Vuosikertomus 2022

Meistä lyhyesti

Meitä on Länsi-Suomessa 60 asiantuntijan joukko valmiina auttamaan maatilojen ja maaseutuyritysten toiminnan kehittämisessä.

Palvelumme kattavat maatilojen ja yritysten johtamisen, talouden ja tuotannon. Olemme osa valtakunnan parasta asiantuntijaverkostoa.

Palvelutoimistomme ovat Porissa ja Turussa, aluetoimistot palvelevat sopimuksen mukaan Säkylässä, Huittisissa, Kankaanpäässä, Loimaalla, Salossa ja Somerolla.

ProAgria Länsi-Suomen alue on maamme keskeisiä maatalouden tuotantoalueita ja alueen tuotantorakenne on hyvin monipuolinen. Alueella on toimivia maatiloja noin 8500 kpl, joilla oli viljelyksessä yli 20 % Suomen koko peltoalasta. Alueella tuotetaan mm. maamme kananmunista 70 %, siipikarjanlihasta 60 %, sianlihasta 40 %, avomaan vihanneksista 40 % ja sokerijuurikkaasta 75 %. Maataloudella on edelleen merkittävä rooli maaseudun elinkeinotoiminnassa ja sen kehittymisessä. Toisaalta maaseutuelinkeinot monipuolistuvat ja niillä on kasvava merkitys maaseudun elinvoimaisuudessa.

Maatalous- ja maaseutuyrittäjät ovat tärkein toimintaa suuntaava sidosryhmä. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. ELY-keskukset, MTK-liitot, seutukuntien kehittämisyhtiöt, Leader-toimintaryhmät, kuntien maaseutu- ja elinkeinotoimet sekä Satafood ja Pyhäjärvi-instituutti.

Avainlukumme ja kohokohdat

Palvelujamme käytti kaikkiaan noin 3000 maatila- ja maaseutuyritystä. Maitotilapalvelujen asiakastiloja oli n. 270, maaseutuyritysasiakkaita yli 300. Neuvo 2020 -palvelut säilyivät ennallaan, muodostaen yli neljänneksen palveluliiketoiminnasta. Niistä eniten kysytty oli ympäristöasioihin kohdistunut neuvonta (471 tilaa). Ympäristöön liittyvien palveluiden jälkeen toiseksi suosituin oli maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen liittyvä palvelu (280). Luomuun (131) ja tuotantoeläimiin (122) liittyviä Neuvo-palveluita käytettiin myös paljon.

Tukihakemuspalveluamme hyödynsi 751 maatilaa ja viljelysuunnittelua teimme 394 tilalle.

Talouspalveluissa teimme maatilojen talouslaskelmia ja liiketoimintasuunnitelmia yhteensä 167 tilalle, sukupolvenvaihdossuunnitelmia 50 tilalle ja yhtiöittämisiä 16 tilalle. Tilipalvelujamme käytti 244 asiakasta.

Hanketoimintamme oli haastavaa koronasta johtuen, mutta pääosin saimme vietyä hankkeitamme eteenpäin. Hankkeista on kerrottu tarkemmin Hanketoiminta -osiossa.

ProAgria Länsi-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2022 olivat 3,5 milj. € (vuonna 2021 3,5 milj.). Tilikauden alijäämä oli 36.400 € (34.500 €).

Myyntituotot säilyivät ennallaan, vaikka lopetimme vesitaloussuunnittelun vuonna 2022. Salaojasuunnittelussa teemme nykyään yhteistyötä KVVY Tutkimus Oy:n kanssa. Sen osuus liikevaihdosta vuonna 2021 oli 97.500 €. Kasvua saimme tukihakupalveluissa, kotieläintuotannon palveluissa, talouspalveluissa ja tilitoimistopalveluissa. Kasvintuotannon palvelut laskivat hieman. Valtiontuki (varsinainen määräraha ja erityisavustus) laski edellisestä vuodesta 3,4 %. Varsinaisen toiminnan tuotoista valtiontuen osuus oli 11,7 %.

Tilikauden päättyessä oma pääoma oli 69.500 € (106.000), joka on 6 % (11 %) taseen loppusummasta, 1.210.000 (937.000) €:sta.

Vuoden aikana töissä oli keskimäärin 60 henkilöä (59).

Toimintamme perusta

Missiomme
Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme
Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Olemme

1. asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani  
2. kestävästi kannattava ja vaikuttava
3. aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
4. suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

Hallituksen näkökulma

Vuotta 2022 voi parhaiten kuvata kuluneella termillä haasteellinen. Maailmantilanteen kärjistyminen johti kustannusten voimakkaaseen nousuun, inflaatio ja korkojen nousu käynnistyivät, koronaepidemian jälkimainingit aiheuttivat vieläkin taloudellisia menetyksiä. Asiakkaidemme tilanne vaihteli laidasta laitaan: kotieläintiloja kustannusten nousu kuritti sietämättömästi, mutta hankintansa ja myyntinsä hyvin ajoittaneille kasvintuotantotiloille kulunut vuosi saattoi olla hyvin menestyksellinen.

ProAgria Länsi-Suomelle kulunut vuosi oli vaikea. Palvelumyynti säilyi kohtuullisen hyvänä, mutta jakautui epätasaisesti. Joillakin neuvonnan aloilla töitä oli ruuhkaksi asti, joillakin aloilla kysyntä taas väheni merkittävästi. Hanketoiminnassa kärsittiin vieläkin koronaepidemian seurauksista. Vaikuttaa myös siltä, että muilta aloilta tuttu työvoimapula on iskemässä maatalouden neuvontaan – vuoden aikana avoinna olleisiin asiantuntijavakansseihimme on välillä ollut vaikea löytää sopivaa henkilöstöä.

Hallituksellemme on selvää, että ProAgria Länsi-Suomi ei voi jatkaa toimintaansa tappiollisesti. Tämä merkitsee sekä toimintojen kriittistä tarkastelua että entistä tiukempaa talouskuria. Paljon riippuu siitä, miten palveluiden kysyntä kehittyy vaikeiden vuosien jälkeen.

