Vuosikertomus 2021

Meistä lyhyesti

Meitä on Länsi-Suomessa 60 asiantuntijan joukko valmiina auttamaan maatilojen ja maaseutuyritysten toiminnan kehittämisessä.

Palvelumme kattavat maatilojen ja yritysten johtamisen, talouden ja tuotannon. Olemme osa valtakunnan parasta asiantuntijaverkostoa.

Palvelutoimistomme ovat Porissa ja Turussa, aluetoimistot palvelevat sopimuksen mukaan Eurassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Loimaalla, Salossa ja Somerolla.

ProAgria Länsi-Suomen alue on maamme keskeisiä maatalouden tuotantoalueita ja alueen tuotantorakenne on hyvin monipuolinen. Alueella on toimivia maatiloja noin 8500 kpl, joilla oli viljelyksessä noin 20 % Suomen koko peltoalasta. Alueella tuotetaan mm. maamme kananmunista 70 %, siipikarjanlihasta 50 %, sianlihasta 40 %, avomaan vihanneksista 40 % ja sokerijuurikkaasta 85 %. Maataloudella on edelleen merkittävä rooli maaseudun elinkeinotoiminnassa ja sen kehittymisessä. Toisaalta maaseutuelinkeinot monipuolistuvat ja niillä on kasvava merkitys maaseudun elinvoimaisuudessa.

Maatalous- ja maaseutuyrittäjät ovat tärkein toimintaa suuntaava sidosryhmä. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. ELY-keskukset, MTK-liitot, seutukuntien kehittämisyhtiöt, Leader-toimintaryhmät, kuntien maaseutu- ja elinkeinotoimet sekä Satafood ja Pyhäjärvi-instituutti.

Avainlukumme ja kohokohdat

Palvelujamme käytti kaikkiaan noin 3000 maatila- ja maaseutuyritystä. Maitotilapalvelujen asiakastiloja oli n. 300, maaseutuyritysasiakkaita myös yli 300. Neuvo 2020 -palvelut jatkoivat kasvuaan, vaikka järjestelmä oli suljettuna alkuvuonna. Niistä eniten kysytty oli ympäristöasioihin kohdistunut neuvonta (465 tilaa). Ympäristöön liittyvien palveluiden jälkeen toiseksi suosituin oli maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen liittyvä palvelu (330). Luomuun liittyviä Neuvo-palveluita käytettiin myös paljon (110).

Tukihakemuspalveluamme hyödynsi 716 maatilaa ja viljelysuunnittelua teimme 413 tilalle.

Talouspalveluissa teimme maatilojen talouslaskelmia ja liiketoimintasuunnitelmia yhteensä 136 tilalle, sukupolvenvaihdossuunnitelmia 72 tilalle ja yhtiöittämisiä 19 tilalle. Tilipalvelujamme käytti 226 asiakasta.

Hanketoimintamme oli haastavaa koronasta johtuen, mutta pääosin saimme vietyä hankkeitamme eteenpäin. Hankkeista on kerrottu tarkemmin Hanketoiminta -osiossa.

ProAgria Länsi-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2021 olivat 3,5 milj. € (vuonna 2020 3,4 milj.). Tilikauden alijäämä oli 34.500 € (37.000 €).

Myyntituotot kasvoivat 6 %, joka johtui neuvopalveluiden kasvusta, maisemapalveluiden kasvusta sekä testaus- ja tarkastustoiminnan kasvusta. Valtiontuki (varsinainen määräraha ja erityisavustus) laski edellisestä vuodesta 1 %:n. Varsinaisen toiminnan tuotoista valtiontuen osuus oli 13 %.

Tilikauden päättyessä oma pääoma oli 106.000 € (140.000), joka on 11 % (13 %) taseen loppusummasta, 937.000 (1 113.000) €:sta.

Vuoden aikana tehtiin kaikkiaan 59 henkilötyövuotta (60 htv).

Toimintamme perusta

Missiomme
Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme
Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Olemme
1. asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
2. kestävästi kannattava ja vaikuttava
3. aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
4. suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

Hallituksen näkökulma

Maatalouden toimintaympäristö rajussa myllerryksessä

Vuosi 2021 jää maatalouden aikakirjoihin katovuotena. Kevätviljojen sato Länsi-Suomen alueella oli ennätyksellisen heikko, ainoastaan syysviljoista saatiin hyvä sato. Kevään kylvöt hukkuivat ensin kaatosateisiin, sitten kuivuus ja helle täydensivät tuhon. Syksyllä alkanut voimakas tuotantokustannusten nousu jatkoi vaikeuksien sarjaa.

Kuluvan kevään aikana maatalouden tilanne on entisestään kärjistynyt. Ukrainan sodan takia lannoitteiden, energian, viljan ja rehuraaka-aineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Myös kausityövoiman saatavuudessa on ymmärrettäviä ongelmia. Kansainvälinen viljakauppa on ajautunut kaaokseen. Seurauksena jopa niukkuus joistakin elintarvikkeista maassamme on mahdollista. Erityisesti kananmunan, sian- ja siipikarjanlihan toimitusketjut ovat uhattuna. Rehuviljan loppuessa tai sen hinnan noustessa kestämättömäksi tuotanto joudutaan keskeyttämään. Uudelleen käynnistäminen vie aikaa ja vaatii pääomia.

Tuonnistakaan ei ole odotettavissa apua. Jokaisen itsenäisen valtion ensisijainen prioriteetti on huolehtia omasta huoltovarmuudestaan. Tämä luonnollisesti heijastuu kansainväliseen maatalous- ja elintarvikekauppaan.

Tilanteeseen liittyy erikoisia piirteitä. Kaupan ja teollisuuden kanssa on koko viime vuoden ajan yritetty neuvotella alkutuotteiden hinnoittelusta ja sopimuskäytännöistä, mutta tuloksetta. Vasta kotimaisen tuotannon hiipumisen uhan edessä on vihdoin ymmärretty, että myös alkutuottajat tarvitsevat oikeudenmukaisen osan elintarvikkeiden hinnasta. Tällä ei kuitenkaan ole suurempaa merkitystä, kun oma elintarviketuotanto on viittä vaille ajettu alas, eikä korvaavaa halpatuontia saadakaan järjestymään.

Tuleva kasvukausi askarruttaa sekä kentällä että ProAgrian piirissä. Mitä kylvetään, mitä jätetään kylvämättä? Mikä on taloudellinen tulos? Miten hallita kasvukauden riskejä? Miten panostuksille saadaan paras mahdollinen tuotto? Entä millä rahalla ja mistä hankitaan vuoden 2023 tuotantotarvikkeet varsinkin, jos taas tulee heikko satovuosi?

ProAgria Lännen hallituksessa koemme syvää huolta tilanteen johdosta. Monen maatalousyrittäjän lähtötilanne tulevaan kauteen on joko ”tulos tai ulos”. Eniten huolestuttaa nuorten ja investointeja tehneiden viljelijöiden tilanne. Ei ole oikein, että olosuhteiden uhreiksi joutuvat ensiksi ne, joiden pitäisi jatkaa viljelijöinä kymmeniä vuosia. Jatkajien asema tulisi turvata kaikin mahdollisin keinoin.

Kiitän koko ProAgria Länsi-Suomen henkilöstöä kuluneesta vuodesta. Hallituksessa tiedostamme asiantuntijatyön vaativuuden näinä aikoina. Kun tarjolla on huonoja tai vielä huonompia tulevaisuuden näkymiä, vaikuttaa tämä väistämättä jaksamiseen molemmin puolin pöytää. Yhteisöllisyyden ja välittämisen merkitys korostuu näissä tilanteissa. Hyvä neuvo on kuorman jakaminen: kaikkea ei tarvitse eikä pidä kantaa yksin. Tuleen ei kannata jäädä makaamaan, eikä sinne pidä kaveriakaan jättää.

