hankintaketjuja maakunnassa. Yhteistyökumppanina hankkeessa on Suomen Metsäkeskus. Hankkeessa järjestettyihin infotilaisuuksiin, webinaareihin, poimijakoulutuksiin, yrityskohtaisiin tilannearvioihin ja opintomatkoille osallistui yhteensä 490 henkilöä.

Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hanke 1.7.2021-30.11.2024. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta. Osatoteuttajana tuensiirrolla on MTK Keski-Suomi. Hankkeessa nostetaan esille keskisuomalaisten viljelijöiden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja mm. webinaarien, podcastien ja case-esimerkkien avulla. Hankkeen tapahtumia järjestettiin vuoden aikana 14 kpl, joihin osallistui yhteensä noin 650 henkilöä. Webinaarit, blogit ja podcastit käsittelevät keskeisiä ja ajankohtaisia asioita ilmastonmuutokseen liittyen. Ne tavoittavat uusia kuulijoita paljon julkaisemisen jälkeenkin. Hankkeessa on tekeillä piirrosvideo Viljelijä ilmastosankarina.

KALAKS-hanke, Kotimaista kalaa nuorten ja perheiden lautasille Keski-Suomessa (25.9.2023-31.12.2024). Hanketta rahoittaa Sisä-Suomen Kalaleader Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta. Hankkeen avulla halutaan lisätä nuorten kiinnostusta kotimaista kalaa, kalaruoan valmistamista ja kalastusta kohtaan. Tavoitteena on lisätä järvikalan käyttöä koululaisten ja heidän perheidensä keskuudessa. 

Piirikeskus yhteistyötahona

Varaudutaan taidolla -hanke (1.6.2022 – 31.12.2023). Rahoittajana Keski-Suomen ELY-keskus EU:n Maaseuturahastosta. Hallinnoija: Keski-Suomen Martat ry.

Talousluvut 2023

Yhteystiedot

ProAgria Keski-Suomi

Kauppakatu 19, PL 112

40101 Jyväskylä