Vuosikertomus 2023

Meistä lyhyesti

Tarjoamme asiantuntijapalveluja ja osaamista maatalouden ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen osana valtakunnallista ProAgrian verkostoa. ProAgria Länsi-Suomessa työskentelee 55 asiantuntijaa.

Päätoimipaikkamme ovat Porissa ja Turussa, aluetoimistot ovat Säkylässä, Huittisissa, Kankaanpäässä, Loimaalla, Salossa ja Somerolla.

ProAgria Länsi-Suomen alue on maamme keskeisiä maatalouden tuotantoalueita ja alueen tuotantorakenne on hyvin monipuolinen. Alueella on toimivia maatiloja noin 8500 kpl, joilla oli viljelyksessä yli 20 % Suomen koko peltoalasta. Alueella tuotetaan mm. maamme kananmunista 70 %, siipikarjanlihasta 60 %, sianlihasta 40 %, avomaan vihanneksista 40 % ja sokerijuurikkaasta 75 %. Maataloudella on edelleen merkittävä rooli maaseudun elinkeinotoiminnassa ja sen kehittymisessä. Toisaalta maaseutuelinkeinot monipuolistuvat ja niillä on kasvava merkitys maaseudun elinvoimaisuudessa.

Maatalous- ja maaseutuyrittäjät ovat tärkein toimintaa suuntaava sidosryhmä. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. ELY-keskukset, MTK-liitot, seutukuntien kehittämisyhtiöt, Leader-toimintaryhmät, kuntien maaseutu- ja elinkeinotoimet sekä Satafood ja Pyhäjärvi-instituutti.

Avainlukumme ja kohokohdat

Uusi neuvontakorvausjärjestelmä muutti tulonmuodostustamme merkittävästi. Kun aiemmin mm. viljelysuunnittelu ja liiketoimintasuunnitelmat toteutettiin kokonaisuudessaan asiakasmaksuin, pystyvät asiakkaat uudella tukikaudella hyödyntämään neuvontakorvausta myös näihin palveluihin. Viranomaiset saivat uuden neuvontakorvausjärjestelmän käyttöön vasta kesän kynnyksellä. Onneksi alkuvuonna voitiin vielä toteuttaa vanhan Neuvo 2020 -järjestelmän mukaisia palveluja ja palvelutuotantoon ei tästä aiheutunut merkittävää haittaa.

Palvelujamme käytti kaikkiaan noin 3000 maatila- ja maaseutuyritystä, joista maitotilapalvelujen asiakastiloja oli n. 260 ja maaseutuyritysasiakkaita yli 300. Neuvopalvelut säilyivät ennallaan, muodostaen yli 40 % palveluliiketoiminnasta. Niistä eniten kysytty oli viljelysuunnitteluun kohdistunut neuvonta (514 tilaa). Sen jälkeen toiseksi suosituinta olivat ympäristöön ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hillintään sekä vesiensuojeluun liittyvät palvelut (432). Talouteen (296) sekä omistajanvaihdospalveluihin (76) liittyvät palvelut olivat myös käytettyjä, kuten myös luomuun (151) ja tuotantoeläimiin (142) liittyvät neuvopalvelut. Tukihakemuspalveluamme hyödynsi 895 (751) maatilaa. Tilipalvelujamme käytti 250 (244) asiakasta.

Hanketoimintamme alkoi normalisoitua koronan jälkeen ja saimme vietyä hankkeitamme hyvin eteenpäin. Hankkeista on kerrottu tarkemmin Hanketoiminta -osiossa.

ProAgria Länsi-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2023 olivat 4,0 milj. € (vuonna 2022 3,5 milj.). Tilikauden yljäämä oli 220.000 € (-36.400 €).

Myyntituotot kasvoivat neuvopalveluihin ja hinnastoon tehtyjen muutosten avittamana. Kasvua saimme myös tukihakupalveluissa, kotieläintuotannon palveluissa, talouspalveluissa ja tilitoimistopalveluissa. Valtiontuki (MMM ja OKM määräraha sekä erityisavustus) poikkeuksellisesti kasvoi edellisestä vuodesta 22.000 €. Varsinaisen toiminnan tuotoista valtiontuen osuus oli 11,5 %.

Tilikauden päättyessä oma pääoma oli 289.500 € (69.500), joka on 23 % (6 %) taseen loppusummasta, 1.260.000 (1.210.000) €:sta.

Vuoden aikana töissä oli keskimäärin 55 henkilöä (60).

Toimintamme perusta

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Olemme

1. asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
2. kestävästi kannattava ja vaikuttava
3. aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
4. suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö.

Hallituksen näkökulma

Vuosi 2023 oli ProAgria Lännelle vihdoin taloudellisesti tyydyttävä useiden tappiollisten vuosien jälkeen. Tuloksen saavuttaminen edellytti kuitenkin mm. koko henkilöstöä koskevien muutosneuvottelujen läpikäymistä, entistä tarkempaa talouden pitoa ja venymistä. Hallituksen puolesta haluan kiittää henkilöstöä yhteen hiileen puhaltamisesta, jaksamisesta sekä kärsivällisyydestä opetella uusia asioita.

Asiakkaillemme vuosi 2023 toi uuden tukijärjestelmän, muutoksia tukien kohdentamisessa ja myös tukien valvonnassa. Satelliittivalvonta yhdistettynä älypuhelimella otettaviin kasvustokuviin on ehkä keventänyt hallinnon osuutta valvontaprosessissa, mutta viljelijöille se on merkinnyt lisää töitä ja vastuuta.
Viljelijöiden kannalta huolestuttavaa on, että tukitaso laski keskimäärin 10 % edellisestä tukikaudesta, mutta samaan aikaan tuotantotarvikkeiden hinnat kallistuivat voimakkaasti. Tulevan kasvukauden viljelyvalintoja onkin syytä pohtia talouden näkökulmasta. Miten tuotantopanosten ja tuotehintojen kehitys vaikuttaa kannattavuuteen? Olisiko syytä tehdä hintakiinnityksiä ainakin osalle viljasadosta? Kannattaako kunnoltaan välttäviä peltolohkoja edes kylvää satokasveille?