Valtiovallalta toivoisimme selkeää strategista näkemystä siitä, mitä ProAgrialta odotetaan ja miten toimintaedellytyksemme tullaan odotusten perusteella huomioimaan. ProAgrialla on kuitenkin sekä alueellisesti että valtakunnallisesti hyvin merkittävä vipuvaikutus maatalouden, siihen kytkeytyvien elinkeinojen ja myös maaseutualueiden elinvoimaan ja kannattavuuteen.

Vuoteen 2023 mennään monien muutosten saattelemana. Suomessa uusi eduskunta ja hallitus aloittavat työnsä. Maamme liittyi läntiseen puolustusliitto Natoon. Maataloudessa CAP-tukikausi vaihtuu ja sen myötä vanha tukijärjestelmä korvataan uudella.

Asiantuntijatyössä suuri muutos on, että huomattava osa aiemmin kokonaan asiakkaan maksamista palveluista - mm. vuosittainen EU-tukien haku - voidaan suurelta osin tehdä Neuvo 2023 rahoituksen turvin. Muutos kannustaa asiakkaitamme käyttämään Neuvon piirissä olevia palveluita, sillä ne ovat hyvin edullisia: iso osa kustannuksista maksetaan EU:n kassasta.

Muutokseen liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä. Tätä kirjoitettaessa Ruokavirasto ei ole saanut asiaan kuuluvaa maksatusjärjestelmää kuntoon, vaan palveluntarjoajat joutuvat rahoittamaan Neuvo 2023 -palvelua suurimmaksi osaksi omasta kassastaan. Ongelmalliseksi tilanteen tekee rahan riittävyys. Miten asiantuntijoiden palkanmaksu järjestetään, jos maksatusjärjestelmä ei toimi ja kassa on tyhjä?

Toinen iso riski on rahoituksen riittävyys. Jos käytettävät varat loppuvat kesken kauden, joudutaan kustannukset laskuttamaan täysimääräisesti asiakkailta, millä on vaikutuksensa sekä palveluiden kysyntään että palveluntarjoajien talouteen.

Toiveeni viranomaisten suuntaan onkin, että käyttöön tuodaan järjestelmiä, joiden kaikki osa-alueet ovat heti toimivia ja että näiden järjestelmien rahoittamiseen sitoudutaan ilman pelkoa rahoituksen leikkaamisesta tai loppumisesta kesken kauden.

Olli Alikärri
Hallituksen puheenjohtaja

Toimitusjohtajan katsaus – sota Euroopassa 2022

Vuodentakaisessa katsauksessa pohdin Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen mahdollisia vaikutuksia, kun vasta juuri olimme päässeet eroon koronapandemian mukanaan tuomista haasteista. Nytkään en varmasti ole ainoa vuosikertomuksen kirjoittaja, joka ei voi ohittaa tämän julman hyökkäyksen vaikutuksia toimintaympäristöön ja maataloustuotantoon, niin Suomessa kuin koko maailmassa. Vuosi oli täysin poikkeuksellinen ja sen vaikutukset maatalousyrittäjiin osittain jopa täysin sattumanvaraisia. Voittajia olivat lannoitteet hyvissä ajoin tilanneet, määräaikaisen sähkösopimuksen ”oikeaan” aikaan tehneet ja viljanviljelijät, jotka eivät olleet myyneet vuoden 2021 satoaan, eivätkä kiinnittäneet vuoden 2022 sadon myyntihintoja sekä ne, jotka tekivät sen oikeaan aikaan kesän mittaan.

Varmasti osa hyvää tiliä tehneistä oli myös pohtinut asioita, ehkä jopa asiantuntijaa apuna käyttäen. Kun viljan kiinteä hinta syksyn 2022 toimituksiin kipusi lähelle 400 €/tonni ja jos vielä apulannat ja polttoaineet oli ostettu vuoden 2021 puolella, laskimen käyttäjä pystyi sanomaan, että tällä kertaa ei tehdä tappiota ja hinta kannattaa kiinnittää. Jos ei tuolloin ollut hereillä oli hinta syksyllä 300 €/tonni ja jos satoa on säilönyt vuoden vaihteen yli, puhutaan nyt jo osittain alle 200 €/tonni hinnoista.

Kotieläinpuolella tilanne on kohdellut tiloja myös hyvin eritavoin, mutta osin eri syistä. Tuloksentekokykyyn on voimakkaasti vaikuttanut edellä mainittujen seikkojen lisäksi se, kuinka paljon tila on ostorehujen varassa. Tulopuolella hinnat nousivat jälkijättöisemmin, toisaalta ne eivät ole lähteneet aivan samaa vauhtia alaspäin viljanhinnan mukana. Pelättyä tuotannon alasajoa suuressa mittakaavassa ei todennäköisesti ja toivottavasti tapahdu.

Sota on pääasiallisena syynä myös korkeaan inflaatioon, jota keskuspankit pyrkivät suitsemaan koron nostoin. Ohjauskoron nostot ovat vaikuttaneet maatalouslainoissakin yleisesti käytettyihin euribor-korkoihin ja jos lähiaikoina lainarahalla investoinut tila ei ole ottanut lainaansa korkosuojausta, se voi nyt tulla erittäin kalliiksi. Tämä poikkeuksellinen tilanne on siis kohdellut tiloja epäreilusti, osa tiloista on saattanut tehdä parhaan tuloksensa ja osa joutunut hyvinkin ahtaalle, osa konkurssiin asti.

Edellä mainittu on vaikuttanut tietenkin myös meidän toimintaamme ProAgria Länsi-Suomessa. Tilanteen epävarmuus ja nousseet rakennuskustannukset aiheuttivat sen, että isompia uusia investointeja ei ole juurikaan suunniteltu ja aloitetutkin suunnitelmat on laitettu jäihin. Myös tuleva ohjelmakauden muutos on ollut syynä puntarointiin siitä, kumman tukikauden ehdot investointituissa ovat paremmat. Sen sijaan energiasuunnitelmille on ollut kova kysyntä, aurinkovoimaloiden kysyntä ja samalla niiden investointituen edellytyksenä olevien talouslaskelmien kysyntä suorastaan räjähti loppuvuonna energianhinnan nousun mukana. Alkuvuoden epävarmuus heijastui myös ProAgria Länsi-Suomen palvelukysyntään siten, että loppukevään aikana palvelumyyntimme notkahti edellisvuoteen verrattuna. Toisen vuosipuoliskon aikana palvelujemme kysyntä palautui normaalitasolleen, mutta koko vuoden osalta toimintamme jäi 36 000 euroa alijäämäiseksi.

