Vuosikertomus 2022

Meistä lyhyesti

ProAgria Itä-Suomi on Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon maakuntien ja Vaalan kunnan alueella maaseudun yrityksiä ja maatiloja palveleva asiantuntijaorganisaatio. Noin 113 asiantuntijamme tavoitteena on, että asiakkaamme saavat parhaan tuen liiketoimintansa kehittämiseen. Moniammatilliset tiimimme tuottavat luotettavat ratkaisut tuotantoon, talouteen ja johtamiseen sekä varmistavat asiakkaidemme yrityskokonaisuuden kokonaisvaltaisen kehittämisen sekä asiakkaille konkretisoituvan asiakashyödyn.

Yhdessä ProAgria Itä-Suomen kanssa toimiva Itä-Suomen Maa-ja kotitalousnaiset vastaa kotitalous- ja elintarvikeneuvonnasta sekä yritysten ja maisemanhoidon asiantuntijapalveluista.

Vuosi 2022 oli ProAgria Itä-Suomen 161 toimintavuosi.

Strategia ja toiminta-ajatus

Strategiamme

Strategiamme viitoittaa tietämme tulevaisuuteen ja teemme siinä rohkeita valintoja. Meille tärkeää on asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme.
Pystymme liittämään eri alojen huippuosaamisemme asiakkaidemme ympärille koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että etäpalveluissamme. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset.

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että olemme asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani, kestävästi kannattava ja vaikuttava aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö.
Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategian mukaisia valmennuksia.
#Onnistumme yhdessä

Arvomme

Tahdomme olla edelläkävijöitä
Arvostamme vastuullisuutta
Huolehdimme hyvinvoinnista
Toimimme riippumattomasti

Toimitusjohtajan katsaus

Koko henkilöstön sitoutuminen liiketoimintasuunnitelmatyöhön varmistaa muutosketteryyttämme

Vuosi aloitettiin liiketoimintasuunnitelmatyöllä tammikuun henkilöstöpäivillä osana toimintamme kehittämistä tämän hetken maatalouden rakennemuutos tilanteessa. Liiketoimintasuunnitelma varmistaa osaamisemme ja resurssiemme kehittymisen tulevaisuuden asiakastarpeiden mukaisesti. Liiketoimintasuunnitelmatyö on tärkeä ennakoivan suunnittelun väline, joka auttaa onnistumaan muuttuvassa tilanteessa. Samalla varmistamme myös investointikyvykkyyttämme. Tärkein investointikohteemme on henkilöstön osaaminen, hyvinvointi ja pysyvyys.  Tilanne näissä on jo hyvä, mutta haluamme varmistaa asiakashyötyä näihin panostamalla. Liiketoimintasuunnitelman laatimisessa on mukana koko henkilöstö.

Osana liiketoimintasuunnitelmatyötä teemme asiakkaille kokonaisvaltaisia toimenpideohjelmia, joissa asiakkaan tavoitteiden toteutumista tuetaan monipuolisella asiantuntijaosaamisella. Olemme saaneet jo toimenpideohjelmista asiakkailta positiivista palautetta. Asiakashyödyn toteutuminen ja konkretisointi sitouttaa sekä asiakasta että asiantuntijoita yhteistyöhön ja varmistaa asiakashyödyn toteutumista edelleen.

Vuoden alussa käynnistetyt muutosneuvottelut tuottivat n. 110 000 säästöt vuodelle ja olivat välttämätön elementti ylijäämäisen taloudellisen tuloksen varmistamisessa. Osa neuvotteluissa toteutettujen säästöjen vaikutuksesta tulee vasta vuoden 2023 aikana.

Vuoden 2021 loppupuolella maatalous ajautui poikkeuksellisen voimakkaaseen kustannuskriisiin. Tämän seurauksena yritysten väliset erot taloudellisessa tilanteessa kasvoivat merkittävästi. Osalla tiloista aikaansaatu tuotannon tehostaminen on jopa kompensoinut kustannustasojen nousua ja tulos on ollut vuoden 2022 osalta positiivinen.  Osalla yrityksistä haasteet ovat kuitenkin kasvaneet niin suuriksi, että yritystoiminnan jatkaminen voi olla vaarantunut. Maatalouden tukipaketit ovat olleet osalle yrityksistä välttämättömiä. Toimintaympäristön ja maataloustuotteiden markkina- ja hintatilanteiden voimakkaasti muuttuessa yrittäjät tarvitsevat yhä enemmän tukea ja asiantuntemusta yrityksen kasvuun, tuotannon prosesseihin ja johtamiseen, työnkäytön kehittämiseen sekä kone- ja laiteinvestointeihin liittyvissä asioissa.

Vuosi oli poikkeuksellinen johtoryhmätyöskentelyssä. Kahden johtoryhmän jäsenen sairastuminen kesällä vaikutti loppuvuoden esihenkilöresurssiin. Tänä poikkeusaikanakin on nähtävillä johtamisen prosesseihin tehty työ, joka varmisti palvelutoiminnan toteutumista poikkeuksellisessa johtamisen resurssitilanteessa. Organisaation uusien asioiden toimeenpanossa piti tehdä priorisointia. Liiketoimintasuunnitelmatyö eteni kuitenkin hyvin ja näkyi konkreettisesti jo niin asiakaspalautteissa kuin laskutuksen kehittymisessäkin.

ProAgria Itä-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2022 n. 6,7milj. euroa. Ohjelmakauden taitteesta johtuvaa hanketoiminnan vähenemistä kompensoi yli 200 000 eurolla kasvaneet palvelu- ja myyntituotot. Valtion määrärahat toimintaan olivat varsinaisen toiminnan tuotoista 14 %, hankeavustukset 15 % ja asiakaslaskutus 70 %. ProAgria Itä-Suomen tilikauden 2022 tulos oli 130 580 euroa ylijäämäinen. ProAgria Itä-Suomen tilinpäätös on ollut ylijäämäinen koko operatiivisen kolmen maakunnan alueella toimimisen ajan.

Toimitusjohtaja 1.1.-3.7.2022     4.7.-31.1.2023
Katri Kostamo                            Tuomo Rissanen

Hallituksen puheenjohtajan terveiset

Varautumista ja talouden kantokykyä koeteltiin maatilojen arjessa vuonna 2022

Helmikuun 24 päivänä vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi raakalaismaisesti naapurimaahansa Ukrainaan. Pitkään jatkunut rauhanaika Euroopassa järkkyi. Sodasta seurasi paljon taloudellisia vaikutuksia myös maataloudelle. Jo vuonna 2021 alkanut kustannusten nousu voimistui monien raaka-aineiden osalta heti sodan alettua, mm. raakaöljy, lannoitteet, valkuaisrehut jne. nousivat ennätys hintoihin. Useilla tiloilla nopea kustannusten nousu johti kassakriisiin, kun tuottajahinnat esim. maidon ja lihan osalta korjaantuivat vasta kesän ja syksyn myötä. Tilannetta pahensi jo vuonna 2021 alkanut kustannusten nousu joka oli ”syönyt” tilojen taloudellisen puskurit vähiin, jotta kustannusten nousu olisi voitu hallita omin keinoin. Tuottajahintojen paraneminen vuoden loppu puoliskolla paransi tilojen taloudellista kantokykyä ja myös valtiovalta tuli apuun kriisipaketin myötä. Valitettavasti 300 miljoona euron kriisipaketti kohdentui vain osittain ruoan tuotannossa oleville aktiivitiloille.

