Vuosikertomus 2024

Meistä lyhyesti

Tarjoamme asiantuntijapalveluja ja osaamista maatalouden ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen osana valtakunnallista ProAgrian verkostoa, jonka toiminta-alue kattaa koko Suomen ja joka työllistää yli 600 henkilöä. ProAgria Länsi-Suomessa työskentelee 53 asiantuntijaa.

Päätoimipaikkamme ovat Porissa ja Turussa, aluetoimistot ovat Säkylässä, Huittisissa, Kankaanpäässä, Loimaalla, Salossa ja Somerolla ja vuoden 2025 alusta alkaen myös Karviassa.

ProAgria Länsi-Suomen alue on maamme keskeisiä maatalouden tuotantoalueita ja alueen tuotantorakenne on hyvin monipuolinen. Toimialueemme on maan monipuolisinta maatalousaluetta. 17 % Suomen maatiloista sijaitsee alueellamme ja ne viljelevät yli 20 % koko maan pelloista. Leipäviljasta tuotetaan alueellamme vuodesta riippuen lähes puolet, öljykasveista noin 20 % ja sokerijuurikkaasta 75 %. Naudoista alueellamme kasvaa alle 10 %, mutta sioista n. 40 %, siipikarjasta 60 %, kanoista 70 % ja lampaistakin lähes 20 %.

Erityisosaamista tarvitsemme etenkin puutarhatilojen avomaaviljelyyn sekä marjantuotantoon, joissa alueellamme on kansallisesti erittäin merkittävä rooli. Toimialueellamme sijaitsee lähes 30 prosenttia koko maan puutarhayrityksistä ja käytössä oleva tuotantoala kattaa lähes 40 % koko maan puutarhatuotantoalasta. Avomaatuotannossa vastaavat luvut ovat yli 40 prosenttia tiloista ja yli puolet koko pinta-alasta. Alueella kasvatetaan muun muassa 80–90 prosenttia koko Suomen punajuurista, lantuista, tillistä, palsternakasta ja tarhaherneestä, yli puolet maan porkkanoista, yli 40 prosenttia maan ruokasipulista ja perunasta sekä lähes 100 prosenttia maan avomaankurkuista. Avomaan marjatuotannostakin osuutemme on 20–30 prosentin luokkaa, vaihdellen marjalajin mukaan ja n. 65 % Manner-Suomen omenoista tulee alueeltamme.

Maataloudella on edelleen merkittävä rooli maaseudun elinkeinotoiminnassa ja sen kehittymisessä. Toisaalta maaseutuelinkeinot monipuolistuvat ja niillä on kasvava merkitys maaseudun elinvoimaisuudessa.

Maatalous- ja maaseutuyrittäjät ovat tärkein toimintaa suuntaava sidosryhmä. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. ELY-keskukset, MTK-liitot, seutukuntien kehittämisyhtiöt, Leader-toimintaryhmät, kuntien maaseutu- ja elinkeinotoimet, alueen oppilaitokset, alueelliset pankit ja vakuutusyhtiöt, Satafood, Pyhäjärvi-instituutti, Mela, Valonia, Syke, KVVY sekä paikallista raaka-ainetta käyttävä elintarviketeollisuus. Lisäksi teemme Ruokaviraston ja Luken kanssa monipuolista yhteistyötä osana valtakunnallisia yhteistyösopimuksia.

Avainlukumme ja kohokohdat

Palvelujamme käytti vuonna 2024 kaikkiaan noin 2000 maatilayritystä, joista luomutiloja oli n. 10 %. Maaseutuyrityksiä asiakkaina oli yhteensä 164. Kun huomioidaan myös muu hanketoimintamme, on palvelujamme käyttäneiden asiakkaiden määrä arviolta n. 2500. Maitotilapalvelujen asiakastiloja oli n. 220.

Neuvo-palvelujen määrä laski merkittävästi, muodostaen kuitenkin yli 30 % palveluliiketoiminnasta. Tämä oli osin odotettavissa, koska vuosi 2023 oli tukihakukauden ensimmäinen vuosi, joka yleensä lisää neuvonnan tarvetta. Neuvopalveluista eniten kysyttyjä olivat viljelysuunnitteluun ja maanrakenteen parantamiseen liittyvät palvelut (619 neuvopalvelua). Sen jälkeen suosituimpia olivat talouteen (153) sekä omistajanvaihdoksiin (144) liittyvät palvelut. Myös luomuneuvontaan (151) käytettiin neuvopalvelua melko paljon. Yhteensä neuvopalvelutapahtumia oli 1428, joita tehtiin 1112 tilalle.

Haasteet vanhan ohjelmakauden hankkeiden työmäärien arvioinnissa ja uusien aloittamisessa laskivat hankkeiden toteutusta aiemmasta. Myös Maa- ja metsätalousministeriön valtionavun toteuttaminen uuden toimintamallin mukaisesti oli haasteellista, eikä uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottokaan sujunut toivotunlaisesti.  Lisäksi opetushallituksen tuki maa- ja kotitalousnaisten toimintaan laski. Kasvua saimme tukihakupalveluissa, joita hyödynsi 947 (895) tilaa sekä tilitoimistopalveluissamme, joita käytti 306 (250) asiakasta.

ProAgria Länsi-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2024 olivat 3,4 milj. € (vuonna 2023 4,0 milj.). Tilikauden alijäämä oli 16.000 € (+220.000 €).

Valtiontuki (MMM ja OPH määräraha) laski oletettua vähemmän (-19.000 €), ollen 440.000 €.  Varsinaisen toiminnan tuotoista valtiontuen osuus oli 13 %. MMM valtionavulla neuvoimme lähes 400 tilaa. Valtionavulle tehtiin myös yleistä puhelinneuvontaa ja sitä hyödynnettiin tiedotus- ja julkaisutoiminnassamme. Lisäksi se auttoi osallistumaan mm. seuraaviin tapahtumiin:  Helsingin konemessut, SuomiAreena Porissa, AgriHuittinen, Terve Ruoka -messut Merikarvialla, Farmari-näyttely Seinäjoella ja Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät Turussa.

Tilikauden päättyessä oma pääoma oli 273.500 € (289.500), joka on 23 % (23 %) taseen loppusummasta, 1.184.000 (1.260.000) €:sta.

