Vuosikertomus 2022

Meistä lyhyesti

Palvelemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä ProAgria-keskusten kautta. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskentelee 38 toimihenkilöä (31.12.2022).

Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.

Olemme maaseutuneuvonnan valtakunnallinen keskusorganisaatio. Jäseniämme ovat kahdeksan alueellista, asiakkaitaan ja jäseniään palvelevaa ProAgria keskusta. Kokonaisuutta täydentävät 14 neuvonta-alan erikoisyhdistystä. Olemme myös ProMaatalous-yhteistyöryhmän jäsen.

Työskentelemme monipaikkaisesti eri puolilla Suomea. Toimistomme sijaitsee Vantaalla Tikkurilassa.

Strategia ja toimintaympäristö

Strategiamme viitoittaa tietämme tulevaisuuteen ja teemme siinä rohkeita valintoja. Meille tärkeää on asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme.

Pystymme liittämään eri alojen huippuosaamisemme asiakkaidemme ympärille koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että etäpalveluissamme. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset.

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Missiomme 

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että olemme

• asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
• kestävästi kannattava ja vaikuttava
• aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
• suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategian mukaisia valmennuksia.

Arvomme

• Tahdomme olla edelläkävijöitä
• Arvostamme vastuullisuutta
• Huolehdimme hyvinvoinnista
• Toimimme riippumattomasti

Onnistumme yhdessä!

Toimitusjohtajan katsaus

Alkutuotannon roolia tukemassa kriisien keskellä

Vuoden 2022 aikana suomalaisten arki muuttui peruuttamattomasti. Olimme viimein pääsemässä eroon akuutista koronakriisistä, kunnes helmikuun lopussa naamiot riisuttiin Euroopan siirtyessä uuteen aikakauteen Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan takia. Sotatoimet ja Venäjälle oikeutetusti asetetut pakotteet mullistivat vehnän, kasviöljyjen, lannoitteiden ja maakaasun markkinat nostaen hintoja rajusti.

Hinnannousujen vaikutukset näkyivät dramaattisesti suomalaisilla tiloilla tuotantokustannusten nopeana nousuna. Kustannuksia ei onnistuttu siirtämään täysimääräisinä kuluttajahintoihin ja tuottajahintojen nousu oli vuoden aikana hidasta. Viljojen ennätyskorkeat markkinahinnat sekä maitosektorin loppuvuoden tuottajahintojen korotukset paransivat monien tilojen kannattavuutta, mutta ruokatuotantomme kannattavuuskriisi jatkuu edelleen. Tuottajahintoja on korotettava tulevina vuosina, jotta voimme ylläpitää ja kehittää huoltovarmuutemme selkärankaa, laadukasta kotimaista ruoantuotantoa.

ProAgria on edistänyt suomalaisen maatalouden hyvinvointia ja Suomen huoltovarmuutta jo yli 225 vuoden ajan. Elämme ajassa ja vastaamme asiakkaiden kehittyviin tarpeisiin. Nykypäivän ProAgrian rooli on tukea asiakkaitamme epävarmassa ja alati muuttuvassa maailmantilanteessa kannattavuuden, talouden, strategisen johtamisen ja tuotantoprosessien optimoinnin kautta. Ammattitaitoinen alueellinen asiantuntijapalvelumme yhdistettynä laajaan digitaaliseen palvelutarjontaamme tarjoaa maaseudun yrittäjille erinomaista palvelua läpi Suomen. ProAgrian rooli tilatason ratkaisujen tarjoajana on kriittinen koko alan tulevaisuuden kannalta. Palvelemme ainoana kotimaisena toimijana koko Suomea ja kaikkia tuotantosuuntia.

Kehitämme jatkuvasti toimintaamme reagoiden toimintaympäristömme muutoksiin. Kuluneen vuoden aikana panostimme valtakunnallisen asiantuntijayhteistyön kehittämiseen kaikilla tuotantosektoreilla. Erityisesti valmistauduimme uuden CAP-ohjelman tuloon osallistumalla ohjelman viimeistelyyn sekä kehittämällä tiloille ohjelman mukaisia tuotannon optimoinnin ratkaisumalleja. Näiden uudistusten tavoitteena on lisätä tilakohtaista kannattavuutta syventymällä tilatason tuotannollisiin prosesseihin. Vastauksena EU:n taksonomiaprosessiin aloitimme tilatason vastuullisuustoimenpiteiden määrittämistyön. Tavoitteenamme on luoda ensimmäisiä tilatason vastuullisuuskokonaisuuksia tulevan vuoden alkupuolella.

Sidosryhmätyömme on ollut aktiivista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Osallistumme ruokaketjun yhteistyötä edistävän AgriHubin toimintaan sekä Suomen AKIS-valmisteluryhmään. Roolimme on vahva eurooppalaisessa EUFRAS-järjestössä, jonka kautta olemme jatkaneet aktiivista yhteydenpitoa kansainvälisten neuvontaorganisaatioiden kanssa.

Olemme syventäneet yhteistyötämme ruotsalaisen sisarorganisaatiomme Hushållingssällskapetin kanssa erityisesti ruokahuoltovarmuuden ja tilojen kriisivarautumisen kehittämisessä. Tälle keskustelulle on kasvava tarve molempien maiden liittyessä Natoon lähiaikoina.

Keskusten Liiton talous heikkeni

Maailman myllerrys heijastui myös Keskusten Liiton toimintaan, sillä emme onnistuneet siirtämään toimintamme kuluja riittävästi asiakaslaskutukseen. Tuloksessa on tänä vuonna kirjattu alas epävarmoja saatavia sekä virheellisiä kirjauksia edellisiltä tilikausilta, suurimpana Bisnes+ Oy:n osakepääoma sekä pääomalainat Keskusten Liitolle. Tulosta heikensi myös Biocodelle myönnetty yhtiölaina. Varsinaisen toiminnan tulos heikkeni hieman edellisestä vuodesta ollen 618 000 euroa alijäämäinen. Sijoituspuolella saadut rahoitustuotot heikkenivät selvästi edellisiin vuosiin verrattuna maailmantalouden haasteiden vuoksi. Lopputuloksena tuloslaskelma osoitti 980 000 euron alijäämää.

Harri Mäkivuokko
Toimitusjohtaja
ProAgria Keskusten Liitto

Hallituksen puheenjohtajan terveiset

Epävarmuus on leimannut kulunutta vuotta. Tuotantopanosten nopea hinnannousu yllätti, ja kun siihen yhdistettiin kovin hitaasti reagoinut alkutuotteiden hinnan nousu, oli monella tilalla talous todella ahtaalla. Ne tilat, jotka olivat ostaneet kuluneen kesän tuotantopanokset hyvissä ajoin edellisenä vuonna, olivat keväällä paremmassa asemassa uuteen satokauteen ryhtymisessä kuin tilat, jotka vasta keväällä rupesivat miettimään tulevan kesän kylvöjä ja rehuntekoa. Tämäkin tuli siis huomattua kovimman kautta. Kun lisäksi tuotantopanosten saatavuuskin oli epävarmaa, ei ole ihme, että monella tilalla kypsyi päätös tuotannon lopettamisesta. Ehkä maailman hektisyys ja hetkessä eläminen leimasi ajankuvaa. Entisaikain huomisesta huolehtimiseen ei ollut koettu tarvetta samaan malliin kuin kaukana menneisyydessä. Olimme jo oppineet yhteiskunnassa, että kaikkea tarvitsemaansa saa hyvin nopeasti.

Uusi maailmanaika koitti talvella 2022. Sotilaallinen uhka nousi puheisiin ja ihmisten mieliin, jopa siihen pisteeseen asti, että NATO-jäsenhakemukseen nähtiin Suomessa hyvin yksimielisesti tarve yli puoluerajojen. Samankaltainen yksikantaisuus tulee mieleeni Tšernobylin ydinreaktorin räjähdyksen jälkeen olleissa eduskuntavaaleissa, kun television puoluetentissä kysyttiin kantaa ydinvoimaan. Vastaus kaikilta puolueilta oli yksiselitteinen ”ei”. Tämän jälkeen useat Euroopan maat tekivät päätökset ydinvoimasta luopumisesta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa ydinvoiman lisärakentamista suunnitellaan taholla, jos toisellakin. Maailman eri maat ovat nykyään muutakin kuin tietoverkon yhdistämät. Elämme maiden verkossa, jossa tapahtumat jossakin kauempana saavat meidän Suomemmekin heilumaan samassa maiden verkossa.

Olemmeko oppineet viime aikojen tapahtumista jotain? Toivottavasti. Ainakin huoltovarmuudesta on ruvettu puhumaan enemmän ja siihen on liitetty hyvin vahvasti kotimainen elintarviketuotanto ja sen myötä myös alkutuotanto. Ruokaa ei kriisien sattuessa enää ehkä saakaan muista maista. Oma lukunsa on energian hinta ja saatavuus. Maaseudun on syytäkin tulla uudelleen muotiin! Olemmehan Suomen ruokahuollon turvaajia ja mahdollisuudet ovat myös niin metsä-, aurinkoenergian kuin biokaasun tuotantoon, jos niin halutaan ja niille suodaan mahdollisuudet.