Vuoden 2022 tapahtumat toivat uutta ajateltavaa koko elintarvikeketjulle Suomen kriisiajan hallinnan ja varautumisen kannalta. Vaikka oli eletty maailman laajuisen pandemian vuosia, ei kotimaisen ruokaketjun tärkeyttä osattu oikealla tavalla arvostaa. Maaliskuussa vuonna 2022 elettiin tilanteessa jossa maassa ei ollut yhtään tonnia vapaata rehuviljaa. Se oli pelottava tilanne itsenäisen valtion elintarvikehuollon kannalta. Jos Itämeri olisi mennyt sodan seurauksena kiinni ja Suomi jäänyt ”saareksi”, olisi rehuteollisuuden raaka-aineiden saanti ja tämän seurauksena hyvin pian myös tilojen rehujen saanti vaarantunut. Toivon ja uskon että tästä on Suomen huoltovarmuuden kannalta otettu opiksi ja tulevaisuuden varalta varautumisen suunnitelmat ovat kestävämmällä pohjalla.

Itsenäinen maa tarvitsee elintarviketuotannon omavaraisuutta ja riittävää varautumista kriisiaikoihin, tätä ei sovi unohtaa hyvien vuosien aikana, eikä sitä pidä ulkoistaa kaupallisille toimijoille.

Vuosi 2022 oli haasteellista aikaa myös ProAgria Itä-Suomen asiantuntijoiden arjessa. Tilojen taloudellinen tilanne näkyi mm. erilaisten kustannusvertailujen ja talouden hallinnan työmäärissä. Myös viljelijöiden talousahdingosta johtunut pahaolo vaati asiantuntijoilta hyvää vuorovaikutustaitoa ja ”mukana elämistä ”tilojen arjessa. Talouden hallinnan suunnittelun tärkeys tilojen johtamisessa korostui. ”Vuosikello” suunnittelu on hyvä työkalu, oikea aikaisille ostoille ja myös myynneille esim. viljakaupassa. Tällä on iso merkitys tilojen taloudelliseen tulokseen. Näissä asiantuntijoiden apu on ollut jo isossa roolissa ja uskon että tämä tulee entistä tärkeämmäksi tulevaisuudessa.

Henkilöstön hyvä digi-osaaminen ja etätyöhön soveltuvat tekniikat ovat mahdollistaneet palvelujen sujuvan hoitamisen etänä yhä kasvavissa määrin. Etänä suoritettavien palvelujen ajan säästö, niin yrittäjiltä kun asiantuntijoiltakin on merkittävä ja näin myös kustannuksia säästyy. Myös fyysisille tapaamisille esimerkiksi navetta -ja kasvustokäynneille on edelleen asiantuntijoiden työssä tärkeä paikkansa ja näitä kohtaamisia asiakkaat arvostavat.

Juha Eskelinen

Vaikuttavuus

Asiantuntijatyön vaikuttavuus

Panostimme vuonna 2022 tiimimäiseen asiakastyöhön erityisesti maitosektorin asiakkaiden kanssa, ja asiakasyritysten tuotannon monipuolinen kehittäminen näkyy tuloksissa. Saimme tehdä tiivistä yhteistyötä monipuolisesti niin navetan prosesseissa kuin talouden hallinnassa sekä pellolla nurmentuotannon parissa.

Itä-Suomessa on vahvasti vahvasti toimintaansa kehittävä asiakasryhmä, joiden aiempiin vuosiin mahtuu merkittäviä investointeja. Näitä tiloja oli vuonna 2022 yhteensä 252 kpl. Vuodesta 2018 näiden maitoyritysten keskilehmäluku on noussut vuoteen 2022 mennessä 74:stä 86:een.

Maidontuotannon laajentaminen ja tuotostason nosto on tehty monipuolisesti prosesseja kehittämällä. ProAgrian moniammatillisen tiimin työllä voitiin tukea tätä, ja sen vaikuttavuus nähdään asiakkaalle muodostuvana konkreettisena hyötynä. Vaikeassakin talouden tilanteessa on onnistuttu tämän asiakasryhmän kanssa muodostumaan hyötyä keskimäärin n. 5 700 € / tila /vuosi lisätuottoina ja vastaavasti 9 500 €/tila /vuosi säästöinä. Vertailuryhmänä tässä oli kaikki Suomen yli 40 lehmän tuotosseurantakarjat.

Tämä on mahdollista, koska tuotantoa on saatu nostettua samalla kustannuksia alentaen. Yhdessä asiantuntijatiimin ja asiakkaan kanssa luotu hyöty palvelusta on siis yhteensä n. 84 lehmän lypsykarjassa keskimäärin 15 200 €. Tämä tarkoittaa yrittäjäpariskunnalle n. 4 €/h enemmän palkkaa jokaiselle tehdylle työtunnille. Tämän lisäksi kunnalle tai valtiolle on muodostunut lisää verotuloa noin 3 500 €/tila.

Vuoden 2022 aikana maatila-asiakkaillamme saatiin 107 investointisuunnittelua asiantuntijoidemme avustamana valmiiksi. Näihin investointeihin on haettu yli 5,48 M € avustusta ja investointikohteista 20:en on haettu korkotukilainaa yhteensä n. 3,6 M €.
Vuoden 2022 aikana olimme mukana suunnittelijana 22 toteutuneessa maatilan sukupolvenvaihdoksessa. Näihin on haettu n 670 000 € aloitusavustusta sekä korkotukilainaa tilan ostoon n. 3,4 M €.
Sukupolvenvaihdoksista 1 kpl toteutui Kainuussa, 2 kpl Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa 17 kpl. Olemme olleet mukana yli 50 valmiiksi saadussa muussa omistusjärjestelyssä ja lisäksi olemme tehneet yli 70 lisämaakauppa investointeja, yhtymien purkamisia ja perinnönjakoja maatiloille. 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten MKN yrityspalveluilla oli vuoden aikana kaiken kaikkiaan noin 650 yritysasiakasta yrityskohtaisessa neuvonnassa ja kehittämishankkeissa. Yrityspalveluidemme myötä yritykset saivat tukea investointilaskelmiin, kehittämiseen ja perustamistoimiin yli kahden miljoonan euron verran. Uusia yrityksiä syntyi neuvontamme tuloksena 17. Vahvistimme näin yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä ja asumismahdollisuuksien säilymistä myös syrjemmässä ja maaseudulla.

Työn vaikuttavuuden pitkäkestoisuudesta kertoo, että jo useita vuosia sitten ProYritys-hankkeissamme selvitetty ja pohjustettu teema julkistui kesällä -22 Kiteelle tapahtuvana pakastekuivausinvestointina, ensimmäisenä Suomessa.

Hygieniaosaamiskoulutuksia pidettiin erilaisille asiakasryhmille 9 kpl ja testitilaisuuksia 8 kpl, joihin osallistui 131 henkilöä. Kolme näistä koulutuksista toteutui Kainuussa suuntautuen ukrainalaisiin, eli pystyimme tällä tavalla vaikuttamaan vahvasti heidän työllistymisvalmiuksiinsa.