Olli Alikärri
Hallituksen puheenjohtaja

Toimitusjohtajan katsaus

Muutosten vuosi 2021

Aloitin ProAgria Länsi-Suomen toimitusjohtajana 1.1.2021. Pandemia oli tuolloin jo hyvässä vauhdissa toisella kierroksella, ja vuoden aikana saimme kokea vielä kolmannen aallon. Normaalitilaan ei siis päästy juurikaan koko vuotena ja vuosi 2022 näyttää tuovan taas aivan uudet, jopa koronavuosia isommat haasteet.

Koronavirus vaikutti edelleen neuvonta- ja hanketoimintaamme, joskaan ei läheskään samalla tavalla kuin moneen muuhun palvelualaan. Sen tuomat haasteet eivät myöskään näy isoina muutoksina tilinpäätöksessämme, koska olimme opetelleet uudet toimintatavat, etätyöskentelyn ja etäyhteydenpidon jo edellisenä vuotena. Tuloksemme säilyi samalla tasolla, lievästi tappiollisena.

Merkittävin haaste toiminnassamme aiheutui edelleen hanketyöhön ja sen osalta nimenomaan pienryhmätoiminnan toteuttamiseen ja opintomatkojen järjestämiseen. Pienryhmätoimintaa pyrittiin jatkamaan mahdollisuuksien mukaan ja siirtämään tapaamisia sähköisiksi, mutta opintomatkoja ei pystytty edelleenkään järjestämään.

Vaikka tilinpäätöksen kautta ei juuri muutoksia ole havaittavissa, oli vuosi 2021 muutosten ja rakentamisen vuosi. Aloitimme toimintatapojemme tarkastelun alkuvuonna ja samalla kirkastimme tavoitteitamme tulevaan. Tämä johti uudelleen organisoitumiseen ja elokuun alusta asti olemme toimineet uudella organisaatiorakenteella. Rakenteen mukanaan tuomia uusia toimintamalleja ja -tapoja on loppuvuoden aikana viilattu ja otettu käyttöön.

Näkyvin osa muutosta on ollut aloitteellisuuden lisääminen asiakkaiden suuntaan. Asiakkuuspäällikkömme ovat aktiivisesti asiakkaisiin yhteydessä ja kartoittavat heidän tarpeitaan kokonaisvaltaisesti. Kartoitus voi johtaa asiantuntijatiimin kokoamiseen asiakkaan ympärille, jolloin hänelle nimetään henkilökohtainen asiantuntija kullekin osaamisalueelle. Tilalle voidaan nimetä esimerkiksi oma kirjanpitäjä, kasvintuotantoneuvoja, ruokintasuunnittelija, talousasiantuntija ja strategiakonsultti, jotka yhdessä tilallisen kanssa miettivät vaihtoehtoja ja ratkaisuja eteen tuleviin haasteisiin ja tulevaisuuden suunnitteluun. Asiantuntijoille voidaan mahdollistaa pääsy samoihin tilaa koskeviin tietoihin, jotka kerätään myös asiakkaan käytettäviksi Bisnes+ alustalle. Kun kokonaisuuteen lisätään digitaaliset työvälineemme, pystymme luomaan tilan ympärille ekosysteemin, jollaista ei muilla ole tarjota.

Osana muutosta luovuimme salaojasuunnittelusta tekemällä liiketoimintakaupan KVVY Tutkimus Oy:n (entinen Etelä-Suomen Salaojakeskus) kanssa. Vuoden 2022 alusta lähtien vesitaloussuunnittelussa luotamme kumppanimme laajaan asiantuntijaverkostoon, joka vahvistaa tätä erityisosaamista toiminta-alueellamme.

Muutoksia teimme myös hanketoiminnan organisoitumiseen ja hankepäällikkömme johdolla pystymme nyt koordinoimaan alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset hankkeemme entistä vaikuttavammin asiakkaidemme hyväksi. Muutoksilla pyritään myös entistä parempaan henkilöstötyytyväisyyteen.

Näiden muutosten hedelmiä haluaisimme korjata jo vuonna 2022, mutta alkuvuoden tapahtumat ovat osoittaneet jälleen, että isojakin muutoksia voi tapahtua todella nopeasti. Meidän onkin nyt reagoitava ensisijaisesti niihin ja pyrittävä tukemaan jäseniämme ja asiakkaitamme tässä haasteellisessa tilanteessa sekä luomaan uskoa tulevaan. Kaikkien on kuitenkin syötävä tulevaisuudessakin.

Sami Iltanen
toimitusjohtaja

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Jäsenistömme

ProAgria Länsi-Suomi ry:n jäseninä ovat kunnissa ja kylissä toimivat jäsenyhdistykset. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä yhdistyksiä. ProAgria Länsi-Suomella on myös yrittäjä- ja henkilöjäseniä. ProAgria Länsi-Suomi ry:n jäsenyhdistyksissä on kaikkiaan noin 7500 jäsentä. Jäsenyhdistyksiä on 256. Länsi-Suomi ylläpitää yhdistysten jäsenrekistereitä, hoitaa jäsenmaksun keruun ja palautukset yhdistyksille.

ProAgria Länsi-Suomen hallitus 2021

Puheenjohtaja
Olli Alikärri, Koski TL

Jäsenet
Katariina Isotalo, Salo
Ilkka Mattila, Pori
Santeri Vähä-Kouvola, Mynämäki
Timo Sairanen, Lieto
Sari Vuorela, Siikainen
Juhani Keskitalo, Huittinen
Tiina Kujala, Eurajoki (Maa- ja kotitalousnaisten edustaja)

Hallituksen kokouksissa esittelijänä toimi toimitusjohtaja Sami Iltanen ja henkilöstön edustajana hallituksessa on Anne Johansson, Pori. Lisäksi edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat osallistuneet hallituksen toimintaan.

ProAgria Länsi-Suomen edustajisto 2019–2022

Edustajiston jäsenmäärä on 32 ja nykyinen toimikausi vuodet 2019–2022. Vuoden 2021 aikana edustajisto kokoontui kaksi kertaa.

Puheenjohtaja
Juha Hämäläinen, Ulvila

Turun seutu
Ali-Keskikylä Raimo, Rusko
Raiko Hannu, Lieto
Toivola Kirsi, Paimio
Tuijula Immo, Masku

Salon seutu
Kara Lasse, Salo (varapj.)
Kymäläinen Kristiina, Salo
Mikkola Kalle, Koski TL
Mänkäri Timo, Salo

Loimaan seutu
Mäntyharju Jarmo, Oripää
Nummi Irmeli, Loimaa
Salmi Turkka, Pöytyä
Tytykoski Martti, Loimaa

Vakka-Suomi
Kaila Elli, Laitila
Lassila Johanna, Rauma
Olli Mikko, Nousiainen
Seppä Antti, Mynämäki

Porin seutu
Aro Pirkko, Eurajoki
Hämäläinen Juha, Ulvila
Koskiranta Pertti, Pori
Tammelin Maarit, Ulvila

Pohjois-Satakunta
Kivioja Petri, Honkajoki
Korvala Mikko, Kankaanpää
Markkola Susanna, Kihniö
Ruhkala Reetta, Karvia

Huittisten seutu
Järä Henry, Huittinen
Kojo Urho, Huittinen
Lahtinen Juhani, Kokemäki
Syrjälä Maarit, Huittinen

Rauman seutu
Anttila Mari, Eura
Laine Minna, Eura
Peltonen Päivi, Säkylä
Sulin Teuvo, Säkylä

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten hallitus 2021

Puheenjohtaja
Tiina Kujala, Eurajoki

Jäsenet
Saila Harjamäki, Pori
Kristiina Kymäläinen, Kisko
Päivi Mahlamäki, Huittinen
Sanna Mäki, Salo
Irmeli Nummi, Loimaa
Anni Päivärinta, Harjavalta

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista mukana toiminnanjohtaja Maija Willman 31.8.2021 asti, jonka jälkeen toiminnanjohtajana aloitti Sari Uoti, sekä ProAgria Länsi-Suomen toimitusjohtaja Sami Iltanen.