Vuoden aikana keskeiseksi teemaksemme nousi erilaisiin häiriötilanteisiin varautuminen, jolla on ollut asiakastyössämme monta merkitystä. Olemme pohtineet asiakkaidemme kanssa sähkökatkoihin varautumista, polttoaineiden ja lannoitteiden hankintoja, panosten käytön optimointia viljelysuunnittelun ja kotieläintalouden yhteydessä, kassabudjetointia, talous- ja rahoitussuunnitelmia sekä laatineet yritysten liiketoimintasuunnitelmia ja vaihtoehtoisia tulevaisuusstrategioita. Tärkeää varautumista ruuantuotantomahdollisuuksien varmistamiseen on myös maan kasvukunnosta ja hiilensidontakyvystä huolehtiminen sekä riittävän monimuotoisuuden vaaliminen.

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Ainakin uusi tukikausi alkaa ja sen oletetaan lisäävän palveluidemme kysyntää. Näin on tapahtunut aiempien tukikausien vaihdoksissa ja paljon toki taas muuttuu. Epävarmuus operatiivisten päätösten teossa tulee jatkumaan niin kauan kuin sota ei hellitä ja ilmassa leijuu eskalaation, jopa ydinaseiden käytön mahdollisuus. Sitäkään ei kannata liikaa spekuloida, vaan tehdä päätöksiä markkinoiden mukaan, asiantuntijoihin luottaen. Nyt saattaa olla myös oivallinen hetki miettiä pidemmän aikavälin asioita, oman tilan tulevaisuutta ja strategiaa. Missä haluan olla viiden tai kymmenen vuoden päästä. Millainen haluan tilan olevan silloin, mitä siellä viljellään tai tuotetaan, kuka sitä viljelee ja hoitaa. Näissä asioissa ulkopuolinen asiantuntija on hyvä kirittäjä ja keskustelukumppani.

Muutosten tuulia on myös yhdistystoiminnassamme, uusi edustajisto aloittaa vuonna 2023, syksyn 2022 vaaleissa saimme 6 uutta edustajaa. Vuonna 2023 tulemme myös uudistamaan yrittäjä- ja yritysjäsenyytemme vastaamaan valtakunnallista yhtenäistä mallia. Tarjoamme jäsenillemme kiinnostavan tarjooman ammatillisia etuja, huolenpitoa ja hyvinvointia. Tiedossa on etuja, vinkkejä ja ideoita, tietoa ja tapahtumia sekä verkostoitumista että vaikuttamista. Tervetuloa jäseneksemme!

Sami Iltanen
Toimitusjohtaja

Talous ja johtaminen

Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu heikensivät tilojen talousnäkymiä. Maatilojen talouteen ja johtamiseen liittyviä palveluja leimasivat vuonna 2022 energian ja raaka-aineiden hintojen voimakas nousu. Epävarmuudesta ja rakentamisen kallistumisesta johtuen vuosi oli investointisuunnittelun ja talouslaskelmien osalta normaalia hiljaisempi. Syksy oli kuitenkin liiketoimintasuunnitelmien, etenkin energiasuunnitelmiin liittyvien laskelmien, osalta melko vilkas, ja maatilojen liiketoimintasuunnitelmia tehtiinkin koko vuoden aikana lähes 170 kpl. Maatilojen omistajanvaihdoksia olimme suunnittelemassa edellisvuotta vähemmän, n. 50 tilalle. Yhtiöittämissuunnittelua teimme edellisvuosien tapaan. Muita palveluita, kuten maatilojen arviointeja, työterveyshuollon tilakäyntejä ja erilaisia talouden tervehdyttämissuunnitelma teimme edellisvuosien tapaan.

Talouden ja johtamisen palveluissa hyödynsimme laajasti Neuvo2020-palvelua, jonka kautta tarjosimme neuvontaa yli 300 tilalle. Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriön erityismäärärahalla pystyimme tarjoamaan asiantuntija-apua noin 200 tilalle.

Vuoden viimeinen tukihakujakso oli investointisuunnitelmien osalta kiireinen, koska rahoitustukikauden vaihtuminen ja mahdollisten rahoitusehtojen heikkeneminen vaikutti suunnitelmien kysyntään.

Maatilasidonnaisten yritysten neuvontaa hoidettiin koko ProAgria Länsi-Suomen alueella Neuvo 2020 kilpailukyky -palveluna. Neuvo 2020 -palveluiden käyttö on lisääntynyt koko ajan ja se on saamassa jatkoa myös tulevaisuudessa.

Tilitoimistopalvelujen sähköistyminen kehittynyt hyvään suuntaan

Tilitoimistopalveluiden toiminnan kehittäminen, henkilöstön kouluttaminen ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen ovat muuttaneet toimintaa yksilöllisemmäksi ja asiakastarpeet huomioivammiksi.

Toimintamme kohteina on eri yritysmuotojen yrityksiä; maatiloja, verotusyhtymiä, toiminimellä toimivia, yhdistyksiä, säätiöitä ja osakeyhtiöitä, joiden apuna on ollut kuusi kirjanpidon asiantuntijaa. Maatilojen tilinpäätöksiin osallistui yli 10 asiantuntijaa.

Olemme olleet mukana valtakunnallisessa tili- ja talouspalveluiden kehitysohjelmassa, joka mahdollistaa sujuvamman, ajantasaisen ja sähköisen toimintavan tilitoimistopalveluissa. Jatkoimme vuonna 2022 panostusta henkilöstön koulutukseen. Asiakkaiden talouden seurannan apuna hyödynnämme käytössämme olevia kirjanpitojärjestelmillä (WebWakka ja Procountor) ja niiden tarjoamia sähköisiä palveluja sekä reaaliaikaista raportointia. Toimintamuodon muutokset osakeyhtiöksi sekä SPV-tilanteet kasvattivat tilitoimistopalvelujen tarvetta ja siihen pystyimme vastaamaan hyvin. Kirjanpitäjän tehtävä on yhä enemmän muuttunut konsultoivaan rooliin, jossa tilan taloudesta ja käytännön toimista keskustellaan yrittäjän kanssa useaan otteeseen tilikauden aikana. Valtakunnallisen tilitoimistopalvelujen prosessin kehittäminen aloitettiin ja sen työstäminen jatkuu tulevana vuonna.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpidossa vapaaehtoisesti mukana olevat tilat tuottavat tärkeää aineistoa Suomen maatalouden tilasta ja tilat saavat samalla hyödyllistä materiaalia omaan taloutensa ja tuotantonsa seurantaan. Kannattavuuskirjanpitoaineiston pohjalta käydään mm. maataloustukiin liittyviä neuvotteluja EU:n komission kanssa. Luonnonvarakeskus vastaa järjestelmän ylläpidosta.