Tapahtumin ja mm. PopUp-myymäköiden kautta luotiin kohtaamispaikkoja tuottajille, jalostajille ja kuluttajille, ja saatiin lähiruoan ja paikallisen tuotannon ja ruokakulttuurin arvotusta tuotua esille. Erityisesti Pohjois-Savossa tehty pitkäjänteinen työ ruokatapahtumien ja ruokamatkailun kehittämiseksi ja ruokakulttuurin edistämiseksi sai tunnustusta. Pääsimme kahden eri kilpailun finaalistien joukkoon: RuokaSavo-hanke MaaseutuGaalaan yhtenä parhaista maaseuturahaston hankkeista Suomessa sekä ERG-kokonaisuus pohjoismaiseen EMBLA-kilpailuun

Maiseman- ja luonnonhoidon suunnitelmia, Neuvo-maastokäyntejä sekä erilaisia inventointeja ja kartoituksia tehtiin yhteensä 89 asiakkaalle, ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen tärkeää tavoitetta saatiin niiden kautta edistetyksi yhteensä 562 hehtaarilla. Erilaisissa koulutus- ym. tapahtumissa saatiin ympäristöasioita tunnetuksi lähes 1080 osallistujalle.

Asiantuntijatyön kehittäminen ja onnistumiset

Keräsimme aktiivisesti sekä asiakaspalautetta että kehittämisehdotuksia. Nämä ovat ProAgria Itä-Suomessa erittäin tärkeässä roolissa; ne ovat keino käynnistää muutoksia, mutta myös varmistaa muutosten eteneminen koko organisaatiossa. Palautteet myös kehittävät asiantuntijoiden itsetuntemusta, ja omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen helpottuu.

Palautetta kerättiin aktiivisesti asiakastilanteissa, ja lisäksi tehtiin asiakashaastatteluita eri asiakasryhmille.

Vuoden 2022 aikana kirjasimme palautteita yhteensä 585 kpl, joista:

Toiminnan korjaamiseen johtaneita palautteita 147 kpl:

• Kehittämisehdotuksia 79 kpl
• Asiakaspalautteita 68 kpl

Positiivisesta asiakaskokemuksesta ja onnistumisestamme kertovia palautteita saimme 356 kpl.

Kesken käsittelyn oli vuoden vaihteessa 82 kehitysehdotusta ja palautetta, mikä kertoo omalta osaltaan kehitystyömme laajuudesta ja asiakkaidemme sekä henkilöstömme sitoutumisesta toiminnan kehittämiseen.

Toimimme kansainvälisesti

Kansainvälinen toiminta maatalouden osalta pohjautui vuoden 2022 aikana pääosin erilaisiin opintomatkoihin hankkeiden tuella.

Erasmus- rahoituksen turvin käytiin tutustumassa maatalouden kehittämiseen Portugalissa (European Federation of Animal Sciencen järjestämä konferenssi), Irlannissa (Teagasc, maatilaomistajuus) ja Ruotsiin (Sveriges Landbruksuniversitet).

Verkostot maatilainvestointien voimaksi- hankkeessa järjestettiin opintomatka maitoyrittäjille Ruotsiin Göteborgin seudulle, kohteina monenlaisia maidontuotannon yrityksiä ja yritysten yhteistyötä.

Viljellään viisaasti hankkeen opintomatka suuntautui Borgebyn peltopäiville Ruotsiin kesäkuussa. Tilakohteilla vierailtiin sekä Ruotsissa että Tanskassa, joissa tutustuttiin hiilensidontaan, pellon vesitalouteen ja maanrakenteeseen.

Marjamaat 2 -hanke kävi syyskuun lopussa opintomatkalla Saksassa, ryhmä tutustui viiteen marjanviljelykohteeseen.

Pohjoismainen luomumaitotilojen asiantuntijoiden seminaari 13.-14.9. keräsi Kuopioon yhteensä 25 henkeä sekä kymmenkunta etäosallistujaa. Suomalaisten lisäksi osallistujia saapui Tanskasta, Ruotsista, Norjasta ja Latviasta tutustumaan paikalliseen luomumaidontuotantoon. Tapahtuman järjesti ProAgria Itä-Suomi Pohjois-Karjalan Maaseutusäätiön tuella.

Maa- ja kotitalousnaisten kansainvälinen toiminta

MKN-toiminnan kansainvälistyminen otti vuoden aikana uusia vahvoja askeleita mm. Erasmus+-tuella sekä Japani-yhteyksien kautta, mikä on tarkoittanut myös entistä vahvempaa verkottumista ja kumppanuuksia erityisesti Pohjois-Karjalassa.

Elintarvikeviennin aloitus Japaniin -pilottihanke käynnistyi joulukuussa 2022. Rahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto AKKE (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) ‑määräraha).

Pohjois-Karjalaan tuotteistettiin erityisesti tulevia kv. vierailuja silmällä pitäen 3-päiväinen kiertomatka, joka 15. – 17.10.22 sisälsi useita yrityskohtaamisia Ylä-Karjalan, Joensuun seudun ja Ilomantsin suunnalla. Testimatkaajina olivat Yukako Saito ja Kosuzu Ishizaka.

Kv. ERG-toiminta näkyi myös Pohjois-Karjalan liittymisenä tulevaan ERGSaimaa-juhlavuoteen 2024 (minkä taustalla on kv. IGCAT-organisaatio).

Pohjois-Savossa ERGKuopio-statukseen liittyen myös ERG Juhlavuosi-hankkeen viimeisessä toimintavuodessa on ollut paljon kv. elementtejä. Pohjois-Savon herkullisia helmiä valikoitui kilpailemaan kansainväliseen World Food Gift Challenge kilpailuun. Lignell&Piispasen FINNA alkoholiton lakkakuohu sekä Ilmatar Naturalin keski kesän hunaja sijoittuivat kymmenen parhaan joukkoon. Verkkosivusto Taste Savo sai tunnustusta parhaana portaalina.

Kansainvälinen, Interreg Europen rahoittama, EUREGA-hanke Pohjois-Savossa päättyi keväällä.

Myös ruokaneuvontaan liittyi kansainvälisyyttä, sillä pääsimme toteuttamaan Kainuussa Lions Club´n organisoiman kv. nuorisoleirin eurooppalaisille osallistujille marjanpoiminta- ja leivonta-aiheiset työpajat.

Kainuun ympäristöasiantuntija osallistui ProAgria Itä-Suomi kansainvälistyy Erasmus+-hankkeen kautta Ruotsin maatalousyliopiston kaksipäiväiselle metsälaidunkurssille ”Skogsbete i Uppland” ja tiedotti kurssin kokemuksista sisäisesti ja sidosryhmille.

Järjestötoiminnan kansainvälisyyteen liittyi saksalaisen LandFrauen-järjestön edustajien tapaaminen Kiteellä heinäkuussa.