Tulevaisuuteen varautumiseen tarvitaan vahvaa ja varmennettua historiatietoa, vakaata taloutta, tahtoa nähdä huomisen yli ja hitusen onnea. Tietoa tarvitaan sen takia, että tiedämme missä menemme nyt, varmasti emmekä olettamalla. Vakaa talous auttaa ja antaa joustoa tilanteissa, joita emme voi ennakoida emmekä hallita. Talouden seurantaan tarvitsemme tarkkoja ja paikkansa pitäviä raportteja ja lukuja sekä ammattitaitoa niiden tulkintaan. Erilaisten tulevaisuudenkuvien muodostamisessa tarvitsemme muitakin kuin itsemme, jonkun, jonka kanssa voi pallotella erilaisia mahdollisuuksia ja näkymiä. Ja se onni onkin sitten ihan oma lukunsa: sitä voi vahvistaa positiivisella ajattelulla.

ProAgria elää ja hengittää samaan tahtiin asiakkaidensa kanssa. Asiakkaiden talousvaikeudet näkyvät myös järjestössämme, ei vain järjestöön taloudellisesti vaikuttavana vaan myös asiantuntijoiden aitona huolena asiakkaiden, maatalouden ja maaseudun pärjäämisestä.

Yhteinen tavoitteemme on vahva ja hyvinvoiva suomalainen maaseutu ja maatalous.

Merja Keisala
Hallituksen puheenjohtaja
ProAgria Keskusten Liitto

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Sidosryhmätyö on ProAgria Keskusten Liiton toiminnan ydintä. Sidosryhmäkenttä on laaja ja sen kanssa tehdään monia yhteistyöprojekteja myös kansainvälisesti. Yhteistyö perustuu aina arvoihin ja organisaation toimintaperiaatteisiin sekä molempien osapuolien haluun tehdä yhteistyötä.

Sidosryhmätutkimus tehtiin loppuvuodesta ja se antoi tärkeän viestin: sidosryhmät odottavat aktiivisuutta ja näkevät yhteistyössä paljon potentiaalia eri sektoreilla. Selkä rooli ProAgrialla oli asiantuntijuudessa. Sidosryhmäviestintää tehdään erityisesti kasvokkain, ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvä sidosryhmäuutiskirje oli suosittu kanava saada tietoa yhteistyöstä.

Painopisteenä oli pankki- ja vakuutussektori, mikä on maatila- ja maaseutuyrittäjien näkökulmasta tärkeä sektori toiminnan rahoituksen näkökulmasta. Vähittäiskaupan kanssa oli projekteina Tulevaisuusvalmennukset ja Tuottajalle kiitos -stipendien jako. Tulevaisuusvalmennuksia käynnistyi maakunnissa viisi Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Hämeessä, Länsi-Suomessa ja Pirkanmaalla. Uutena yhteistyökumppanina Tulevaisuusvalmennuksiin liittyi LähiTapiola.

Farmarissa ja Maatalouskonemessuilla sidosryhmätyötä tehtiin laajasti ohjelmaan kuuluvilla paneeleilla, joihin osallistui merkittävä määrä sidosryhmien edustajia. Teemoina olivat ruokaketjun vastuullisuus, talous ja kannattavuus, energia-asiat ja viljelijöiden hyvinvointi. Ohjelmaa oli kokoamassa kaikkiaan 56 sidosryhmäorganisaatiota.

Sidosryhmätyötä vahvistettiin merkittävästi resurssien näkökulmasta. Myös sidosryhmärekisteri uudistettiin ja saatiin toimivaksi. Sidosryhmiä tavattiin vuoden aikana henkilökohtaisissa tapaamisissa, Farmarin ja Maatalouskonemessujen tilaisuuksissa sekä uutiskirjeillä.

ProAgrian brändi uudistui

Vaikuttavuuden merkittävin tekeminen oli ProAgrian brändin uudistaminen. Siinä tähdättiin brändin ytimen eli toimintatapojen ja visuaalisen ilmeen uudistamiseen. Toimintatapojen uudistamisessa päästiin hyvään vauhtiin ja se jatkuu asiakasprosessin yhtenäistämisellä. Visuaalinen ilme saatiin hyvin käyttöön uusilla nettisivuilla ja muussa viestinnässä. Ilme viestii ProAgrian uutta aikaa asiakaslupauksen mukaisesti: luotettavaa kumppanuutta, edelläkävijyyttä ja ratkaisuja.

Vaikuttavuuden perusta on palvelut ja niiden kautta saavutetut hyödyt asiakkaille eli parempaa liiketoimintaa ja kannattavuutta. Asiantuntijuus on vaikuttavuuden ydintä. Tutkitusti on osoitettu, että mitä enemmän yritys käyttää ProAgrian palveluja, sitä parempaa tulosta yritys saavuttaa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus eli Maaseudun Puolesta on tekemisen ydintä. Kaikki tekeminen strategian mukaan tähtää elinvoimaisen maatalouden ja maaseudun säilyttämiseen. Tässä tehdään paljon työtä huoltovarmuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa mm. Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

Vastuullisuusohjelman rakentaminen alkoi

Vastuullisuudessa tehtiin yhteistyötä ProAgria Etelä-Savon kanssa Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta -hankkeessa. Siinä tavoitteena on saada vastuullisuus elintarvikkeiden pitkien ja lyhyiden ketjuihin tärkeäksi osaksi, jolla myös saavutetaan parempaa hintaa tuotteista kohonneen arvostuksen kautta. Tässä tärkeä tekeminen oli vastuullisuuskartoitusten laatiminen 30 viljelijän ja yrittäjän kanssa.

Tulokseksi vastuullisuuskartoituksissa saatiin, että yrittäjien näkökulmasta keskipiste ei ollutkaan ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen vaan omaan hyvinvointiin panostaminen ja sen kanssa tiiviissä yhteydessä oleva taloudellinen menestyminen. Tätä tärkeää löydöstä tukee vastuullisuuden kokonaisuuden huomioon ottaminen ja eri osa-alueiden esille nosto eikä pelkästään keskittyminen ilmastonmuutokseen.

ProAgrian omaa vastuullisuusohjelmaa alettiin rakentaa sekä kokonaisuuden että palvelujen näkökulmasta. Näkökulmiksi on valittu ympäristövastuu, taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja eläinten hyvinvointi. Palvelujen näkökulmasta vahvistettiin asiantuntijuutta kyvykkyydellä tarjota entistä laajempia ratkaisuja, joilla vaikutetaan yrityksen kokonaisuuteen. Lisäksi Bisnes+:aan tuotiin uusia talouden ja kasvintuotannon tunnuslukuja. Myös mm. pellon hiilivarannon muutosta työstettiin sekä ohjelmaan asiantuntijapalveluksi että viljelynsuunnittelun yhteyteen ja resurssiviisasraporttia maidontuotantoon.

Vastuullisuus on merkittävä myös sidosryhmien kanssa tehtävässä yhteistyössä ja tulee vahvistumaan tulevaisuudessa.

Tuotosseuranta 

Maitotuotos pysyi vakaana tuotantokustannusten rajusta noususta huolimatta. Tuotosseurantaan kuuluvien tilojen energiakorjattu maitomäärä, 10 964 kiloa lehmää kohti, laski edellisvuodesta vain kymmenen kiloa. Luomutilojen EKM puolestaan nousi jo 9 844 kiloon, ja oli 155 kiloa edellisvuodesta.

Tuotosseurantakarjojen keskimääräisessä tuotoksessa säilyttiin yli 10 000 kilon yläpuolella, vaikka tuotos hieman laski. Keskituotos oli 10 030 kg /lehmä (−43 kg verrattuna vuoteen 2021) ja energiakorjattu maitotuotos pysyi lähes ennallaan 10 694 kg/lehmä (−10 kg). Keskimääräinen tuotosseurantakarjojen maidon rasvapitoisuus oli 4,37 (4,36) ja valkuaispitoisuus 3,59 (3,58).

Luomutiloilla tuotos kasvoi 115 kiloa ollen 9440 kg ja 9844 EKM/lehmä (+ 155 kg), pitoisuudet säilyivät ennallaan: rasva 4,25 % ja valkuainen 3,41 %. Tuotosseurannan osuus lypsylehmistä oli 80,2 % (195 003 lehmää) ja karjoista 73 % (3461 karjaa). Keskimääräinen karjakoko kasvoi kolmella lehmällä 56,3 lehmään tavanomaisilla tiloilla ja 75,3 lehmään luomutiloilla (+3,5).

Tuotosseurannan tulokset 2022 julkaistiin 22.3.2023 ja löytyvät osoitteesta https://www.proagria.fi/ajankohtaista/maidontuotannon-tulosseminaari-2023

Toimimme kansainvälisesti

Toimintamme kansainvälisissä verkostoissa kasvoi kertomusvuonna. Koronarajoitusten hellitettyä lähitapaamiset olivat taas mahdollisia, ja osallistuimme niihin aktiivisesti olemassa olevien ja uusien yhteistyömuotojen vahvistamiseksi. Pandemian myötä parantuneet etätyöskentelytaidot ja -mahdollisuudet sujuvoittivat kansainvälistä yhteistyötä arkisella tasolla, maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta.

ProAgria jatkoi EUFRAS:in (European Forum for Agricultural and Rural Advisory Services) aktiivisena jäsenenä. EUFRAS on vuonna 2013 perustettu maaseudun- ja maatalouden neuvontapalveluiden verkosto, jonka tavoitteena on kehittää asiantuntijoiden yhteistyötä ja osaamista. Operatiivinen johtaja Jussi Juhola valittiin toistamiseen järjestön puheenjohtajaksi kaudelle 2022–2023. Varsinainen vuosikokous jouduttiin alkuvuoden koronarajoitusten vuoksi pitämään vielä etätapaamisena. Järjestön jäsenet pääsivät kokoontumaan yhteistyöjärjestöjensä kanssa kesäkuussa Espanjassa ja syyskuussa Brysselissä.