Vuoden aikana töissä oli keskimäärin 53 henkilöä (55).

Toimintamme perusta

Missiomme
Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme
Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen. 

Olemme
1.    asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
2.    kestävästi kannattava ja vaikuttava
3.    aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
4.    suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö.

Hallituksen näkökulma

Vuosi 2024 oli ProAgria Lännessä uusien asioiden vakiinnuttamisen aikaa. CAP-tukikauden vaihtuminen edellisenä vuotena muutti jonkin verran tukihaun töiden ajallista jakautumista. Valtionavun järjestelmää uudistettiin kuluneena vuonna voimakkaasti. Asiakkaille tämä merkitsi entistä laajempaa kirjoa edullisia palveluja jo tutun Neuvo-järjestelmän oheen. Asiantuntijoillemme muutos toi lisää byrokratiaa ja otti aikansa, ennen kuin järjestelmä omaksuttiin sujuvaan käytäntöön.

Vuoden takainen CAP-tukikauden vaihdos viivästytti ProAgria Lännen toimintaan olennaisesti kuuluvien EU-osarahoitteisten hankkeiden aloituksia. Samaan aikaan iso joukko vanhempia hankkeita päättyi. Tämä vaikutti keskeisesti siihen, että hankkeiden taloudellinen tulos vuodelta 2024 jäi tappiolliseksi.

Hallituksessa olemme linjanneet, että hanketoimintaa on silti syytä jatkaa. Hankkeiden kautta pystytään toteuttamaan sellaisia yleishyödyllisiä asioita, jotka muuten jäisivät idean asteelle.  Toiminta tukee ProAgrian strategiaan olennaisesti kuuluvaa ajatusta maaseudun elinvoimaisuuden edistämisestä.  Hankkeet ovat myös osoittautuneet hyväksi tavaksi rekrytoida uusia asiantuntijoita. 

Jatkossa hankkeita tarkastellaan niiden merkityksen ohella entistä enemmän talouden kautta. Toiminnan on katettava kulunsa. Osarahoitteisissa hankkeissa pyritään huolellisesti varmistamaan yksityisen rahoituksen saatavuus ja riittävyys ennen hankkeiden hakemista.  

Kulunut kasvukausi oli sääoloiltaan suotuisampi kuin edelliset kesät. Alueemme viljasadosta muodostui pääosin kohtalainen, mutta erityisesti kauran laatu kärsi korkeista hometoksiinipitoisuuksista. Sokerijuurikkaan sato oli sitä vastoin erinomainen. Juurikkaan viljelyala onkin viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa, kiitos hyvän kannattavuuden. Viljelyn aloittaminen ei myöskään enää edellytä investointeja omiin koneisiin. Juurikastiloilla on siirrytty enenevässä määrin urakoitsijoiden käyttöön kylvö- ja nostotöissä.

Maailman geopoliittinen tilanne vaikuttaa entistä sekavammalta. Tätä kirjoitettaessa Ukrainassa edelleen jatkuvaan sotaan pyritään runnomaan jonkinlainen ratkaisu USA:n johdolla. Kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttaminen vaikuttaa kuitenkin vielä epätodennäköiseltä.

Samaan aikaan presidentti Trumpin päätökset ovat johtamassa kauppasotiin maailmantalouden keskeisten toimijoiden välillä. Pahimmillaan seuraukset heijastuvat meille koko kansantalouden kilpailukyvyn heikkenemisenä.

Tulevaan kasvukauteen mennään epävarmuuden vallitessa. Viljan hinnat ovat maailmanmarkkinoilla laskeneet parin vuoden takaisista huipuista. Kasviravinteiden, energian ja tarvikkeiden hinnat ovat kuitenkin pysyneet suhteellisen korkealla. Tuotannon kannattavuuden varmistaminen vaatii entistä enemmän pohdintaa ja laskentaa. Myös ennakoinnin merkitys korostuu: pitää osata ostaa ja myydä oikeaan aikaan. 

Olli Alikärri, hallituksen puheenjohtaja

Toimitusjohtajan katsaus

Haasteita hanketoiminnan aloittamisessa ja uuden valtionavun toteuttamisessa

Vuosi 2024 alkoi juhlavissa merkeissä, kun kokoonnuimme koko henkilöstön ja hallituksen voimin juhlimaan 2023 vuonna täyteen tullutta 10 vuotismerkkipäiväämme. ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyivät vuonna 2013 ProAgria Länsi-Suomeksi.

Vuonna 2022 päättyneen vanhan maaseutuohjelman mukaisten hankkeiden viimeinen toteutusvuosi oli 2024. Viimeisetkin vanhan ohjelmakauden hankkeet siis päättyivät ja vain muutama vuonna 2023 haettu uuden ohjelmakauden mukainen hanke oli toteutuksessa loppuvuonna 2024. Samaan aikaan haettiin uusia hankkeita. Hankemaailmassa uuden ohjelmakauden myötä on tapahtunut muutoksia hankkeiden vaatimuksiin. Niiden toivotaan olevan aiempaa enemmän yhteistyöhankkeita, kooltaan pienempiä ja omarahoitusten suurempia. Tämä haastoi keskuksen hankevalmistelua siten, että monen hankkeen hakemuksen käsittelyvaiheessa jouduttiin kokoa pienentämään tai antamaan lisäselvityksiä. Ennakkotietojen kautta hakemuksia vedettiin pois ja siirrettiin hakemus seuraavaan hakukertaan. Tämä kaikki on viivästyttänyt hankkeiden aloittamista. Hanketoiminnassa vuosi 2024 olikin selvästi aiempia vuosia hiljaisempi, joka näkyy myös tuloslaskelmassa.

Uusi tukikausi työllisti asiantuntijoitamme edelleen paljon, mikä näkyy tukihakupalvelun säilymisenä lähes ennallaan. Usein tukikauden ensimmäisen vuoden jälkeen tapahtuu notkahdus. Tällä kertaa palvelulaskutus itseasiassa kasvoi, koska aiemmin syksyllä tehdyt syysilmoitukset siirtyivät 2023 syksystä vuoden 2024 tammi-helmikuulle. Kevään tukihaussa olimme avustamassa hakemusten teossa noin 850 viljelijää. Tukihakemusten teon yhteydessä muistuteltiin etenkin viljelykiertovaatimukseen liittyvistä ehdoista.