Maitotilavaliokunta 2021

Puheenjohtaja
Jenna Tamminen, Somero

Jäsenet
Laura Mikkola, Koski Tl.
Johanna Soini, Jämijärvi
Katja Hartikainen, Mynämäki
Mika Höynälä, Eura
Jani Pukaralammi, Honkajoki

Varalla
Kia Wiklund-Boijer
Samuli Kujansuu
Leena Helkamäki

Asiantuntijajäsenet
Osuuskunta Länsi-Maidon valitsema asiantuntijajäsen, Matti Leikkanen
Osuuskunta Satamaidon valitsema asiantuntijajäsen, Jenni Ala-Nissi
Faban valitsema asiantuntijajäsen, Liisa Rampa
ProAgria Länsi-Suomen hallituksen jäsen, Matti Leikkanen

ProAgria Länsi-Suomesta mukana
Sanna Jääskeläinen
Sami Iltanen

Talous ja johtaminen

Heikko satovuosi ja raaka-aineiden hintojen nousu heikensivät tilojen talousnäkymiä

Maatilojen talouteen ja johtamiseen liittyviä palveluja leimasivat vuonna 2021 heikko satovuosi sekä raaka-aineiden hintojen voimakas nousu. Rakentamisen kallistumisesta johtuen syksy oli investointisuunnittelun ja talouslaskelmien osalta normaalia hiljaisempi. Kevät oli kuitenkin vielä investointien osalta melko vilkas, ja maatilojen liiketoimintasuunnitelmia tehtiinkin koko vuoden aikana noin 140 kpl. Maatilojen omistajanvaihdoksia olimme suunnittelemassa edellisvuotta enemmän, yli 70 tilalla. Yhtiöittämissuunnittelua teimme edellisvuosien tapaan noin 20 tilalle. Muita palveluita, kuten maatilojen arviointeja, työterveyshuollon tilakäyntejä ja erilaisia talouden tervehdyttämissuunnitelma teimme edellisvuosien tapaan.

Talouden ja johtamisen palveluissa hyödynsimme laajasti Neuvo2020-palvelua, jonka kautta tarjosimme neuvontaa yli 300 tilalle. Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriön erityismäärärahalla pystyimme tarjoamaan asiantuntija-apua noin 200 tilalle.

Tilitoimistopalvelut

Tilitoimistopalveluiden asiakasmäärä jatkoi kasvuaan

Vuonna 2021 tuotimme tilitoimistopalveluja eri muodossa toimiville yrityksille; maatiloille, yhtymille, toiminimille, yhdistyksille, säätiöille ja osakeyhtiöille kolmen henkilön voimin. Maatilojen tilinpäätöksiä oli tekemässä yli 10 asiantuntijaa.

Olemme mukana valtakunnallisessa tili- ja talouspalveluiden kehitysohjelmassa, joka mahdollistaa aikaisempaa paremmin sujuvan, ajantasaisen ja sähköisen toimintavan tilipalveluissa. Sähköisten tilipalvelujen hyödyntäminen on mahdollista käytössämme olevilla kirjanpitojärjestelmillä (WebWakka ja Procountor). Toimintamuodon muutokset osakeyhtiöksi kasvattivat tilipalvelujen suoriteperusteisen kirjanpidon ja palkanlaskennan tarvetta, ja tarpeeseen pystytiin vastaamaan hyvin. Kirjanpitäjän rooli on yhä enemmän muuttunut konsultoivaan rooliin, jossa tilan taloudesta ja käytännön toimista keskustellaan yrittäjän kanssa useaan otteeseen tilikauden aikana.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpidossa vapaaehtoisesti mukana olevat tilat tuottavat tärkeää aineistoa Suomen maatalouden tilasta ja tilat saavat samalla hyödyllistä materiaalia omaan taloutensa ja tuotantonsa seurantaan. Kannattavuuskirjanpitoaineiston pohjalta käydään mm. maataloustukiin liittyviä neuvotteluja EU:n komission kanssa. Luonnonvarakeskus vastaa järjestelmän ylläpidosta.

ProAgria Länsi-Suomen alueen tilajoukko edustaa noin 11 % koko kannattavuuskirjanpitoaineistosta. Koko Länsi-Suomen alueelta palautettiin noin 80 tilan kirjanpitoaineistot. Länsi-Suomi on erityisen tärkeää siipikarja-, sika- ja puutarhatuotantoaluetta, joten alueemme on kannattavuuskirjanpitoaineiston kattavuuden näkökulmasta tärkeä.

Yrityspalvelut

Covid-19 pandemian mukanaan tuomat toimintaympäristön muutokset kohdistuivat hyvin eri tavoin yrityksiin, mutta erityisesti matkailu-, tapahtuma- ja ravitsemusala kärsivät rajoituksista. Lounais-Suomessa investoinnit pysyivät kuitenkin hyvällä tasolla ja maaseutuohjelman rahat saatiin käytettyä täysimääräisesti.

Satakunnassa yritysneuvontaa toteutettiin ProYritys II -hankkeella sekä Maaseutuyritysten kasvunportaat -hankkeella, jossa yrittäjien jaksaminen ja vertaistuki niin maatilalla kuin yrityksissä sai entistä enemmän huomiota. Rajoitusten vuoksi toimintatapaa jouduttiin muuttamaan suunnitellusta ja siirtymään pienryhmistä yrityskohtaiseen sähköiseen neuvontaan, mutta myös livetapaamisia pystyttiin yrityskohtaisesti järjestämään.

Maaseutuyrityksiä, joita palveltiin hankkeissa, oli yhteensä 208 ja neuvontatapahtumia oli yli 500. Yhteistyöverkostossa toimittiin 27 eri toimijan kanssa eli näin saatiin koko verkoston osaaminen yrittäjien käyttöön. Satakunnan maaseutuyritykset hakivat investointitukea vuonna 2021 reilulla 10 miljoonalla eurolla ProYritys II -hankkeen ja Maaseutuyritysten kasvunportaat -hankkeen avustuksella ja asiantuntijoillamme onkin ollut merkittävä rooli maaseuturahaston kautta rahoitettujen investointihankkeiden hakemisessa.

Satakuntalaista yritysneuvonnan asiantuntemusta arvostetaan myös valtakunnallisesti. Kaikki yritysasiantuntijamme ovat olleet mukana sparraajina Kasvu Open -kasvupoluilla. Tänä vuonna se toteutettiin verkossa ja sparraajana toimi Sari Uoti. Asiantuntijamme ovat myös osallistuneet EU:n uuden ohjelmakauden työpajoihin niin valtakunnallisesti, maakunnallisesti kuin alueellisestikin.

Muut yrityspalvelut

Maatilasidonnaisten yritysten neuvontaa hoidettiin koko ProAgria Länsi-Suomen alueella Neuvo 2020 kilpailukyky -palveluna. Neuvo 2020 -palveluiden käyttö on lisääntynyt koko ajan ja se on saamassa jatkoa myös tulevaisuudessa.

Maito ja nurmi

Tuotosseurannasta ajantasaista ja luotettavaa tietoa maitotilan kehittämisen ja johtamisen tueksi

Vuonna 2021 ProAgria Länsi-Suomen alueella tuotosseurantaan kuului 260 tilaa, vähennystä edelliseen vuoteen oli 19 karjaa. Luomumaitoa tuotosseurantatiloista tuotti 12 tilaa. Länsi-Suomen tilojen keskilehmäluku jatkaa nousuaan, tilojen keskilehmäluku oli 55,4 kun koko maassa tiloilla oli keskimäärin 52,5 lehmää. Luomutilat alueella ovat keskimääräistä suurempia, niiden keskilehmäluku oli 78,5.

Länsi-Suomen tiloilla tuotettiin maitoa keskimäärin 9922 kg (10528 EKMkg) ja tuotetussa maidossa oli valkuaista 354 kg ja rasvaa 434 kg. Koko maan keskituotos oli 10073 kg (10704 EKMkg) ja tuotetussa maidossa oli valkuaista 361 kg ja rasvaa 439 kg.

