Vuosikertomus 2020

Uusi strategiamme nosti digitalisaation ja tiedolla johtamisen mahdollisuudet keskeiseen rooliin. Ne kulkevat punaisena lankana läpi toimintatapojemme sekä ratkaisujen ja osaamisen kehittämisessä.  Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on vaikuttanut suuresti kaikkeen toimintaan, mutta erityisesti se on edistänyt digitaalisia toimintatapamuutoksia ennen näkemättömällä vauhdilla.

Toteutimme onnistuneesti palveluita etäyhteyksien kautta, joiden määrä kasvoi huimasti. Kokemus osoitti, että jotkut palveluistamme soveltuvat jopa paremmin toteutettavaksi etäyhteyksien kautta kuin toimisto- tai pirtinpöydän äärellä, sillä keskittyminen voi olla helpompaa tai molempien osapuolten aikaa säästyy.

Poikkeuksellisina aikoina asiantuntija- ja sähköisistä palveluista muodostuva digitaalinen ekosysteemi on vahvistunut. Tavoitteenamme on täydentää asiantuntijapalveluitamme erilaisilla sähköisillä kohtaamisilla ja työkaluilla, jotka kerryttävät monipuolisesti tietoa palveluiden tueksi ja luotettavaksi pohjaksi. Kerättyä tietoa voi myös jalostaa vaikkapa kuviksi palvelua tukemaan.  

Analysoitu tieto muuntuu ratkaisuksi 

Jatkuva tiedon kerääminen ja sillä johtaminen asettaa paineita tiedon analysointitaitoihin. Kun tieto kertyy entistä enemmän automaattisesti eri työkalujen kautta, voi asiantuntija suunnata oman työpanoksensa tukemaan yrittäjää tiedon analysoinnissa ja ratkaisujen löytämisessä. Digitalisaation ja aiempaa suuremman tiedon määrä tuo paineita entistä tarkempaan tila- ja henkilökohtaiseen päätöksentekoon. Varmistimme asiantuntijoidemme tiedolla johtamisen taitoja sekä työkaluja erityisesti kasvituotannon ja talouden kustannustehokkuuden osa-alueilla usean hankkeen ja kehitysprojektin voimin.

Julkaisimme syksyllä yhdessä Mtechin kanssa sähköisen työajanseurannan sovelluksen, ProAjan. Sovellus helpottaa työajanseurantatiedon keräämistä, jota analysoimalla voidaan puuttua pullonkauloihin ja kehittää tilan toimintaa. Tarkka ajankäyttötieto tuo luotettavuutta päätöksiin ja laskelmiin. Asiantuntijamme ovat tilalla tukena sovelluksen käyttöönotossa ja sitä kautta sen kehityksessä.

Tilakokonaisuuden johtamiseen kehitetty Bisnes+ siirtyi Minun Maatilani -palvelun etusivuksi. Bisnes+ tarjoaa digitaalisia ratkaisuja tiedolla johtamiseen maatilayrityksessä esimerkiksi Tulokset ja mittarit -kokonaisuudella ja tietoturvallisella Dokumenttipankilla. Omia nauta-, kasvi-, talous- ja johtamisen mittareille asetettuja tavoitteita voi seurannan lisäksi vertailla maan keskiarvoon.

Globaali koronaviruspandemia vaikutti myös ProAgrian kansainväliseen toimintaan. Useat sovitut yhteistyöneuvottelut jouduttiin matkustusrajoitteiden vuoksi perumaan tai siirtämään tulevaisuuteen. Myös useat Euroopan Komission seminaareista siirtyivät etäyhteyksin järjestettäviksi.

Edellisen vuoden tapaan digitalisaatio oli teemana vahvasti pinnalla. Koronaviruspandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi maatalouden asiantuntijapalveluiden digitalisoinnista tulikin kantava teema useaan vuoden aikana järjestettyyn tapahtumaan. Monissa Euroopan maissa havahduttiin tilanteeseen, jossa paikallisen lainsäädännön vuoksi ei yksinkertaisesti ollut keinoja tuottaa maatalousyrittäjille lainkaan perinteisiä asiantuntijapalveluita.

Onneksemme omat valmiutemme siirtää asiakaskohtaamiset verkon yli tapahtuviksi olivat jo valmiiksi hyvällä tasolla, eikä sille ollut lainsäädännöllisiä esteitä. Valmiutemme huomattiin myös kansainvälisesti ja osaamisemme oli esillä useissa EUFRAS-verkoston virtuaalisissa tapahtumissa pitkin vuotta. Tämä läsnäolo on avannut kansainvälisesti useita potentiaalisia osaamisen vientikanavia, joita tullaan edistämään vuoden 2021 aikana.