Investointien ja sukupolvenvaihdosten suhteen nähtiin pientä piristymistä vuoteen 2023 verrattuna. Inflaation hellittäminen ja korkotason kääntyminen laskuun näyttäisi antaneen sysäyksen suunnanmuutokselle. Toki isoja tuotantoinvestointeja ei edelleenkään mittavassa määrin tehty. Pääasiassa salaojitus-, kuivuri-, varasto- ja energiainvestointeja. Toisaalta talousasiantuntijat ovat olleet työllistettyjä haasteellisten talousasioiden selvittelyssä, usein myös ulkopuolisille intressitahoille. Yhtiöitetty kiinteistönvälityspalvelumme on saanut hyvin jalansijaa markkinoilla, joka on lisännyt myös varsinaista talousasiantuntijatyötä.

Maa- ja metsätalousministeriön myöntämän valtionavun päätökset saatiin keväällä, mutta toiminnan käyntiin saattaminen edellytti paljon uuden opettelua. Uusien byrokraattisten, kohdennettujen, neuvontapalvelujen muuttaminen käytännön työksi osoittautui haastavaksi. Aiemmin yleiskustannuksia kattava tuki muuttui suoraan tiettyihin neuvontapalveluihin kohdennetuksi. Viljelijältä tuli ottaa hyväksyntä lomakkeeseen, jolla hän hyväksyy valtionavullisen palvelun toteuttamisen tilalle. Palvelu tuli lisäksi raportoida järjestelmään ja vuoden jälkeen asiakkaan tulee allekirjoittaa uusi lomake, jolla hän hyväksyy saaneensa palvelun. Toki lasku on tullut myös maksaa välissä. Jouduimme käyttämään paljon aikaa ja resursseja uuden toimintamallin käyntiin saamiseksi ja siinä onnistuttiin vasta loppuvuonna. Palvelu on edelleen byrokraattinen, mutta nyt sitä osataan rutiininomaisesti käyttää.

Valtionapua voidaan käyttää monenlaiseen palvelutoimintaan, myös samojen palvelumuotojen toteuttamiseen, joihin neuvopalvelun rahoitus on mahdollinen. Tietenkään samalle viljelijälle ei samaan palveluun voida käyttää kahta eri rahoitusmuotoa, mutta valtionavun kohdentamisella suoraan palvelutoimintaan on ollut osin vaikutusta siihen, että neuvopalvelutoiminnan tuotot laskivat vuonna 2024 lähes 175 tuhatta euroa. Toinen neuvopalveluja, ehkä enemmän tulevaisuudessa, hidastava tekijä on se, että osalla tiloista rahoituskauden 10 000 euron enimmäismäärä on tullut tai tulossa vastaan. Neuvopalvelujen käytön seuranta osoittaa, että maan kasvukuntoon ja rakenteeseen liittyvän neuvonnan määrä on kasvanut, kun taas esim. luomuneuvonnassa on selvää laskua. Ilon pilkahdus on se, että nuoret viljelijät palvelukategoriassa palvelumäärä oli kasvanut merkittävästi. 

MKNruoka-neuvonnassa nostimme esille paikallista ruokaa, kalaa sekä uusia ravitsemussuosituksia. Ruokakursseja järjestettiin aktiivisesti ja materiaalihankinnoissa huomioimme raaka-aineiden kotimaisuuden, lähiruoan ja luomun. Varautumiseen liittyvää koulutusta pidettiin monilla paikkakunnilla erilaisin lahjoitusvaroin. MKNmaiseman asiantuntijat lisäsivät yleistä tietoisuutta Länsi-Suomen kulttuuriympäristön arvoista ja mahdollisuuksista, arvokkaista maisema-alueista, paikallisesta kulttuuriperinnöstä monimuotoisesti.  Maiseman ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi kehitettiin maaseutumaiseman ja kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä palveluja.  Laadimme maatalouden ympäristösopimuksiin sisältyviä maatalousluonnon ja maiseman sekä kosteikkojen hoitosopimussuunnitelmia ja tarjosimme tiloille Neuvo-palvelua. MKNyritysneuvonnassa vuosi 2024 oli melko vilkas ja positiivisia merkkejä yritysten talouden piirtymisestä oli huomattavissa loppu vuodesta. Satakunnassa yritysneuvontaa toteutettiin Maaseutuyritykset kestävyyden ja kehityksen polulla -hankkeella, jonka painopisteitä olivat yritysten riskienhallinnan vahvistaminen ja kiertotalousosaamisen kehittäminen. 

Yritys- ja yrittäjäjäsenyyksissä siirryimme valtakunnalliseen jäsenmalliin vuonna 2023. Tiedotuksen avulla olemme saaneet monta uutta yrittäjäjäsentä mukaan toimintaamme, mutta kuten odotettavissa oli, osa jo aiemmin maataloustoiminnan lopettaneista, päätti myös yrittäjäjäsenyytensä vuoteen 2023. Jäsenmaksukertymä oli noin 21 tuhatta euroa pienempi vuonna 2024.

Kesällä 2024 valtiontalouden haasteiden vaikutukset yleishyödyllisten yhdistysten tulevien vuosien avustuspäätöksiin alkoi olemaan selvää. Alkusyksyllä 2024 oli näkyvissä myös haasteet hanketoiminnan kehittymisestä vuonna 2024 sekä valtionavun uuden toimintamallin seuraukset. Nämä johtivat muutosneuvotteluihin ja lomautuksiin loppuvuonna 2024. Niiden tavoitteena oli pienentää vuodelta 2024 nähtävissä olevaa tappiota sekä valmistautua vuoden 2025 laskeviin avustusmääriin. Näiden toimien lisäksi tarvitsemme onnistunutta myynnin kehitystä vuodelle 2025 voidaksemme toteuttaa toimintaamme nykyisessä laajuudessa.