Tuotosseurantatilojen palvelut

Ruokinnanohjauspalveluita Länsi-Suomen alueella käytti 63 % tuotosseurantaan kuuluneista tiloista. Ruokinnan ohjauksen tavoitteena on auttaa asiakasta tuottamaan mahdollisemman paljon pitoisuuksiltaan hyvää maitoa, pitää karja terveenä sekä hyödyntää kotoiset rehut tehokkaasti.
Tuotannonohjausta tiloille tehtiin Karjatsekki tai Sopimustsekki-palveluilla. Karjatsekki-palvelussa yhdessä maidontuottajien kanssa määritetään tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi, navettakäynnillä keskitytään karjan havainnointiin. Sopimustsekki-palvelussa lähestymisnäkökulmana oli, miten tuotanto sopeutuu Valiolaisilla tiloilla sopimustuotonnon määriin sekä miten sopimusmäärä vaikuttaa tilan talouteen.

Neuvorahalla tehtyjen palveluiden käyttö lisääntyi. Tuotantoeläinosion alla neuvorahaa käytti 173 tilaa, sekä muiden osioiden alla myös moni tila sai neuvontaa. Tiloilla paneuduttiin eläinten hyvinvointikorvauksen ehtoihin, täsmäpalveluilla kiinnitettiin huomio yksittäiseen eläinryhmään sekä nurmien kasvukuntoon ja säilörehun tekoon liittyviin aiheisiin.

Kasvipalvelut

Kasvinviljelytiloilla tilakoko on kasvanut tasaisesti ja osalla tiloista maataloustoiminta on osa-aikaistunut

ProAgria Länsi-Suomen alueella toimii Suomen ainoa sokeritehdas, tärkkelysperunatehdas ja Apetitin vihannesjalostamo sekä pienempiä vihannespakkaajia ja jalostajia. Alueen teollisuuteen on tehty investointeja viime vuosina ja edellytyksiä erikoisviljelykasvien lisäämiselle alueella on olemassa. Erikoiskasvien viljelyn kautta saadaan lisäarvoa alueen viljelijöille ja muille toimijoille. Marjanviljely kiinnostaa yhä useampaa tilaa, uusimpana pensasmustikan kiinnostus on lisääntynyt.

Kotieläintaloudessa Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat erityisesti siipikarjan ja sikojen suhteen vahvaa aluetta. Siipikarjan tuotteiden jalostukseen ja teurastukseen on tehty investointeja, mikä luo maatiloille mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen ja laajentamiseen jatkossa. Viljelijöiden lukumäärä on laskenut 3–5 % vuosivauhtia. Toisaalta keskipeltoala ja keskieläinluku on noussut ja kotieläinten kokonaislukumäärät ovat säilyneet ennallaan. Rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan samanlaisena.

Kasvinviljelytiloilla tilakoko on kasvanut tasaisesti ja osalla tiloista maataloustoiminta on osa-aikaistunut. Kehityksen seurauksena viljelijät tarvitsevat palveluja optimoidakseen tuotantopanosten käyttöä ja viljelyn tavoitteellisuutta. Samaan aikaan kiristyvät lainsäädäntö ja tukien ehdot edellyttävät kirjanpidolta ja suunnitelmilta äärimmäistä tarkkuutta. Viljelyn kehittämisohjelmassa räätälöidään jokaiselle tilalle omat tavoitteet, jossa myös ympäristönäkökulmat huomioidaan. Viljelysuunnittelu-palvelussa asiakas varmistuu tukiehtojen ja lainsäädännön vaatimusten huomioimisesta viljelyssään. Korona haastoi viljelijät ja asiantuntijat etäpalveluiden käyttäjiksi ja se onnistui erittäin hyvin viljelynsuunnittelussa sekä tukihaussa.

Kipsi-hanke yhteistyössä Varsinais-Suomen Elyn kanssa jatkui. Tavoitteena puhtaampi Saaristomeri kohdennetulla kipsin levityksellä.

Teimme viljelysuunnittelua noin 600 tilalle. Neuvo palveluja ympäristöön liittyen teimme 465 kappaletta, kasvinsuojeluun liittyen 100 kappaletta ja luomuun 115 kappaletta.

Satokausi 2021

Kasvukautta 2021 leimasi kuumuus ja kuivuus. Ne jäivät varmasti päällimmäisenä mieleen suurimmalle osalle Länsi-Suomen viljelijöistä. Ilmiö oli koko maan laajuinen, kasvustot kärsivät veden puutteesta joka puolella.

Länsi-Suomen alueen kylvöaloissa huomattavaa oli kasvanut syysvehnän pinta-ala. Herneen kylvöala säilyi korkeana, lähes edellisen vuoden tasolla. Öljykasvien kylvöala kasvoi ja erityisesti rypsin osuus.

Syyskylvöiset kasvit talvehtivat pääasiassa hyvin, paksu lumipeite suojasi kasveja. Huhtikuun alkupuoli oli lämmin. Syysviljojen ja -öljykasvien, kuminan sekä nurmien lannoitukset päästiin aloittamaan aikaisin. Kevään edetessä ilmat kuitenkin viilenivät ja öisin mitattiin pakkaslukemia, mikä hidasti maan lämpenemistä sekä kuivumista. Talven paksun lumikerroksen vuoksi routaa ei ollut päässyt juuri syntymään ja savimaiden kylvökuntoon saaminen ei ollut aivan helppoa. Myös syyskasvien ja nurmien kasvu taantui.

Sokerijuurikkaan kylvöt käynnistyivät Satakunnassa vapun aikaan. Myös ensimmäisiä kevätviljoja kylvettiin toukokuun alkupäivinä. Maa oli vielä kylmää ja märkää, minkä takia kasvustojen alkukehitys oli hyvin hidasta.

Toukokuun puolessa välissä sää lämpeni ja samaan aikaan alkoivat myös sateet. Sademäärät olivat lopulta melko suuria ja märkyys siirsi kylvöjä kesäkuun puolelle maakunnan eteläisiä osia myöten. Sateet liettivät jo kylvettyjä maita ja aiheuttivat kuorettuman rikkomistarvetta ja jopa uusintakylvöjä.

Kesäkuun alkaessa alkoivat helteet. Nurmisadot valmistuivat pikavauhtia ja ensimmäinen säilörehusato olikin todella hyvälaatuinen ja määrältään runsas. Monella tilalla toista satoa ei kesällä tarvinnut edes korjata. Kuumuuden jatkuessa vedestä tuli pulaa ja kasvustot alkoivat pakkotuleentua. Syksyllä kylvetyt kasvustot menestyivät parhaiten, koska ne ehtivät hyötyä toukokuun kosteudesta. Kevätviljojen ja herneen sadot jäivät maakunnan eteläosissa alhaisiksi. Parhaiten kevätkylvöisistä menestyivät eloperäisten maiden kasvustot. Niissä riitti kosteutta loppuun asti.

Uusia tuholaisia ja rikkakasveja löydettiin kasvustoista kesän mittaan. Lämmin kesä sai vieraammatkin rikkakasvit menestymään, mm. rikkakananhirssi. Jatkossa näihin pitää kiinnittää enemmän huomiota ja panostaa torjuntaan sekä leviämisen ehkäisyyn.

Ensimmäiset puinnit alkoivat jo heinäkuussa kuivuuden vaivaamilla kasvustoilla. Pohjois-Satakunnassakin päästiin puimaan elokuun alkupäivinä. Sateiden vuoksi puintikausi venyi pitkäksi ja myöhäisten puintien myötä osin kärsittiin laatutappioita. Siemenviljan itävyydet ovat kuitenkin olleet pääasiassa hyviä. Syyskylvöjä tehtiin ennätyksellisen paljon varsinkin eteläisessä Satakunnassa. Kylvössä oli sekä viljoja että öljykasveja.

Kaiken kaikkiaan sadot ja tulos jäivät kevätviljoilla heikoiksi. Syysviljoilla tilanne oli selvästi positiivisempi. Öljykasvit kärsivät kokonaisuutena kesän haastavista olosuhteista. Suurin huoli kohdistui rehuviljan riittävyyteen ja saatavuuteen, varsinkin sika- ja broilertiloilla.

Viljan hinnat alkoivat syksyllä kohota, mutta myytävää oli monella viljanviljelijällä normaali vuoteen verrattuna selvästi vähemmän. Loppuvuotta 2021 leimasi myös lannoitteiden raju hinnannousu, joka osin vaikutti tulevan suunnitteluun. Vuosi 2022 onkin sitten tuonut vain lisää toimintaympäristön rajua muutosta. Hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa mennään kohti kasvukautta 2022 kohti.