ProAgria Länsi-Suomen alueen tilajoukko edustaa noin 11 % koko kannattavuuskirjanpitoaineistosta. Koko Länsi-Suomen alueelta palautettiin noin 80 tilan kirjanpitoaineistot. Länsi-Suomi on erityisen tärkeää siipikarja-, sika- ja puutarhatuotantoaluetta, joten alueemme on kannattavuuskirjanpitoaineiston kattavuuden näkökulmasta tärkeä.

Yrityspalvelut

Lounais-Suomessa investoinnit pysyivät hyvällä tasolla ja maaseutuohjelman rahat saatiin käytettyä täysimääräisesti jo syksyn aikana. Lisäksi hyödynnettiin muita rahastoja kuten elpymisrahaa.

Satakunnassa yritysneuvontaa toteutettiin Maaseutuyritysten kasvunportaat -hankkeella, jossa yrittäjien jaksaminen ja vertaistuki niin maatilalla kuin yrityksissä sai entistä enemmän huomiota. Neuvontaa järjestettiin monipuolisesti myös yrityskohtaisesti ja sähköisesti. Myös livetapaamisia pystyttiin yrityskohtaisesti järjestämään.

Maaseutuyrityksiä, joita palveltiin hankkeissa, oli yhteensä 199 ja neuvontatapahtumia järjestettiin yli 628. Yhteistyöverkostossa toimittiin 27 eri toimijan kanssa eli näin saatiin koko verkoston osaaminen yrittäjien käyttöön. Satakunnan maaseutuyritykset hakivat investointitukea vuonna 2022 reilulla 9,1 miljoonalla eurolla Maaseutuyritysten kasvunportaat -hankkeen avustuksella ja asiantuntijoillamme onkin ollut merkittävä rooli maaseuturahaston kautta rahoitettujen investointihankkeiden hakemisessa. Käynnistyneitä yrityshankkeita oli 47 kappaletta.

Yritysneuvonnan asiantuntemusta arvostetaan myös valtakunnallisesti. Kaikki yritysasiantuntijamme ovat olleet mukana sparraajina Kasvu Open -kasvupoluilla.

Maito ja nurmi

Tuotosseurannasta ajantasaista ja luotettavaa tietoa maitotilan kehittämisen ja johtamisen tueksi.

Tuotosseuranta

Vuonna 2022 ProAgria Länsi-Suomen alueella tuotosseurantaan kuului 241 karjatilaa, vähennystä edelliseen vuoteen 19 karjaa. Luomumaitoa tuotosseurantatiloista tuotti 11 tilaa. Länsi-Suomen tilojen keskilehmäluku jatkaa nousuaan, tilojen keskilehmäluku oli 58,3, kun koko maassa tiloilla oli keskimäärin 56,3 lehmää.

Länsi-Suomen tiloilla tuotettiin keskimäärin 9868 kg (10498 EKMkg) ja tuotetussa maidossa oli valkuaista 353 kg ja rasvaa 433 kg. Koko maan keskituotos 10030 kg (10694 EKMkg) ja tuotetussa maidossa oli valkuaista 360 kg ja rasvaa 439 kg.

Tuotokset laskivat edellisestä vuodesta osassa aluetta vaivanneesta kuivuudesta johtuen, ja tuotantopanosten hintojen nousun takia.

Ruokinnanohjaus

Ruokinnanohjauspalveluita Länsi-Suomen alueella käytti 58% tuotosseurantaan kuuluneista tiloista. Ruokinnanohjauspalveluilla autamme asiakasta tuottamaan mahdollisemman paljon pitoisuuksiltaan hyvää maitoa, pitämään karja terveenä sekä hyödyntämään kotoiset rehut tehokkaasti. Suuri osa palveluista perustui vielä palvelukokonaisuuksiin voima, perus ja kevyt, mutta tilan tarpeisiin rakennetut palvelukokonaisuudet lisääntyvät koko ajan. Länsi-Suomen satovuosi 2022

Kasvipalvelut

Länsi-Suomen alueella syysviljojen ja -öljykasvien tuhot olivat laajat ja aiheuttivat uusintakylvöjä kevätviljoille ja kevätöljykasveille. Nurmet kärsivät myös talvituhoja ja täydennyskylvöjä tarvittiin.

Runsasroutaisen talven jälkeen peltojen muokkautuvuus oli hyvää. Viileät ilmat ja kovat yöpakkaset viivästyttivät kevättöiden alkuunlähtöä. Kylvöjen jälkeinen viileä sää hidasti orastumista ja rikkakasvien kehitystä monin paikoin. Kevätkylvöt onnistuivat pääosin kerralla, eikä uusintakylvöjä tarvittu. Pitkän kylvökauden vuoksi kasvustoja oli runsaasti eri kehitysvaiheissa.

Länsi-Suomessa elokuuhun tultiin kohtuullisen hyvässä säässä ja satonäkymät ennen puinteja olivat edelleen kohtuullisen hyvät. Kasvukauden aikainen kuivuus verotti kasvustoja vaihtelevasti, mutta suurilta menetyksiltä vältyttiin.

Elokuinen sade ja myrsky lakoonnutti paikoin kasvustoja, mutta ei tehnyt laajaa tuhoa Länsi-Suomen alueella. Elokuun puolivälissä puinteja aloiteltiin lähinnä rukiilla ja kuminalla. Syysviljoja ei ollut suurta pinta-alaa korjattavana. Varsinais-Suomessa kasvoi maakunnista koko maan korkein herneen, härkäpavun ja öljykasvien pinta-ala. Sokerijuurikkaasta korjattiin erinomainen sato ja eri perunalaaduistakin kohtuullisen hyvä.