Nykyisessä maailman tilanteessa omavaraisuus ja ruokaturva ovat nousseet jälleen tärkeiksi teemoiksi ja neuvonnalla on merkittävä rooli uusien toimintatapojen, kestävän, kannattavan ja vastuullisen viljelyn aikaansaamisessa. Vaikka tilamäärä laskee, jatkavat, kehittävät tilat tarvitsevat kumppania keskustelemaan lyhyen ja pitkän aikavälin haasteista ja mahdollisuuksista. Kasvun myötä osa hallinnollisesta työstä on myös järkevää ulkoistaa, ainakin osittain. Vaikka hiilensidonnan laskenta ja vastuullisuustyöhön liittyvä neuvontamme ei vielä 2024 ollut taloudellisesti merkittävää, panostimme osaamisen kasvattamiseen merkittävästi myös näissä asioissa ja uskomme näiden palvelujen tarpeen kasvavan yritysten ja pankkisektorin vastuullisuusraportointivelvoitteiden myötä. Tarvetta neuvontatyölle on jopa enenevissä määrin tulevaisuudessa.

Lopuksi haluan kiittää hallintohenkilöitämme ja työntekijöitämme hyvin tehdystä työstä päättyneenä, vaikeuksienkin ryydittämänä, vuotena 2024. 

Sami Iltanen, toimitusjohtaja 

Talous ja johtaminen

Vuonna 2024 maatalousyritysten taloustilanne Suomessa oli haastava. Maatilojen määrä väheni edelleen, ja käytössä olevan maatalousmaan pinta-ala pysyi ennallaan. Peltohehtaareiden hinnat nousivat hieman edellisvuodesta. Keskimääräinen hehtaarihinta vaihteli alueittain, ja muuta maata korkeampia hintoja maksettiin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kuluttajien heikentynyt ostovoima ja kysynnän hiipuminen vaikuttivat koko ruokaketjuun, mikä näkyi erityisesti luomutuotteiden puolella. Viljamarkkinat tasoittuivat, mutta viljan hinnat olivat edelleen korkeampia kuin muutama vuosi sitten.

Lannoitteiden hinnat laskivat keskimäärin 12,3 % vuoden 2023 hintoihin verrattuna. Tämä lasku helpotti maatalousyrittäjien kustannuspaineita ja paransi kannattavuutta. Tämän kehityksen myötä viljelijöillä oli mahdollisuus hallita tuotantokustannuksiaan paremmin ja mahdollisti jopa investoida muihin tuotantopanoksiin jne. Maatalousyrittäjien ympäristövaatimukset kiristyivät EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden mukaisesti, mikä vaati viljelijöiltä aiempaa enemmän ympäristö- ja ilmastotoimia

Maatilojen liiketoimintasuunnitelmia tehtiin koko vuoden aikana lähes 130 kpl. Maatilojen omistajanvaihdoksia olimme suunnittelemassa 50 tilalle. Yhtiöittämissuunnittelua ja vaihtoehtoehtoisia laskelmia tuotantosuunnan muutospohdintojen tueksi teimme kasvavassa määrin. Myös muita palveluita, kuten maatilojen arviointeja, työterveyshuollon tilakäyntejä ja erilaisia talouden tervehdyttämissuunnitelmia ja maksuvalmiuslaskelmia teimme aiempaa enemmän. Talouden ja johtamisen palveluissa hyödynsimme mahdollisuuksien mukaan Neuvo-palvelua ja valtionapua.  

Tilitoimistopalvelut

Tilitoimistopalvelujen sähköistyminen kehittynyt hyvään suuntaan

Tilitoimistopalveluiden toiminnan kehittäminen, henkilöstön kouluttaminen ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen ovat muuttaneet toimintaa yksilöllisemmäksi ja asiakastarpeet huomioivammiksi.

Toimintamme kohteina on eri yritysmuotojen yrityksiä; maatiloja, verotusyhtymiä, toiminimellä toimivia, yhdistyksiä, säätiöitä ja osakeyhtiöitä, joiden apuna on ollut kuusi kirjanpidon asiantuntijaa. Maatilojen tilinpäätöksiin osallistui 10 asiantuntijaa.

ProAgrian valtakunnallisen tili- ja talouspalveluiden verkostoon kuuluminen on parantanut asiantuntijoiden yhtenäisiä toimintamalleja, jotka mahdollistavat sujuvamman, ajantasaisen ja sähköisen toimintavan tilitoimistopalveluissa. Asiakkaiden talouden seurannan apuna hyödynnämme käytössämme olevia kirjanpitojärjestelmillä (WebWakka ja Procountor) ja niiden tarjoamia sähköisiä palveluja sekä reaaliaikaista raportointia. Toimintamuodon muutokset osakeyhtiöksi sekä SPV-tilanteet kasvattivat tilitoimistopalvelujen tarvetta ja siihen pystyimme vastaamaan hyvin. Kirjanpitäjän tehtävä on yhä enemmän muuttunut konsultoivaan rooliin, jossa tilan taloudesta ja käytännön toimista keskustellaan yrittäjän kanssa useaan otteeseen tilikauden aikana. Valtakunnallisen tilitoimistopalvelujen prosessin kehittämistä jatkettiin kuluvana vuonna.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpidossa vapaaehtoisesti mukana olevat tilat tuottavat tärkeää aineistoa Suomen maatalouden tilasta ja tilat saavat samalla hyödyllistä materiaalia omaan taloutensa ja tuotantonsa seurantaan. Kannattavuuskirjanpitoaineiston pohjalta käydään mm. maataloustukiin liittyviä neuvotteluja EU:n komission kanssa. Luonnonvarakeskus vastaa järjestelmän ylläpidosta.

ProAgria Länsi-Suomen alueen tilajoukko edustaa noin 8 % koko kannattavuuskirjanpitoaineistosta. Koko Länsi-Suomen alueelta palautettiin lähes 60 tilan kirjanpitoaineistot. Länsi-Suomi on erityisen tärkeää siipikarja-, sika- ja puutarhatuotantoaluetta, joten alueemme on kannattavuuskirjanpitoaineiston kattavuuden näkökulmasta tärkeä.

Yrityspalvelut

Vuosi 2024 oli yritysneuvonnassa melko vilkas ja positiivisia merkkejä yritysten talouden piirtymisestä oli huomattavissa loppu vuodesta. Satakunnassa yritysneuvontaa toteutettiin Maaseutuyritykset kestävyyden ja kehityksen polulla-hankkeella, jonka painopisteitä olivat yritysten riskienhallinnan vahvistaminen ja kiertotalousosaamisen kehittäminen. Uuden ohjelmakauden tukimuodot työllistivät edelleen ja linjauksia on työstetty yhdessä Leadereiden, ELY-keskusten ja Ruokaviraston kanssa.