Marjantuotanto

Marjantuotannosta kerromme Laatumarja-hankkeen yhteydessä.

Luomutuotanto

Luomutuotannossa lisääntynyt pinta-ala ja pandemian vaikutukset tuotteiden kulutukseen ravintoloissa laskivat hintoja. Neuvonnalle oli tarvetta. Viljelijät joutuivat miettimään luomukelpoisten panosten hankinnan kannattavuutta. Viljelykierroissa toiset tilat lisäsivät nurmen osuutta ja vilja-alaa siirtyi jonkin verran muille kasveille. Luomurukiista oli selkeää ylitarjontaa. Luomuala on kasvanut myös Euroopan maissa eikä viennistä ollut apua tuotteiden hintoihin.

Luomu kiinnostaa tasaisesti. Peruskursseille ilmoittautui väkeä ja luomuasiatuntijoidemme osaamista oli esillä myös kahden maatalousoppilaitoksen tarjoamilla luomukursseilla. Sekä kursseilla että luomuvalvonnoissa toimittiin etänä Teamsin välityksellä. Myös luomuhankkeissa tunnettiin jo pandemian tuomat haasteet ja tapahtumia järjestettiin etäyhteyksillä.

Haasteellinen kasvukausi märkine jaksoineen sekä äärimmäisen kuivan heinäkuun lisäksi jatkui syksyyn odottavissa tunnelmissa. EU:n luomuasetuksen toimeenpanoa siirrettiin pandemian takia 1.1.2022 alkavaksi. Uusien luomuehtojen odottelun lisäksi syksyllä puhutti tulevan CAP27 -tukiuudistuksen luonnokset. Etenkin luomukotieläintilojen osalta eläintiheysvaatimukset näyttivät aluksi hankalilta, mutta luomukentän yhteisenä ponnistuksena luonnokseen saatiin hyviä muutoksia.

Luomuhankkeet

Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeesta voi lukea lisää täältä ja Luomuisa Satakunta -hankkeesta täältä.

Energia

Energianeuvontaa toteutettiin hanketyönä sekä Neuvo 2020 -palveluina

Maaseudun energiayrittäjyys
Maaseudun energiayrittäjyys – valtakunnallinen koordinaatiohanke päättyi marraskuussa. Korona aiheutti merkittävää haittaa hankkeen toteutukselle. Hankkeen yhtenä päätarkoituksena oli konkreettinen yhteistoiminta alueellisten energiahankkeiden kanssa toteuttamalla mm. energiayrittäjyyteen liittyviä tilaisuuksia yhteistyössä maakunnallisten energiahankkeiden kanssa. ”Uuden normaalin” mukaisesti tilaisuudet jouduttiin toteuttamaan hankesuunnitelmasta poiketen webinaareina ja etäpalavereina. Hankkeen toimialaan kuuluivat kaikki uusiutuvan energian yrittäjyyteen liittyvät sektorit, mutta erityisesti hankkeen loppuaikana biokaasusta muodostui kiinnostavin aihealue sekä toteuttajille että hyödynsaajille. Alueellisille hankkeille toteutetun neuvonnan ja webinaarien ohella hanke julkaisi uusiutuvan energian uutiskoostetta sekä noin kuukausittain ilmestynyttä uutiskirjettä. Hankkeen nettisivu täydentyi hankkeen aikana vahvaksi energiayrittäjyyden ja uusiutuvan energian tietopaketiksi. Hankkeen päätyttyä nettisivut siirtyivät jatkumona uuden ProAgria Keskusten Liiton MARIKA -kiertotaloushankkeen käyttöön.

Maatilan älykäs ohjausjärjestelmä
Hanketta pyrittiin toteuttamaan hankesuunnitelman mukaan, mutta ohjausjärjestelmän demoversion toteuttaminen ns. valmista alustaa muokkaamalla osoittautui liian haasteelliseksi, ja toteutus jouduttiin keskeyttämään. Kesän jälkeen kaaokseen ajautuneet sähkömarkkinat vaikuttivat pysäyttävästi hankekumppaneina olevien sähköyhtiöiden ajankäyttöön, minkä vuoksi hankkeessa ei pystytty etenemään. Hankkeelle päätettiin hakea jatkoaikaa, joka myönnettiin vuoden 2022 loppuun saakka.

Energiaälykäs maaseutu
Energiaälykäs maaseutu -hanke alkoi loppuvuonna 2021. Hanke tukee pk-yrityksiä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Loppuvuodesta ehdimme muutamiin yrityksiin suunnittelemaan energiaratkaisuja.

Maaseudun energiayrittäjyyden koordinaatiohanke
Korona haittasi merkittävästi hankkeen toimintaa. Tilaisuuksien osalta tehtiin joitakin peruutuksia, mutta pääosin niitä toteutettiin jo keväälläkin Teamsilla. Syksyn aikana Teams vakiintui ainoaksi toteutustavaksi, ja virtuaalitilaisuuksiin saatiin hyvin osallistujia. Etäyhteyden avulla järjestettiin mm. hanketreffejä. Hankkeessa toteutettiin kaksi uusiutuvan energian videota. Lokakuussa pystyttiin järjestämään matka Tšekkiin ja Itävaltaan.

OffGrid
OffGrid-hankkeessa pystyttiin viimein kesäkuussa järjestämään Viron Ws, tosin pienimuotoisesti, sillä kaikki eivät päässeet vielä koronan vuoksi matkustamaan. Liettuan Ws järjestettiin myös Virossa, sillä kokoontuminen ei ollut Liettuassa mahdollista. Hankkeen ohjekirja ja video julkaistiin, ja kaikki tavoitteet olivat koronasta huolimatta valmiita hankkeen loppuessa vuoteen 2021.

Neuvo 2020 -palvelut
Maatilojen aurinkosähköinvestoinnit olivat edellisten vuosien tapaan erittäin suosittuja.
Energia Neuvo 2020 -palvelua hyödynnettiin myös runsaasti vuoden 2021 aikana, kaikkiaan noin 40 asiakkaalle. Pääasiassa käynnit olivat nimenomaan aurinkosähköön liittyviä.

Maa- ja kotitalousnaiset

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisissa työskenteli keskimäärin kahdeksan asiantuntijaa toimintavuonna 2021, mutta käytännössä asiantuntijoita oli enemmän, sillä tiimissä oli vaihtuvuutta ja osa-aikaisia asiantuntijoita. Syksyllä tiimi vahvistui kolmella yritysasiantuntijalla ja toiminnanjohtajana aloitti Sari Uoti.

Valtakunnallista huomiota saimme, kun ruoka-asiantuntijamme Anna Kari ja Janita Kylänpää valittiin vuoden 2021 ruokakasvattajiksi.

Vuotta leimasi koronapandemian mukanaan tuomat kokoontumisrajoitukset, jonka vuoksi perinteinen hyvinvointipäivä jouduttiin perumaan. Toimintaa kuitenkin sopeutettiin vallitsevaan tilanteeseen, järjestimme etälenkkejä, edustajakokous pidettiin hybridinä ja aluksi lähinnä jäsenistölle suunnatut livelähetykset saivat suuren suosion. Verkon kautta tavoitimme aivan uusia toiminnastamme kiinnostuneita ja vuoden aikana livelähetyksiä katsottiin lähes miljoona kertaa.

Valtakunnalliseesti vuoden teemana oli “Pieni pala maaseutua” ja Naisvoimaa-viikon aiheena oli kasvisten käytön lisääminen. Impin päivänä vietettiin kyläilypäivää kutsumalla kylään oman paikkakunnan toisen yhdistyksen tai oman järjestön naapuriyhdistys.

Vuoden maisematekona palkittiin Kukonharjan kylä Satakunnasta ja Västanfjärds Byaråd Varsinais-Suomesta.

Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen järjestöpäällikkö Helena Velin osallistui järjestöiltaamme ja esitteli vuodelle 2021 suunniteltua toimintaa ja alueemme yhdistysväki lähtikin innolla mukaan MKNK järjestämälle opintomatkalle Ahvenanmaan sadonkorjuu juhlille.

Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnalliset kehittämispäivät järjestettiin syksyllä Porissa ja sinne osallistui piirien puheen- ja toiminnanjohtajia sekä keskuksen väkeä ympäri Suomen. Ryhmää kierrätettiin myös maakunnassa tutustumassa alueen yrityksiin.

Vuoden 2021 toimet voidaan jakaa neljään eri teemaa: Suomalaisen ruoan sankaritarinat, Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta, Monimuotoinen luonto ja Suomi kutsuu kylään.

Suomalaisen ruuan sankaritarinat

Teema toi esille suomalaista ruokakulttuuria tapahtumineen ja alueellisine vetonauloineen. Annoimme suomalaisen ruoan tekijöille kasvot ja heidän ansaitsemansa kiitokset. Toimintavuonna keskityimme ensisijaisesti tuottajiin ja yrittäjiin. Paikallisista tuotteista ja alueellisista ruoan sankaritarinoista nostimme vuoden aikana esiin esimerkiksi paikallisen riistan, kalan sekä maitotaloustuotteet. Yhteistyökumppaneina olivat lähituottajat, Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri sekä alueen elintarvikeyritykset. Nostoja toimme esiin keskusteluissa, ruokakursseilla sekä sosiaalisen median eri kanavissa.

Suomen luonnon päivänä 26.8.2021 kannustimme seuraajiamme tutustumaan lähimetsien antimiin ja elokuun lopun kerättäviin luonnontuotteisiin. Osallistuimme Isoäitien herkut -digitaalisen perinneruokakeittokirjan tekoon. Yhdessä alueemme seniorien, pitokokkien ja keittiömestareiden kanssa loimme yhteensä 10 reseptiä ja osa niistä myös videoitiin.

Kiitos suomalaiset ruoantuottajat -kokonaisuus kohdistui nuoriin aikuisiin ja sosiaalisen median käyttäjiin. Pidimme livelähetyksiä eri yhteistyökumppaneiden kanssa mm. naudanlihasta, juustoista sekä perunasta. Suomalaisen ruoan päivänä nostimme esiin paikallisia elintarvikkeita toteuttamalla livelähetyksen ja lokakuussa osallistimme Satakunnassa julkiset keittiöt Satakunta lautasella -lähiruokapäivään. Lähiruokapäivänä (ent. Osta tilalta -päivänä) järjestimme kotitarveviljelytapahtuman sekä kiersimme alueen lähitiloja.

Villiruokaa tuotiin tutuksi eri rahoitusten turvin koko satokauden ajan järjestämällä koulutustilaisuuksia sekä retkiä. Turku 2029 -säätiön tuella tuotiin esille varsinaissuomalaista perinneruokaa livelähetyksien ja ruokakurssien avulla. Saimme myös Karjalasäätiöltä apurahan, jolla virkistettiin länsisuomalaisten ihmisten karjalaisia sukujuuria ja siihen liittyviä ruokaperinteitä. Lisäksi teimme työtä nimisuojan tunnetuksi tekemisessä.

Valio- ja Atria-tiloille tehtiin kaksi maatilan monimuotoisuuskartoitusta. Kartoituksen avulla tilat saivat tietoa luontoarvoista ja suosituksia hoitotoimenpiteisiin.

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

Teemakokonaisuuden osalta eri ikäiset kuluttajat oppivat toteuttamaan erilaisia arjen ilmastotekoja. Arjen ilmastotekoja tuotiin tutuksi sosiaalisen median postauksin tuottamalla 12 ilmastovinkkiä Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen kanaviin. Ruokakursseilla nostimme esiin mm. paikallisen riistan käytön vaihtoehtona ilmastoystävälliseksi lihaksi lautasella, korostimme myös kotimaisten kasviproteiinilähteiden valintaa osaksi sekasyöjien ruokavaliota. Lisäksi Kasviksia kaaliin -järjestökampanjaa toimme esille monipuolisesti eri yhteyksissä. Ruokarytmi kuntoon -elämäntaparemonttikampanjaa toteutettiin etälenkeillä lähimastoon sekä järjestettiin etäluentoja ravitsemuksesta. Lisäksi teimme maksullista ruokaneuvontaa KesSote:n ja Satasairaalan kanssa. 72h-koulutusta hyödynnettiin kurssien ja tapahtuminen yhteydessä. Kannustimme jäsenistöä digitalisten palveluiden käyttöön aloittamalla koulutussarjan sosiaalisen median kanavien käytöstä. Yrityskäynneillä keskustelimme yrittäjien kanssa kestävän kehityksen toimista yrityksissä ja niiden esiin nostamisesta markkinoinnissa ja brändin luonnissa.

Suomi kutsuu kylään

Toimme esille maaseudun ja Länsi-Suomen ylpeyden aiheita, historiaa ja kulttuuriympäristöä kertomalla Länsi-Suomen maaseudun matkailumahdollisuuksista ja luontoretkeilykohteista. Toimintamme paikallisten luontoretkeilykohteiden hyväksi sai myös kunniamaininnan, kun Avoimet Tulet -hanke palkittiin toiminta-alueensa vuoden hankkeena. Osallistuimme Impin päivän markkinointiin ja tiedottamiseen. Perinteisen virkistyspäivän korvasi virtuaalinen metsävirkistyspäivä marraskuussa 2021. Päivän aikana järjestimme alueeltamme monia eri livelähetyksiä Metsämiesten säätiön tuella liittyen metsien monikäyttöön. Moni tapahtuma tapahtui vuonna 2021 luonnossa ja luontoretkeilykohteissa, olimme mukana mm. kansallispuistopäivässä Ylen Let’s Lauantai ohjelman kuvauksissa. LähiTapiolan tukemissa lasten ja nuorten luonto- ja nuotiopitsatyöpajoissa, Alli Paasikiven säätiön tukemilla luontoretkillä sekä Lönnströmin museon Selviytymisopas maailmanlopun lapselle -tapahtumassa ja Muurlan opiston luontoleireillä toimimme lähiluonnossa sekä tutustuimme sen mahdollisuuksiin ja kerättäviin luonnontuotteisiin. Eurooppa-päivänä edistimme suomalaista ruokakulttuuria ja luontoa Suomen suurlähetystön kanssa Chilessä tuottamalla materiaalia suomalaisista luonnontuotteista virtuaalimessuille. Asiantuntijamme pohtivat yhdessä matkailuyrittäjien kanssa haastavaa tilannetta ja toimia toiminnan kehittämiseksi.

Asiantuntijamme päivittivät osaamistaan seuraavin koulutuksin vuonna 2021: Kenttämuonittaja kouluttajan koulutus (NVL), Luonnonyrttineuvoja (Winnova), Luonnonmarjaneuvoja (Winnova), Hygieniaosaamistestaajan pätevyys (Ruokavirasto).

Monimuotoinen luonto

Maiseman viihtyisyyden ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi kehitettiin maaseutumaiseman ja kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä palveluja. Teimme kolmelle kunnalle rakennettujen ja avoimien viheralueiden kunnossapitoluokituksia sekä yhdelle kunnalle taajamametsien kunnossapitoluokituksia. Teimme ympäristösopimussuunnitelmia ja Neuvo 2020 -käyntejä liittyen maisema- ja luontokohteiden kartoituksiin. Teimme luontokartoituksia ja hoito- ja kunnossapitosuunnitelmia kunnille, yhdistyksille ja viljelijöille yhteensä 26 kappaletta.

Valtakunnalliseen Vuoden maisemateko -kilpailuun saimme neljä hakemusta. Satakunnan voittaja oli Kukonharjan kyläyhdistys ja Varsinais-Suomen voittaja oli Västanfjärds Byaråd. Kerroimme kuntatapaamisissa ja Maisemauutisissa viheralueiden kunnossapitoluokituksen ja vieraslajien kartoituksen hyödyistä sekä opastimme vieraslajien oikeaoppiseen tunnistamiseen ja torjuntaan.