Sadonkorjuut päästiin tekemään pääosin hyvissä olosuhteissa ja kuivauskustannukset pysyivät maltillisina. Syyskuun puolella epävakainen sää jossain määrin hidasti puintien etenemistä, mutta sato säilyi laadultaan hyvänä. Eri viljojen laadut ovat olleet vastaanotoissa hyviä ja jopa erinomaisia. Sitä mukaa kun peltoalaa vapautui, päästiin tekemään syyskylvöjä ja koko Suomen ennakoitu syyskylvöala 2022 on tavanomaista suurempi.

Kokonaisuudessaan satovuosi 2022 oli edeltäviä vuosia parempi. Tuotantopanoksille saatiin vastetta ja vuoden aikana seurattiin vaihtelevia, mutta myös ennätyskorkeita viljan hintoja!

Energiapalvelut

Energianeuvontaa toteutettiin hanketyönä sekä Neuvo 2020 -palveluina.

Maatilan älykäs ohjausjärjestelmä

Hanke päättyi vuoden lopussa. Hankkeen tavoitteena oli löytää tai toteuttaa järjestelmä ohjaamaan maatilojen ja pienyritysten sähkö- ja lämpöenergian käyttöä mahdollisimman energiatehokkaasti ja taloudellisesti kannattavasti. Tavoitteen mukaista valmista järjestelmää ei markkinoilta löydetty, joten hankkeessa lähdettiin toteuttamaan ohjaukseen ns. omaa ratkaisua hankekumppaneina olevien sähköyhtiöiden toimesta. Jo tavoitteen mukaisen järjestelmän demoversion toteutus osoittautui yllättävän haasteelliseksi, eikä hankkeen aikana kahdesta yrityksestä huolimatta toteutusta saatu valmiiksi. Hankkeen päätöskokouksessa kuitenkin todettiin, että hankkeen aikana on saatu paljon jo hankkeen aikana ja sen jälkeen hyödynnettävää tietoa, vaikka lopullista tavoitetta ei saavutettu. Hankkeen tavoitetta pyritään hankitun tiedon pohjalta hyödyntämään Energiaälykäs maaseutu -hankkeen aikana tavoitteena löytää joku taho, joka hankitun tiedon pohjalta voisi tavoitteen toteuttaa.

Energiaälykäs maaseutu

Hanke tukee mm. energiaan ja huoltovarmuuteen liittyvissä teemoissa pk-yrityksiä ja maatiloja Varsinais-Suomessa sekä Satakunnassa. Hanketta toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti mm. järjestämällä aurinkosähkö tilaisuuksia ja osallistumalla aktiivisesti muiden tahojen ”live- ja etätilaisuuksiin pitämällä esityksiä mm. investointituista, biokaasusta, huoltovarmuudesta, ym. aihealueista. Suurin osuus kontakteista muodostui aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvistä suunnitelmista, mutta biokaasun osuuden kasvu oli myös merkittävää samoin kuin energian säästöön liittyvät yhteydenotot. Energian hintojen nousun johdosta yhteydenotot eri tahojen toimesta oli hyvin aktiivista. Virtuaalisten tilaisuuksien lisääntyessä hankkeen toimijat osallistuivat myös erilaisiin verkostoitumistilaisuuksiin painottaen ajantasaisen tiedon hankkimista ja jakamista sekä uusia energiaan liittyvää tiedonhankintaa. Hankkeessa osallistuimme Tampereella oleviin Energia 2022 messuihin. Hankkeen päärahoittajina ovat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY- keskukset.

Yksityistiet huoltovarmuuden turvaajina

Hanke sai rahoituksen loppuvuonna 2022. Hankkeen pääasiallinen toteuttaja on metsäkeskus ja ProAgria Länsi-Suomi ry osatotuttaja. Hankkeessa tullaan kuntokartoittamaan yksityisteiden ja niiden siltojen kuntoa. Vuonna 2022 ei toimintaa vielä ollut.

Neuvo 2020 -palvelut

Maatilojen aurinkosähköinvestoinnit olivat edellisten vuosien tapaan erittäin suosittuja. Energiakriisi ja kohonneet energiakustannukset lisäsivät hake- ja puulämmitysmuotoja. Aurinkosähköön investoitiin erittäin rajusti ja energiansäästökeinoja mietittiin oikein paljon.
Energia Neuvo 2020 -palvelua hyödynnettiin myös runsaasti vuoden 2022 aikana.

Maa- ja kotitalousnaiset

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisissa työskenteli keskimäärin yhdeksän asiantuntijaa toimintavuonna 2022, mutta käytännössä asiantuntijoita oli enemmän, sillä tiimissä oli vaihtuvuutta ja osa-aikaisia asiantuntijoita. Toiminnanjohtajana jatkoi Sari Uoti.

Vuotta leimasi koronapandemian mukanaan tuomat varovaisuus kokoontua isoihin tapahtumiin, jonka vuoksi toimintaa kuitenkin sopeutettiin vallitsevaan tilanteeseen, järjestimme etälenkkejä, edustajakokous pidettiin hybridinä ja aluksi lähinnä jäsenistölle suunnatut livelähetykset kuten yritysvierailut saivat suuren suosion.

Verkon kautta tavoitimme aivan uusia toiminnastamme kiinnostuneita. Huippusuosion saanut Ruokaneuvo-live vetää katsojia koko Suomen alueelta sekä ulkomailta asti. Kaikkiaan somen ruokaneuvonnalla tavoitimme yli 100 000 henkilöä. Seuraajia meillä on Facebookissa 2980 henkilöä ja Instagramissa 629 henkilöä.

Toiminta-alueemme lehdet ovat olleet kiinnostuneita asiantuntijuudestamme ja toiminnastamme mm. Maaseudun Tulevaisuus, Lautakylälehti, Satakunnan kansa sekä monet paikalliset lehdet tekivät toiminnastamme juttuja. Myös TV ja radiot olivat kiinnostuneita, mm. Auran aallot, Yle Pori sekä Radio Pori haastattelivat asiantuntijoitamme. Lisäksi pääsimme näkyviin Leader –alueiden viestinnässä.
Uutiskirjeitä lähetettiin jäsenistölle yhteensä 14 700 kappaletta.

Vuoden 2022 toimet voidaan jakaa neljään eri teemaa: Suomalaisen ruoan sankaritarinat, Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta, Monimuotoinen luonto ja Suomi kutsuu kylään.