Viime kesä oli ProAgria Lännen alueella jälleen ennätyksellisen kuiva ja kuuma. Sadetta toki saatiin, mutta se tuli peltokasvien kehityksen kannalta täysin väärään aikaan. Monilla tiloilla jouduttiin toteamaan, että kevätviljoja kohtasi lähes totaalinen kato. Parhaiten kuivuudessa pärjäsivät syyskylvöiset ja monivuotiset kasvit. Myös sokerijuurikas onnistui varsin hyvin. Menneen kesän sää ei ole tae tulevasta, mutta on silti paikallaan miettiä, miten sään äärivaihteluihin voisi parhaiten varautua.

EU:n alueella on käynnistynyt laajoja viljelijäprotesteja. Aiheet vaihtelevat alueittain, mutta taustalla vaikuttava juurisyy on huoli toimeentulosta. On valitettavaa, että EU:n ylin hallinto tuntuu unohtaneen ruohonjuuritason – päätökset syntyvät liian hitaasti ja ovat monesti kestämättömiä yksittäisen viljelijän kannalta.

Suomalaiset viljelijät kohtaavat saman todellisuuden kuin eteläisemmät kollegansa, mutta laajamittaisiin protesteihin ei meillä ole vielä lähdetty. Kuitenkin on selvää, että viljelijät eivät saa työstään riittävää korvausta. Nuoria on yhä vaikeampi houkutella alalle, jossa työ on raskasta ja taloudelliset näkymät heikkoja.

Maamme lähialueella vallitseva sotatilanne ei vaikuta helpottuvan lähitulevaisuudessa. Tämä heijastuu monin tavoin myös maatalouteen. Riittävän elintarvikeomavaraisuuden merkitys korostuu entisestään. On myös havaittu, että maa- ja metsätaloudella on tärkeä rooli maaseudun asutuksen ja infrastruktuurin ylläpitäjänä. Maatalouspolitiikka on oman roolinsa ohessa muuttumassa alue-, työllisyys-, ympäristö- ja puolustuspolitiikaksi.

Olli Alikärri, hallituksen puheenjohtaja

Toimitusjohtajan katsaus

Uusi tukikausi oli odotetun vilkas

Maailmanrauha tuntuu kaukaiselta ajatukselta tätä kirjoittaessani. Ukrainan sota jatkuu kolmatta vuotta ja Lähi-Idän konflikti näyttää myös pitkittyvän, eskalaation vaara leijuu ilmassa molemmillakin rintamilla. Vaikka sodat käydään usein erilaisten etnisten ryhmien ja uskontokuntien välillä, juurisyyt niihin löytyvät elintilasta ja ruuan saannista. Kovin moni ei enää ole kieltämässä ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia edellä mainittuihin asioihin. Ruuantuotantoon sopiva ala on vähenemässä ja paradoksaalista onkin, että sademetsiä hakkaamalla pyritään peltoalaa lisäämään, mikä vain entisestään kiihdyttää ilmastonmuutosta. Väkiluvun kasvaessa näiden asioiden merkitys vain korostuu tulevaisuudessa. Mustanmeren multavat maat lienevät tästäkin syystä taistelujen kohteena. Tämä tulee myös meidän ymmärtää ja pitää siksi oma tuotantokykymme, mutta myös puolustuskykymme kunnossa. Jonain päivänä tuotannollemme on kysyntää enemmän kuin nyt.

Uuden tukikauden muutokset ovat pieniä verrattuna siihen millaisia lainsäädäntöhankkeita EU:ssa on meneillään mm. maaperän hyvään tilaan, metsäkadon estämiseen, luonnon ennallistamiseen, hiilikrediittilaskentaan tai kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämiseen liittyen. Näitä, varmasti hyvää tarkoittavia hankkeita, edistetään vastuullisuuden, vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen nimissä. Samalla on kuitenkin unohtunut viljelijöiden tärkein vastuu eli vastuu ruuantuottamisesta ja sosiaalinen vastuu siitä, että ruuantuotannosta myös maksetaan kohtuullinen korvaus sen tuottajille. Huomiotta tai ainakin vaille julkista keskustelua on jäänyt se, millaisia vaikutuksia em. hankkeilla on ruuantuotannon kustannuksiin ja kuka sen maksaa. Tästä onkin viime aikoina muistuteltu pitkin Eurooppaa ja näin EU-vaalien alla joitain taka-askelia on myös edellä mainituissa hankkeissa otettu. Nähtäväksi jää, millainen uudesta parlamentista muodostuu ja miten uusi komissio lainsäädäntöhankkeita vaalien jälkeen edistää.

Edellä mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseen ja kehityksen todentamiseen liittyy varmasti paljon näytteidenottoja, raportointeja, auditointeja ja tarkastuksia. Yhdistyksemme tarkoitus on toimia jäsenistömme parhaaksi, emmekä voi hyväksyä lisäbyrokratian ja rasitusten rakentamista jo nyt kannattavuushaasteissa olevalle toimialalle. Tosiasia on kuitenkin se, että yhteiskuntaamme täytyy muuttaa fossiilivapaaseen suuntaan kaikilla osa-alueilla, emmekä taida tuolta kaikelta päästä välttymään. Lisäksi kuluttajat, kaupan ja teollisuuden kautta, tulevat jopa lainsäädäntöä korkeampia vaatimuksia alkutuotannolle esittämään. Siksi on tärkeää, että olemme äänekkäästi mukana esittämässä järkeviä tapoja ja toimintamalleja, jotka mahdollisimman vähän rasittaisivat viljelijöitä ja toisaalta antaisivat heille mahdollisuuden myös hyötyä kyseisistä toimista. Tätä työtä tehdään parhaillaan monien sidosryhmien kanssa ja konkreettisena esimerkkinä tästä on viljelysuunnitteluohjelmistomme kautta tehtävä hiilensidonnan laskenta.