Luonnon- ja vesienhoidon viestintää ja neuvontaa suunnattiin viljelijöille ja yhdistyksille. Infotilaisuuksia, luentoja ja kyläkävelyitä järjestettiin 30 kpl. Julkaisuja valmistui 17 kpl. Osallistuimme yhdeksän työryhmän työskentelyyn. Viestintää toteutettiin omien sähköisten kanavien sekä lehtijuttujen välityksellä.

Hankkeet 2021

Kädet multaan -toimintaa jatkoimme yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa tuottamalla aktiivisen ruokakansalaisuuden toimintamallin varhaiskasvatukseen, kouluihin ja paikallisyhteisöihin.

Älä ruoki hukkaa -hankeen osalta osallistuimme toimintamallien luomiseen ja toimenpiteiden pilotointiin kontaktikoulujen kanssa koko Länsi-Suomen alueella.

Avoimet tulet -hanke jatkoi toimintaansa vuonna 2021. Hankkeessa järjestettiin tilaisuuksia vahvistaen seudun asukkaiden luontotaitoja ja tuotiin tutuksi luontokohteita. Leader Joutsentenreitti valitsi hankkeen vuoden ajankohtaisimmaksi hankkeeksi.

Kotitarveviljelystä enemmän tehoja -hanke toimii Ykkösakseli Leader-alueella. Hankkeen tavoitteena on innostaa hyödyntämään luonnonantimia ja kasvattamaan itse ruokaa.

Pihasta parempaa pöytään -hanke toimii Pyhäjärviseudun Leader-alueella. Hankkeen tavoitteena on innostaa hyödyntämään luonnonantimia ja kasvattamaan itse ruokaa.

Ura aukeaa kalataloudessa -hanke päättyi keväällä toteuttaen vielä oppitunteja kalankäytöstä osana ruokavaliota sekä kalaruokien valmistuksesta. Hanketta toteutettiin yhdessä Länsi-Suomen kalatalouskeskuksen kanssa.

Ravintoa rantakalasta -hankkeessa pidimme onkikisan sekä kalankäsittelykursseja, joissa jaettiin tietoa sukupolvien välillä.

Tulevaisuus luonnonantimissa -hanke viesti yleisistä helposti tunnistettavista luonnontuotteista sekä järjesti etäoppitunteja.

DigiSaapas – Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen virkistyspalveluissa -hankkeessa julkaistiin retkeilijöille ja matkailijoille suunnattu mobiilikäyttöinen Virma Kartta -verkkosovellus (kartta.virma.fi). Sovellus kattaa Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteet ja -reitit sekä näihin liittyviä palveluita. Hankkeen tavoitteena on edistää avoimen Virma-Datan käyttöä eri toimijoiden verkkopalveluissa ja kannustaa kuntia, yrittäjiä ja yhdistyksiä aineiston ylläpitoon ja hyödyntämiseen. Lisäksi koordinoitiin maakunnan reitistökehittäjien yhteistyötä. Hanke alkoi vuonna 2020 ja kestää 2022 loppuun, hanketta vetää Varsinais-Suomen liitto.

Nimisuoja2025-hankkeessa osallistuimme mahdollisten nimisuojatuotteiden kartoitukseen maakunnissamme.

Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hankkeessa päätavoitteenamme on tukea satakuntalaisen ruokaketjun kehittymistä ja kasvua ruokamaakunnan brändäyksellä. Hanke nostaa esiin satakuntalaista ruokaketjua korostamalla kestävää ja vastuullista toimintaa. Vuonna 2021 hankeviestinnässä jatkettiin digiloikkaa, mutta tehtiin maakuntaa vahvasti näkyväksi 16 makua Satakunnasta videoiden, somejulkaisujen ja postikorttien avulla. Hankkeen päätteeksi teimme artikkeliyhteistyötä Sanoman ja A-lehtien kanssa tavoittaen suuren joukon yleisöä, digisisältöjen ja mm. TV-mainosten kautta. Hanke päättyi 31.12.2021. Hankkeen toteuttavat kanssamme Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Pyhäjärvi-instituutti. Hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta.

Haitalliset vieraskasvit hallintaan -hankkeessa toteutettiin useita vieraslajien torjuntatalkoita, testattiin vieraslajien torjuntamattoa jättiputki- ja japanintataresiintymissä sekä tarkkailtiin laidunnuksen tehoa vieraslajien valtaamilla alueilla. Lisäksi hankkeessa järjestettiin syksyllä valtakunnallinen vieraslajiwebinaari.

Kehitys- ja innovaatiotoiminta

Hanketoiminta

ProAgria Länsi-Suomen hanketoiminta oli vuonna 2021 merkittävää. Hankerahoituksella pystymme monipuolistamaan toimintaamme kehittämällä alueen maataloutta ja maaseudun yritystoimintaa.

Vuonna 2021 toimineita hankkeitamme
• Aikaa On – kokonaisuus haltuun
• Maaseudun energiayrittäjyys
• Maatilan älykäs energiajärjestelmä
• ProYritys - Yhteistyöllä kilpailukykyä maaseutuyrityksiin Satakunnassa
• Digi maatilojen arkeen
• Haitalliset vieraskasvit hallintaan
• Off grid DIY Renewable Energy for rural development
• Kuvauskopterit maatalouden työkaluna
• Horse Industry: possibilities today and in future
• Kalaherkut haltuun
• Maaseutuyritysten kasvunportaat
• Kotitarveviljelystä enemmän tehoja
• Pihasta parempaa pöytään
• Avoimet tulet
• Ura aukeaa kalataloudessa
• Tulevaisuus luonnonantimissa
• Ravintoa rantakalasta
• Pellolta pöytään
• Bugs and Brands

Hallinnoimamme yhteistyöhankkeet
• Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa
• Maaseudun energiayrittäjyys – valtakunnallinen koordinaatiohanke
• Laatumarja – Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi

Yhteistyöhankeet, jossa olemme mukana
• Luomuisa Satakunta – luomutuotannolla lisäarvoa ruokaketjuun
• Luomumpi Varsinais-Suomi
• Kipsin levitys Saaristomeren valuma-alueen pelloille – KIPSI
• Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona
• DigiSaapas – Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen virkistyspalveluissa
• Kädet multaan – Aktiivisen ruokakansalaisuuden toimintamalli varhaiskasvatukseen, kouluihin ja paikallisyhteisöihin
• KASVIS
• Älä ruoki hukkaa
• Tuottavaa luomua
• i2connect

Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa

Päätavoitteenamme on tukea satakuntalaisen ruokaketjun kehittymistä ja kasvua ruokamaakunnan brändäyksellä. Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa nostaa esiin satakuntalaista ruokaketjua korostamalla kestävää ja vastuullista toimintaa. Hankkeessa lisätään yhteistyötä ja verkostoitumista satakuntalaisten tuottajien ja yrittäjien välillä. Samalla kannustetaan osallistujia mukaan yritysryhmähankkeisiin. Kuluttajille esitellään uusia markkinakanavia. Viestinnässä kokeillaan uusia toimintatapoja sekä keinoja tuoda tuotteita kauppoihin ja ammattikeittiöihin.

Hankkeessa viestitään aktiivisesti ruokaketjun ajankohtaisista tapahtumista, trendeistä ja lainsäädännön muutoksista. Hanke viesti kuukausittain uutiskirjeellä laajasti ruokaketjun asioista, kertoen yritystarinoin Satakunnan monipuolisesta tuotannosta, lainsäädännön ajankohtaisista sekä hanketapahtumista. Lisäksi viestintä on aktiivista hankkeen somekanavilla (Facebook, Instagram ja Twitter). Vuonna 2021 hankeviestinnässä jatkettiin digiloikkaa ja tehtiin maakuntaa vahvasti näkyväksi 16 makua Satakunnasta videoiden, somejulkaisujen ja postikorttien avulla. Hankkeen päätteeksi teimme artikkeliyhteistyötä Sanoman ja A-lehtien kanssa tavoittaen suuren joukon yleisöä digisisältöjen ja mm. TV-mainosten kautta. Hanke päättyi 31.12.2021.