Suomalaisen ruuan sankaritarinat

Teema toi esille suomalaista ruokakulttuuria tapahtumineen ja alueellisine vetonauloineen. Annoimme suomalaisen ruoan tekijöille kasvot ja heidän ansaitsemansa kiitokset. Toimintavuonna keskityimme ensisijaisesti maaseutuyrityksiin. Paikallisista tuotteista ja alueellisista ruoan sankaritarinoista nostimme vuoden aikana esiin esimerkiksi paikallisen riistan, kalan sekä maitotaloustuotteet. Yhteistyökumppaneina olivat lähituottajat, metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri sekä alueen elintarvikeyritykset. Keskusteluissa, ruokakursseilla sekä eri sosiaalisen median kanavissa toimme esiin mm. maataloustuotteiden jalostukseen liittyviä asioita.

Viestimme paikallisesta ruoantuottajista ja jalostajista yhdistäen ruoantekijät ja kuluttajat. Toimme esille paikallisia raaka-aineita. Suomalaisen ruoan sankaritarinat somejulkaisut ja videot (2 kpl) tavoittivat kävijöitä L-SMKN sivuilla. Käytimme tunnistetta #maaseudunsankarit tuottaen 25 julkaisua. Osallistuimme Kekriviikkoon viestien koko alueemme ihmisille ja nostaen aihetta toiminnassamme. Salossa osallistuimme kurpitsaviikkoon. Asiantuntijoitamme osallistui elintarvikeyritysten tutustumis- ja verkostoitumismatkalle Ahvenenmaan Skörde Festeille.

Ruokakursseilla käytössämme ovat paikalliset tuotteet, materiaalihankinnoissa huomioimme raaka-aineiden kotimaisuuden, lähiruoan ja luomun. Ruokakursseja alueellamme järjestettiin 28 vuoden 2022 aikana eri rahoituksin, kursseilla keskimäärin 12 osallistuja yhteensä 336 tavoitettua kurssilaista. ´Ruokakasvatus ja terveellinen ruoka -teemassa, teimme yhteistyötä Länsi-Suomen alueen koulujen, päiväkotien ja kuntien sekä Sairaanhoitopiirien kanssa. Huikeana esimerkkeinä Salon seudulla toteutettujen Harrastamisen Suomen Mallin –kerhoja oli keväällä 2022 17 kpl, joissa 144 kerhokertaa ja näissä käyntikertoja lapsille kertyi 857. Syksyllä kerhoissa oli ruokatoiminnan lisäksi luontoteema mukana 16 kpl, joissa 130 kerhokertaa ja näissä käyntikeroja lapsilla kertyi 985. Kerhoissa toteutimme luonto ja ruokakasvatusta kattavasti.

Lisäksi toteutimme luentoja aamupalasta, ravitsemuksesta, varautumisesta, nuotioruokailusta sekä luonnontuotteista. Palvelumyynnissä toteutimme erilaisia kokonaisuuksia Länsirannikon työterveyden sekä Satasairaalan henkilöstön kanssa. Sisältöinä ravitsemusosaamisen vahvistaminen sekä villiyrttikävelyt osana Tyky-toimintaa.

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

Kannustimme eri-ikäiset kuluttajat totuttamaan erilaisia arjen ilmastotekoja ja tekemään pieniä sekä suuria tekoja luonnon hyväksi aktiivisella someviestinnällä #52ilmastotekoa. Pienipala maaseutua -kampanja keskittyi kasvisten käytön lisäämiseen koko jäsenistön kesken. Kasvimaan kaunotar –kisaa nostimme kaikessa viestinnässä sekä luennoilla ja kursseilla. Puunhalausviikko- kampanjoi jäsenistöä luontoon ja luontoruokailuun. Suomen luonnon päivään osallistuimme järjestämällä liven, jossa nostimme mustikoiden terveellisyyttä esille aidosti metsästä käsin. Edellä mainitut toimenpiteet toteutettiin koko toiminta-alueella.

Osallistuimme valtakunnalliseen Älä ruoki hukkaa! -hankkeeseen, jossa perusopetuksen oppilaat toimivat vaikuttajina ruokahävikin vähentämiseksi kotitalouksissa. Koululaisten hanketehtävien kisassa saimme voitot Länteen vaikuttavuusprojekteista. Osallistuimme Hävikkitapahtuman järjestämiseen alueellamme jätteiden yössä Raumalla, alkukesän illassa tavoitimme 500 kävijää. Läsnä myös maisema-asiantuntija kertomassa haitallisista vieraslajeista.

Ilmastoystävälliset ruokakurssit jatkuivat. Aiheena mm. Vegaaninen leivonta, mutta myös riista ja kala sekä luonnontuotekurssit kiinnostivat. Jatkoimme Kädet multaan- toiminnan edistämistä. Osallistuimme Terve ruoka! -messuille Merikarvialla huhtikuussa, paikalla oli 1000 osallistujaa molempina messupäivinä.  Messuilla ruoka-asiantuntijat Anna Kari ja Janita Kylänpää osallistuivat myös lavaohjelmaan, tuottaen kokkisodan lähiraaka-aineita hyödyntäen. Yritysasiantuntijat Annina Luotonen, Senni Valiola ja Pirita Huhtasalo osallistuivat tilaisuuteen yritysneuvonnan puolelta. TerveRuoka messuilta tuotettiin myös livelähetys.

Suomi kutsuu kylään

Nostimme toiminnassamme maaseudun ja maakuntien ylpeyden aiheita, erikoisuuksia, elämäntapaa, tarinoita, historiaa ja kulttuuriympäristöä. Vahvistimme Varsinais-Suomalaisen ja Satakuntalaisen maaseudun vetovoimaa sekä paransimme paikallisten yritysten tunnettuutta, kotimaan reittien ja paikkakuntien erikoisuuksien löytämistä markkinoinnissa. Lisäsimme yleistä tietoisuutta Länsi-Suomen kulttuuriympäristön arvoista ja mahdollisuuksista, arvokkaista maisema-alueista, paikallisesta kulttuuriperinnöstä monimuotoisesti. Edistimme näistä lähtevää aitouteen perustuvaa kestävää yrittäjyyttä.