EUFRAS-verkostossa vahva kommunikointi Euroopan Komission suuntaan jatkui. Teemaksi nousi koronaviruspandemian esiin tuomien maatalouden asiantuntijapalveluiden digitalisaation esteiden poistaminen sekä tiedon vaihdolla että lainsäädännön esteiden poistamisella.

Strategia+ tiimi kasvoi ja kehittyi

Johtamispalveluita kehitettiin strategian ohjaamana

Talousjohtaminen tärkeä osa-alue valmennuksissa

Tavoitteena alan paras ja arvostetuin tili- ja talouspalveluiden tuottaja

Henkilöstön osaaminen kartoitettiin kyselyllä

Talouden ruorissa -blogisarjasta buustia talouspalveluille

Palvelumme yrityksille jatkuivat koronasta huolimatta katkeamatta etäpalveluina. Laaja-alainen toimialaosaaminen ja toimintaympäristön tuntemus loi vaikeanakin aikana yritysasiakkaidemme keskuudessa luottamusta, ja kumppanuudet syvenivät alati muuttuvien rahoitusviidakoiden parissa.

Vaikka jouduimmekin arvioimaan menossa olevia kehittämisprojekteja uudelleen, koettiin varsinkin matkailun toimialalla yritysryhmähankkeissa ryhmän henkinen tuki pelastavaksi tekijäksi. Tarvittiin nopeita ratkaisuja, jolloin yrittäjäyhteistyössä on voimaa. Myös elinkeinoelämän palveluverkostossa yhteistyö tiivistyi. Tietyillä Team Finland -verkoston alueilla ProAgrialla on oma paikkansa.

Yrityspalvelujemme kärkitoimialoja ovat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa alan osaamista. Tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Toteutimme asiakkaillemme ennätysmäärän ELY-keskuksen yritysten kehittämispalveluja ja löysimme sparraukselle väylät niin ELY-keskuksen kuin BusinessFinlandinkin rahoitusvaroista. Koronatukien lisäksi kasvuun tähtäävät investoinnit olivat vaikuttavia. Ne näkyivät yrityksissä lisääntyvinä työpaikkoina ja liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä.

Alueellisia elinkeinoelämän vaikutuksia syntyi myös yritysryhmähankkeista, joissa ProAgria keskukset toimivat hallinnoijana ja asiantuntijana. Tarjosimme osaamistamme myös toisille kehittämisorganisaatioille, esimerkiksi kuntaorganisaatioille projektijohtamisen palveluita. Näin toimimme alueen elinvoimaisuuden edistäjän roolissa.

Tuotosseurantakarjojen keskimääräinen tuotos ylitti ensimmäisen kerran tuotosseurannan 123-vuotisen historian aikana 10 000 kilon rajan. Keskituotos oli 10 168 kg /lehmä, joka on 231 kg enemmän kuin vuotta aiemmin.  Energiakorjattu maitotuotos oli 10 771 kg/lehmä. Keskimääräinen tuotosseurantakarjojen maidon rasvapitoisuus oli 4,33, (4,34) ja valkuaispitoisuus 3,58 (3,57). Vastaavat tulokset luomutiloilla olivat 9325 kg /le, 9610 kg EKM/le, pitoisuudet rasva 4,17 ja valkuainen 3,38 Tuotosseurantaan kuului 80 % Suomen lypsylehmistä.

Tuotosseurannan kaikki tulokset löytyvät verkkosivuiltamme.

Tuotosseurannan tallennuspalvelut uudistuivat

Tallennuspalvelut yhdistettiin ja keskitettiin Pohjanmaan alueen ProAgria keskusten hoidettavaksi. Keskittäminen lyhentää tietojen tallennusviivettä sekä parantaa palvelun tavoitettavuutta. Tallennuspalvelu palvelee kaikenlaisia tuotosseurannan asiakkaita. Tiedot voi lähettää sähköisesti tai postissa, tai asiantuntija voi hakea tiedot etänä robotilta.

Tuotosseurannan asiakkaille avattiin helmikuussa Kustannuspuntari-niminen työkalu, jolla maitotilayrittäjän on mahdollista porautua maidontuotannon kustannuksiin ja verrata niitä samanlaisten tilojen vastaaviin kustannuksiin. Keväällä avattiin myös KarjaKompassin Seurantalaskelma tuotosseurantatilojen käyttöön. Ohjelmassa voi tehdä ruokinnan seurantalaskelman itse tai sen avulla voi lähettää laskelman lähtötiedot asiantuntijalle.