Hankkeen toteuttivat kanssamme Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Pyhäjärvi-instituutti. Hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta.

siksesparasta.fi

Aikaa on

Aikaa on -hanke on suunniteltu vastaamaan monessa yhteydessä todettuun tarpeeseen, joka kasvaa maatilayritysten rakennekehityksen muutoksen myötä: Satakunnan ja Varsinais-Suomen maatilayritysten kokonaisuuden hallinnan ja johtamisosaamisen kehittäminen ja tätä kautta yritysten kannattavuuden kehittäminen. Toiminta koostuu pienryhmätoiminnasta, ajankohtaisista koulutus- ja teemapäivistä sekä lisäksi opintomatkoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Pienryhmätoiminta
Hankkeessa toimi vuoden 2021 aikana yhteensä 19 pienryhmää, joissa oli mukana laajasti tiloja eri tuotantosuunnista.

Johtamispienryhmissä ratkaistaan tilojen toimintatapoihin liittyviä ongelmia yhteisvoimin. Ryhmässä on voimaa, kun selvitetään porukalla vuorotellen kunkin osallistujan maatilan kehittämiskohteita. Niihin haetaan ryhmänä käytännönläheisiä kehitysehdotuksia. Muutoksia seurataan ryhmän edetessä ja pohditaan, miten tehostaminen näkyy yrittäjien ajankäytössä ja taloudessa. Kantavina teemoina ovat ajankäytön hallinta, ihmisten yhteistyön sujuvuus ja kokonaisuuden hallinta.

Havaintotilamallissa pienryhmäläisten keskuudesta valitaan yksi tila havaintotilaksi, jossa ryhmä käy seuraamassa valittua prosessia vuoden ajan. Ryhmä auttaa tilaa parantamaan toimintatapojaan. Samalla ryhmäläiset vertaavat ja peilaavat havaintotilan toimintaa omaan toimintaansa ja saavat eväitä ja hyviä käytäntöjä oman tilan toimintansa kehittämiseen.

Koulutuspienryhmissä perehdytään ryhmän teemaan ensisijaisesti hakemalla tietoa ryhmän ulkopuolelta. Ryhmässä keskustellaan kokemusten edetessä myös käytännön näkökulmista, mutta ei mennä samalla lailla tilakohtaiselle tasolle kuin kokemusryhmissä.

Hankkeen järjestämiä tapahtumia pienryhmien lisäksi vuonna 2021
• Australian etäkielikurssi 3.−4.11.2021 Jämijärvellä.

Hallinnoimamme hankkeen yhteistyökumppanit ovat ProAgria Oulu, Länsi-Maito, Satamaito, Suomen Siipikarjaliitto ry, maatilayrittäjät. Rahoittaja on Euroopan maaseuturahasto, Satakunnan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Laatumarja

Lounais-Suomen alueella toimivassa ProAgria Länsi-Suomen ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä Laatumarja-hankkeessa jatkettiin marjanviljelyn kehittämistyötä sekä tilakokeina että tutkimusympäristössä Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipisteessä.

Hankkeessa on tehty mm. laajaa kartoitusta lounaissuomalaisten mansikkaviljelmien kasvukunnosta erilaisin maa-, tauti- ja kasvianalyysein sekä viljelijähaastatteluin. Mansikkaviljelmien suurimpia haasteita ovat mm. maaperän vesitalouteen liittyvät asiat, tiivistynyt maaperä sekä taimiterveys. Pellolla olevissa painanteissa seisova vesi tuhoaa kasvustot nopeasti ja altistaa kasvit erilaisten juuristotautien leviämiselle. Taimien mukana liikkuu yleisesti myös erittäin haitallisia sienitauteja, jotka saattavat lopettaa viljelyn lohkoilla hyvin pitkäksi aikaa. Uusien testausmenetelmien ansiosta viljelijä pystyy kuitenkin selvittämään taimimateriaalin tai istutettavan lohkon tautitilanteen etukäteen, jotta pahimmilta menetyksiltä vältyttäisiin.

Hankkeessa jatkettiin myös uusien mansikka- ja vadelmalajikkeiden testausta ja tulossa on mahdollisesti uusia lajikkeita niin mansikan varhais- kuin vadelman kausihuonetuotantoonkin. Erityisesti vadelman tuotanto on siirtymässä Suomessa kasvutunneleihin, sillä jo noin 70 % sadosta saadaan tunneleista. Tunnelien osuus kokonaisvadelmanviljelypinta-alasta on kuitenkin vain noin 10 % luokkaa, joten tunneleilla sadontuoton tehokkuutta pystytään merkittävästi kasvattamaan. Vastaavasti vadelman avomaan pinta-ala vähenee koko ajan. Lajiketestausta jatketaan hankkeen loppuun asti mm. satotasojen, talvenkestävyyden ja aikaisuuden selvittämiseksi.

Myös kiinnostus pensasmustikan viljelyyn lisääntyy koko ajan ja uusia viljelmiä perustetaan alueelle edelleen. Erityisesti Varsinais-Suomi on pensasmustikan valta-aluetta ja koko maan viljelypinta-alasta lähes 30 % sijaitsee lounaisessa Suomessa. Viljelijät kokeilevat innokkaasti uusia lajikkeita, joten lähivuosina saadaan niidenkin menestymisestä paljon uutta tietoa. Myös pensasmustikan tunneliviljely lisääntyy jonkin verran ja vaikka investointina pensasmustikkatunneli on kohtalaisen suuri, investointia kompensoivat kuitenkin aikaisempi satokausi, suuremmat satotasot ja parantunut pensasmustikan talvenkestävyys.

Digi maatilan arkeen

Digi maatilojen arkeen -hankkeella on tarkoitus lisätä varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten viljelijöiden tietämystä tarjolla olevista digitaalisista järjestelmistä ja sovelluksista ja aktivoida niiden käyttöön.

Hanke on suunniteltu vastaamaan viljelijöiden haasteeseen seurata ja hyödyntää nopeaa digitalisaation kehitystä. Maatilayritysten kokonaisuuden hallintaan tarvitaan työkaluja, jotka auttavat työn tehostamista ja joilla voidaan vaikuttaa maatalouden ympäristövaikutuksiin. Viljelystä tulisi enemmän ”Smart Farming”. Hankkeen avulla lisätään tietoa ja osaamista käytännönläheisesti uusien teknologien hyödyntämistä arjessa. Uuden teknologian kehitystä voidaan hyödyntää myös ilman isoja investointeja, jolloin tilan toimintaa saadaan kehitettyä kannattavasti. Tapahtumat on tarkoitus järjestää matalan kynnyksen tilaisuuksina, joiden aiheet ovat esimerkkejä käytännön tilanteista.

Hankkeessa toimii pienryhmiä, jotka ovat jaettu hieman heidän osaamisensa mukaan, jolloin pienryhmä toiminta on kaikille mukavaa ja vastaa heidän mieltymyksiään. Hankkeessa on vallitsevan tilanteen takia järjestetty vain webinaareja, joihin osallistujia on ollut kiitettävästi.

Yhteistyötahot: ProAgria Keskusten Liitto ja Satakunnan maaseutuneuvonnan aktivointiyhdisty ry. Muita yhteistyökumppaneita/toimijoita ovat Mtech, MTK Varsinais-Suomi ja MTK Satakunta, maatilayrittäjät pienryhmissä, Tampereen Yliopisto, Yrityssalo, Luonnonvarakeskus ja alan oppilaitokset.

Talouden tunnusluvut

Yhteystietomme

ProAgria Länsi-Suomen yhteystiedot

Toimitusjohtaja
Sami Iltanen p. 040 835 2455

Toimialapäälliköt
Tuotanto: Satu Näykki, p. 043 825 1225
Johtaminen ja talous: Eero Vanhakartano, p. 0400 707 167
Yritys ja järjestö: Sari Uoti, p. 050 552 1626

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Sari Uoti, p. 050 552 1626

Kaikki asiantuntijamme löydät täältä.

Toimisto
info.lansi@proagria.fi

Valtakunnallinen asiakaspalvelu
Palvelunumero 044 420 9000 (avoinna arkisin klo 8.15–16.00)