Verkoston keskusteluissa korostui etenkin uusi CAP-kausi, jolla neuvonta nähdään osana kansallisia AKIS-verkostoja (Agricultural Knowledge and Innovation Systems). Näillä viitataan alan toimijoiden (hallinto, tutkimus, koulutus, neuvonta sekä yksityinen sektori) yhteistyöhön, jonka tavoitteena on viimeisimmän tiedon välittäminen tehokkaasti viljelijöiden käyttöön. Jokainen yksittäinen EU:n jäsenmaa on omalta osaltaan kuvannut EU-komissiolle järjestelynsä tämän yhteistyön mahdollistamiseen ja on velvoitettu myös raportoimaan vuosittain edistymisestään. Raportointivelvoite on tiivistänyt olennaisesti tiedonvaihtoa eri alan verkostojen kesken, mikä näkyi loppuvuoden aikana tiiviinä verkostoitumisena erilaisissa tapahtumissa. Myös hanketoiminnassa painotettiin merkittävästi ammatilliset rajat ylittävien verkostojen rakentamista neuvontaorganisaatioiden keskuudessa.

Kansainvälinen hanketoiminta tukee osaamisen kehittämistä

Kansainvälisen hanketoiminnan merkitys yhteistyömahdollisuuksien avaajana kasvoi. Hankkeiden avulla olemme mukana alan kehityksen ja innovaatioiden kärkijoukoissa. Asiantuntijamme saavat mahdollisuuden viedä suomalaista neuvontaosaamista eurooppalaisille foorumeille ja soveltaa kansainvälisiä innovaatioita suomalaisiin olosuhteisiin.

ProAgria pääsi mukaan useaan suureen kansainväliseen hankekonsortioon, joissa yhteistyö ja kehittäminen jatkuvat vuosia. EU-komissio avasi hankerahoitukseen uuden Horizon Europe -ohjelmakauden, jossa on merkittäviä rahoitusmahdollisuuksia ProAgrian toimialoilla. Kertomusvuonna alkanut kansainvälinen yhteistyö tulee jatkumaan mm. maatalouden ympäristö- ja innovaatioteemoihin keskittyvissä Climate Farm Demo- ja ATTRACTISS -hankkeissa. Lähialueyhteistyötä ProAgria teki Interreg-ohjelmien rahoittamissa INSPECT vieraskasvihankkeessa sekä CYBERGRASS-hankkeessa. Valmennusta, neuvonta-alan osaamisen kehittämistä ja kansainvälisten valmiuksien parantamista tehtiin Eramus+-rahoituksella mm. FIELDS-hankkeessa.

Hankkeiden strategiset tavoitteet painottuivat ympäristöön ja maatilayrityksille suunnattujen innovaatioiden tukemiseen, mikä tukee erinomaisesti myös ProAgrian strategisia painopisteitä. ProAgria oli mukana 15 kansainvälisessä hankekonsortiossa, joiden yhteenlaskettu vuositason volyymi oli noin puoli miljoonaa euroa.

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöämme

Haastavien poikkeusaikojen jälkeen lähitilaisuudet ja -valmennukset olivat taas mahdollisia. Kasvotusten kohdattavilta valmennuksilta odotettiin vahvaa vuorovaikutteisuutta ja yhteishengen rakentamista. Opeteltiin uusia toimintatapoja hybriditoteutusten muodossa, sillä muutama etätyöskentelyvuosi jättivät jälkeensä odotusarvon helposti kotoa tai työpaikalta osallistuttaviin valmennuksiin.

Verkko-oppimisen rooli kasvaa organisaatioissa ja oppilaitoksissa harppauksin, myös ProAgrialla. Verkossa tapahtuvan osaamisen kehittämisen ytimessä on digitaalinen oppimisympäristö. ProAgrialla on jo pitkään ollut Moodle-teknologiaan perustuva verkko-oppimisympäristö käytössä, ja sitä lähdettiin päivittämään ja sen myötä uudelleen lanseeraamaan. Digitaalisen oppimisympäristön avulla pystymme jatkossa järjestämään valmennustoimintaa yhä oppijaystävällisemmin, kustannustehokkaammin ja skaalautuvammin. Oppimisympäristö pääsikin heti käyttöön, kun se rakennettiin alustaksi vuoden 2023 alussa alkaneisiin, S-ryhmän ja LähiTapiolan kanssa yhteistyössä toteutettaviin Tulevaisuusvalmennuksiin. Niissä lähivalmennuspäivien tueksi rakennettiin aluekohtaiset verkkokurssit.

Vuoden aikana rakennettiin myös ProAgrian valtakunnalliseen intraan laaja, proagrialaisten osaamisen kehittämistä tukeva sivusto, joka kokoaa ajantasaisen ProAgria Valmennuksen järjestämän valmennustarjonnan, kuten klinikat ja niiden tallenteet, sekä koonnin toimintaympäristöömme, työelämätaitoihin ja oppimiseen liittyvästä, organisaation ulkopuolisten tahojen maksuttomista valmennuksista, webinaareista, oppaista ja vinkeistä. Toisella vuosipuoliskolla lanseerattiin ProAgria Valmennuksen kuukausikirje Valkku, jonka tarkoitus on tuoda jokaisen proagrialaisen tietoon monipuolinen valmennustarjonta oman osaamisen kehittämiseen sekä vinkkejä trendeihin ja vaateisiin.

Mahdollisuuksia osaamisen ylläpitoon ja syventämiseen

ProAgrian tavoitteena on, että henkilöstön keskimääräinen osaamisen kehittämiseen käyttämä aika on kuusi prosenttia työajasta, mikä on kokopäivätyötä tekevällä noin 13 päivää vuodessa. Vuoden aikana järjestettiin tuttuun tapaan palveluiden tuottamisessa tarvittavan osaamisen ylläpitoon ja syventämiseen liittyviä klinikoita ProAgrian eri palvelukokonaisuuksien osalta. Klinikoita ja verkkovalmennustilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana yhteensä 69.

Toisella vuosipuoliskolla käynnistyi aivan uusi, puolentoista vuoden mittainen Ratkaisuliiketoiminnan osaaja -valmennuskokonaisuus, jossa hyödynnetään oppisopimuskoulutusta. Mukaan lähti 15 proagrialaista eri keskuksista oivaltamaan uusia näkemyksiä muun muassa siitä, miten tuoteliiketoiminnasta rakennetaan ratkaisuliiketoimintaa ja miten uusia palveluinnovaatioita ja asiakaslähtöisiä palvelumalleja kehitetään.

Yksi vuoden merkittävimmistä koulutuksista niin osallistujapalautteiden kuin järjestäjien oma-arvioinnin perusteella oli ProAgrian ja OP:n yhteiset talousasiatuntijoiden päivät, jotka keräsivät huhtikuun lopussa yhteensä 170 osallistujaa Helsingin Messukeskukseen. Päivät antoivat uutta potkua jo ennestään tiiviille yhteistyölle ja kirkastivat nelikantaneuvottelun merkitystä maatilayrittäjien talouden johtamisessa.

Vuoden aikana käytiin myös paljon keskustelua osaamisen kehittymisestä verkostoissa ja työtä tehden. Ajatukset kypsyivät vuoden aikana suuntaan, jossa verkostoissa tapahtuvaan oppimiseen kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. Tämä koskee ProAgria Keskusten Liiton kehityspäälliköiden ja muiden asiantuntijoiden vetämiä verkostoja, vuoden aikana perustettuja uusia teemaverkostoja, sidosryhmien kanssa muodostettavia osaamisverkostoja ja hanketyössä syntyviä verkostoja.

Tavoitteena monipaikkaisen työyhteisön onnistuminen

ProAgria Keskusten Liitossa uskomme työntekijöiden hyvinvoinnin ja osaamisen olevan avaintekijöitä menestyksemme kannalta. Vuoden aikana jatkoimme työyhteisömme kulttuurin pohtimista sekä monipaikkaisen työyhteisömme toimivuuden onnistumista, motivaatiolähteitä ja työsuorituksia uuden organisaatiorakenteen muodossa. Meitä kaikkia yhdistää yhteinen visio siitä, että ihmiset ovat ProAgrian tärkein resurssi, josta tulee pitää hyvää huolta.

Pilotoimme henkilöstöllemme suurta suosiota saanutta, mutkatonta hyvinvointipalvelua Auntieta, jonka tarkoituksena on parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Järjestimme henkilöstölle Liiton kesäpäivät kesäkuussa kirkkovenesoudun merkeissä sekä perinteiset Liiton Toiminnan suunnittelupäivät, jossa koko työyhteisö pääsi rennolla otteella työstämään uusia innovatiivisia palvelumalleja, joilla vastaamme keskuksien ja loppuasiakkaidemme tarpeisiin sekä tehostamme omaa työtämme ja toimintatapaamme.

Kehitys ja innovaatiotoiminta

Hankkeet ja kehittämistoiminta ovat olennainen osa toimintaamme, jota ohjaa yhteinen strategiamme sekä sen pohjalta laadittu hankestrategia. Katsomme hankkeissa tulevaisuuteen ja luomme uutta, ja niiden rooli liiketoimintamme uudistamisessa ja yhteistyön syventämisessä elintarvikeketjun toimijoiden kanssa kasvoi vuonna 2022.

Hankkeet palvelevat asiakkaitamme uusien innovaatioiden kehittämisessä ja niiden pilotoinnissa. Koronarajoitusten helpottaessa pystyimme innovoimaan, testaamaan ja löytämään ratkaisuja vahvassa yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Ratkaisuja syntyi mm. talouden ja tuotannon vahvempaan suunnitteluun, seurantaan ja johtamiseen sekä henkilöstön ja työarjen johtamiseen. Rakensimme myös erilaisia digitaalisia ratkaisuja helpottamaan yrityksen toiminnan suunnittelua, seurantaa ja johtamista.