Kuten osasimme odottaa, vuosi 2023 oli toiminnallisesti vilkas. Uusi tukikausi, uusine tukiehtoineen, työllisti asiantuntijoitamme paljon. Kevään tukihaussa olimme avustamassa hakemusten teossa noin 900 viljelijää. Tukihakemusten teon yhteydessä käytiin läpi uusia tukiehtoja. Muuttuneet vaatimukset mm. viljelykiertoon, talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen ja lannoitukseen liittyen oli syytä käydä tarkasti lävitse. Myös maisemaneuvojillamme piti kiirettä uusien ympäristökorvaussopimuksiin liittyvien suunnitelmien kanssa. Uutta oli myös mahdollisuus muuttaa tukihakemusta sekä valokuvin tehdyt varmistukset tukiehtojen täyttymisestä. Uudistus, joka olisi pitänyt olla tekemättä oli maksuaikatauluun tehdyt muutokset. Monella tilalla maksuaikataulun siirtyminen, jopa seuraavalle verovuodelle, aiheutti isoja maksuvalmiushaasteita.

Investointien ja sukupolvenvaihdosten näkökulmasta vuosi 2023 oli puolestaan rauhallinen. Jo aiemmin nollakoroista siirtyminen normaalimpaan korkotasoon laittoi useita valmiiksi suunniteltujakin investointeja jäihin, uusia isoja investointeja ei juurikaan aloitettu. Inflaatio näyttäisi kuitenkin palautuvan EKP:n tavoitetasolle ja sitä kautta odotettavissa olevat ohjauskorkojen laskut tulevat vaikuttamaan myös euribor-korkoja laskevasti. Tämän oletetaan laittavan investointeja liikkeelle, joka onkin osin näkynyt suurempana investointihakemusten määränä alkuvuonna 2024.

Neuvo-korvausta on uudella tukikaudella mahdollista hyödyntää myös mm. viljelysuunnitteluun ja liiketoimintasuunnitelmiin. Tämä muutti tulonmuodostustamme entisestään riippuvaisemmaksi neuvo-korvausjärjestelmästä ja osoitti haavoittuvaisuutensa alkuvaiheessa, kun uuden tukijärjestelmän maksamiseen liittyvien it-järjestelmien kuntoon saaminen kesti kesä-heinäkuulle. Kun viranomaisten it-järjestelmät saatiin toimintaan, oli vuorossa oman sisäisen asiakashallintajärjestelmämme vaihto täysin uuteen, marraskuun alussa. Tämä sekä tukihakuun liittyvien syysilmoitusten siirtyminen vuoden 2024 alkuun hiljensi loppuvuoden myyntiämme voimakkaasti. Asiakashallintajärjestelmän alkuvaiheen kehittäminen jatkuu edelleen. Uudella järjestelmällä pystymme kuitenkin palvelemaan viljelijöitä aiempaa paremmin sekä kohdentamaan toimintaamme tehokkaammin.

Hanketoimintamme normalisoitui vuonna 2023. Pitkästä aikaa pääsimme valmistelemaan ja toteuttamaan kansainvälisiä matkoja ja hakemaan uusia ideoita ja ajatuksia. Vanhan tukikauden hankkeita on mahdollista toteuttaa vuoden 2024 loppuun saakka ja tukikauden vaihdos ei siksi näkynyt juuri lainkaan hanketoiminnassa vuonna 2023. Samaan aikaan aloitimme uuden tukikauden hankkeiden valmistelua ja näyttäisikin siltä, ettei tukikausien vaihdossa ole tapahtumassa isoa katkosta rahoitukseemme. Maaseudun kehittämiseen liittyvät hallituksen linjaamat leikkaukset näkyvät kuitenkin mustina pilvinä tulevaisuudessa.

Yritys- ja yrittäjäjäsenyyksissä siirryimme valtakunnalliseen jäsenmalliin vuonna 2023. Tiedotimme muutoksesta monissa kanavissa hyvissä ajoin ja muutos onkin otettu jäsenistössä hyvin vastaan.

Tiedotuksen avulla olemme saaneet myös monta uutta yrittäjäjäsentä mukaan toimintaamme. Onnistuminen uuden jäsenyysmallin lanseeraamisessa sekä vilkas alkuvuosi turvasivat hyvän taloudellisen tuloksen vuodelta 2023. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavaa tilikautta.

Sami Iltanen, toimitusjohtaja

Talous ja johtaminen

Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu heikensivät tilojen talousnäkymiä. Maatilojen talouteen ja johtamiseen liittyviä palveluja leimasivat vuonna 2023 energian ja raaka-aineiden hintojen nousu. Epävarmuudesta, rakentamisen kallistumisesta ja investointitukihakuaikataulun muutoksesta johtuen alku vuosi oli investointisuunnittelun ja talouslaskelmien osalta normaalia hiljaisempi. Syksy oli vastaavasti kuitenkin liiketoimintasuunnitelmien osalta melko vilkas, ja maatilojen liiketoimintasuunnitelmia tehtiinkin koko vuoden aikana lähes 200 kpl. Maatilojen omistajanvaihdoksia olimme suunnittelemassa edellisvuotta vähemmän, vain n. 70 tilalle. Yhtiöittämissuunnittelua teimme kuitenkin kasvavassa määrin. Muita palveluita, kuten maatilojen arviointeja, työterveyshuollon tilakäyntejä ja erilaisia talouden tervehdyttämissuunnitelmia ja maksuvalmiuslaskelmia teimme aiempaa enemmän. Talouden ja johtamisen palveluissa hyödynsimme entistä laajemmin uutta Neuvo-palvelua, jonka kautta tarjosimme neuvontaa yli 400 tilalle. 