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöämme

Toimihenkilöiden koulutus on toteutettu omana ja ProAgria Keskusten Liiton kautta järjestettynä koulutuksena. Ammatilliseen osaamisen koulutukseen käytettiin v. 2022 yhteensä n. 9538 tuntia 6 % työajasta, joka vastaa tavoitetasoa. Uusien toimihenkilöiden perehdyttämiseen käytettiin yhteensä 480 tunnin työpanos. Osaamisvastaavat käyttivät osaamisen kasvattamiseen koko henkilöstössä yhteensä 1510 tuntia.

Vuoden aikana liikkuminen ja tapaamiset vapautuivat korona-ajan jälkeen. Vaikka osaamisen kehittäminen tapahtuikin enimmäkseen verkkoympäristössä, myös kasvokkain tapahtuva oppiminen oli taas mahdollista. Vertaisoppimista hyödynnetään aktiivisesti ja se koetaankin usein parhaaksi tavaksi kasvattaa omaa asiantuntijaosaamista.

Kehitys- ja tavoitekeskustelut käytiin säännöllisesti koko henkilöstön kanssa ryhmänä sekä yksilökeskusteluina. Vuoden 2022 aikana käynnistynyt liiketoimintasuunnitelmatyö eteni ja vuoden 2023 aikana koko henkilöstön kehittymissuunnitelmat varmistavat osaamisen kehittymistä asiakasvaateiden mukaisesti.

Työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveystoimintaa organisoi ja kehittää työsuojelutoimikunta, joka laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman. Suunnitelmassa sovitaan henkilöstön työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä. Henkilöstöllä on käytössään omaehtoiseen työhyvinvointia edistäviin tarpeisiin Epassi-sovellus. Lisäksi järjestettiin erilaisia palveluryhmien yhteisiä sekä koko organisaatiolle suunnattuja tapahtumia.

Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 5,7 %. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Kolmen henkilön pidemmät sairaslomat vastaavat 1,2 %-yksikön osuutta. Vuoden 2022 aikana flunssien sairauspoissaolot pidentyivät, joka oli valtakunnallisestikin nähty trendi korona-aikaan liittyen. Korona- aikaan sairauspoissaolot vähenivät ihmisten vähäisten konktaktien vuoksi ja liikkumisen vapauduttua on sairastuvuus kasvanut. Korona aiheutti normaalia flunssia pidempiä sairauslomia.

ESR-rahoitteinen Maakuntarajat ylittävä ProAgria Itä-Suomi -hanke toteutti vuoden 2022 aikana 30 koulutustilaisuutta ja niissä oli 279 osallistujaa ProAgrian / MKN:n henkilöstöstä sekä luottamushenkilöistä. Vuoden koulutusaiheita olivat mm. ryhmätyönohjaukset tiimeille ja osaamisvastaaville valmentava johtaminen.

Vuoden proagrialaiset

Haemme vuosittain keskuudestamme henkilöä / henkilöitä, joka toimintatavallaan ovat tehnyt arvokasta työtä koko työyhteisömme eteen.

Valittava henkilö on mielestämme

• positiivinen
• yhteistyökykyinen
• innostava
• työkavereita kannustava ja motivoiva henkilö
• hän omistaa uudistavan ja kehittävä työotteen

Vuoden 2022 proagrialaisiksi nimettiin kasvintuotannon asiantuntija Suvi Myller Pohjois-Karjalasta ja kasvintuotannon asiantuntija Roni Riekki Pohjois-Savosta.

Palvelumme

Johtaminen ja talous

Yrityksen strategia, tuotanto, talous ja johtaminen muodostavat kokonaisuuden, jonka tulee olla tasapainossa jokaisessa maatalousyrityksessä. Tuotannosta on tunnistettava prosessien pullonkaulat ja osattava tehdä tarvittavat toimenpiteet työn sujuvoittamiseksi tai tuotannon tehostamiseksi. Hallitusta kokonaisuudesta syntyy taloudellista tulosta.

Talousosaaminen ja talouden johtaminen ovat tärkein kulmakivi. Johtaminen on on kokonaisuuden hallintaa; se sisältää strategian, työhyvinvoinnin, motivaation, jaksamisen ja arjen prosessien sujuvan hallinnan. Tasapainoisessa, hyvin johdetussa maatilayrityksessä tavoitteet on määritelty selkeästi, työntekijät ja yrittäjät ovat hyvinvoivia, jaksavia ja motivoituneita ja yritys tekee voittoa.

Selkeät tavoitteet ohjaavat yrityksen toimintaa, ja ne mahdollistavat onnistumisen ja myös työhyvinvoinnin toteutumisen. Esimerkiksi töiden vuosikellon avulla pystytään suunnittelemaan yrityksen vuoden kiertoa ja se auttaa ennakoimaan sekä varaamaan aikaa sekä toistuviin töihin että varautumaan yllätyksiin. Vuosikelloon asetetut tavoitteet ja suunnitelma voidaan viedä käytäntöön viikkopalavereissa valkotaulun äärellä. Nämä arjen johtamiseen liittyvät työkalut kuten valkotaulun käyttö, viikkopalaveri ja standardityöohjeet kiinnostivat vuonna 2022.

Käytössämme on runsaasti erilaisia työkaluja johtamiseen, mutta johtamispalvelumme sisältävät runsaasti myös yrittäjän/yrittäjien sparraamista.

Talousasiantuntijapalvelut ja Tilitoimisto

ProAgria Itä-Suomessa MVL- ja EVL- veroasiakkaiden määrä kasvoi 2022 edelliseen vuoteen verrattuna 34 asiakkaalla. Vuoden lopussa asiakkaita oli 1308 kpl. Perheviljelmä- ja osakeyhtiömaatiloilla on entistä suurempi kiinnostus sähköiseen tilipalveluun. ProAgria Itä-Suomella on tarjota sähköiset mallit kaikille maatiloille. Osalle asiakkaista vaihdoimme palkanlaskentaohjelmiston vuoden 2022 aikana.

Maidontuotannon osalta uusien investointien suunnittelu alkoi taas olla mahdollista. Maitosuomen tuottajille sopimusmääriä lisättiin siten, että se enää vain harvoin oli tuotannon kehittämisen este. Lisäksi uusiin investointeihin, mikäli suunnitelma oli hyvä, voitiin myöntää lisää sopimusmäärää.

Kustannuskriisin takia oli kiinnostusta uuden rakentamiseen kuitenkin vain vähän. Vuoden 2022 taloudelliset tulokset maatiloilla vaihtelivat paljon. Maidon ja lihan hinta nousi viiveellä suhteessa kustannusten nousuun. Osa asiakkaistamme pystyi kompensoimaan nousseet kustannukset ja tulokset olivat jopa parempia kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2022 pohjalta voidaankin todeta entistä tärkeämmäksi, että yrityksen tulokset ovat monipuolisesti hyvät. Niitä tulee tavoitella johtamisessa, kasvintuotannossa, maidontuotannossa, taloudenpidossa ja hiiliviljelyssä.

Kainuun Ely-keskus teki vuonna 2022 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2021): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 8 kpl (0 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 0 kpl (0 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset, alkutuotannon koronatuki 29 kpl (28 kpl), salaojitushakemuksia 3 kpl (2 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 3 hakijalle (3 kpl).