ProAgrian hanketoiminnan volyymi oli kertomusvuonna 6,5 miljoonaa euroa. ProAgria oli toimijana noin 200 eri rahoitusmuotoja hyödyntävässä hankkeessa. Hanketoimintamme painottui seuraaviin strategisiin teemoihimme:

• maatalouden ympäristövaikutusten tunteminen sekä keinot niihin vaikuttamiseen
• maatilayrityksen strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja liiketoiminnan johtaminen
• vastuullinen ruokaketju pellolta pöytään
• digitaalisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen maatilan arjen helpottamiseksi ja tehostamiseksi

Kansainvälinen toimintamme kasvoi ja saavutimme yhä arvostetumman aseman kansainvälisenä hankekumppanina. Olemme mukana yli kymmenessä hankekonsortiossa, joista puolet keskittyy digitalisaation ja tiedolla johtamisen kysymyksiin ja puolet maatalouden ympäristövaikutusten kysymyksiin.

Palvelumme

Johtaminen

Vuosi oli johtamispalveluissa uudistumisen aikaa. Vuonna 2019 aloitettu erillisten valtakunnallisten konsultointitiimien eteenpäinvieminen muutti täysin muotoaan. Tiimit avattiin kaikille ProAgrian asiantuntijoille ja ne muuttivat muotoaan enemmänkin kokemustenvaihto, oppimis- ja vertaistukiverkostoiksi.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kiihdytettiin tuotannon konsultointia asiakastilojen kehittäminen keihäänkärkenä. Sen perusperiaatteena oli asiakastilan tuotantotoiminnan tarkastelu ja kehittäminen kokonaisuutena. Palvelukokonaisuuden sisällön määritteli asiakkaan tarve. Asiakkaille räätälöitiin täysin uniikki toimenpideohjelma heidän tilanteensa, tavoitteiden ja tarpeiden mukaan, joka hinnoiteltiin tapauskohtaisesti asiakasprojektin laajuuden ja luonteen perusteella.

Kesällä tehtiin päätös, että aiemmin perustetut ja toiminnassa olevat strategia-, HR-, ja tuotannonkonsultointitiimit yhdistetään yhdeksi liikkeenjohdonkonsultointitiimiksi, jossa kukin asiantuntija voi kasvaa haluamaansa suuntaan oman osaamisensa ja kiinnostuksenkohteidensa perusteella. Tavoitteena oli myös kasvattaa moniosaajia, jotka kykenevät tukemaan asiakkaan yrityksen johtamista monesta eri näkökulmasta. Tämä ratkaisu palvelee ProAgrian pitkäaikaista päämäärää: asiakkaan yrityskokonaisuuden johtamisen tukemista.

Uuden tiimin toiminta organisoitui kaikille avoimina konsulttitiimin palavereina kerran vuosineljänneksessä sekä kuukausittaisessa konsulttitiimin etätapahtumassa, joka pureutuu valittuun johtamisen teemaan. Lisäksi Keskusten Liiton edustajia osallistui johtamisen kehittämisprojekteihin, joita asiantuntijamme eri keskuksissa asiakkailleen toimittavat, ja tukivat siten asiantuntijoiden oppimista ja kehittymistä.

Pilotointia Etelä-Savossa

ProAgria Keskusten liitto toteutti pilotin ratkaisumyynnin ja konsultointipalveluiden myynnin sekä toimittamisen kehittämiseksi ProAgria Etelä-Savon kanssa. Etelä-Savoon perustettiin erillinen myyntiryhmä, johon keskuksen konsultointiprojekteja toimittavat asiantuntijat kuuluivat. Pilotin huomattiin edistävän merkittävästi konsultointi- ja johtamispalveluiden uuden toimintatavan jalkautumista ProAgria Etelä-Savoon, ja sen pohjalta on tarkoitus laukaista vastaavanlaisia toimintamalleja eri puolille Suomea vuoden 2023 aikana.

Vuosi oli johtamispalveluiden ja konsultointitoiminnan laajentamisen aikaa. Tarkkaa konsulttien lukumäärää ei voi enää sanoa, koska kuka vain asiantuntijoista voi tehdä konsultointiprojekteja. Taloudellisessa mielessä vuosi onnistui konsultointipalveluiden osalta hyvin: kasvua oli yli 200 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä vauhtia aiotaan kiihdyttää jatkossa entisestään.

Talous ja tilitoimisto

Monella tapaa poikkeuksellisena vuonna kustannusten raju nousu haastoi ja lisäsi talouspalveluiden kysyntää. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nosti kustannuksia entisestään. Myös tuottajahinnat nousivat, mutta se ei kaikilta osin kattanut kustannusten nousua. Rakennuskustannusten nousun vuoksi vuosi oli hiljainen investointien osalta, mutta talouspalveluilla oli hyvin kysyntää.

Neuvo-kilpailukyky oli suurin yksittäinen palvelutuote, jonka laskutus kasvoi 3,5 % ja sitä tehtiin 3 614 asiakkaalle. Kaikkiaan Neuvo-palveluita hyödynsi 6 745 asiakasta. Kilpailukykypalvelulla teimme muun muassa strategista suunnittelua, pitkän aikavälin talouden suunnittelua, talouden hallinnan kehittämistä, budjetointia, riskianalyysejä sekä talouteen liittyvien erityiskysymysten ratkaisua.

Vaikka suurempia investointeja on tehty melko vähän, asiakkaille tehtiin investointeihin liittyviä liiketoimintasuunnitelmia aiempaa enemmän. Tätä selittää esimerkiksi energiainvestointien suuri määrä kertomusvuonna. Liiketoimintasuunnitelmien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 20 % ja niitä tehtiin 846 asiakkaalle. Omistajanvaihdospalveluasiakkaiden määrä on pienentynyt edellisestä vuodesta jopa 8 % ollen 837 asiakasta. Osakeyhtiöittämispalveluita tehtiin 62 asiakkaalle.

Talous keskiössä valmennuksissa ja sidosryhmätyössä

Talousvalmennusyhteistyö jatkui OP Ryhmän kanssa. OP Etelä-Häme toteutti yhteistyössä alueellaan oman talousvalmennuksen, johon osallistui 30 maatalousyrittäjää. Tämän lisäksi valmennettiin kaksi valtakunnallista talousvalmennusta etätoteutuksena, joihin osallistui 50 yrittäjää. Talousvalmennusyhteistyö jatkuu aktiivisena myös vuonna 2023 heti vuoden vaihteessa OP:n ja ProAgrian ruotsinkielisellä alueella.

Talousjohtamista valmennettiin myös Maitoyrittäjät ry:n Tulevaisuuden maitoyrittäjä -tähtivalmennuksessa sekä TTS Työtehoseuran Koneyrittäjille suunnatussa valmennuskokonaisuudessa.

Jatkoimme talouskonsultointiyhteistyötä Atria Oyj:n tuottajien kanssa. Talouden johtaminen ja yhteistyö olivat vahvasti läsnä pankkiyhteistyössä OP:n, Nordean, Säästöpankin sekä S-pankin kanssa. Toteutimme 27.-28.4.2022 OP-ryhmän kanssa yhteiset toimihenkilöpäivät, joihin osallistui 170 asiantuntijaa.

Verkostojen rooli talouspalveluiden kehityksessä kasvoi

Vuoden aikana kehitettiin valtakunnallista talousasiantuntijoiden verkostoa, jossa työstimme ProAgrian yhteistä, valtakunnallista tapaa tuottaa asiakkaille talouspalveluita. ProAgrialla on koko Suomen kattava osaajaverkosto, ja yhteistyöhön panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tiivistimme myös valtakunnallisen tilipalveluasiantuntijoiden verkoston yhteistyötä tilipalveluiden kehittämiseksi ja kartoitimme tilipalveluiden tilannetta eri ProAgria keskuksissa. Talouden osaamisvastaavat kokoontuivat kaksi kertaa kuukaudessa ja talouden palvelupäälliköt joka toinen kuukausi.

ProAgrian henkilöstölle järjestettiin koulutuksia niin etä- kuin läsnäolokoulutuksina. Etäkoulutukset olivat pääasiassa Talousvision käyttöön liittyviä tai lyhyitä klinikkakoulutuksia. Läsnäolokoulutuksina järjestettiin uusien talousasiantuntijoiden koulutus, osakeyhtiöittämiskoulutus sekä talousasiantuntijoiden koulutuspäivät, jotka keskittyivät uuden suunnitelmakauden tuomiin muutoksiin.

Talousvision kehitys jatkui, ja keskiössä oli verolaskennan tarkentaminen. Myös analyysien kehityksessä otettiin uusia askeleita. Tilinpäätös- ja tulosanalyysien tunnusluvut siirtyvät asiakkaan näkyville Minun Maatilani Bisnes+ -etusivulle, jossa voidaan vertailla tunnuslukuja omiin tavoitearvoihin tai muiden yritysten tunnuslukuihin. Vuoden lopulla vertailua paranneltiin siten, että vertailujoukkoa on mahdollista rajata kolmen eri muuttujan, tuotantosuunnan, liikevaihdon ja alueen, suhteen. Vertailu tehdään samaan kategoriaan kuuluvien yritysten kanssa.