Maaseutuyrityksiä asiakkaina oli yhteensä 164 ja neuvontatapahtumia 385. Yhteistyöverkostossa toimittiin 26 eri toimijan kanssa eli näin saatiin koko verkoston osaaminen yrittäjien käyttöön. Neuvonnassa käyneet Satakuntalaiset maaseutuyritykset hakivat investointitukea vuonna 2024 reilulla 6,5 miljoonalla.

Maito ja nurmi

Tuotosseurannasta ajantasaista ja luotettavaa tietoa maitotilan kehittämisen ja johtamisen tueksi

Vuonna 2024 ProAgria Länsi-Suomen alueella tuotosseurantaan kuului 203 karjatilaa, vähennystä edelliseen vuoteen 18 karjaa. Luomumaitoa tuotosseurantatiloista tuotti 10 tilaa. Länsi-Suomen tilojen keskilehmäluku jatkaa nousuaan, tilojen keskilehmäluku oli 66,7, kun koko maassa tiloilla oli keskimäärin 61,5 lehmää.  

Länsi-Suomen tiloilla tuotettiin keskimäärin 10150 kg (10866 EKMkg) ja tuotetussa maidossa oli valkuaista 365 kg ja rasvaa 448 kg. Koko maan keskituotos 10371 kg (11117 EKMkg) ja tuotetussa maidossa oli valkuaista 375 kg ja rasvaa 456 kg.

Ruokinnanohjaus

Ruokinnanohjauspalveluita Länsi-Suomen alueella käytti 64 % tuotosseurantaan kuuluneista tiloista, määrä on pysynyt samalla tasolle edelliseen vuoteen verrattuna.

Ruokinnanohjauspalveluilla autamme asiakasta tuottamaan mahdollisemman paljon pitoisuuksiltaan hyvää maitoa, pitämään karja terveenä sekä hyödyntämään kotoiset rehut tehokkaasti.  Suuri osa palveluista perustui vielä palvelukokonaisuuksiin voima, perus ja kevyt, mutta tilan tarpeisiin rakennetut palvelukokonaisuudet lisääntyvät koko ajan.

Ruokinnansuunnittelupalvelut ovat lisääntyneet myös alueemme emolehmä- ja lihanautakarjojen keskuudessa, teimme suunnitelmia vuoden aikana 30 eri asiakkaan kanssa.

Kasvintuotannon palvelut

Kasvukaudelle 2024 oli omaleimaista vaihtelevat ja äärevät olosuhteet, suuri lämpösummakertymä ja voimakas tuholais- ja tautipaine. Satotasot nousivat kohtuullisiksi, mutta viljojen laatu oli monin paikoin heikko. Uusien tulokasrikkojen rikkakananhirssin ja viherpantaheinän esiintymiä tuli runsaasti lisää.

Satovuosi 2024 oli Länsi-Suomessa syysviljojen osalta pettymys. Alkukesän kuivuus ja kuumuus verotti syysviljojen satoa. Luonnonvarakeskuksen satotilaston mukaan syysvehnän ja rukiin sato jäi alle 4000 kg/ha.

Kevätviljojen kasvustot näyttivät paremmille ja antoivat odottaa enemmän, kuin mitä lopulta korjattiin.  Hehtolitrapainot jäivät mataliksi alle vastaanottorajojen. Lisäksi toksiineja esiintyi erityisesti kauroissa ja vehnissä. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan Länsi-Suomessa kevätviljojen satotasot ylsivät 4000 kg/ha. Kevätöljykasveista korjattiin 1600 kg/ha sato, herneestä lähes 3000 kg/ha.

Satotilaston mukaan sokerijuurikkaasta korjattiin Länsi-Suomessa 46,7 tn/ha sato, tärkkelysperunasta 31,4  tn/ha sato.

Sadonkorjuut saatiin tehtyä pääosin oikea-aikaisesti ja syyskylvöille ehdittiin. 

Varsinais-Suomessa ennakkotiedon mukainen syyskylvöala on 34 700 ha ja Satakunnassa 7 000 ha.

Kasvipalvelut tasoittuivat vuoden 2024 osalta tukimuutosten jo tulessa tutuiksi. Viljelynsuunnittelu poistui jo vuonna 2023 ympäristötuen ehdoista ja tämän seurauksena sen voi toteuttaa Neuvo-palveluna tilalle sopivana ajankohtana. Itse tuotannon ja muiden vaatimusten osalta viljelysuunnittelun tarve on kuitenkin edelleen ilmeinen. ProAgria Lännen alueella tehtiin yli 700 Neuvo-palvelua kasvipuolella, nämä jakautuvat useisiin eri Neuvo-palveluihin, jotka kohdistuivat kasvintuotantotiloihin. Viljelysuunnitelmia tehtiin kuten edellisenä vuotena, painopiste tekemisessä siirtyi osittain maan rakenteen parantamiseen ja ehdollisuuteen, joissa etenkin viljelykierto teetti uudempana ehtona työtä suunnitteluun.

Luomutiloille tehtiin yli 100 Neuvo-palvelua. Luomutilojen suunnitelmien päivitystarve on jokavuotinen, koska tarkastus tehdään joka vuosi ja siihen tilat usein kaipaavat asiantuntijoiden apua.

Puutarhatilat ovat lisääntyneet alueella tasaisesti, erikoiskasvipuolelta on mahdollisuus saada tilalle lisätuloja.

Eu-tukihakuneuvonta painottuu kevääseen ja päätukia tehtiin noin 850 asiakkaalle.

Vuonna 2023 alkanut maataloustoiminnan satelliittiseuranta ja monitorointi tekevät asioinnista vuorovaikutteisempaa ja tukiasioiden hoito ajoittuu pidemmälle ajanjaksolle kuin aikaisemmin. Tämän seurauksen tukijärjestelmään liittyvien asioiden kanssa työskennellään asiakkaiden kanssa useamman kerran vuodessa.