Pohjois-Savon Ely-keskus teki vuonna 2022 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2021): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 13 kpl (18 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 3 kpl (4 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset 159 kpl (147 kpl), salaojitushakemuksia 23 kpl (35 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 22 hakijalle (14 kpl).

Pohjois-Karjalan Ely-keskus teki vuonna 2022 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2021): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 1 kpl (5 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 1 kpl (2 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset 70 kpl (41 kpl), salaojitushakemuksia 12 kpl (18 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 2 hakijalle (17 kpl).

Verkostot maatilainvestointien voimaksi- hankkeessa Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella haettiin edelleen keinoja ja edellytyksiä onnistuvien investointien toteuttamiseksi yhdessä hankkeen yhteistyötahojen kanssa. Syyskuussa toteutettiin myös opintomatka Ruotsiin.

Asiakaslähtöinen omistajanvaihdos- hankkeessa vuoden 2022 aikana toteutettiin webinaareja, tuotettiin Youtube- yrittäjätarinoita ja valmisteltiin Maaseutuammattiin- yhdistyksen perustaminen Pohjois-Karjalaan ja panostettiin peruskouluyhteistyöhön.

Kotieläintuotanto

Maidontuotannon palvelut

Menestyvän maidontuotantotilan johtaminen ja kehittäminen perustuu luotettavaan, kattavaan ja ajantasaiseen tietoon omasta karjasta. Tuotosseurannan ja ProAgrian seuranta-, suunnittelu- ja kehittämispalvelujen kautta saatu tieto ja vertailutieto toisilta tiloilta on arvokas työkalu tilan kehittämisessä. Tuotosseurantatieto on pohja jalostukselle ja sitä hyödyntävät myös monet sidosryhmät, mm. eläinlääkärit.

ProAgria Itä-Suomen alueella 779 karjaa osallistui tuotosseurantaan vuonna 2022. Tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 42 853 lehmää, mikä on 83,9 % alueen kaikista lehmistä. ProAgria Itä-Suomen tuotosseurantatilojen keskimääräinen lehmämäärä nousi 55 lehmään, mikä on hieman alle koko maan keskiarvon 56,3 lehmää. Vuonna 2022 koko maan tuotosseurantalehmistä oli holsteineja 58,4 % ja ayrshirejä 39,4 %.

ProAgria Itä-Suomen tuotosseurantakarjojen keskituotos oli 10 170 kg vuonna 2022. Maidossa oli keskimäärin 4,39 % rasvaa ja 3,60 % valkuaista. Keskimääräinen solupitoisuus oli 167 kpl /100 ml. Energiakorjattu maitomäärä (EKM) oli 10 874 kg, missä on kasvua edelliseen vuoteen 43 kg. Koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 10 030 kg ja 10 694 kg EKM.

Keskimääräinen kaikkien tuotosseurantalehmien elinikäistuotos vuonna 2022 oli 24 288 kiloa ja poistettujen lehmien 32 349 kg. Kymmenessä vuodessa itäsuomalaisten tuotosseurantalehmien EKM-tuotos kg/elinpäivä on kasvanut 12,6 kilosta 16 kiloon.

Suomalaisten tuotosseurantalehmien maidosta 55 % lypsettiin automaattilypsyllä. Karjoista 31,6 % lypsi robotilla ja kaikista lehmistä 52,4 % lypsettiin robotilla.

Itä-Suomen tuotosseurantatiloista 21 kpl oli luomumaidontuotannossa vuonna 2022. Luomumaitotiloilla oli keskimäärin 76 lehmää, joiden keskituotos oli 9 265 kg ja EKM 9 666 kg.

Palvelut maitotiloille

Tuotosseurannan tulosten ja karjahavaintojen pohjalta toteutettava Karjatsekki- palvelu on tärkeä osa maitotilojen palveluja. Karjatsekillä tuotosseurantatieto jalostuu maitotilan käyttöön toiminnan ja toimintatapojen arvioinnissa ja kehittämisessä.

Vuoden 2022 Ruokinnan ohjaus -palveluihin toi haasteita etenkin lannoitteiden, sähkön ja rehujen hintojen voimakas kasvu. Onneksi maidon hinta kehittyi positiiviseen suuntaan. Karjakompassi-suunnittelu osoitti käyttökelpoisuutensa ruokinnan ja sen taloudellisuuden optimoinnissa hintojen muuttuessa nopeasti. Lypsylehmien ruokintasuunnitelmia tehtiin vuonna 2022 yhteensä 3 753 kpl 586 asiakastilalle. Tuotosseurantatilat teettivät keskimäärin 5 rehuanalyysiä/tila/vuosi. Viidennes tiloista lähetti rehunäytteen analysoitavaksi useammin kuin kerran kuukaudessa.

Neuvo Tuotantoeläimet-palvelua tehtiin 481 kotieläintilalle. Neuvo -palveluna tehtiin mm. Täsmäpalveluja, jotka keskittyvät tilan ja asiantuntijan kanssa yhdessä määriteltyihin kehittämiskohteisiin. Täsmäpalveluiden aiheet pureutuvat maidon tuotannon kannalta kriittisiin aiheisiin ja vaiheisiin, esimerkiksi vasikka- ja hiehovaihe, siirtymäkausi, säilörehun laatu, seosrehuruokinnan toimivuus, sorkkaterveys, ruokinta- ja lypsyteknologian tehokas hyödyntäminen. Myös eläinten hyvinvointikorvauksen hakuun liittyviä asiantuntijapalveluja tehtiin myös vuonna 2022.

Vuonna 2021 aloitettua Maitotilojen Kehitysohjelma-palvelua jatkettiin vuonna 2022. Palvelua tarjottiin aluksi automaattilypsytiloille. Hyvien kokemusten ja palautteen siivittämänä palvelun tarjontaa laajennettiin kaiken tyyppisille tiloille.

Kehitysohjelma on tilan tarpeisiin ja tavoitteisiin perustuva toimintasuunnitelma, jonka toteutumista varmistetaan tilanväen kanssa aktiivisesti toimivan moniammatillisen asiantuntijatiimin voimin.

Mainio Maitotila ja Mainio Maitotila Kainuu

Mainio Maitotila-hankkeen toimintaa jatkettiin vuoden 2022 aikana Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Hankkeen toimintaa vuonna 2022

Mainio Maitotila Kainuu-hankkeen osalta toiminta alkoi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajakunnissa syksyn 2022 alussa. 

Kasvintuotanto

Itä-Suomen alueella tehtiin viljelysuunnitelmia yhteensä 1350:lle viljelijälle Minun maatilani -ohjelmistolla ja tukihakemuksia 1855 viljelijälle. Vuotuisen viljelysuunnittelun yhteydessä tehtiin myös kattavia viljelyn kehittämissuunnitelmia. Viljelyn kehittämisohjelmassa selvitetään tilakohtaisesti viljelyn nykytilanne ja tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet ja sovitaan tulosten seuranta. Myös vaikutukset maaperän hiilivarantoon voidaan huomioida ja tehdä uudistavan viljelyn suunnitelma.