Rehujen kilpailutukseen tarjottiin apua avaamalla KarjaKompassiin kanava, jonka kautta voi pyytää rehutarjouksen suoraan ohjelmasta KarjaKompassilla tehdyn ruokintasuunnitelman perusteella. 

Yhteydenpitoa etänä ja tiloilla

Tuottoennuste kertoo tulevan tuotannon 

Tuotosseuranta+ palveluja

Yhteistyö Suomessa ja kansainvälisesti

Etäkoulutukset 

Luonnonmukaisen tuotannon pinta-ala kasvoi varovaisesti, kun uusien luomusitoumuksien ja lisäalojen haku avattiin uudelleen välivuoden jälkeen. Se oli lähemmäs 322 000 hehtaaria, mikä on 14,1 % kokonaisalasta. Tilojen määrä kasvoi lähemmäs 5 200 tilaan (11,5 %). Luomuviljasato, 153 miljoonaa kiloa, oli seitsemän prosenttia edellisvuotta suurempi. Luomuviljan osuus oli lähes viisi prosenttia Suomen koko viljantuotannosta.

Luomumaidon tuotanto kasvaa maltillisesti ja oli vuonna 2020 yhteensä 79 miljoonaa litraa, mikä on 3,4 % maidon kokonaistuotannosta. Emolehmätilojen siirtyminen luomuun jatkui edelleen. Yleisintä luomueläintuotanto on lammastaloudessa. Luomun osuus teuraskiloista oli naudalla 3 %, sioilla 0,45 % ja lampailla 23 %. Kananmunista seitsemän prosenttia tuotettiin luomukanaloissa.

Luomuviljan hintojen lasku jatkui, mikä asetti haasteita luomukasvintuotannon kannattavuuden varmistamiselle. Tiloilla varauduttiin tilanteeseen mm. karsimalla tuotantopanosten kustannuksia sekä siirtymällä sopimustuotantoon.  Edeltävää vuotta suurempi sato ja haasteet viljan viennissä painoivat luomuviljan hintoja alemmas. Luomusiementuotannon kannattavuus on edelleen hyvä.

Luomumarkkinoiden kasvu jatkui

Luomun myynti jatkoi vahvaa kasvuaan edellisvuosien tahtiin. Vähittäiskaupan luomutuotteiden myynti lisääntyi 9,7 prosenttia. Luomun myynti kasvaa edelleen enemmän kuin päivittäistavarakaupan kokonaismyynti, vaikka koronapandemia lisäsi päivittäistavarakaupan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myyntiä ennätykselliset 7,3 prosenttia. Luomun osuus päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä oli noin 2,6 prosenttia.

Suurimmat tuoteryhmät luomumyynnissä olivat viime vuosien tapaan hedelmät ja vihannekset sekä maito ja muut nestemäiset maitotuotteet. Poikkeuksellisena vuonna eniten myyntiään kasvattaneita luomutuoteryhmiä olivat jauhot sekä makeuttaminen ja maustaminen. Myös vihannesten sekä kahvin ja teen luomumyynti kasvoi hyvin. Yleinen maidon kulutuksen väheneminen näkyy myös luomumaidon myynnin laskuna. Luomulihavalmisteiden ja tuoreiden leipomotuotteiden alhaista markkinaosuutta selittää tuotevaihtoehtojen vähäisyys.

Luomuneuvonnassa pääpaino tuotannon ja talouden tehostamisessa

Luomuasiantuntijoiden ajankohtaispäivien ja kuukausipalavereiden teemat painottuivat liiketoiminnan ja tuotantotalouden osaamisen yhdistämiseen ja valtakunnallisten palveluiden yhdenmukaistamiseen.  

Edellisvuoden katkos uusien luomusitoumuksien ja lisäalojen hakuun toi epävarmuutta alan tulevaisuuden näkymiin. Se sai monet viljelijät odottamaan uuden ohjelmakauden linjauksia. Siitä huolimatta luomuvalvontaan ilmoittautui mukaan yli 300 uutta tilaa. Pääpaino neuvonnassa olikin luomutilojen kannattavuuden vahvistamisessa, mihin pyritään kehittämällä kasvituotantoa ja hallitsemalla taloutta.

Maan kasvukunto on luomutilojen kasvinviljelyn neuvonnan keskiössä. Luomuasiantuntijat osallistuivat maankasvukuntoa käsitteleviin koulutuksiin sekä erilaisten menetelmien kehittämiseen maan rakenteen arvoimiseksi ja sen elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Erityisesti alus- ja kerääjäkasvien käyttö oli esillä niin asiantuntijoiden kuin viljelijöiden koulutuksessa.