Kotieläintuotanto

Lypsykarjan ruokinta

Ruokinnan palvelumme tuottavat asiakkaalle vertailutietoa ja hyviä käytäntöjä. Säännöllinen ruokinnan seuranta ja suunnittelu ovat myös keskeinen osa kestävää ja ilmastoviisasta maidontuotantoa. Kertomusvuonna lypsylehmien ruokintaa suunniteltiin valtakunnallisesti 2 480 karjalle, mikä on 72 prosenttia tuotosseurantatiloista. Peitto kasvoi merkittävästi edellisvuodesta. Vahvoilla maitoalueilla Suomessa osuus on lähes 80 prosenttia. Keskimäärin suunnitelmia tehtiin 5,7 tilaa kohti, mikä on hieman edellisvuotta suurempi.

Ruokinnan ohjaus -palveluiden hyvää peittoa selittävät sekä Eläinten hyvinvointikorvauksen haku että poikkeuksellisen suuret vaihtelut rehujen ja muiden tuotantokustannusten vaihtelut. ProAgrian ruokinnan asiantuntijoilla on käytössään KarjaKompassi-ruokinnan suunnitteluohjelma, jolla voidaan optimoida karjan ruokinta maitotuotto-rehukustannus-periaatteella ja siten löytää kulloisessakin tilanteessa kannattavin ruokintavaihtoehto. Ostorehukustannukset nousivatkin vuonna 2022 edellisvuodesta noin 3 senttiä tuotettua meijerimaitolitraa kohden ollen 11 snt/litra.

Resurssitehokkuuden tunnusluvut raportille

ProAgrian Verkkopalvelut laajenivat Resurssiviisas-raportilla, jolta jokainen Tuotosseuranta-tila voi katsoa omia resurssitehokkuuslukujaan. Tavoitteena on tehdä piilevät rahavirrat näkyviksi eli mihin kohtiin panostamalla tuotannon kannattavuutta voi parantaa. Tunnuslukuja rehun ja ravintoaineiden hyväksikäytöstä, karjan hyvinvoinnista ja uudistusprosessin tehokkuudesta voi vertailla koko maan keskiarvoon ja suositusarvoihin.

Raportti on ensimmäinen askel kohti laajempaa resurssiviisautta. Nyt lähdimme liikkeelle niistä tiedoista, jotka saadaan tuotosseurannan ja ruokintapalvelujen kautta lasketuksi. Lisääntyvät tiedon ja datan kautta voimme tuottaa lisää tunnuslukuja, joiden avulla tila tietää, mihin suuntaan on resurssitehokkuudessa matkalla.

Maitovalmennuksessa kestävä kannattavuus

Marraskuun alussa reilu sata asiantuntijaa, sidosryhmän jäsentä ja maitotilayrittäjää kokoontui verkostoitumaan, kuuntelemaan ja rentoutumaan perinteiseen Maitovalmennukseen Tampereella. Valmennuksen aiheina oli kestävä kannattavuus ihmisten, eläinten ja talouden näkökulmasta ruokinta-aiheita unohtamatta. Psykologi Ojasen ja eri alan asiantuntijoiden esityksiä täydensivät monet viljelijän kertomukset oman tilansa menestystekijöistä. Esityksiin voi tutustua osoitteessa https://www.proagria.fi/ajankohtaista/proagria-maitovalmennus-2022.

Järjestimme asiantuntijoille säännöllisiä webinaareja ajankohtaisista aiheista sekä uutena aloitimme ns. ”Rehutieteilijät” -asiantuntijafoorumin, jossa pohdimme syvällisesti ruokintaan liittyviä aiheita ja ongelmia.

Tuotosseurannan palvelut kehittyivät edelleen

Tuotosseurannan asiakaspalvelu toimi tiiviisti paitsi asiakkaiden myös kentän asiantuntijoiden tukena. Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut, tallennuspalvelu ja maitomittareiden testauspalvelu, olivat kaikkien asiakkaiden käytettävissä sijainnista riippumatta.

Tuotosseurannan tulevaisuuden haasteita ja ratkaisuehdotuksia kartoitettiin kevään työpajassa, johon osallistui joukko avainasiantuntijoita ja luottamushenkilöitä ProAgrialta, Fabalta ja Mtech Digital Solutionista. Suurimmaksi haasteeksi koettiin tilamäärän väheneminen ja sitä kautta tuotosseurannan rahoituksen vaarantuminen. Työpajan tuloksia käsiteltiin vuoden mittaan lukuisissa tilaisuuksissa ja tavoitteena on saada konsultin avulla toimenpide-ehdotuksia tuotosseurannan turvaamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi.

Tuotosseurannan asiakkaiden lisäpalvelut tukevat kustannusten hallintaa

Tuotosseurannan asiakkaille on tarjolla Kustannuspuntarin ohella yhteistyössä Valion kanssa toteutettu Maidon yksikkökustannuslaskuri, jolla yrittäjä voi laskea maidon nettokustannuksen senttiä/litra ja €/lehmä, paneutua tarkemmin kustannuserien sisältöön ja myös skenaroida erilaisten tuottaja- ja panoshintojen mahdollisia vaikutuksia tulokseen.

Tuotosseurantatilat saavat jokaisen näytteenoton jälkeen sähköpostitse yhteenvetona Koelypsykatsauksen. Edelleen käytössä olevat tuotosseurannan lisäpalvelut, KarjaKompassin Seurantalaskelma ja Rehujen kilpailutus, ovat myös apuna tuotantokustannusten hallinnassa.

Ruokaviraston nautarekisteri aiheutti kustannuksia

Ruokavirasto irrotti nautarekisterin jalostuksen ja neuvonnan rekisterien yhteydestä. Uuden viranomaisrekisterin aiheuttamat muutokset neuvonnan ja jalostuksen rekistereihin söivät tuotekehityksen resursseja ja aiheuttivat merkittäviä kustannuksia ProAgrialle, Faballe ja Mtechille. Erityisen suuri voimanponnistus oli saada yrittäjiltä valtuutukset Digi- ja väestöviraston suomi.fi-palveluun, jotta tiedon kulku olisi aukoton viranomaisrekisterin ja neuvonnan välillä. Ruokaviraston nautarekisterin ongelmat jatkuivat pitkään käyttöönoton jälkeen.

Lammastilat

Lampaiden tuotosseurantaan kuului 335 tilaa ja vuohien kantakirjarekisteriin 11 vuohitilaa. Tuotosseurannan lisäksi palveluihimme kuuluivat lampaiden ja vuohen jalostuspalvelut, kuten jalostuseläinten rakennearvostelu ja valinta-arvostelut.

Geenivaratöitä jatkettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Siemenen ja alkioiden keruutoiminta jatkuu edelleen lampaiden ja vuohien osalta yhteistyössä Lammasmaailman ja Luken kanssa.

Luken Populaation rakenteen seurantatyökalu in vivo -säilytyksen avuksi Suomen alkuperäisille lammas- ja vuohiroduille -hankkeessa on tehty harvinaisten isälinjojen seurantarutiini kantakirja- ja tuotosseurannan ohjelmisto Nettikatraaseen ja luotu pohja alkuperäisrotujen populaatioiden määrästä. Tavoitteena on kehittää järjestelmiä sukusiitoksen hallintaan alkuperäisrotuisilla lampailla ja vuohilla. Suomenvuohen vuohienrakennearvostelua on kehitetty eteenpäin, jotta voidaan tilatasolla arvostella kuttuja ja pukkeja.

NettiKatraan käyttöohjemateriaalia koottiin ProAgrian verkkosivustolle ja asiakkaille on välitetty tietoa uutiskirjeissä ja koulutuksissa, joita järjestettiin neljästi suomeksi ja kahdesti ruotsiksi. Vuohien pukkilinjakoosteeseen tehtiin päivitys keväällä. 

Koulutukset ja tapahtumat

Lammasjalostuspäivä ja pässihuutokauppa järjestettiin etätilaisuutena 16.9. Huutokaupassa oli 21 pässiä myynnissä. Rodut olivat monipuolisesti edustettuina: suomenlammas, texel, dorset ja kainuunharmas. Huutokaupassa myytiin neljä pässiä, ja sen jälkeen viisi pässiä lammasnetti.fi -sivustolla.

Suomen Lammasyhdistyksen (SLY) ja Jalostusvaliokunnan kanssa oli tiivistä yhteistyötä jalostuslampoloiden valinnassa, keinosiemennyksessä sekä uuden tukikauden ja tukiehtojen parissa.

Valtakunnalliset lammaspäivät pidettiin Jämsässä marraskuussa. Opintoretkellä oli 86 osallistujaa, Keski-Suomen Lampureiden järjestämässä illanvietossa 52 osallistujaa. ”Lihaketju toimivaksi ja tulevan ohjelmakauden muutokset” -seminaariin osallistui 75 henkilöä. SLY:n kokoukseen osallistui 50 henkilöä.

Farmari maatalousnäyttelyssä Mikkelissä 30.6.–2.7.2022 lammasasiantuntijat osallistuivat lammasnäyttelyn ja sen tuomaroinnin järjestelyihin, paimennus- ja käsittelynäytöksiin sekä osastolla mm. villa- ja kerintänäytösten toteuttamiseen.

Suomalainen villa hyötykäyttöön -hanke järjesti useita villa-alan toimijoiden tapaamisia vuoden mittaan sekä villaseminaarin 4.11. Hämeenlinnassa.

Yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti

Teimme tiivistä yhteistyötä lammashankkeiden, Luonnonvarakeskuksen (Luke), MTK:n lammasverkoston, Ruokaviraston, Suomen Lammasyhdistyksen, Suoman Lammasosuuskunnan, Suomen vuohiyhdistyksen kanssa muun muassa lampaiden tukiin liittyvien lausuntojen valmistelussa.