Vuonna 2023 järjestimme Satakunnassa yrittäjille Tulevaisuusvalmennuksen, joka oli osa valtakunnallista yhteistyötä S-ryhmän, alueosuuskauppojen ja LähiTapiolan kanssa. Valmennuksessa keskityttiin johtamiseen ja strategiaan ilmastoviisaan maatilayrityksen teemoihin sekä asiakasymmärrykseen ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen.

Tilitoimistopalvelut

Tilitoimistopalvelujen sähköistyminen kehittynyt hyvään suuntaan

Tilitoimistopalveluiden toiminnan kehittäminen, henkilöstön kouluttaminen ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen ovat muuttaneet toimintaa yksilöllisemmäksi ja asiakastarpeet huomioivammiksi.

Toimintamme kohteina on eri yritysmuotojen yrityksiä; maatiloja, verotusyhtymiä, toiminimellä toimivia, yhdistyksiä, säätiöitä ja osakeyhtiöitä, joiden apuna on ollut kuusi kirjanpidon asiantuntijaa. Maatilojen tilinpäätöksiin osallistui 10 asiantuntijaa.

ProAgrian valtakunnallisen tili- ja talouspalveluiden verkostoon kuuluminen on parantanut asiantuntijoiden yhtenäisiä toimintamalleja, jotka mahdollistavat sujuvamman, ajantasaisen ja sähköisen toimintavan tilitoimistopalveluissa. Asiakkaiden talouden seurannan apuna hyödynnämme käytössämme olevia kirjanpitojärjestelmillä (WebWakka ja Procountor) ja niiden tarjoamia sähköisiä palveluja sekä reaaliaikaista raportointia. Toimintamuodon muutokset osakeyhtiöksi sekä SPV-tilanteet kasvattivat tilitoimistopalvelujen tarvetta ja siihen pystyimme vastaamaan hyvin. Kirjanpitäjän tehtävä on yhä enemmän muuttunut konsultoivaan rooliin, jossa tilan taloudesta ja käytännön toimista keskustellaan yrittäjän kanssa useaan otteeseen tilikauden aikana. Valtakunnallisen tilitoimistopalvelujen prosessin kehittämistä jatkettiin kuluvana vuonna.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpidossa vapaaehtoisesti mukana olevat tilat tuottavat tärkeää aineistoa Suomen maatalouden tilasta ja tilat saavat samalla hyödyllistä materiaalia omaan taloutensa ja tuotantonsa seurantaan. Kannattavuuskirjanpitoaineiston pohjalta käydään mm. maataloustukiin liittyviä neuvotteluja EU:n komission kanssa. Luonnonvarakeskus vastaa järjestelmän ylläpidosta.

ProAgria Länsi-Suomen alueen tilajoukko edustaa noin 10 % koko kannattavuuskirjanpitoaineistosta. Koko Länsi-Suomen alueelta palautettiin lähes 80 tilan kirjanpitoaineistot. Länsi-Suomi on erityisen tärkeää siipikarja-, sika- ja puutarhatuotantoaluetta, joten alueemme on kannattavuuskirjanpitoaineiston kattavuuden näkökulmasta tärkeä.

Yrityspalvelut

Vuosi 2023 oli yritysneuvonnassa melko haastava johtuen maaseutuohjelman uuden ohjelmakauden muutoksista ja viivästyksistä. Alkuvuodesta rahoitusta avustettiin hakemaan tukea muista rahastoista ja kesällä myös maaseutuohjelman yritysten investointitukihaku saatiin auki. Päätöksiä alkoi tulla joulukuussa.

Satakunnassa yritysneuvontaa toteutettiin alkuvuosi Maaseutuyritysten kasvunportaat -hankkeella, jossa painotettiin yrittäjien jaksamista ja vertaistukea niin maatilalla kuin yrityksissä. Syyskuussa jatkettiin Maaseutuyritykset kestävyyden ja kehityksen polulla-hankkeella, jonka painopisteitä olivat yritysten riskienhallinnan vahvistaminen ja kiertotalousosaamisen kehittäminen. Uusi ohjelmakausi toi mukanaan runsaasti uusia tukimuotoja, joiden linjauksia on työstetty yhdessä Leadereiden, Elyjen ja Ruokaviraston kanssa.

Maaseutuyrityksiä asiakkaina oli yhteensä 213 ja neuvontatapahtumia 553. Yhteistyöverkostossa toimittiin 26 eri toimijan kanssa eli näin saatiin koko verkoston osaaminen yrittäjien käyttöön. Neuvonnassa käyneet Satakuntalaiset maaseutuyritykset hakivat investointitukea vuonna 2023 reilulla 9,6 miljoonalla.

Maito ja nurmi

Tuotosseurannasta ajantasaista ja luotettavaa tietoa maitotilan kehittämisen ja johtamisen tueksi.

Tuotosseuranta

Vuonna 2023 ProAgria Länsi-Suomen alueella tuotosseurantaan kuului 221 karjatilaa, vähennystä edelliseen vuoteen 20 karjaa. Luomumaitoa tuotosseurantatiloista tuotti 10 tilaa, vähennystä edelliseen vuoteen 1 tila. Länsi-Suomen tilojen keskilehmäluku jatkaa nousuaan, tilojen keskilehmäluku oli 62,5, kun koko maassa tiloilla oli keskimäärin 58,7 lehmää.

Länsi-Suomen tiloilla tuotettiin keskimäärin 10074 kg (10794 EKMkg) ja tuotetussa maidossa oli valkuaista 363 kg ja rasvaa 445 kg. Koko maan keskituotos 10162 kg (10867 EKMkg) ja tuotetussa maidossa oli valkuaista 366 kg ja rasvaa 446 kg.