Toimintamme paikallisten luontoretkeilykohteiden hyväksi sai myös kunniamaininnan, kun Avoimet Tulet -hanke palkittiin Satakunnan LeaderFest:ssa Joutsenten reitin pitovoimahankkeena. Maistuva maaseutuyritys-palkinnolla muistettiin yrityksiä Korsuretket Satakunnasta ja Toivosen Lähikala Varsinais-Suomesta.

Yritysasiantuntijamme toteuttivat Yrittäjällä kylässä videon, Korsuretket Oy:stä. Videolla Sanni Luomahaara kertoo miten hänestä tuli yrittäjä, avaa yrittäjyyden hyviä ja huonoja puolia, sekä pohtii, onko korona-ajasta seurannut jotain hyvää. Alueen yritykset tulivat tutuiksi #maaseudunsankarit somepostauksin. Ajankohtaiset yritysasiat toteutimme yrityslivejä aiheena erilaiset rahoitusta koskevat asiat.
Impin päivänä 11.6.kannustettiin jäsenistöä pyöräilemään naapurikylään. Yrittäjällä kylässä -juttusarja nosti esille Satakunnan alueen maaseutuyrittäjät. Hyvinvointipäivä, toteutui Säkylässä. Paikalla oli 60 alueemme naista. Esittelimme ajankohtaisia teemoja, haitallisia vieraslajeja, kampanjoita sekä alkavaa Hyvinvointi -treffien sarjaa.

Maaseutuyritysten teemaviikolla toteutimme erilaisia yrityslivejä pitkin toiminta-aluetta. Yritysasiantuntijamme toteuttivat Mistä euroja investointeihin rahoitusinfot webinaareina.

Tuottajatorilla Porin Puuvillassa sparrasimme ja kontaktoimme alueemme elintarvikeyrityksiä MTK Satakunnan järjestämälle maalaistorille Porin Puuvillaan. Tapahtuma nosti hienosti esiin lähialueen tuottajien monipuolista tarjontaa.

Kansainvälisen maisemapäivän maisemakävely järjestettiin Puurijärvi-Isosuon kansallispuistossa. Retkellä tutustuttiin Isosuon maisemiin, Puurijärven lintukosteikkoon a sen lajistoon sekä turvesuulin historiaan.
Puutarharetki kohdentui Lohjan seudulle tutustuen alueen puutarha ja matkailunähtävyyksiin, kuten Tytyrin kaivos ja arboretum Magnolia.

Monimuotoinen luonto

Niityt ja maisemapellot -lumoinfoja järjestettiin kunnille ja muille sidosryhmille yhteensä seitsemän kertaa. Lumoinfoissa keskusteltiin viheralueiden merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja kunnossapidon vaihtoehdoista sekä etsittiin sopivia alueita hoito- ja kunnostuskohteiksi.

Luontotekoja -kampanjassa teemana vuonna 2022 oli luonnonlaidunnus ja luonnon monimuotoisuus. Laadimme MKN Maisema mielessä -blogisarjaan kaksi blogikirjoitusta suurpetojen ja laidunnuksen yhteensovittamisesta sekä laidunnuksesta vieraslajien torjunnan keinona. Lisäksi yhteistyössä ProAgria Länsi-Suomen Hiilipelto- ja luomuhankkeiden kanssa teimme videon rantaniittyjen laidunnuksesta maitotilalla Mietoistenlahdella. Kampanjan materiaalia ja viestejä jaettiin eri kanavissa.

Maiseman viihtyisyyden ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi kehitettiin maaseutumaiseman ja kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä palveluja. Teimme kolmelle kunnalle rakennettujen ja avoimien viheralueiden kunnossapitoluokituksia sekä yhdelle kunnalle taajamametsien kunnossapitoluokituksia. Teimme ympäristösopimussuunnitelmia ja Neuvo –palvelua “Maisema- ja luontokohteiden kartoitus” markkinoitiin ja syksyllä 2022 alettiin valmistautua uuden ohjelmakauden vaihtumiseen. Ympäristösopimusasiakkaille viestittiin tulevista muutoksista. Neuvo-käyntejä tehtiin yhteensä 21 kpl. Lisäksi muulla rahoituksella tehtiin neuvontakäyntejä 12 kpl. Kerroimme kuntatapaamisissa viheralueiden kunnossapitoluokituksen ja vieraslajien kartoituksen hyödyistä sekä opastimme vieraslajien oikeaoppiseen tunnistamiseen ja torjuntaan.

Neuvontaa ja viestintää on suunnattu viljelijöille, yhdistyksille ja yrityksille. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa on annettu kymmenille henkilöille liittyen luonnon- ja vesienhoitoon sekä vieraslajien torjuntaan. Infotilaisuuksia, luentoja ja kyläkävelyitä järjestettiin 18 kpl ja ne tavoittivat yhteensä n. 700 henkilöä. Julkaisuja valmistui 4 kpl. Vuoden aikana laadittiin lehtijuttuja ja annettiin haastatteluja. Maisema- ja luonnonhoitoteemaa pidettiin esillä uutiskirjeissä ja somekanavissa.

Kehitys- ja innovaatiotoiminta

ProAgria Länsi-Suomen hanketoiminta jatkui vuonna 2022 merkittävänä. Hankerahoituksella pystymme monipuolistamaan toimintaamme kehittämällä alueen maataloutta ja maaseudun yritystoimintaa. Hankkeiden seuranta saatiin nostettua uudelle tasolle ja siten pyritään helpottamaan maksatusten tekoa ja parantamaan hankkeiden kannattavuutta.