Oppilaitosten kanssa tehtiin yhteistyötä pitämällä luentoja lampaista ja vuohista. Ohjasimme Veera Savolaisen opinnäytetyön Lammastalouden kaksivaihekasvatuksen kannattavuus, JAMK 2022, https://www.theseus.fi/handle/10024/787214.

Lammastuotannon vastuullisuuden ja ympäristövaikutusten kartoittaminen on aloitettu tekemällä hiilikartoitushaastattelu Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hankkeessa sekä vastuullisuuskartoituksia Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta -hankkeessa.

Pohjoismaiset lammastoimijat kokoontuivat Internorden tapaamisessa 12.-14.8.2022 Ruotsissa. Tapahtuman teemana oli lampaiden hyvinvointi ja ilmasto. Milla Alanco-Ollqvist ja Kaie Ahlskog ProAgriasta esittivät tapahtumassa kaksi puheenvuoroa: ”Sheep Production - Status in Finland” - Milla Alanco-Ollqvist, ProAgria ja ”Effect of Temperature on Production Traits of Sheep and Breeding for Better Heat Resistance”. Lisäksi Suomella oli esillä Lammasrotutuloksia ja jalostuslampolat Suomessa -posteri.

Valtakunnalliset lampaiden tuotosseurantulokset ja vuohitilastot julkaistiin kesäkuussa SLY:n Lammas ja vuohi -lehdessä. Tuloksiin voi tutustua sivulla https://www.proagria.fi/palvelut/kotielaintuotanto/lampaiden-tuotosseuranta.

Lähetimme lammastila-asiakkaillemme valtakunnallisesti kolme uutiskirjettä sekä yhden vuohitiloille. NettiKatras-ohjelmistoon liittyviä tiedotteita lähetettiin kuusi.

Lammasasiantuntijoiden julkaisemia videoita on jaettu mm. Katras kannattavaksi Facebook-ryhmässä, jossa oli vuoden lopussa 594 jäsentä.

Kasvintuotanto

Tuotantopanosten voimakas kallistuminen, joka kiihtyi Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainaan, vaikutti merkittävästi viljelyyn ja viljelypäätöksiin. Lannoitteiden ja polttoöljyn hinnat nousivat moninkertaisiksi, mikä vaikutti siihen, että tuotantopanoksia ei voitu välttämättä hankkia koko viljelyalan tarpeita vastaavasti. Erilaiset ratkaisut tuotantopanosten järkevään kohdentamiseen, jaettuun lannoitukseen ja vaihtoehtoisiin lannoiteratkaisuihin olivat välttämättömiä. Satokasvien viljelyn kohdentaminen kasvukunnoltaan hyville ja viljelyvarmoille lohkoille korostui. Myös viljelykasvien valinta ja viljelykiertojen suunnittelu edullisten esikasvivaikutusten hyödyntämiseksi täysimääräisesti olivat tärkeitä huomioitavia asioita viljelyssä. Viljelyä leimasi myös niin sanottu onnistumisen pakko jo huoltovarmuuden varmistamiseksi, koska edellisen kasvukauden heikko sadontuotanto heijastui varastojen niukkuutena myös meillä kotimaassa.

Kasvukausi alkoi lohduttomissa merkeissä, kun merkittävä osa syyskylvöistä, joita oli tehty ennätyksellisen paljon yli 140 000 hehtaarin alalle, tuhoutui talven aikana. Lämpötila sahasi alkutalven aikana plussan ja pakkasen puolella, mikä aiheutti jääkannen muodostumisen pellon pinnalle. Tämän seurauksena erityisesti eteläisen Suomen alueella syyskylvöiset kasvustot tuhoutuivat lähes täysin. Syysviljoja jouduttiin rikkomaan ja uusintakylvämään kevätkylvöisillä lähes 80 000 hehtaarin alalta, ja syysöljykasveja noin 6 000 hehtaarin alalta. Kevätkylvöt onnistuivat kuitenkin hyvin, orastuminen oli tasaista ja kasvustot näyttivät lähtökohdiltaan erittäin hyviltä. Keskikesän tienoilla kuivuus rasitti kasvustoja, mutta ei niin rankasti kuin edellisenä vuonna. Puintikaudella oli parin viikon hellekausi, mikä takasi poikkeuksellisen ihanteelliset olosuhteet sadonkorjuulle ja matalat puintikosteudet. Pohjanmaalla saatiin puintikauden alussa kovia yli 100 mm sateita, mikä lakoonnutti paikoin kasvustoja, mutta loppusadonkorjuukausi sujui ongelmitta.

Peltokasvien sadot palautuivat normaalitasolle edellisen katovuoden jälkeen. Viljasato oli keskimääräinen 3,6 miljardia kiloa. Herneen viljelyala nousi uuteen ennätykseen, 31 000 hehtaariin, jonka takia myös herneen kokonaistuotanto yli kaksinkertaistui, 92 miljoonaan kiloon.

Palvelukehityksessä kohti ratkaisupalveluja

Painotimme palveluissamme keinoja parantaa tuotannon kannattavuutta ja vastata yritysten tulevaisuuden tarpeisiin. Niissä korostuivat myös tuotannon edellytyksien turvaaminen ympäristö ja ilmasto huomioiden sekä viljelyn riskien hallinta. Asiantuntijapalveluiden tukena tarjosimme enenevässä määrin webinaareja, blogeja, podcasteja ja videoita eri aihealueista, joita tuotimme erityisesti hankkeissa.

Viljelysuunnittelu oli merkittävin ja asiakasmäärältään suurin palvelu kasvintuotannon palveluistamme. Se tehtiin 7 300 tilalle. Kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissa hyödynsimme Minun Maatilani -ohjelmistojen Wisun Smart Farming -osion mahdollisuuksia muun muassa peltolohkojen biomassan arvioimiseksi ja kasvuerojen havainnollistamiseksi sekä lannoituksen tarkentamiseksi. Pellon hiilivarannon muutoksen laskentaa työstettiin MMWisun yhteyteen yhteistyössä Mtechin ja Biocoden kanssa. Kasvintuotannon tuotantokustannuslaskenta, KasviKat€, oli käytössä.

Viljelyn kehittämisohjelman mukaista tilan kokonaisvaltaista viljelyn kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista vietiin tiloille viljelysuunnittelupalvelun ja sen jälkeisten kasvukauden seurantakäyntien muodossa. Palvelussa korostamme viljelyyn asetettuja tavoitteita ja sen mukaisia toimenpiteitä, jotka perustuvat asiantuntijan ja viljelijän käymään tavoitekeskusteluun ja aiempien vuosien tuloksiin.

Tarjosimme asiakkaille Neuvo-palveluina kartoituksia ja selvityksiä ympäristön, kasvinsuojelun, maan rakenteen ja ilmaston näkökulmista sekä luomutuotantoon siirtymiseen, energiaratkaisuihin ja maatilan nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Neuvo-palveluita teimme vuoden aikana noin 6 700 tilalle.

Asiantuntijoidemme valmennuksissa valmistauduttiin uuden tukikauden, CAP 27:n, asioihin sekä painotettiin osaamista lannoite- ja kierrätysravinneratkaisuissa sekä maan kasvukunnon parantamisessa ja kestävissä viljelymenetelmissä. Asiantuntijoiden osaamista ja tiedonvaihtoa lisättiin kasvukauden aikaisten ja markkinatilannetta selvittävien katsausten avulla.

Näkyvyyttä hankkeilla, messuilla ja kasvutilannekatsauksilla

Kasvutilanneraportointi tarttui kasvukauden ajankohtaisiin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedotuskanavissa. Olimme mukana Farmari-näyttelyssä Mikkelissä 30.6.-2.7.2022 ja Helsingin Konemessuilla 13.-15.10.2022, joissa toimme esille mm. pellon hiilivarannon muutoksen kehitteillä olevaa laskentaa MMWisuun sekä RypsiRapsi 2025 -hankkeen toimintaa. Sen puitteissa järjestettiin webinaari öljykasvien viljelyvarmuuden ja kannattavuuden lisäämisestä 2.2.2022 sekä hankkeen keskeisiä tuloksia kokoava loppuwebinaari 17.10.2022. Webinaareissa oli mukana 70–190 osallistujaa tilaisuutta kohden ja webinaarien aineisto ja nauhoitteet koottiin rypsirapsi.fi sivustolle. Hanke järjesti myös toimijoille opintomatkan Ruotsiin Uppsalan alueelle. Helsingin Konemessuilla RypsiRapsi-hanke järjesti öljykasvien viljelyn tulevaisuudesta keskustelutilaisuuden, johon osallistui viljelyn, teollisuuden, lajikejalostuksen ja kasvinsuojeluainehyväksynnän edustajia.

EU-rahoitteisen FairShare-hankkeessa järjestettiin Suomessa Cross visit -tapahtuma 26.-28.10.2022, jossa tutustuttiin viljelysuunnittelussa käytössä oleviin työkaluihin ja palveluihin. Tapahtumassa oli 14 osallistujaa seitsemästä eri Euroopan maasta.

Julkaisimme Peltokasvien kasvinsuojelu ja Peltokasvilajikkeet -kirjat. RypsiRapsi 2025 -hankkeessa tuotettiin öljykasvien tuotantoa esittelevä video, jonka yleisessä osiossa tuodaan esiin öljykasvien viljelyä ja sen merkitystä Suomessa. Sen lisäksi videolla on kevät- ja syysmuotoisten öljykasvien viljelytekniikkaa kuvaavat osiot. Video on tekstitetty ruotsiksi. Video julkaistiin 17.10.2022 Satafoodin ja ProAgrian YouTube-tileillä, rypsirapsi.fi -sivustolla sekä hankkeen sosiaalisen median kanavissa RypsiRapsi 2025 - Nostetta öljykasvien viljelyyn -video.