Ruokinnanohjaus

Ruokinnanohjauspalveluita Länsi-Suomen alueella käytti 58 % tuotosseurantaan kuuluneista tiloista, määrä on pysynyt samalla tasolle edelliseen vuoteen verrattuna. Ruokinnanohjauspalveluilla autamme asiakasta tuottamaan mahdollisemman paljon pitoisuuksiltaan hyvää maitoa, pitämään karja terveenä sekä hyödyntämään kotoiset rehut tehokkaasti. Suuri osa palveluista perustui vielä palvelukokonaisuuksiin voima, perus ja kevyt, mutta tilan tarpeisiin rakennetut palvelukokonaisuudet lisääntyvät koko ajan.

Ruokinnansuunnittelupalvelut ovat lisääntyneet myös alueemme emolehmä- ja lihanautakarjojen keskuudessa, teimme suunnitelmia vuoden aikana 20 eri asiakkaan kanssa.

Kasvipalvelut

Kasvukausi 2023 koetteli viljelijöitä alusta loppuun. Alkukasvukausi oli viileä ja hidasti kasvien kehitystä, kuivuus vaivasi koko alkukesän. Sadonkorjuu oli paikoin äärimmäisen vaikeaa ja jäi osin myös tekemättä.

Ensimmäiset sateet tulivat auttamatta liian myöhään ja verottivat siten voimakkaasti sadonmuodostusta.

Kevätviljakasvustojen valmistuminen osin venyi ja runsaat sateet heikensivät korjattavien kasvustojen laatua. Märät pellot, viljojen tähkäidäntä ja hometoksiinit värittivät sadonkorjuuta. Hometoksiinit olivat ongelmana etenkin Satakunnassa. Kuiva alkukasvukausi, kostea ja lämmin kukintakausi ja märät korjuuolot nostivat hometoksiinipitoisuuksia yli elintarvike- ja rehuviljojen raja-arvojen.

Kokonaisuudessaan satovuosi 2023 oli Länsi-Suomessa kevätviljojen osalta satotason ja sadon laadun kannalta heikko. Satotasot jäivät kevätviljoilla satotilaston mukaan Länsi-Suomessa 3000 kg/ha molemmin puolin, syysvehnän ja rukiin sato ylsi n. 4500-5000 kg/ha. Sokerijuurikkaasta korjattiin tavanomainen sato.

Kevätviljoja, perunaa ja myös sokerijuurikasta jäi paikoitellen korjaamatta. Syyskylvöt jäivät vähäisiksi, Varsinais-Suomessa ennakkotiedon mukainen syyskylvöala on 37 900 ha ja Satakunnassa 8 000 ha.

Kasvipalvelut nivoutuvat monessa kohtaa tukihakuun. Viljelynsuunnittelu poistui vuonna 2023 ympäristötuen ehdoista ja tämän seurauksena sen voi toteuttaa Neuvo-palveluna tilalle sopivana ajankohtana. Itse tuotannon ja muiden vaatimusten osalta viljelysuunnittelun tarve on kuitenkin edelleen ilmeinen. ProAgria Lännen alueella tehtiin yli 500 viljelysuunnitelmaa Neuvo-palveluna, tämän lisäksi useita eri Neuvo-palveluita, jotka kohdistuivat kasvintuotantotiloihin.

Luomutiloille tehtiin yli 100 Neuvo-palvelua. Luomutilojen suunnitelmien päivitystarve on jokavuotinen, koska tarkastus tehdään joka vuosi ja siihen tilat usein kaipaavat asiantuntijoiden apua.

Puutarhatilat ovat lisääntyneet alueella tasaisesti, erikoiskasvipuolelta on mahdollisuus saada tilalle lisätuloja.

EU:n CAP27- ohjelmakausi käynnistyi vuonna 2023 ja toi tullessaan paljon muutoksia tukijärjestelmään.

Asiakasmäärä tukihaussa kasvoi lähes 900 kappaleeseen.

Vuonna 2023 alkanut maataloustoiminnan satelliittiseuranta ja monitorointi tekevät asioinnista vuorovaikutteisempaa ja tukiasioiden hoito ajoittuu pidemmälle ajanjaksolle kuin aikaisemmin. Tämän seurauksen tukijärjestelmään liittyvien asioiden kanssa työskennellään asiakkaiden kanssa toistuvammin kuin aikaisemmin.

Viljelysuunnittelussa tärkeä osuus myös kasvintuotannon kannattavuuden tarkastelulla. Kasvikatelaskenta toimii työkaluna niin toteutuneen kannattavuuden seurantaan kuin tulevan simulointiin. Tukipuntari-työkalulla saadaan vertailtua tukimääriä tilakohtaisesti erilaisilla kasvivalinnoilla.

Peltotukien määrä laski monella tilalla ja vaikutti myös strategisiin päätöksiin. Lannoite ja muiden tuotantopanosten hankintaan kiinnitettiin entistä enemmän huomiota.

Ympäristöyhteisö

Ympäristöyhteisön työn tavoitteena on kehittää ympäristövastuullista toimintaamme ja siihen liittyviä palveluita sekä ylläpitää ja vahvistaa henkilöstön ympäristöosaamista. Vuosi 2023 oli toinen kokonainen vuosi ympäristöyhteisön toiminnassa. Ympäristöyhteisö perustettiin ProAgria Länsi-Suomen organisaatiouudistuksen yhteydessä syksyllä 2021 ja sen toimintatavaksi on määritelty kaikkia toimintoja läpileikkaava ympäristövastuun toteuttaminen.

