Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – hyödyllisiä materiaaleja viljelyyn ja neuvontaan
Kokonaisuus on osa ympäristöministeriön käynnistämää vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.
Tutustu materiaaleihin
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki -opas viljelijälle esittelee mitä eri maanparannusaineet ovat, miten ne vaikuttavat maassa, mitkä ovat käytössä huomioitavat asiat ja mitä hyötyjä syntyy. Viljelijöiden lisäksi käytännönläheinen opas on tarkoitettu maatalouden asiantuntijoille, neuvojille ja kaikille vesiensuojelusta kiinnostuneille.
Tuloksia rakennekalkin ja ravinnekuidun vaikutuksista kiintoaineen, fosforin, typen ja hiilen vesistöhuuhtoumaan sekä maanparannusaineiden maaperä- ja satovaikutusten tuloksia. Tutkimukset toteutettiin Eurajoella, Tuusulassa ja Turussa yhteistyössä viljelijöiden kanssa, jotka ottivat vastaan tutkimushankkeissa tarjotun maanparannusaineen. Lisäksi Paimiossa testattiin rakennekalkin annoskokoja ja Jokioisten kenttäkokeissa kuidun vaikutuksia: Kuidun ja rakennekalkin vesiensuojeluvaikutukset 2.0 -hankkeen loppuraportti 28.6.2024.
Kipsiin liittyviä julkaisuja
Peltojen kipsikäsittelyä testattiin Varsinais-Suomen Savijoella, jossa kipsiä levitettiin 1494 peltohehtaarille ja vaikutuksia seurattiin vajaat viisi vuotta. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2022 julkaisemassa laajassa raportissa käsitellään kipsin vaikutusta fosforikuormitukseen, orgaanisen hiilen huuhtoumaan, peltomaahan ja satoon sekä kipsikäsittelyn yhteiskunnallisia nettohyötyjä: Peltojen kipsikäsittely fosforikuormituksen hallinnassa – pilottina Savijoen valuma-alue.
Viljelijöiden kokemuksia Savijoelta sekä arviota menetelmän kustannustehokkuudesta käsitellään julkaisussa: Ollikainen ym. (2020) Gypsum amendment of arable fields as a water protection measure– farmers’ experience, phosphorus reduction potential and associated costs drawn from a large scale pilot. Agricultural and Food Science 29, 383–394.
Kipsin aiheuttaman sulfaattikuormituksen vesistövaikutuksista Savijoella ovat julkaisseet Rantamo ym. (2022): Risk assessment of gypsum amendment on agricultural fields: Effects of sulfate on riverine biota. Environmental Chemistry and Toxicology 41, 108–121.
Maanparannuskuituihin liittyviä julkaisuja
Vuosina 2021 ja 2022 valmistuneet KUITU-hankkeen väli- ja loppuraportti tiivistävät tuloksia maanparannuskuitujen tutkimuksista vuosilta 2019–2021. Tutkimuskohteina ovat Noormarkin ja Flinkinojan valuma-alueet Tuusulassa sekä erilaisilla kuiduilla käsitelty Jokioisten kuitukoekenttä ja sieltä kairatut maamonoliitit, joita sadetettiin laboratoriossa:
• Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona - KUITU-hankkeen loppuraportti
• Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona- KUITU-hankkeen väliraporttiKimmo Rasa ym. artikkeli liittyen Jokioisten kuitukentän maa- ja kasvinäytteisiin sekä kentältä kairattujen maamonoliittien sadesimulaatioihin 2016–2019: Pulp and paper mill sludges decrease soil erodibility - Rasa - 2021 - Journal of Environmental Quality - Wiley Online Library
Rakennekalkkiin liittyviä julkaisuja
Vesitalouslehdessä 4/2021 kerrotaan miten vuonna 2020 Eurajoella toteutettu peltojen rakennekalkitus vähensi lyhyellä aikavälillä kiintoaineen ja hiukkasmaisen fosforin huuhtoumaa pelloilta ojavesiin: Rakennekalkkikäsittelyn vaikutukset valumavesissä – lupaavia havaintoja Eurajoen pilottialueilta.
Varsinais-Suomessa Paimiossa toteutettiin peltokokeet, joissa peltoalat käsiteltiin eri määrillä rakennekalkkia vuonna 2019. Ruska Kaipainen laati opinnäytetyön pintamaan rakennekakituksen vaikutuksesta vehnän sadonmuodostukseen korkean ja matalan pH:n omaavilla savimailla: Kaipainen 2022, Pro Gradu, Helsingin yliopisto.
Ruotsalaisten tutkijoiden Norberg ja Aronsson vuonna 2022 julkaisema artikkeli, jossa he raportoivat rakennekalkituksen vähentäneen 38–48 % pelloilta tulevaa fosforikuormitusta: Mitigating phosphorus leaching from a clay loam through structure liming.Webinaarissa 8.12.2021 esiteltiin keskeisiä tuloksia kipsin, kuidun ja rakennekalkin käytöstä peltoviljelyssä. Paneelikeskustelussa MTK:n, LUKE:n, eduskunnan Saaristomeriryhmän ja viljelijöiden edustaja tuovat esiin näkökulmia maanparannusaineista.