Luomutuotanto

Luonnonmukaisen tuotannon pinta-ala jatkoi kasvuaan vuonna 2022. Se oli Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan noin 336 600 hehtaaria, mikä on 14,8 % kokonaisalasta. Tilojen määrä oli lähemmäs 4 900 tilaa (11,4 %), mikä on 25 tilaa edellisvuotta vähemmän. Luomutilojen tilakoko jatkoi kasvuaan 68,9 hehtaariin (kasvu 3,2 %) Vuoden luomuviljasato, lähes 180 miljoonaa kiloa, on 54 % suurempi kuin vuonna 2021. Määrä on noin neljä prosenttia Suomen koko viljantuotannosta.

Luomukauran osuus koko maan tuotannosta oli kahdeksan prosenttia. Luomurukiin osuus koko maan tuotannosta on 14 %. Luomumaidon tuotanto pysyi ennallaan ja oli yhteensä vajaa 81 miljoonaa litraa, mikä on 3,7 % maidon kokonaistuotannosta. Luomun osuus lihantuotannosta on edelleen pieni, vain noin yksi prosenttia. Lampaanlihasta luomua on lähes neljännes, mutta naudanlihasta vain neljä ja sianlihasta alle yksi prosenttia. Suurin osa, vajaa 80 % tuotetusta luomulihasta, on naudanlihaa. Kananmunista kahdeksan prosenttia tuotettiin luomukanaloissa.

Tuotantoehtojen muutokset ja uusi CAP-ohjelma toivat epävarmuutta alalle

Luomuasiantuntijoiden LuomuKlinikoiden teemat painottuivat luomutuotannon tuotantoehtojen muutoksiin ja tulkintoihin, uuteen CAP-ohjelmaan, koetoiminnan tulosten käytäntöön vientiin ja valtakunnallisten palveluiden yhdenmukaistamiseen. Uuden CAP-ohjelman valmisteluvaiheen venyminen piti alan tulevaisuuden näkymät epävarmoina ja sai monet viljelijät edelleen lykkäämään päätöksentekoaan. Luomuvalvontaan ilmoittautuikin mukaan vain 150 uutta tilaa. Pääpaino neuvonnassa olikin luomutilojen kannattavuuden vahvistamisessa, mihin pyritään kasvintuotantoa kehittämällä ja taloutta hallitsemalla.

Maan kasvukunto on luomutilojen kasvinviljelyn neuvonnan keskiössä. Keväällä valmistui 13 ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijaa maan kasvukunnon huippuosaajiksi maankasvukuntoa käsittelevästä koulutusohjelmasta, Maaneuvosta. He voivat osaamisellaan osoittaa, mistä tilalla kannattaa lähteä liikkeelle, missä järjestyksessä ja mitä toimenpiteitä tarvitaan maan kasvukunnon parantamiseksi.

ProAgria Itä-Suomi järjesti syyskuun puolivälissä Kuopiossa pohjoismaisen luomumaitotilojen rehuntuotannon tehostamiseen keskittyvän seminaarin. Tämä oli järjestyksessään jo seitsemäs vuosittainen luomumaitotilojen asiantuntijoiden tapaaminen, jonka tavoitteena on luoda ja ylläpitää kontakteja naapurimaiden kollegoihin, jakaa tietoa hyvistä käytännöistä ja etsiä yhdessä ratkaisuja tilojen haasteisiin. Kuopion seminaariin osallistui paikan päällä 25 ja etäyhteyksin 10 luomumaidontuottajien parissa työskentelevää asiantuntijaa Suomesta ja muista Pohjoismaista.

Kiinnostus luomusiementuotantoon kasvussa

Luomusiementuotannon lisäystä ja kehitystä edistettiin Tuottavaa luomua – luomusiementuotannon vahvistaminen -hankkeessa, joka päättyi 30.6.2022. Kokosimme luomusiementuotannosta kiinnostuneita viljelijöitä eri puolilta Suomea ja koulutimme heitä pakkaajien ja tutkimuksen kanssa etäyhteyksillä. Luomusiementuotantoa saatiinkin nostettua 24–25 %:n käytön tasolle aiemmasta 17 prosentista. Koulutuksen vaikuttavuutta syvennettiin jatkamalla aluehankkeissa pienryhmien koulutussuunnittelua, vertaisryhmätoimintaa sekä pellonpiennarpäivillä. Valtakunnallisen koulutuksen materiaalit ja aineistot ovat kaikkien luomusiementuotannosta kiinnostuneiden käytettävissä verkkosivulla. Luomuopas toteutettiin muistikortteina ja ne julkaistiin ProAgrian verkkosivuilla. Hanketta hallinnoi ProAgria Keskusten Liitto ja sen rahoitti Ruokavirasto.

ProAgria keskuksissa on vuoden aikana ollut menossa useita luomukasvintuotantoa kehittäviä hankkeita, joilla on ollut suuria vaikutuksia viljelijöiden lajikevalintoihin ja viljelytekniikkaan. Käytännönläheinen koetoiminta on kannustanut viljelijöitä soveltamaan tuloksia käytäntöön. Esimerkiksi ProAgria Oulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteishankkeessa ”Tehoa pohjoiseen luomuun” demonstroidaan uudenaikaisia luomuviljelymenetelmiä, kuten luomusiementuotantoa, -vihannesviljelyä ja uudistavaa viljelyä. ProAgria Itä-Suomen Viljellään viisaasti -hankkeessa tehtiin luomutiloilla havaintokokeita uusilla kierrätyslannoitteilla, biohiilellä, kerääjäkasveilla ja Thermoseed-käsitellyllä siemenellä. Lisäksi tutkittiin peltoskannauksen soveltuvuutta täsmäviljelyyn. ProAgria Länsi-Suomen vuoden lopussa päättyneissä luomun tiedonvälityshankkeissa Luomuisa Satakunta ja Luomumpi Varsinais-Suomi jaettiin luomutietoa ja tilakohtaisia kokemuksia sosiaalisen mediassa, videoilla, tilaesittelyillä sekä tila- ja yritysvierailuilla. Samalla edistettiin luomutilojen verkostoitumista. Luomuviljelijöiden käyttöön tehtiin mallipohjat luomusuunnitelmaan ja varastokirjanpitoon.

Luomuasiantuntijamme osallistuivat Luomu 2.0 toimeenpanosuunnitelman laatimiseen Maa- ja metsätalousministeriön koollekutsumissa työpajoissa. Työpajatyöskentelyssä nousi selkeästi esille, että luomutuotannon vahvistaminen edellyttää osaamisen lisäämistä koko ketjussa pellolta pöytään. Tavoitteisiin päästään panostamalla tutkimukseen, neuvontaan ja koulutukseen, ja näiden keskinäisellä yhteistyöllä.

Luomuasiakkaamme saivat valtakunnallisesti viisi heille kohdennettua uutiskirjettä, ja ne olivat luetuimpien joukossa. Luomuasiantuntijat kirjoittivat ahkerasti artikkeleita ammattilehtiin. Päivitetyt luomun hyvien toimintatapojen oppaat (luomurehuviljan ja valkuaiskasvien, luomusian, luomunaudanlihan, luomumaidon, luomulampaiden ja vuohien tuotanto) julkaistiin vuoden alussa.

Luomutilat käyttävät monipuolisesti asiantuntijapalveluita

Luonnonmukaiseen tuotantoon liittyviä asiantuntijapalveluitamme ostettiin noin kolmella miljoonalla eurolla. Luomutiloista 43 % käytti vuoden aikana ProAgrian asiantuntijapalveluita. Kysytyimpiä palveluja olivat edelleen Neuvo-palvelut, tilipalvelut, EU-tukineuvonta sekä kotieläin- ja kasvintuotannon palvelut. Luomuun siirtymistä suunnittelevat tilat ostivat hieman edellisvuotta enemmän luomuasiantuntija- ja Neuvo -palveluja. Luomutilojen ja luomuun siirtymistä suunnittelevien tilojen osuus ProAgrian palvelumyynnistä oli 12,9 prosenttia.

Ruokaviraston syksyllä tekemä päätös luomutarkastuspalveluiden korvausperusteiden ja hinnoittelun muuttamisesta vuodesta 2023 alkaen toi epävarmuutta luomutarkastuspalveluiden kannattavuuteen.

Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa

Energian rooli tuotantokustannuksena korostui lannoitteiden tavoin sähkön ja muidenkin energialähteiden hinnan kallistumisen myötä. Myös saatavuudessa oli ongelmia, erityisesti pelletin sekä jossain määrin myös klapien ja metsähakkeen osalta. Riippuvuus maakaasusta on Suomessa vähäistä eikä koskenut maataloussektoria merkittävästi. Pelletin saatavuuteen maatiloilla vaikuttivat sekä tyrehtynyt tuonti Venäjältä että pelletin lisääntynyt käyttö kaukolämpölaitoksissa, joista osa tuottaa myös sähköä.

Sähkölle ennustettiin mahdollisia jakelukatkoksia, jotka eivät vuoden aikana kuitenkaan toteutuneet. Sähkön kulutusjoustoon osallistui teollisuus, mutta myös kansalaiset ns. ”astetta alemmas”-kampanjan siivittämänä. Verkkoyhtiöillä on velvollisuus varautumissuunnitelman tekemiseen häiriötilanteessa ja niiden on määritettävä sähkönkäyttöpaikkojen etusijaisuus vähintään kolmeen ryhmään ja listattava kriittiset sähkönkäyttäjät. Maatalous tai kotieläintilat eivät päätyneet kriittisten käyttöpaikkojen joukkoon, mihin on tärkeä, tekninen syy, vaan sijainti. Sähköjakelu ei ole kohde- vaan jakelualuekohtainen, eikä haja-asutusalueella voi rajata jakelua kohteittain. Lisäksi maatiloilla on jo pitkään ollut hyvät valmiudet sähkökatkoksiin.