Vuonna 2023 ympäristöyhteisön työssä painopisteinä olivat uuden CAP-tukikauden ympäristötoimenpiteisiin perehtyminen, maan kasvukuntoon liittyvän osaamisen kasvattaminen ja Maatsekki-palvelun kehittäminen. Maatalouden ympäristösopimuksien hoitosuunnitelmien laatimisessa ja sopimusten tukien hakemisessa tarvittiin tiimien ja neuvojien välistä tiivistä yhteistyötä. Vesiensuojelun osalta toteutettiin Kipsi-hankkeiden neuvontaa ja viestintää, osallistuttiin vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmien toimintaan sekä seurattiin vesiensuojeluun liittyvän ohjelmien suuntaviivoja, joissa Saaristomeri on nimetty painopisteeksi. Kuivatukseen ja vesitalouteen liittyvää toimintaa on suunniteltu KVVY:n ja ProAgria Etelä-Suomen kanssa muodostetussa yhteistyöryhmässä. Ympäristövastuuta edistettiin useiden käynnissä olevien hankkeiden kautta.

Loppuvuonna käynnistettiin ympäristöyhteisön toimintamalli-projekti, jonka tavoitteena on vahvistaa ympäristöyhteisön toimintaa, tehostaa resurssien käyttöä ja varmistaa toiminnan läpileikkaavuus koko organisaatiossa.

Energia

Energianeuvontaa toteutettiin hanketyönä sekä Neuvo-palveluina.

Energiaälykäs maaseutu

Hanke tukee mm. energiaan ja huoltovarmuuteen liittyvissä teemoissa pk-yrityksiä ja maatiloja Varsinais-Suomessa sekä Satakunnassa. Hanketta toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti mm. järjestämällä aurinkosähkö tilaisuuksia ja osallistumalla aktiivisesti muiden tahojen ”live- ja etätilaisuuksiin pitämällä esityksiä mm. investointituista, biokaasusta, huoltovarmuudesta, ym. aihealueista. Hankkeessa toteutimme mm. Maatilan energiahuoltovarmuus-aineiston jakotuotteeksi ja pidimme huoltovarmuuteen liittyvän pienryhmätilaisuuden.

Suurin osuus kontakteista muodostui aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvistä suunnitelmista, mutta biokaasun osuuden kasvu oli myös merkittävää samoin kuin energian säästöön liittyvät yhteydenotot. Energian hintojen nousun vuoksi yhteydenotot eri tahojen toimesta oli hyvin aktiivista.

Virtuaalisten tilaisuuksien lisääntyessä hankkeen toimijat osallistuivat myös erilaisiin verkostoitumistilaisuuksiin painottaen ajantasaisen tiedon hankkimista ja jakamista sekä uusia energiaan liittyvää tiedonhankintaa. Hankkeessa toteutimme Tsekin matkan ja osallistuimme ProAgria Etelän Sveitsin matkan järjestelyihin. Osallistuimme Energiayrittäjäpäiviin ja järjestimme Saarenmaan pientuulivoimala-retken ja pientuulivoimalaneuvontaa. Hankkeen päärahoittajina ovat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY- keskukset.

Lounais-Suomen yksityistieverkosto huoltovarmuuden varmistajana

Hankkeen pääasiallinen toteuttaja on metsäkeskus ja ProAgria Länsi-Suomi ry osatotuttaja. Hankkeessa on tehty kuntokartoituksia yksityisteiden ja niiden siltojen kunnosta sekä annettu neuvontaa yksityisille tiekunnille.

Neuvo-palvelut ja muu neuvonta

Maatilojen aurinkosähköinvestoinnit olivat edellisten vuosien tapaan suosittuja. Energian osuus tuotannon kustannuksista oli edelleen iso, vaikka suurin energiakriisi tasoittui. Uusia energiaratkaisuja haettiin edelleen tasaisesti mm. aurinko- ja bioenergian osalta. Energiatehokkuuden parantamiseen ja energiasuunnitelmien osalta Neuvo-palvelujen tarve tasaantui vuoden 2023 aikana. Bioenergian tuotannon mahdollisuuksia pohdittiin Neuvo-palvelujen avulla 40 tilalle. Ilman Neuvo-rahoitusta neuvontaa annettiin 18 yritykselle ja 15 maatilalle.

Maa- ja kotitalousnaiset

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisissa työskenteli yhdeksän asiantuntijaa toimintavuonna 2023, toiminnanjohtajana toimi Sanna Pitkänen.

Verkon kautta tavoitimme aivan uusia toiminnastamme kiinnostuneita. Huippusuosion saanut Ruokaneuvo-live vetää toistuvasti katsojia koko Suomen alueelta sekä ulkomailta asti. Kaikkiaan somen ruokaneuvonnalla tavoitimme kymmeniä tuhansia. Seuraajia meillä oli Facebookissa 2980 henkilöä ja Instagramissa 629 henkilöä.

Toiminta-alueemme lehdet ovat olleet kiinnostuneita asiantuntijuudestamme ja toiminnastamme mm. Maaseudun Tulevaisuus, Lauttakylä-lehti, Satakunnan Kansa sekä monet paikalliset lehdet tekivät toiminnastamme juttuja. Myös TV- ja radiokanavat olivat kiinnostuneita, mm. MTV3 ja Yle Pori haastattelivat asiantuntijoitamme. Lisäksi pääsimme näkyviin eri Leader –alueiden viestinnässä. Uutiskirjeitä lähetettiin jäsenistölle yhteensä 14 700 kappaletta.

Vuoden 2023 toimet voidaan jakaa neljään eri teemaa: Suomalaisen ruoan sankaritarinat, Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta, Monimuotoinen luonto ja Suomi kutsuu kylään.