OHJELMA
9.00 Tervetulotoivotukset ja ministeriön avaussanat / Antton Keto, ympäristöministeriö
9.20 Maanparannusaineiden oppaan julkistus ja esittely - Juha Kääriä, Turun AMK
9.30 Tietoiskut maanparannusaineista
Maanparannuskuidun käyttö ja hyödyt maatalouden vesiensuojelussa / Jaana Uusi-Kämppä, Luke
Peltomaan rakennekalkituksen vaikutus valumavesiin / Maria Kämäri, Syke
Peltojen kipsikäsittely vesiensuojelumenetelmänä / Petri Ekholm, Syke
10.15 Paneelikeskustelu: Näkökulmia maatalouden vesiensuojeluun
Tero Tuominen, viljelijä
Kai Mykkänen, eduskunnan Saaristomeri-ryhmä
Johan Åberg, MTK, maatalouslinjan johtaja
Helena Soinne, Luke
10.50. Yhteenveto ja tilaisuuden lopetus, Juha Kääriä- Koko tilaisuuden videotallenne
- Esitykset
- Koko tilaisuuden videotallenne
Lyhyet, 3–4 minuutin mittaiset videot esittelevät maanparannusaineiden hyötyjä ja käyttöä. Äänessä on asiantuntijoita ja maanparannusaineita käyttäneitä viljelijöitä.
Materiaalit ovat syntyneet KIPSI, KUITU, Rakennekalkki ja RAKENNE-KUITU-hankkeiden yhteistyönä. Lisätietoa eri maanparannusaineista, niiden käytöstä ja tutkimuksesta löydät kunkin hankkeen nettisivulta. Kokonaisuus on osa ympäristöministeriön käynnistämää vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.
Kipsi-hanke Minna Kolari, minna.kolari(at)ely-keskus.fi
Kuitu-hanke Jaana Uusi-Kämppä, jaana.uusi-kamppa(at)luke.fi
Rakennekalkki-hanke Antti Kaseva, antti.kaseva(at)turkuamk.fi
RAKENNE-KUITU-hanke Maria Kämäri, maria.kamari(at)syke.fi
Tiedostot
På svenska
På denna webbplats har vi samlat det senaste materialet om användning av gips, jordförbättringsfiber och strukturkalk samt om fördelarna för jordbrukaren och miljön. Jordförbättringsmedlen är ett verktyg för att sörja för åkermarkens bördighet och förhindra övergödning av intilliggande vattenområden.På webbplatsen finns guiden Gips, fiber och strukturkalk, videor samt inspelningar och presentationer från ett webbinarium som hölls den 8 december 2021.Materialet har tagits fram i samarbete med projekten KIPSI (GIPS), KUITU (FIBER) och Rakennekalkki (Strukturkalk). Mer information om olika jordförbättringsmedel och användning av och forskning i jordförbättringsmedel finns på projektens respektive webbplats. Helheten är en del av miljöministeriets program för effektiverat vattenskydd.
Guiden Gips, fiber och strukturkalk för jordbrukare
Guiden Gips, fiber och strukturkalk för jordbrukare beskriver vad olika jordförbättringsmedel är, hur de påverkar i marken, vilka frågor som ska beaktas vid användningen och vilka fördelar som uppstår. Den praktiska guiden är inte enbart avsedd för jordbrukare utan även för jordbruksexperter, rådgivare och alla som är intresserade av vattenvård.
Inspelningen av webbinariet: Gips, fiber och strukturkalk – ny kunskap om miljövinster
På webbinariet den 8 december 2021 presenterades de viktigaste resultaten av projekten.
- Meddelande om projekten: Jordförbättring ger snabb minskning av vattenpåverkan från jordbruket – ny guide för jordbrukare har publicerats
- Inspelning med svensk textning (webbinariet är i övrigt finskspråkigt)
Videor
Korta videor presenterar fördelarna med och användningen av jordförbättringsmedel. Presentatörerna är experter och jordbrukare som har använt jordförbättringsmedel. (Videor med svensk textning. Du kan ändra språket för undertexterna i inställningarna.)
Mer information om projekten
Gips
Minna Kolari, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fiJordförbättringsfiber
Jaana Uusi-Kämppä, etunimi.sukunimi@luke.fiStrukturkalk
Antti Kaseva, etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
In English
This page presents the most recent material regarding the use of gypsum, soil improvement fibres, and structure lime, as well as their benefits for farmers and the environment. Soil improvement agents offer tools for ensuring the vitality of farmland and preventing eutrophication in nearby water bodies.On this page, you can find the gypsum, fibre, and structure lime guide, videos, and a recording of the webinar held on 8 December 2021 and its presentation material.The material has been prepared in cooperation between the KIPSI (GYPSUM), KUITU (FIBRE) and Rakennekalkki (Structure Lime) projects. More information about different soil improvement agents, their use and research is available on each project’s website. This project is part of the Water Protection Programme launched by the Ministry of the Environment.
Gypsum, fibre, and structure lime guide for farmers
The gypsum, fibre, and structure lime guide for farmers presents different soil improvement agents, their impact on soil, practical issues to be considered, and the resulting benefits. In addition to farmers, the practical guide is intended for specialists in agriculture, advisors, and everyone interested in water protection.
Webinar recording: Gypsum, fibre, and structure lime – new information about environmental benefits
The webinar held on 8 December 2021 presented key results of projects.
- Project release: Soil improving agents reduce water pollution from agricultural soils – a new guide is now available for farmers
- Recording with English subtitles (webinar held in Finnish).
Videos
Brief videos present the advantages and use of soil improvement agents. The videos are narrated by specialists and farmers who have used soil improvement agents. (Videos with English subtitles. You can change the subtitle language in the settings.)
More information about the projects
Gypsum
Minna Kolari, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fiSoil improvement fibres
Jaana Uusi-Kämppä, etunimi.sukunimi@luke.fiStructure lime
Antti Kaseva, etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