Viljelysuunnittelussa tärkeä osuus myös kasvintuotannon kannattavuuden tarkastelulla. Kasvikatelaskenta toimii työkaluna niin toteutuneen kannattavuuden seurantaan kuin tulevan simulointiin. Tukipuntari-työkalulla saadaan vertailtua tukimääriä tilakohtaisesti erilaisilla kasvivalinnoilla.

Peltotukien määrä laski monella tilalla ja vaikutti myös strategisiin päätöksiin. Lannoite ja muiden tuotantopanosten hankintaan kiinnitettiin entistä enemmän huomiota.

Tarkastustoimintaa tehdään siemenviljelytarkastuksilla, luomutarkastuksilla ja siemennäytteenotossa. Näistä suurin on kesän aikana tehtävät viljelystarkastukset, joissa hehtaareja kertyy lähes 10000 ha.

Ympäristöyhteisö

Ympäristöyhteisön työn tavoitteena on kehittää ympäristövastuullista toimintaamme ja siihen liittyviä palveluita sekä ylläpitää ja vahvistaa henkilöstön ympäristöosaamista. Ympäristöyhteisö perustettiin ProAgria Länsi-Suomen organisaatiouudistuksen yhteydessä syksyllä 2021 ja sen toimintatavaksi on määritelty kaikkia toimintoja läpileikkaava ympäristövastuun kehittäminen ja toteuttaminen.

Vuonna 2024 ympäristöyhteisö on toiminut teemakohtaisissa työryhmissä. Lisäksi osaamisvastaavien ja hankevetäjien kanssa on pidetty ympäristö- ja vastuullisuusteemoihin liittyviä palavereita. Ympäristöyhteisön työtä ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä ja toimintamallin kehittämistä jatkettiin. Kevään kehityskeskusteluiden yhteydessä tehtiin lyhyt kysely ympäristövastuullisuuteen liittyvistä osaamistarpeista. Syksyllä osallistuttiin valtakunnallisille maatalouden ympäristötiedon vaihtopäiville ja esiteltiin palveluitamme verkostojen torilla.

Saaristomeri-ohjelmassa on tehty yhteistyötä eri toimijoiden kanssa työryhmissä, tilaisuuksissa ja hankesuunnittelussa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoituksella päivitettiin Lanta tehokkaaseen käyttöön -opas ja järjestettiin maan kasvukuntoon liittyviä koulutustilaisuuksia ja työnäytöksiä. Kipsi-hankkeen neuvontaa jatkettiin ja loppuvuonna tehtiin työsuunnitelmat kipsinlevityksen viimeiselle toimintavuodelle 2025 neuvonnan ja koulutuksen vaikuttavuuden tehostamiseksi.

Vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä annettiin lausunto, jossa esitettiin huoli neuvonnan määrärahojen riittävyydestä ja lisäksi kiinnitimme huomiota yritysten vesivastuullisuuden kehittämiseen niin, että kustannukset tulevat kompensoiduksi alkutuotannolle täysimääräisesti. KVVY:n kanssa tehtiin yhteistyötä viestinnässä ja hankesuunnittelussa.

Vastuullisuuteen liittyvät asiantuntijapalvelu- ja yhteistyötarpeet lisääntyivät. Erityisesti tarvetta on vastuullisuuteen liittyvän raportoinnin ja todentamisen kehittämiselle maatiloilla ja maaseutuyrityksissä, ja edelleen koko ruokaketjussa. ProAgria Etelä-Savossa kehitetty vastuullisuuskartoitusten malli otettiin käyttöön ja siihen perehdyttiin koko talon yhteistyönä. Lisäksi osallistuttiin valtakunnallisen vastuullisuusohjelman laadintaan. Luontoviisas maatilayritys -oppaan julkaiseminen syksyllä nosti maatalousluonnon monimuotoisuus -teemat vahvasti esille. 

Varsinais-Suomen ja Satakuntaan perustettuihin LUMO-yhteistyöryhmiin nimettiin edustajat ja oltiin käynnistämässä valtakunnallista lumo-osaajaverkostoa. 

Energia

Energianeuvontaa toteutettiin hanketyönä sekä Neuvo-palveluina.

BePS Biotalouden edistäminen Pirkanmaan ja Satakunnan alueella

Hankkeen päätavoitteet ovat parantaa maatilojen ja maatilasidonnaisten yritysten valmiuksia uusiutuvan energian tuotannossa sekä edistää kotimaisen energian tuotantoa maatilojen ansaintamahdollisuuksien lisäämiseksi. Toimenpiteisiin kuuluu erityisesti biometaanin tuotanto- ja ostopotentiaalien aktivointi ja selvittäminen sekä biokaasutuotannon tekniikan ja logistiikan optimointi. Tiedotus ja viestintä ovat keskeisessä roolissa, ja niillä pyritään tavoittamaan sekä kohderyhmä että valtakunnalliset toimijat. Hankkeen tuloksena paranee kohderyhmän tietotaso bioenergiasta, poistuu markkinoiden kohtaamisongelma, mahdollistuvat uudet investointipäätökset ja syntyy uutta energiayrittäjyyttä. Hanke toteutetaan 1.2.2024-31.1.2026 ProAgria Etelä-Suomen ja ProAgria Länsi-Suomen toimesta.

Neuvo-palvelut ja muu neuvonta

Energian osuus tuotannon kustannuksista oli edelleen iso, vaikka suurin energiakriisi tasoittui. Uusia energiaratkaisuja haettiin edelleen tasaisesti mm. aurinko- ja bioenergian osalta. Energiatehokkuuden parantamiseen ja energiasuunnitelmien osalta Neuvo-palvelujen tarve tasaantui vuoden 2024 aikana. Bioenergian tuotannon mahdollisuuksia pohdittiin Neuvo-palvelujen avulla 25 tilalle. 

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisissa työskenteli kymmenen asiantuntijaa toimintavuonna 2024, toiminnanjohtajana toimi Sanna Pitkänen.

Verkon kautta tavoitimme edelleen uusia toiminnastamme kiinnostuneita. Suosittu Ruokaneuvo-live vetää katsojia koko Suomen alueelta sekä rajojemme ulkopuolelta. Kaikkiaan somen ruokaneuvonnalla tavoitimme kymmeniä tuhansia. Seuraajia meillä oli Facebookissa 3133 henkilöä ja Instagramissa 736 henkilöä.