Suomalaisen ruuan sankaritarinat

Teema toi esille suomalaista ruokakulttuuria tapahtumineen ja alueellisine vetonauloineen. Annoimme suomalaisen ruoan tekijöille kasvot ja heidän ansaitsemansa kiitokset. Toimintavuonna keskityimme ensisijaisesti maaseutuyrityksiin. Paikallisista tuotteista ja alueellisista ruoan sankaritarinoista nostimme vuoden aikana esiin esimerkiksi paikallisen riistan, kalan sekä maitotaloustuotteet. Yhteistyökumppaneina olivat lähituottajat, S-ryhmä sekä alueen elintarvikeyritykset. Näkyvyyttä saimme erityisesti SuomiAreenan Lähiruokatorilla sekä OKRA -maatalousnäyttely Oripäässä. Keskusteluissa, ruokakursseilla sekä eri sosiaalisen median kanavissa toimme erityisesti Lähiruokaa lännestä.

Viestimme paikallisesta ruoantuottajista ja jalostajista yhdistäen ruoantekijät ja kuluttajat. Toimme esille paikallisia raaka-aineita ruokakasvatustoimissamme. Käytimme tunnistetta #maaseudunsankarit tuottaen 15 julkaisua. Osallistuimme Kekriviikkoon viestien koko alueemme ihmisille ja nostaen aihetta toiminnassamme. Salossa järjestimme retken kurpitsaviikoille.

Ruokakursseilla käytössämme ovat paikalliset tuotteet, materiaalihankinnoissa huomioimme raaka-aineiden kotimaisuuden, lähiruoan ja luomun. Ruokakursseja alueellamme järjestettiin 28 kappaletta vuoden 2023 aikana eri rahoituksin ja luentoja 26 kappaletta, tavoitimme yhteensä 240 kurssilaista. Ruokakasvatus ja terveellinen ruoka -teemassa, teimme yhteistyötä Länsi-Suomen alueen koulujen, päiväkotien ja kuntien sekä yhdistystemme kanssa. Jatkoimme Salon seudulla toteutettujen Harrastamisen Suomen Mallin –kerhoja. Vuonna 2023 järjestimme 240 kerhokertaa ja näissä käyntikertoja lapsille kertyi yhteensä 1617. Lisäksi toteutimme viestintää valtakunnalliseen ”90-vuotta tiennäyttäjänä” -somekampanjaan tekemällä sarjaan 9 vinkkiä. Lisäksi pidimme useita luentoja ravitsemuksesta, varautumisesta sekä luonnontuotteista.

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

Osallistuimme 17.6.2023 Luonnonlaidunpäivään viestimällä teemasta ja osallistumalla Eurajoen Kaunissaaressa Ali-Unkin lammastilan tapahtumaan. Osallistuimme Puunhalauskampanjan järjestämiseen, jonka aikana juhlittiin myös Suomen luontoa Suomen luonnon päivänä. Osallistuimme valtakunnalliseen Hävikkifoorumi tapahtumaan molemmissa maakunnissa. Ilmastoystävälliset ruokakurssit jatkuivat. Aiheena mm. Kasvisten käytön lisääminen, mutta myös riista ja kala sekä luonnontuotekurssit kiinnostivat. Jatkoimme Kädet multaan- toiminnan edistämistä. Osallistuimme Terve ruoka! -messuille Merikarvialla huhtikuussa, paikalla oli yli 1000 osallistujaa molempina messupäivinä.  Messuilla ruoka-asiantuntijat osallistuivat myös lavaohjelmaan, tuottaen Kokkisota-ohjelman lähikalaa-aineita hyödyntäen.  Yritysasiantuntijat osallistuivat tilaisuuteen puolestaan yritysneuvonnan puolelta. TerveRuoka-messuilta tuotettiin myös livelähetyksiä. Kuluttajien varautumisistaitoja poikkeusolosuhteissa tuettiin julkaisuilla, luennoilla ja ruokakursseilla.

Suomi kutsuu kylään

Maaseutuyrittäjyyden edistäminen, näkyvyyden vahvistaminen ja yrittäjien osaamisen vahvistamiseksi toteutimme somessa livejä, webinaareja sekä asiantuntijamme ovat olleet tilaisuuksissa puhumassa. Somejulkaisuissa hyödynsimme #maaseudunsankarit. Lisäsimme yleistä tietoisuutta Länsi-Suomen kulttuuriympäristön arvoista ja mahdollisuuksista, arvokkaista maisema-alueista, paikallisesta kulttuuriperinnöstä monimuotoisesti.  Edistimme näistä lähtevää aitouteen perustuvaa kestävää yrittäjyyttä.

Maistuva maaseutuyritys-palkinnolla muistettiin yrityksiä Anttilan tila Satakunnasta ja Ellun kanat ja munat Varsinais-Suomesta. Palkintojen myötä yritykset saivat julkisuutta ja kokivat palkinnon tuovan mukanaan arvostusta. Impin päivänä 11.6.2023 kannustettiin jäsenistöä luontoretkille vahvistaen luontosuhdetta. Hyvinvointiretkenä toteutimme jäsenistölle retken TerveRuoka -messuille Merikarvialle 1.4.2023. MKN 90- vuotta juhlaseminaari pidettiin Jyväskylässä 18.11.2023, ja Lännestä tapahtumaan osallistui asiantuntijoita sekä jäsenistöä. Hengellinen päivä järjestettiin Huittisissa keväällä 2023 ja tilaisuuteen osallistui piiritoimiston puolesta toiminnanjohtaja. Kansainvälisen maisemapäivän maisemakävely järjestettiin Leipyölin tilalla Salossa. Kävelyllä tutustuttiin alueen monimuotoiseen luontoon ja historiaan sekä tilan laidunnuskäytäntöihin.