Ilmastonmuutoksen ja sään ääriolosuhteiden lisääntyessä uusille alueille leviää uusia rikkakasveja, tuholaisia ja tauteja, mutta toisaalta viljeltävä kasvivalikoima laajenee vähitellen pidemmän kasvukauden lajeilla ja lajikkeilla. Viljelyssä oli aiempaa enemmän yksivuotisia valkuaiskasveja kuten hernettä sekä öljykasveja. Meillä uutena ilmiönä oli syksyllä ilmaantunut rapsipistiäinen, joka tuhosi suuria alueita syysöljykasvialaa. Muutoin kasvitauteja, tuholaisia ja ravinnepuutoksia oli nähtävissä kuten tavanomaisena kesänä.
Kasvinsuojeluruiskuja testattiin yhteensä 266 kpl. Asiantuntijoitamme toimi myös Ruokaviraston valtuuttamina siemenviljelysten tarkastajina, luomutuotannon tarkastajina sekä siemenpakkaamojen näytteenottajina reilun yhden henkilötyövuoden verran.

Ympäristö -neuvoa toteutettiin alueellamme 791:lle asiakkaalle ja kasvinsuojelua 55:lle asiakkaalle. Ympäristö -neuvonnan kasvua oli edelliseen vuoteen nähden 67%. 

Vuonna 2021 lanseerattua ajoneuvovaakaus -palvelua tehtiin v. 2022 44:lle maatilalle. Koneyhdistelmien ja kuormien painojen lisäksi mitattiin rengaspaineita ja annettiin suosituksia, millaisilla rengasvalinnoilla ja -paineilla missäkin työvaiheessa ja työkoneilla voi vaikuttaa maan tiivistämisriskin pienentämiseen. Ympäristö-neuvo mahdollisti myös kasvustohavaintokäynnit, joilla selvitettiin nurmien tiheyttä ja lajikoostumusta, viljojen ravinnetilaa ja kasvitauteja sekä maan kasvukuntoa.

Viljellään viisaasti -hankkeessa Vuonna 2022 tehtyjä lajikekokeita.
Viljellään viisaasti -hanke valittiin Pohjois-Karjalan Ely-Keskuksen vuosina 2014-2022 rahoittamista 120 kehittämishankkeesta 4 parhaan joukkoon esimerkkinä hyvistä hankkeista. Hankkeessa on tehty havaintokokeita liittyen kestävään viljelyyn ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Hankkeen pienryhmissä on käyty läpi mm. hiiliviljelyä, maan kasvukuntoa ja pellon vesitaloutta. Hankkeen keskeinen teema on ollut neuvonnan, tutkimuksen ja viljelijöiden välisen yhteistyön kehittäminen ja siinä on onnistuttu hyvin

Asiantuntijamme osallistuivat Tuotantovarmuutta nurmesta – VarmaNurmi- hankkeen toteutukseen. Hanke päättyi keväällä 2022.

Keväällä 2022 nurmentuotannon kehittäminen jatkui Kestävyyttä nurmesta- hankkeessa.

Muutokset toimintaympäristössä 2022

Toimintaympäristössä tapahtui vuonna 2022 merkittäviä muutoksia, koska Venäjä aloitti sodan Ukrainaan. Syksyllä 2021 alkanut lannoitteiden hinnan nousu otti spurtin ylöspäin ja samalla lannoitteiden saatavuus heikkeni. Sodan vaikutuksena alkoi myös energiakriisi sekä yleinen kustannusten nousu. Syksyllä 2022 tuottajahinnat nousivat jonkin verran kompensoimaan kustannusten nousua.

Ilmastonmuutoksen eteneminen lisää vuosi vuodelta muutoksia viljelyyn, ja IPCC:n uusimpien ilmastoraporttien mukaan muutoksia tarvitaan. Haasteisiin varautumisessa havaittiin tilakohtaista vaihtelua. Viljelynsuunnittelussa paneuduttiin erityisesti lannoituksen tarkentamiseen, uusiin lannoitevaihtoehtoihin sekä typensitojakasvien hyödyntämiseen.

Viljelijöiden jaksaminen on aiheuttanut huolta ja niihin on reagoitu tekemällä yhteistyötä Melan Välitä viljelijästä -hankkeen kanssa.

Kasvukausi 2022

Yleisesti kasvukausi 2022 oli lämpimämpi ja sateisempi kuin edeltävä kesä. Säilörehu- ja viljasadot olivat sekä määrällisesti että laadullisesti keskimääräisiä tai jopa hyviä. Alueittaista ja tilakohtaista vaihtelua toi paikalliset sääolot, kuten rankkasateet ja tuuliset myrskypäivät.

Hanhivahingot olivat vuonna 2022 Pohjois-Karjalassa suuremmat kuin koskaan. Pahimmilla vahinkoalueilla Keski-Karjalassa luomunurmien kevätsato jäi alle puoleen normaalista ja tavanomaisillakin tiloilla alle normaalin. Syysmuutossa hanhet tulivat pidemmällä aikavälillä levittäytyen laajemmalle, myös Savoon saakka. Näin syksyn vahinkoalat levittäytyivät laajemmalle ja tilakohtaisia syystuhoja ei koettu niin suuriksi. 

Puutarha

Vuosi 2022 oli Itä-Suomessa tavanomaista hieman lämpimämpi. Elokuu oli Joensuun seudulla lämpimin 60:een vuoteen. Koko kasvukauden tehoisa lämpösumma oli kuitenkin reilu sata astetta matalampi kuin edellisvuonna: Joensuussa 1405 astetta ja Kuopiossa 1383 astetta.

Kevättalvella lunta oli runsaasti, lähes metri koko alueella,  Ilomantsin Naarvassa lunta oli enimmillään helmikuussa 1,2 metriä. Marjakasvit talvehtivat hyvin. Halloja ei avomaan marjakasvien kukintavaiheessa juurikaan esiintynyt, muutamia kylmiä öitä lukuun ottamatta.

Kaikki kesäkuukaudet, varsinkin elokuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Kesäkuun alku oli tavanomainen, mutta lämpeni hellelukemiin juhannuksen aikoihin. Heinäkuussa satoi runsaasti, ja se oli kuudenkymmenen vuoden jakson kolmanneksi sateisin heinäkuu.

Tämä oli jo toinen kesä peräkkäin, kun lämmin ja osin sateinen sää heikensi mansikoiden laatua, erityisesti Polkan - muut lajikkeet pärjäsivät paremmin. Marjamarkkinoilla oli ajoittain ruuhkaa.

Ukrainan sodan takia poimijoista oli pulaa, eikä kaikkea satoa ennätetty kerätä riittävän nopealla kierrolla, kun helle kypsytti marjat nopeasti. Kesä 2022 oli jo kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin sopivan kausityövoiman saatavuus oli hyvin hankalaa.

Vadelmakasvustot avomaalla olivat huonossa kunnossa talven jälkeen. Edellisen kesän kuivuus aiheutti, että satoversoja oli vähän ja ne jäivät lyhyiksi. Lisäksi luminen talvi katkoi osan satoversoista. Sato oli tunneleissa hyvä, mutta avomaalla huono. Vadelman avomaan viljelypinta-ala pienenee koko ajan, kun tunnelituotantoa on tullut korvaamaan ja varmistamaan sadontuottoa. Vadelman kysyntä oli hyvä.