Mediat ovat olleet kiinnostuneita asiantuntijuudestamme ja toiminnastamme, kuten alueemme paikallislehdet, kuin ulkomaiset mediat, esimerkiksi Metro- lehti ja Scan Magazine Iso-Britanniasta toi toimittajia tutustumaan suomalaisen luonnon makuihin. TV- ja radiokanavat olivat kiinnostuneita toiminnasta, mm.  MTV3, jonka lähetyksessä Janita Kylänpää edusti upeasti tunnettuutta kertoessaan Kekri-teemasta. Radiot, kuten Yle Pori haastattelivat asiantuntijoitamme. Lisäksi pääsimme näkyviin eri Leader –alueiden viestinnässä. Uutiskirjeitä lähetettiin jäsenistölle yhteensä 15 191 kappaletta sekä lisäksi kohdennettua viestintää.

Vuoden 2024 toimet voidaan jakaa neljään eri teemaa: Suomalaisen ruoan sankaritarinat, Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta, Monimuotoinen luonto ja Suomi kutsuu kylään.

Suomalaisen ruuan sankaritarinat

Teema toi esille suomalaista ruokakulttuuria tapahtumineen ja alueellisine vetonauloineen. Annoimme suomalaisen ruoan tekijöille kasvot ja heidän ansaitsemansa kiitokset. Toimintavuonna keskityimme ensisijaisesti maaseutuyrityksiin. Paikallisista tuotteista ja alueellisista ruoan sankaritarinoista nostimme vuoden aikana esiin esimerkiksi paikallisen ruoan, kalan sekä uudet ravitsemussuositukset. Yhteistyökumppaneina olivat lähituottajat, S-ryhmä sekä alueen elintarvikeyritykset. Näkyvyyttä saimme erityisesti SuomiAreena-toimilla sekä Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella. Keskusteluissa, ruokakursseilla sekä eri sosiaalisen median kanavissa toimme erityisesti esille omaa tuotantoamme Lähiruokaa lännestä. Toimintaa rikastutti erityisesti senioriväestöön kohdennetut toimet, kiitos Turun kaupungin rahastojen tuotot sekä Huittisten Säästöpankki säätiö.

Viestimme paikallisesta ruoantuottajista ja jalostajista yhdistäen ruoantekijät ja kuluttajat. Osallistuimme Kekriviikkoon viestien koko alueemme ihmisille ja nostaen aihetta toiminnassamme. Salossa järjestimme edustajakokouksen Kekri-aikaan.

Ruokakursseilla käytössämme ovat paikalliset tuotteet, materiaalihankinnoissa huomioimme raaka-aineiden kotimaisuuden, lähiruoan ja luomun. Ruokakursseja alueellamme järjestettiin 28 kappaletta, joissa osallistujia 453.  Luentoja järjestettiin 73 kappaletta, joissa tavoitimme yhteensä 4486. Ruokakasvatus ja terveellinen ruoka -teemassa, teimme yhteistyötä Länsi-Suomen alueen koulujen, päiväkotien ja kuntien sekä yhdistystemme kanssa. Livelähetyksiä toteutettiin 33 kappaletta, joilla tavoitimme noin 24 486 ihmistä. Hygieniaosaamistestejä pidettiin 34 kappaletta, joissa osallistujia 222. Jatkoimme Salon seudulla toteutettujen Harrastamisen Suomen Mallin kerhoja. Vuonna 2024 järjestimme 338 kerhokertaa ja näissä käyntikertoja lapsille kertyi yhteensä 2120.  Lisäksi toteutimme viestintää valtakunnalliseen “Suomalaisen leivän tarinaa” -somekampanjaan tekemällä sarjaan 2 toimenpidettä. Lisäksi pidimme useita luentoja ravitsemuksesta, varautumisesta sekä luonnontuotteista.

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

Osallistuimme 15.6.2024 Luonnonlaidunpäivään viestimällä teemasta ja järjestämällä tapahtuman Halikon kirkonniityllä yhteistyössä Mikkolan lammastilan, Rannikon puutarhan ja Salon kaupungin kanssa.  Osallistuimme Puunhalausviikon -kampanjan viestintään. Viikon aikana juhlittiin myös Suomen luontoa Suomen luonnon päivänä. Ilmastoystävälliset ruokakurssit jatkuivat. Aiheena mm. kasvisten käytön lisääminen, mutta myös paikallinen ruoka, riista ja kala sekä luonnontuotekurssit kiinnostivat. Jatkoimme Kädet multaan -toiminnan edistämistä mm. kerhoissa 12 kertaa. Osallistuimme Terve ruoka! -messuille Merikarvialla huhtikuussa, paikalla oli yli 1000 osallistujaa molempina messupäivinä.  Messuilla ruoka-asiantuntijat osallistuivat myös lavaohjelmaan, tuottaen Kokkisota-ohjelman varautumisteemaa hyödyntäen.  Yritysasiantuntijat osallistuivat tilaisuuteen puolestaan yritysneuvonnan puolelta. Terve Ruoka-messuilta tuotettiin myös livelähetyksiä varautumisesta. Kuluttajien varautumisistaitoja poikkeusolosuhteissa tuettiin julkaisuilla, luennoilla ja ruokakursseilla.

Suomi kutsuu kylään

Maaseutuyrittäjyyden edistäminen, näkyvyyden vahvistaminen ja yrittäjien osaamisen vahvistamiseksi toteutimme somessa livejä, webinaareja sekä asiantuntijamme ovat olleet tilaisuuksissa puhumassa. Somejulkaisuissa hyödynsimme #maaseudunsankarit. Lisäsimme yleistä tietoisuutta Länsi-Suomen kulttuuriympäristön arvoista ja mahdollisuuksista, arvokkaista maisema-alueista, paikallisesta kulttuuriperinnöstä monimuotoisesti.  Edistimme näistä lähtevää aitouteen perustuvaa kestävää yrittäjyyttä.  