Vuonna 2022 toimineita hankkeitamme

• Aikaa On – kokonaisuus haltuun
• Arki -hanke
• Digi maatilojen arkeen
• Haitalliset vieraskasvit hallintaan
• Kuvauskopterit maatalouden työkaluna
• Maaseutuyritysten kasvunportaat
• Pihasta parempaa pöytään
• Avoimet tulet
• Omasta maasta
• Tulevaisuus luonnonantimissa
• Ravintoa rantakalasta
• Satotason nosto Länsi-Suomessa

Hallinnoimamme yhteistyöhankkeet:

• Satakunta lautasella – Sikses parhaat maut
• Energiaälykäs maaseutu
• Maatilan älykäs energiajärjestelmä
• Laatumarja – Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi

Yhteistyöhankkeet, joissa olemme mukana:

• Luomuisa Satakunta – luomutuotannolla lisäarvoa ruokaketjuun
  
• Luomumpi Varsinais-Suomi
• Lounais-Suomen yksityistieverkosto huoltovarmuuden varmistajana
• Tieto käyttöön – hiili peltoon
• DigiSaapas – Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen virkistyspalveluissa
• Hyvinvointia metsän elinkeinoista
• KASVIS
• Älä ruoki hukkaa
• Tuottavaa luomua
• i2connect

Aikaa on

Aikaa on -hanke on suunniteltu vastaamaan monessa yhteydessä todettuun tarpeeseen, joka kasvaa maatilayritysten rakennekehityksen muutoksen myötä: Satakunnan ja Varsinais-Suomen maatilayritysten kokonaisuuden hallinnan ja johtamisosaamisen kehittäminen ja tätä kautta yritysten kannattavuuden kehittäminen. Toiminta koostuu pienryhmätoiminnasta, ajankohtaisista koulutus- ja teemapäivistä sekä lisäksi opintomatkoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Pienryhmätoiminta

Hankkeessa toimi runsaasti pienryhmiä, joissa oli mukana laajasti tiloja eri tuotantosuunnista. Johtamispienryhmissä ratkaistaan tilojen toimintatapoihin liittyviä ongelmia yhteisvoimin. Ryhmässä on voimaa, kun selvitetään porukalla vuorotellen kunkin osallistujan maatilan kehittämiskohteita. Niihin haetaan ryhmänä käytännönläheisiä kehitysehdotuksia. Muutoksia seurataan ryhmän edetessä ja pohditaan, miten tehostaminen näkyy yrittäjien ajankäytössä ja taloudessa. Kantavina teemoina ovat ajankäytön hallinta, ihmisten yhteistyön sujuvuus ja kokonaisuuden hallinta.

Havaintotilamallissa pienryhmäläisten keskuudesta valitaan yksi tila havaintotilaksi, jossa ryhmä käy seuraamassa valittua prosessia vuoden ajan. Ryhmä auttaa tilaa parantamaan toimintatapojaan. Samalla ryhmäläiset vertaavat ja peilaavat havaintotilan toimintaa omaan toimintaansa ja saavat eväitä ja hyviä käytäntöjä oman tilan toimintansa kehittämiseen.

Koulutuspienryhmissä perehdytään ryhmän teemaan ensisijaisesti hakemalla tietoa ryhmän ulkopuolelta. Ryhmässä keskustellaan kokemusten edetessä myös käytännön näkökulmista, mutta ei mennä samalla lailla tilakohtaiselle tasolle kuin kokemusryhmissä.

Hallinnoimamme hankkeen yhteistyökumppanit ovat ProAgria Oulu, Länsi-Maito, Satamaito, Suomen Siipikarjaliitto ry, maatilayrittäjät. Rahoittaja on Euroopan maaseuturahasto, Satakunnan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Satakunta lautasella – Sikses parhaat maut

Satakunta lautasella – Sikses parhaat maut -hankkeen tavoitteena on nostaa satakuntalainen lähiruokaketju valtakunnan kärkeen uusien ilmastokestävien innovaatioiden sekä tuote- ja ruokaratkaisujen kehittäjänä. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä kanssamme Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Pyhäjärvi-instituutti. 

Vuonna 2022 olimme mukana ensimmäistä kertaa järjestettävillä Terve ruoka -messuilla Merikarvialla. Syyskuussa Satakunnan monipuolinen ruokaketju yrittäjineen oli esillä ja maistateltavissa eduskuntatalossa. Julkaisimme myös uudistuneen satakuntalaista ruokaketjua esille tuovan oppipelin. Oppipeli on hyödynnettävissä viestinnässä, opetuksessa ja ruokakasvatuksessa.

Laatumarja  - Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi

Lounais-Suomen alueella toimivassa ProAgria Länsi-Suomen ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä Laatumarja-hankkeessa jatkettiin marjanviljelyn kehittämistyötä sekä tilakokeina että tutkimusympäristössä Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipisteessä.

Lounais-Suomi tuottaa jo neljänneksen koko Suomen mansikoista ja pensasmustikankin kasvatuskäyrät ovat lähteneet jyrkkään nousuun. Alueella on tällä hetkellä lähes 300 marjatilaa, jotka ovat päässeet hyötymään hankkeesta.

Hankkeessa tuotiin uutta tutkimustietoa yrittäjien tarpeisiin. Erilaisilla tilakokeilla ja maaperäanalyyseilla viljelijät saivat tietoa siitä, miten heidän tilansa tuotantoa voisi tehostaa. Hankkeessa testattiin uusia tuotantotapoja ja tutkittiin myös uusia lajikkeita, joita tuotiin Kanadasta asti.

Hankkeessa saatiin uutta tietoa myös tunnelikasvatuksen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Lounais-Suomessa viljelijöillä on ollut vaikeuksia saada lupia kausitunneleihin, ja siksi hankkeessa lähdettiin etsimään työkaluja, joiden avulla tunnelit voi suunnitella niin, että lounaissuomalainen maalaismaisema säilyy mahdollisimman miellyttävänä.

Hankkeessa keskityttiin mansikoihin, vadelmiin, pensasmustikoihin ja herukoihin. Erityisesti pensasmustikan viljelyn lisääntyminen on ollut selkeästi hankkeen ansiota. Lisäksi hanke seurasi hunajamarjan eli marjasinikuusaman suosion kehittymistä.

Talouden tunnusluvut

Tuloslaskelma

ProAgria Länsi-Suomen yhteystiedot

Toimitusjohtaja

Sami Iltanen p. 040 835 2455

Toimialapäälliköt

Tuotanto: Satu Näykki, p. 043 825 1225

Johtaminen ja talous: Sanna Pitkänen, p. p. 050 525 2176

Tilipalvelut: Jaana Laaksonen, p. 044 486 3817

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja: Sanna Pitkänen p. 050 525 2176

Hankkeet: Maija Willman, p. 0500 323 136

Markkinointi ja viestintä: Emma Pikkarainen, p. 050 66470

Kaikki asiantuntijamme: www.proagria.fi/asiantuntijat

Toimisto

info.lansi@proagria.fi

Valtakunnallinen asiakaspalvelu

Palvelunumero 044 420 9000 (avoinna ma-to klo 9.00–16.00)