Varautumista uuteen luomuasetukseen

Kesäkuun alussa käynnistyi ProAgria Keskusten Liiton hallinnoimana ja Ruokaviraston rahoittama Tuottavaa luomua – luomusiementuotannon vahvistaminen -hanke, jossa työstettiin luomusiementuotantoa käsittelevä webinaarisarja. Sen kuudesta webinaarista kaksi pidettiin loppuvuodesta. Osallistujia oli kummassakin toista sataa.

Hankkeen tavoitteena on sertifioidun luomusiementuotannon tuplaaminen. Lisäksi käsitellään vuonna 2022 voimaan tulevan uuden luomuasetuksen vaatimuksia luomusiementuotannolle. Asetuksen astuttua voimaan siirtymävaiheen ensimmäisenä vuonna ei voi enää tuottaa luomusiementä. Toisena vuonna tuotettu siemen sen sijaan on siirtymävaiheen siementä, jota viljelijä pystyy käyttämään luomusiemenen tavoin.

ProAgria keskuksissa on vuoden aikana ollut menossa useita luomukasvintuotantoa kehittäviä hankkeita, joissa on toteutettu mm. lajike- ja lannoituskokeita. Niillä on ollut suuria vaikutuksia viljelijöiden lajikevalintoihin, viljelytekniikkaan ja ne ovat rohkaisseet luomuun siirtymistä. Käytännönläheinen koetoiminta on myös kannustanut viljelijöitä soveltamaan tuloksia käytäntöön.  Esimerkiksi Pohjanmaan luomumaidontuotannon kehittämishankkeessa on paneuduttu satotasojen nostoon, luomukasvi- ja luomumaitotilojen väliseen yhteistyöhön ja tilakokonaisuuden hallintaan. 

Luomuasiantuntijamme osallistuivat Ruokaviraston kesän ja syksyn aikana käynnistämiin työryhmiin, joissa valmistellaan luomukotieläin-, kasvin- ja kasvihuonetuotannon uusia tuotantoehtoja (pl. mehiläiset). He osallistuivat vahvasti myös Vilja-alan yhteistyöryhmän luomuviljawebinaarin sekä Luomuliiton luomupäivien järjestelyihin.

Vuoden aikana käynnistettiin valtakunnallisten luomu-uutiskirjeiden tuottaminen luomuasiakkaillemme. Uutiskirjeitä ilmestyi vuoden aikana neljä, ja ne olivat luetuimpien uutiskirjeiden joukossa. Lisäksi luomuasiantuntijat ovat kirjoittaneet ahkerasti artikkeleita ammattilehtiin. 

Lähes puolet luomutiloista käytti palveluja

Luonnonmukaiseen tuotantoon liittyviä asiantuntijapalveluitamme ostettiin lähes 2,9 miljoonalla eurolla. Luomutiloista noin 40 % käytti vuoden aikana ProAgrian asiantuntijapalveluita. Kysytyimpiä palveluja olivat Neuvo 2020 -palvelut, kotieläin- ja kasvintuotannon palvelut sekä tilipalvelut. Luomutilojen aiempaa suurempi kiinnostus johtamiseen, talouteen ja tilan kehittämiseen näkyi Neuvo 2020 kilpailukyky -palvelun kasvaneessa kysynnässä.

Ne kotieläintilat, joilla oli ainoastaan pellot aikaisemmin luomusitoumuksen piirissä, etsivät yhä aktiivisesti luomuasiantuntijoiden kanssa vaihtoehtoja myyntikasvivaatimusten täyttämiseen. Kotieläinten luomuun siirtämiseen tai luomusitoumuksesta luopumiseen päätyi tiloista kuitenkin vain pieni osa.

Katkos uusien luomusitoumuksien haussa näkyi edelleen jonkin verran luomuperuskursseille osallistuvien tilojen määrässä. Luomuun siirtymistä suunnittelevat tilat ostivat edellisvuotta vilkkaammin luomuasiantuntija- ja Neuvo 2020 -palveluja. Luomutilojen ja luomuun siirtymistä suunnittelevien tilojen osuus ProAgrian palvelumyynnistä oli 12,4 prosenttia.

Ammattikirjojen arvostus ja sähköisten julkaisujen kysyntä kasvoivat koronan myötä työtapojen muututtua. Myös kiinnostus e-kirjoihimme lisääntyi huomattavasti, ja e-kirjojen myynti lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Olemme vakiinnuttaneet paikkamme maatilayrittäjille suunnattujen tietokirjojen kustantamona. Hevosaiheiset kirjat säilyttivät ykköspaikan harrastekirjojemme myynnissä.