Monimuotoinen luonto

Niityt ja maisemapellot -lumoinfoja järjestettiin kunnille ja muille sidosryhmille kuusi kertaa. Lumoinfoissa keskusteltiin viheralueiden merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja kunnossapidon vaihtoehdoista sekä etsittiin sopivia alueita hoito- ja kunnostuskohteiksi. Vuoden maisemateko-kilpailu järjestettiin osana MKN Maiseman kolmevuotista Luontotekoja-kampanjaa, jonka erityisteemana vuonna 2023 oli niityt ja uusympäristöt. Kampanjalla haluttiin korostaa, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan meidän kaikkien panosta. Olimme mukana valtakunnallisessa maisema-asioiden viestinnässä ja teimme julkaisuja valtakunnallisille Facebook- ja Instagram-sivuille.

Maiseman ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi kehitettiin maaseutumaiseman ja kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä palveluja. Laadimme maatalouden ympäristösopimuksiin sisältyviä maatalousluonnon ja maiseman sekä kosteikkojen hoitosopimussuunnitelmia yhteensä 64 kappaletta ja niiden pinta-ala kattoi 1475 hehtaaria. Suunnitelmien laatimiseen ja maatalouden ympäristöneuvontaan liittyen tarjosimme tiloille Neuvo-palvelua 75 kpl. Uudenkaupungin kaupungille tehtiin taajamametsien kunnossapitoluokitusta 150 hehtaarille.

Neuvontaa ja viestintää suunnattiin viljelijöille, yhdistyksille ja yrityksille. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa annettiin kymmenille henkilöille liittyen luonnon- ja vesienhoitoon sekä vieraslajien torjuntaan. Infotilaisuuksia, luentoja ja kyläkävelyitä järjestettiin 33 kpl ja ne tavoittivat yhteensä n. 780 henkilöä. Vuoden aikana laadittiin lehtijuttuja ja annettiin haastatteluja. Maisema- ja luonnonhoitoteemaa pidettiin esillä uutiskirjeissä ja somekanavissa.

Kehitys- ja innovaatiotoiminta

Hankerahoituksella pystymme monipuolistamaan toimintaamme kehittämällä alueen maataloutta ja maaseudun yritystoimintaa. Hankkeet monipuolistivat tarjontaamme ja mahdollistavat asiantuntijoidemme ammattitaidon ylläpidon ja kehittämisen.

Vuonna 2023 toimineita hankkeitamme

• Arki -hanke
• Digi maatilojen arkeen
• Maaseutuyritysten kasvunportaat
• Pihasta parempaa pöytään
• Omasta maasta
• Ravintoa rantakalasta
• Satotason nosto Länsi-Suomessa
• Maaseutuyritykset kestävyyden ja kehityksen polulla
• Kuukauden lähikala

Hallinnoimamme yhteistyöhankkeet

• Satakunta lautasella – Sikses parhaat maut
• Energiaälykäs maaseutu
• Varsinaista luomua
• Laatumarja – Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi

Yhteistyöhankkeet, joissa olemme mukana

• Lounais-Suomen yksityistieverkosto huoltovarmuuden varmistajana
• Tieto käyttöön – hiili peltoon
• DigiSaapas – Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen virkistyspalveluissa
• Hyvinvointia metsän elinkeinoista
• KASVIS
• Tiedolla osaamista luomutuotantoon

Kansainväliset hankkeet, joissa olemme mukana

• i2connect
• Sustainable nutrient management in silage production

Osaamisen kehittäminen

Pidämme tärkeänä asiantuntijoidemme osaamisen kehittämistä ja jatkuvan oppimisen tukemista. Oman osaamisen kehittämiseen käytettiin vuonna 2023 yhteensä 4400 tuntia. Eniten uuden opettelua vaati käyttöön otettu toiminnanohjausjärjestelmä. 

Oppisopimuskoulutuksiin osallistui yhteensä kymmenen henkilöä ja tutkintoina suoritettiin mm.

• Luontoalan ammattitutkinto
• Tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoja
• Liiketoiminnan erikoisammattitutkinto sekä
• Ratkaisuliiketoiminnan osaaja

Markkinointi ja viestintä

Vuonna 2023 olimme mukana suurissa tapahtumissa Okra maatalousnäyttelyssä Oripäässä sekä SuomiAreenassa Porissa. Järjestimme noin 70 omaa tapahtumaa (koulutuksia, infoja, seminaaria, webinaareja ja pienryhmiä) sekä olimme mukana monessa muussa sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden tilaisuudessa.

Viestimme asiakkaitamme ja sidosryhmillemme uutiskirjein (20 kpl, tavoitti kuukausittain 5000 henkilöä). ProAgria Länsi-Suomen Facebook-sivulla julkaistiin 190 somejulkaisua (tavoitti 26 600), viestimme myös ProAgrian valtakunnallisten somekanavien sekä hankkeiden omien somekanavien kautta. Osallistuimme valtakunnallisen asiakaslehden tuotantoon (2 lehteä vuonna 2023). Lehti julkaistiin Maaseudun tulevaisuuden välissä (tavoitti Lännen alueella 7800 taloutta).

Nettisivuille proagria.fi asiantuntijamme tuottivat noin 30 blogia ja artikkeleja. Lisäksi julkaisimme asiakashaastatteluja ja videoita.

Yhteystietomme

Toimitusjohtaja

Sami Iltanen p. 040 835 2455

Toimialapäälliköt

Tuotanto: Satu Näykki, p. 043 825 1225

Johtaminen ja talous: Sanna Pitkänen, p. p. 050 525 2176

Tilipalvelut: Jaana Laaksonen, p. 044 486 3817

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja: Sanna Pitkänen p. 050 525 2176

Hankkeet: Maija Willman, p. 0500 323 136

Markkinointi ja viestintä: Emma Pikkarainen, p. 050 66470

Kaikki asiantuntijamme: www.proagria.fi/asiantuntijat

Toimisto

info.lansi@proagria.fi

Valtakunnallinen asiakaspalvelu

Palvelunumero 044 420 9000 (avoinna ma-to klo 9.00–16.00)