Lämpöä ja sähköä tuottavat maatilojen biokaasulaitokset hyötyivät energiakriisistä kustannusten hallinnassa, mutta merkittävää roolia sähkön tuottajina verkkoon niillä ei ole.

Biokaasulaitos paransi myös liukoisen typen saatavuutta, sillä typen liukoisuus käsittelemättömään syöteaineeseen verrattuna paranee biokaasuprosessissa. Ravinteiden kohdentamista parantaa myös mädätteen separointi, vaikka maatilalaitokselle tyypillisellä ruuviseparaattorilla fosfori erottuukin melko heikosti kiintojakeeseen.

Maatiloja kiinnosti kokonaisvaltaisen energiankäytön laskelma

Maatilan energialaskelmia tehtiin Neuvo-palveluna ennätyksellisen paljon. Tyypillinen laskelman lähtökohta oli aurinkovoimalan mitoittaminen ja kulutusnielun osoittaminen maatalouskäytössä investointitukihakemusta varten. Myös maatilan kokonaisvaltaista energiankäyttöä ja tehokkuutta kuvaava maatilan energiasuunnitelma kiinnosti tiloja. Kokonaislaskelmalla tunnistetaan energiatehokkuuden tasoa tilan eri toiminta-alueilla, uusiutuvan energian lisäämispotentiaalia ja säästömahdollisuuksia eri alueilla. Energiankulutuksen ja säästömahdollisuuksien lisäksi laskettiin myös biokaasupotentiaalia ja miltä osin sähkön ja lämmön tuotannossa pystytään kattamaan oma käyttö ja miltä osin lämpöä ja sähköä syntyisi yli oman tarpeen.

Vuoden aikana biokaasulle tuli uutena verotusmuotona valmistevero. Se ei koske paikallisesti käytettyä biokaasun pientuotantoa, liikennepolttoainetta lukuun ottamatta, mutta edellyttää mm. rekisteröitymistä pientuottajaksi verohallinnolle. Rekisteröitymisvaatimuksesta viestittiin yhteistyössä median ja verohallinnon kanssa. Aurinkosähkömarkkinan kuumeneminen näkyi puutteina asennuksissa ja toimituksissa. Yhteistyössä Lähi-Tapiolan riskienhallinnan asiantuntijoiden ja ProAgrian energia-asiantuntijoiden kanssa selvitettiin tärkeimpiä puutteita ja asiakasviestinnässä korostettavia asioita. Lisäksi aiheesta kirjoitettiin asiantuntija-artikkeleita, osin yhteistyössä alan ammattilehtien kanssa.

Energiansäästöstä ja energiaratkaisuista järjestettiin useita webinaareja ja osallistuttiin sisällöntuotantoon maatalouden medioihin mm. artikkeleita kirjoittamalla.

Energiatehokkuus on edelleen tehokkain tapa välttyä suurilta kustannusrakenteen muutoksilta alati muuttuvassa energiamarkkinassa. Maatilan energiasuunnitelmaa voi hyödyntää tilan kehittämistyökaluna, ja yksittäiseen investointitukihakemukseen vaadittavana laskelmana.

Kuluneena vuonna palveltiin poikkeuksellisen paljon myös pk-yrityksiä energiainvestointien mitoittamiseksi ja investointitukihakemuksen liitedokumentiksi.

Etelä-Savossa ProAgria palvelee Energiaviraston rahoittamana myös kuluttajien ja kuntien energianeuvonnassa.

Energia-asiantuntijamme kokoontuvat kuukausittain koolle vaihtamaan tietoa ajankohtaisista asioista.

Yrityspalvelut

Vuoden aikana havaittiin, että yrittäjät suunnittelivat enemmän hyvin toimivien alkutuotannon yritystensä rinnalle muuta yritystoimintaa. Osalla yrittäjistä oli selkeänä tavoitteena kasvattaa muu yritystoiminta maataloustoimintaa isommaksi, osalla taas rakentaa alkutuotannon rinnalle yksi uusi toimeentulolähde yrityskokonaisuuteen. Näiden muutosten yhteydessä näkyi tarve strategia- ja johtamispalveluille.

Yrittäjien investoinneissa näkyi rahoituskauden vaihdos. Rakennerahastojen investointirahoitus käynnistyi vuoden alkupuolella ja maaseuturahaston osalta oli käytettävissä siirtymäkauden rahoitusta. Yrittäjien investoinnit olivat keskimääräisellä tasolla verrattuna edellisiin vuosiin.

Toimintavuoden aikana aloitettiin yhteistyökeskustelut Maaseutuyritysten omistajanvaihdosekosysteemin kehittäminen – Valtakunnallinen matalan kynnyksen palveluverkosto myyjille ja ostajille -hankkeen kanssa. (MOP-hanke). ProAgrian asiaintuntemusta pidetään tärkeänä kyseisessä verkostossa.

Yrityspalvelujen kysyntää jatkui vakaana ja niitä tuotettiin edellisvuoden tapaan suurelta osin kustannustehokkaasti etäpalveluna. Toteutimme asiakkaillemme ELY-keskuksen yritysten kehittämispalveluja ja löysimme sparraukselle väylät niin ELY-keskuksen kuin BusinessFinlandinkin rahoitusvaroista. Teimme yritysten kehittämiseen ja investointeihin liittyvää konsultointia. Investoinnit ja kehittämistyö näkyivät yrityksissä lisääntyvinä työpaikkoina ja liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä.

Yrityspalveluja kehitettiin viemällä sitä pienin askelin koko organisaation strategiapalvelujen tuottamisen toimintamallia kohti. ProAgriassa toimii valtakunnallinen konsultointipalveluja tuottava tiimi. Vuoden aikana edistettiin yrityspalvelujen integrointia osaksi tätä tiimiä.

Yhteistyö Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen kanssa tiivistyi vuoden aikana. Marraskuussa järjestettiin odotetut, yhteiset kehittämispäivät ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijoiden kanssa. Toteutimme myös valmennuksia osaamisen kasvattamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Mukana CAP27 valmisteluissa

Tutustuimme Suomen CAP27-suunnitelmaan ja olimme osaltamme mukana lainsäädäntövalmistelussa. Toimintavuoden aikana viranomaiset valmistelivat yritystukiin liittyvää lainsäädäntöä. Vaikutimme sen sisältöön Maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston palavereissa ja neuvotteluissa.

Yrityspalvelujemme kärkitoimialoja ovat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa alan osaamista. Tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Toteutimme alueellisia kehittämis- ja yritysryhmähankkeita. Valmistelimme myös valtakunnalliseen ideahakuun omistajanvaihdoshanketta, mutta hanke ei saanut rahoitusta.

Julkaisut ja kustannustoiminta

Ammattikirjojen valikoima täydentyi kahdella uudella painetulla kirjalla, jotka molemmat julkaistiin myös e-kirjoina. Kirjojen lisäksi tehtiin Ajopäiväkirjan uusin versio sekä Maatalouskalenteri 2023 ja sen liitteenä Viljelymuistiinpanot-vihko. Kalenterin tieto-osuus julkaistiin erikseen sähköisenä tietopakettina.

Peltokasvien kasvinsuojelu 2022 -kirjassa esitetään viljelykasveittain rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan markkinoilla olevat uusimmat kasvinsuojeluaineet, niiden käyttösuositukset ja keskimääräiset ainekustannukset hehtaaria kohti. Kirjan päätoimittajana toimi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

Peltokasvilajikkeet 2022 -kirja ilmestyi Tieto tuottamaan -sarjassa, jota julkaisevat yhteistyössä ProAgria Keskusten Liitto ja Luonnonvarakeskus (LUKE). Kirja on sarjan 148. julkaisu. Siihen on koottu maassamme viljeltävien viljojen, palko-, öljy- ja nurmikasvien, kuminan, perunan ja sokerijuurikkaan lajikkeiden ominaisuudet, sadon määrät ja laadut sekä keskeiset viljelytekniset erityispiirteet. Tiedot perustuvat pääosin vuosien 2014–2021 virallisten lajikekokeiden tuloksiin.

Maatalouskalenteri julkaistiin 76. kerran. Kalenteria pidetään ammattikalenterien kärkituotteena, ja sen käyttäjät arvostavat siinä selkeää kalenteria, muistikirjaominaisuutta ja sen satasivuista tietopankkia samoissa kansissa. Vihkomuotoinen Maatilayrityksen ajopäiväkirja palvelee niitä maatilayrittäjiä, jotka haluavat kirjata ajonsa perinteiseen tapaan.

ProAgria Keskusten Liiton kustantamat kirjat ja kalenteri ovat myynnissä kaikille asiakkaille osoitteessa proagriaverkkokauppa.fi ja ProAgrian henkilökunnalle sisäisessä verkkokaupassa. Yhteistyö Terramedian kanssa jatkui ja mahdollisti uusien kirjojen sekä kalenterin toimituksen Käytännön Maamies -lehden lukijoille kestotilaajaetuina. Olemme Suomen Kustannus-yhdistyksen jäsen, ja teemme yhteistyötä alan kansainvälisten kustantamoiden kanssa.

Talouden tunnusluvut