Herukoiden kukinta-aikaan sattui lämmin jakso, joka lyhensi kukinta-aikaa, pölyttyminen ei täysin onnistunut, mikä pienensi satoa. Punaherukan satotaso muodostui paremmaksi kuin mustaherukalla, joka oli välttävä/tyydyttävä. Tila- ja lohkokohtaiset erot olivat suuria.

Asiakkaina vuonna 2022 puutarhatiloja oli noin 160. Tukihaussa avustettiin 152 asiakasta, talouden hallinnassa 63 asiakasta, viljelyn suunnittelussa ja kehittämisessä 33 asiakasta, johtamiseen ja omistajanvaihdokseen liittyvissä asioissa 12 asiakasyritystä.

ProAgrian hallinnoima Marjamaat 2-hanke toimi vuoden 2022 aikana. Hankkeessa tehtiin kokeiluja tehtiin musta-, viher- ja valkoherukoiden lajikkeista yhteensä 16 tilalla (10 PK ja 6 KS). Havaintoja tehtiin vuosina 2021 ja 2022.  Lajikekokeiluiden yhteenveto. Kokeilut tehtiin yhteistyössä KM Peltomarjat osuuskunnan ja Ilomantsin marjaosuuskunnan kanssa.

Hankkeen vuosi 2022

• Tilaisuuksissa oli osallistujia 243 osallistumiskertaa, 10 tilaisuutta vaihtelevin aihein.
• Hanke oli mukana vaikuttamassa 17 uuden marjayrityksen perustamiseen
• Hankkeessa oli mukana 94 yritystä Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen alueilla.

Vuosien 2015 – 2022 aikana marjantuotantoala on kasvanut Pohjois-Karjalassa 34%, joka vastaa 255 hehtaaria. Eniten pinta-ala on noussut mustaherukalla ja mansikalla. Verottomilla viljelijähinnoilla laskettuna tämä tarkoittaa 2,7 miljoonan euron lisätuloa maakuntaan.

Marjamaat 2 -hanke valittiin Pohjois-Karjalan Ely-Keskuksen vuosina 2014-2022 rahoittamista 120 kehittämishankkeesta 4 parhaan joukkoon esimerkkinä hyvistä hankkeista. Perusteena hankkeen tuloksellisuus; P-K:n maaseutusuunnitelmassa tavoitteena oli marjanviljelypinta-alan kasvu 20 prosentilla.
Lisäksi ProAgria Itä-Suomen puutarha-asiantuntijat ovat olleet aktiivisesti mukana Luonnonvarakeskuksen Drosophila suzukii- ja Hortihubi- yhteistyöhankkeissa.

Taulukko:  Kokonaisviljelypinta-alat vuonna 2022 ProAgria Itä-Suomen alueella sekä osuudet koko Suomen ja Itä-Suomen viljelyalasta.
Lähde Pohjois-Savon Ely -keskus tukihakutilastot.

Luomu

Vuonna 2022 ProAgria Itä-Suomen alueella toimi 770 luomumaatilaa. Määrään on laskettu sekä luomussa jo olevat että siirtymävaiheen tilat. Kokonaan uusia luomutiloja ilmoittautui alueellamme valvontaan 19 kpl. Luomun kokonaisala, osuus alueen peltoalasta ja tilakoko vuonna 2021 ilmenee oheisesta taulukosta.

Luomuvalvonnan pinta-ala lisääntyi hieman vuonna 2022 Pohjois-Savon ja Kainuun alueella, mutta väheni hieman Pohjois-Karjalassa. Muutokset olivat kuitenkin viime vuosien malliin varsin maltillisia.

Itä-Suomen alueen luomutuotanto on monimuotoista. Luomueläintiloilla on eniten emolehmiä, mutta myös lypsylehmiä ja lampaita, sekä jonkin verran myös sikoja, kanoja ja mehiläisiä.

Luomupeltoalasta suurin osa on rehuntuotannossa, minkä lisäksi tuotetaan erilaisia viljoja ja palkoviljoja. Puutarhakasveja, mustaherukkaa, mansikkaa ja muita marjoja tuotetaan alueella jonkin verran, mutta luomupuutarhatuotannolle olisi enemmänkin kysyntää. Luomusiementuotantoa Itä-Suomessa on kohtalaisesti, ja alueemme siemenpakkaamot tarvitsisivat vielä lisää sopimustuottajia.

Luomuperuskurssit antavat monipuolisen läpileikkauksen luomuviljelystä ja sen mahdollisuuksista. Kursseilta saa vinkkejä luomutuotantoon, tavanomaisen viljelyn kehittämiseen, maan kasvukunnon parantamiseen ja tuotantokustannusten alentamiseen.
Itä-Suomen alueella vuonna 2022 toteutettiin 2 kasvikurssia ja 2 kotieläinkurssia. Näistä osa järjestettiin yhteistyössä maatalousalan oppilaitosten kanssa, jolloin alan opiskelijoille tarjoutui myös mahdollisuus perehtyä luomun perusteisiin. Kurssit toteutettiin etä- tai hybridikoulutuksena, jolloin kurssille oli mahdollista osallistua myös kotoa käsin.

Luomutuotannon kasvinsuojeluun, luomusuunnitelmiin, luomuun siirtymisen suunnitelmiin, luomueläinten hoitoon tai muutoin luomuun liittyviä Neuvo 2020 -palveluita toteutettiin vuonna 2022 suurimmalle osalle luomuasiakkaista.

Pohjoismainen luomumaitotilojen asiantuntijoiden seminaari 13.-14.9. keräsi Kuopioon yhteensä 25 henkeä sekä kymmenkunta etäosallistujaa. Suomalaisten lisäksi osallistujia saapui Tanskasta, Ruotsista, Norjasta ja Latviasta tutustumaan paikalliseen luomumaidontuotantoon. Tapahtuman järjesti ProAgria Itä-Suomi Pohjois-Karjalan Maataloussäätiön tuella.

Maa- ja kotitalousnaiset

MKN Itä-Suomen toiminta pohjautui järjestön brändistrategiaan ja sen teemoihin: suomalaisen ruoan sankaritarinat, ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja Suomi kutsuu kylään. Onnistuimme tavoittamaan paljon eri-ikäisiä kuluttajia ja yrittäjiä. Heitä rohkaistiin pieniin ja suuriin tekoihin sekä itäsuomalaisen maaseudun elinvoimaisuuden, yhteisöllisyyden että yhteisen ympäristömme, luonnon hyväksi. Esimerkiksi luonnontuotteet, lähituotanto, omavaraisuus ja paikkariippumattomuus olivat vahvoja vuoden teemoja.

OKM-tuella toteutettuja kampanjoita, tapahtumia tai koulutuksia oli yhteensä 124, joissa neuvonnan kohteena oli yhteensä 3 964 osallistujaa. Ruokakursseja pidettiin runsaasti; valtionavullista ruoka- ja ravitsemusneuvontaa toteutettiin yhteensä 37 kurssilla tai luennolla yhteensä 562 henkilölle. Ne ovat lisänneet ruokaan liittyvää osaamista, yhteisöllisyyttä ja mielen hyvinvointia. Kun kursseista yli kolmannes kiinnittyi terveelliseen, kasvispainotteiseen ruokaan, niillä ollut terveysvaikutuksia. Samalla toiminta on ollut ilmastokestävää.