Julkaisimme vuoden aikana neljä nimikettä; Peltokasvilajikkeet 2020, Peltokasvien kasvinsuojelu 2020, Maatilayrityksen ajopäiväkirja ja Maatalouskalenteri 2021. Teosten yhteenlaskettu painosmäärä oli lähes 52 300 kpl. Loppuvuodesta aloitimme ensimmäisen äänikirjan valmistelut.

Peltokasvilajikkeet 2020 -kirja on hyvän viljelysuunnittelun perusta.  Se kuuluu Luonnonvarakeskus Luken kanssa yhteisesti julkaisemiimme Tieto tuottamaan -kirjoihin ja on 146. kirja sarjassa. Peltokasvilajikkeet -kirja kerää yksien kansien väliin tiedon markkinoiden lajikkeista ja vertailee niitä muun muassa sadon määrän ja laadun suhteen. 

Maatalouskalenteri on säilyttänyt paikkansa ammattikalenterien kärkijoukossa. Siihen tutustuu vuosittain lähes joka toinen maatilayrittäjä. Kalenterin tieto-osuus on saatavilla sähköisenä ja siitä on tullut suosittu asiantuntijoidemme työvälineenä. Kalenteri myös muistuttaa tärkeistä päivämääristä. Muistilappujen sisältö julkaistiin ensimmäistä kertaa keväällä asiakkaille Bisnes+:ssa maatalouskalenterin tärkeät päivämäärät -osiossa.

Maatalouskalenteri oli verkkokaupan suosituin tuote

Jatkoimme yhteistyötä Terramedian kanssa menestyksekkäästi. Sen mahdollistamana kaikki vuoden julkaisut toimitettiin Käytännön Maamies -lehden lukijoille kestotilaajaetuina. 

Kirjat ja kalenteri ovat saatavilla sekä sisäisessä että kaikille avoimessa verkkokaupassamme. Yhä suurempi maatilayrittäjien joukko päivittää osaamistaan ammattijulkaisuillamme. Verkkokaupan suurimmaksi asiakasryhmäksi kipusivat yksityiset asiakkaat. Suosituin tuotteemme koko valikoimasta oli Maatalouskalenteri ja e-kirjoista myydyin Peltojen kunnostus. Uutuutena toimme verkkokauppaan myyntiin yksilölliset kierrätystuotteet, jotka on valmistettu messukäytöstä poistetuista kuvatulostekankaista. 

Olemme Suomen Kustannusyhdistyksen jäsen. Teemme yhteistyötä alan kansainvälisten kustantamoiden kanssa, joista esimerkkinä hollantilainen Roodbont -kustantamo. 

Tieto tuottamaan -sarjan toimitusneuvosto kokoontui vuoden aikana kerran. Ryhmään kuuluivat Peter Österman, Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF), Ari A Rajala, Luonnonvarakeskus sekä Suvi Anttila, Harri Mäkivuokko, Sari Peltonen ja Birgitta Salminen ProAgria Keskusten Liitosta.

Kustannustoiminnan ohessa myymme graafisen suunnittelun ja toteutuksen palveluja. Teimme asiakastöitä muun muassa Maa- ja kotitalousnaisten Keskukselle, Koti- ja maaseutu -lehdelle, Ruokatiedolle, usealle ProAgria keskukselle sekä erilaisiin hankeprojekteihin. Vuosikertomusvuonna kustannustoiminta ja myytävät palvelut työllisti kolme henkilöä.  

 

Kiinnostus ja investoinnit aurinkosähköön jatkoi kasvuaan. Sen yhteydessä tehdään tyypillisesti koko tilan energiaa kartoittava energiasuunnitelma.  

Pääsääntöisesti maatilan energiasuunnitelmia tehtiin Neuvo-palveluna. Suunnitelmaa voi hyödyntää niin tilakokonaisuuden kehittämistyökaluna kuin yksittäiseen investointitukihakemukseen vaadittavana laskelmana. Esimerkiksi maatilayrityksen sijoittuminen energiatehokkuudessa suhteessa muihin tiloihin on kiinnostavaa. Ominaiskulutus eli energian käyttö esimerkiksi tuotekiloa kohden on hyödyllinen tilakohtainen avainluku, jossa on suurta vaihtelua.

Energia-asiantuntijamme toimivat asiantuntijoina energiaan liittyvissä kehittämishankkeissa ja tekevät yritysten toimeksiantoina erilaisia selvityksiä. Etelä-Savossa ProAgria palvelee myös kuluttajien ja kuntien energianeuvonnassa Energiaviraston rahoittamana.

Energia-asiantuntijamme kokoontuvat kuukausittain yhteiseen etäpalaveriin ajankohtaisista asioista.