Luonnon monimuotoisuutta edistettiin hoitosuunnitelmilla ja -toimenpiteillä viljelijäasiakkaiden kanssa. Kuntia, yhdistyksiä ja suurta yleisöä – myös nuoria – lähestyttiin ja lisättiin tietoisuutta ympäristöstä ja myös kestävästä kotieläintaloudesta mm. luonnonlaiduntapahtumin, maisemakävelyin ja vieraslajitorjunnalla. PopUp- myymäläkokeilut Pohjois-Savossa toivat näkyvyyttä.

Muulla kuin OKM:n rahoituksella järjestettiin 194 kampanja-, koulutus- tai työpajatilaisuutta, ja ne tavoittivat 11 349 osallistujaa. Asiakkuuksia joko asiakasmaksujen tai Neuvon kautta oli yhteensä 289 asiakkaalle. Lisäksi hankkeisiin tai yritysverkostoihimme kuului noin 360 yritystä. Toteutimme myös eri sidosryhmille asiantuntijakokonaisuuksia matkailuun, vesistöihin sekä luonnontuotealaan liittyen.

MKN yrityspalveluilta ja hankkeilta yritykset saivat tukea laskelmin ja suunnitelmin; uusia yrityksiä syntyi 17 ja vaikutimme investointien ja muun kehittämisen syntymiseen yrityksissä noin 2,1 miljoonan euron edestä. Myös yrittäjien osaaminen vahvistui. Harvaan asutetun maaseudun yritysten vetovoiman ja kehittämisen tueksi (mm. matkailureitit) aloitimme kaksi uutta hanketta, joissa hyödynnetään paikallisuutta kestävästi. Kansainvälistyminen otti vuoden aikana uusia vahvoja askeleita mm. Erasmus+-tuella sekä Japani-yhteyksien kautta, mikä on tarkoittanut myös entistä vahvempaa verkottumista ja kumppanuuksia.

Tahtotila näkyä ja kuulua sekä markkinoida palveluitamme näkyi mm. uutena perustettuna LinkedIn-tilinä.

Yrityspalvelut

Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten MKN yrityspalveluiden myötä yritykset saivat tukea mm. investointilaskelmiin, kehittämiseen ja perustamistoimiin.

Asiakkuuksia joko asiakasmaksujen tai Neuvon kautta oli yhteensä 178 yritysasiakkaalle, ja lisäksi hankkeisiin tai yritysverkostoihimme kuului reilut 450 yritystä. Toimintatavaksi vakiintui etenkin isoissa toimeksiannoissa tiimityö yli maakuntarajojen. Yrityspalveluiden ja yrittäjyyden kehittämishankkeiden sisältöön noussut näkökulma toimialat ylittävistä liiketoimintamahdollisuuksista oli leimallista vuodelle 2022.

MKN yrityspalveluiden yksi ominainen piirre Itä-Suomessa ovat elintarvike- ja ruokamatkailutoimialan yritysverkostot, joita kehitettiin vahvasti vuonna 2022. Alkuaskeleitaan ottavan Taste Savo -yritysverkoston osalta pidettiin myös kick off -webinaari syksyllä. Yli 30 vuotta jo toimineen Karelia á la Carte -verkoston kehittämistä Pohjois-Karjalassa edistettiin määrätietoisesti osana myös tulevan ERGSaimaa-vuoden 2024 teemoja. Kainuussa tuotettu -merkin kriteeristöä uudistettiin ja laajennettiin myös esim. luonnonkosmetiikkaan.

Myös MKN yrityspalveluiden antamat tunnustukset: Maistuva Maaseutu-yritykset ja Karelia á la Carte -yritys - huomioitiin julkisuudessa hyvin, ja saimme nostaa esiin maaseutua ja maaseudun sankareita.

MKN hanketoiminta

Suomalaisen ruuan sankaritarinat -aiheiset MKN-hankkeet:

Myllytoimialaselvityksen myötä syntyi Pohjois-Karjalan viljatuotteiden yhteismarkkinointi -yritysryhmähanke, jossa kehitetään pohjoiskarjalaista viljatuoteperhettä ja brändiä. 

European Region of Gastronomy -juhlavuoden osana monipuolistettiin Kuopion alueen ja Pohjois-Savon ruokatarjontaa tapahtumissa, kasvatettiin elintarvike- ja matkailualan yritysten osaamista ja verkostoitumista palveluiden tuottajina. 

Gastronominen silta maailmalle – yritysryhmähankkeessa edistettiin elintarvikealan vientiponnisteluja.  

Kantri-Sampo- hankkeen kautta ulotettiin asiantuntijatukea elintarvike- ja luonnontuotealan yrityksille Kainuussa. 

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta -aiheiset MKN-hankkeet: 

Ylimaakunnallinen ProYritys Itä-Suomi -hanke kohdistui yritysneuvontaan yli toimialarajojen sekä evl-yrityksissä että maatilojen sivuelinkeinoina sekä yritysryhmähankkeiden kokoamiseen. 

Tulevaisuutta luonnontuotteista -hankkeessa järjestettiin mm. poimijavalmennusta ja sieninäyttely.

Yhteinen ympäristö - elinvoimaa ympäristöstä -hankkeessa nostettiin esille ympäristöyrittäjyyttä. 

KantriKestävä-hankkeessa luotiin uusia kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia ruokaketjusta ja luonnosta. 

Via Karelia – Vastuullista ruokamatkailua verkostoituen -hankkeessa tavoiteltiin entistä tunnetumpaa, vetovoimaisempaa ja vastuullisempaa reitistöä kehittämällä yritysten ja toimijoiden palvelu- ja vastuullisuusosaamista. 

Monimuotoinen luonto -aiheiset MKN-hankkeet:

Melalahden vesistökunnostusselvitys -hankkeessa toteutettiin Melalahden venesataman niittonäytös ja infotilaisuus vesistökunnostuksista (n. 50 osallistujaa). 

Suomi kutsuu kylään -aiheiset MKN-hankkeet:

Ihastu ja hyödy kulttuuriympäristöistä -hanke (IHKU) käynnistyi mm. tiedotustoimenpiteiden osalta. 

EuReGa-hankkeen toimintasuunnitelmaan liittyi viimeisenä vuotena mm. Stakeholder-webinaari. 

Sisältöä kulinaristille kulttuurista (KULKU) -hankkeessa koulutettiin osallistujia mm. kumppanuus-, myynti- ja markkinointiprosessien kehittämiseen, saunaelämyksien tuotteistamiseen, virtuaaliopastamiseen, matkanjärjestäjien vastaanottamiseen sekä matkailun esteettömyyteen ja inklusiivisuuteen. 

Green Care laatukäsikirja -yritysryhmähankkeessa edistettiin 10 pohjoissavolaisen Green Care yrityksen laatukäsikirjan tekoa, jotta nämä voisivat saada laatumerkin toiminnalleen. 

Lähiruokaretki-hankkeessa vahvistettiin Liperin ja Heinäveden kuntien ruokamatkailua.