Maistuva maaseutuyritys-palkinnolla muistettiin yrityksiä Koivuniemen Herran Farmi, Merikarvialta, Satakunnasta ja Uusitalon tila, Littoisista (Lieto), Varsinais-Suomesta. Palkintojen myötä yritykset saivat julkisuutta ja kokivat palkinnon tuovan mukanaan arvostusta. Impin päivänä 11.6.2024 kannustettiin jäsenistöä talkoilemaan vieraslajien torjunnassa ja järjestettiin vieraslajien torjuntatalkoot Turun seudun Osuuspankin kanssa.  Hengellinen päivä järjestettiin Ruskolla keväällä 2024. Kansainvälisen maisemapäivän maisemakävely järjestettiin Euran Harolassa. Kävelyllä tutustuttiin alueen monimuotoiseen luontoon ja historiaan sekä laidunnushoitoon.  

Monimuotoinen luonto

Niityt ja maisemapellot -lumoinfoja järjestettiin kunnille ja muille sidosryhmille yhdeksän kertaa. Lumoinfoissa keskusteltiin viheralueiden merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja kunnossapidon vaihtoehdoista sekä etsittiin sopivia alueita hoito- ja kunnostuskohteiksi. Avoimet kylät -tapahtumissa pidettiin kaksi vieraslaji-infoa. Kesän aikana teimme piennarseurantaa kahdella pellon pientareella joista toisella kasvoi kotimaisia niittykukkia ja toiselle oli levinnyt komealupiini.  

Maiseman ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi kehitettiin maaseutumaiseman ja kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä palveluja.  Laadimme maatalouden ympäristösopimuksiin sisältyviä maatalousluonnon ja maiseman sekä kosteikkojen hoitosopimussuunnitelmia ja tarjosimme tiloille Neuvo-palvelua yhteensä 13 tilalle. Laadimme aurinkovoimalahankkeen maisema- ja valumavesiselvityksen, kaavoituksen luontoselvityksen, uimarantasuunnitelman sekä luonnon monimuotoisuuskohteiden ennallistamis- ja hoitosuunnitelmia.  

Neuvontaa ja viestintää suunnattiin viljelijöille, yhdistyksille ja yrityksille. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa annettiin kymmenille henkilöille liittyen luonnon- ja vesienhoitoon sekä vieraslajien torjuntaan. Infotilaisuuksia, luentoja ja kyläkävelyitä järjestettiin 48 kpl ja ne tavoittivat yhteensä n. 1200 henkilöä. Vuoden aikana laadittiin lehtijuttuja ja annettiin haastatteluja. Maisema- ja luonnonhoitoteemaa pidettiin esillä uutiskirjeissä ja somekanavissa. Osallistuimme luonnon monimuotoisuuden alueellisten suunnitelmien laadintaan ja lumo-osaajaverkoston toiminnan käynnistämiseen. 

Kehitys- ja innovaatiotoiminta

Hankerahoituksella pystymme monipuolistamaan toimintaamme kehittämällä alueen maataloutta ja maaseudun yritystoimintaa. Hankkeet monipuolistivat tarjontaamme ja mahdollistavat asiantuntijoidemme ammattitaidon ylläpidon ja kehittämisen. Hankkeisiimme voi tutustua tarkemmin tästä.

Vuonna 2024 toimineita hankkeitamme

• Arki-hanke
• Omasta maasta
• Ravintoa rantakalasta
• Satotason nosto Länsi-Suomessa
• Maaseutuyritykset kestävyyden ja kehityksen polulle
• Kuukauden lähikala
• Lisää lumoa
• Pasuria pöytään
• Tuottajaorganisaation aktivointi tärkkelysperuna-alalle
• Draivi

Hallinnoimamme yhteistyöhankkeet

• Satakunta lautasella – Sikses parhaat maut
• Varsinaista luomua

Yhteistyöhankkeet, joissa olemme mukana

• Lounais-Suomen yksityistieverkosto huoltovarmuuden varmistajana
• Tieto käyttöön – hiili peltoon
• Biotalouden edistäminen Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla (BEPS)
• TuoHi – tuottava ja hiilineutraali peruna
• Tiedolla osaamista luomutuotantoon

Kansainväliset hankkeet, joissa olemme mukana

• Sustainable nutrient management in silage production

Osaamisen kehittäminen

Oppisopimuskoulutuksiin osallistui yhteensä yhdeksän henkilöä ja tutkintoina suoritettiin mm. tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoja, liiketoiminnan erikoisammattitutkinto sekä ratkaisuliiketoiminnan osaajatutkinto. Oman osaamisen kehittämiseen käytettiin yhteensä 3800 tuntia. Eniten uuden opettelua vaati käyttöön otettu toiminnanohjausjärjestelmä.

Markkinointi ja viestintä

Vuonna 2024 järjestimme noin 35 (70 tapahtuma Mkn:n tapahtumat mukaan lukien) omaa tapahtumaa (koulutuksia, infoja, seminaaria, webinaareja ja pienryhmiä. Sekä olimme mukana monessa muussa sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden tilaisuudessa mm. SuomiAreenassa Porissa ja Farmari -maatalousnäyttelyssä Seinäjoella.

Viestimme asiakkaitamme ja sidosryhmillemme uutiskirjein (18 kpl, tavoitti kuukausittain 4000 henkilöä). ProAgria Länsi-Suomen Facebook-sivulla julkaistiin 210 somejulkaisua (kattavuus 58 000), viestimme myös ProAgrian valtakunnallisten somekanavien sekä hankkeiden omien somekanavien kautta. Osallistuimme valtakunnallisen asiakaslehden tuotantoon (2 lehteä vuonna 2024). Lehti julkaistiin Maaseudun tulevaisuuden välissä (tavoitti Lännen alueella 7800 taloutta).

Nettisivuille proagria.fi asiantuntijamme tuottivat noin 30 blogia ja artikkelia, joissa aiheina olivat mm. maan kasvukunto, analyysimenetelmät peltoviljelyssä, peltojen vesitalous, peltojen muokkaus luomuviljelyssä, välitilinpäätöksen hyödyt, luonnon monimuotoisuus, rehunäytteenotto, energiansäästö viljankuivauksessa, vieraslajit, laiduntaminen, aurinkosähkön hyödyntäminen maatilalla, eläintukihaku ja sähkösopimukset. Lisäksi julkaisimme asiakashaastatteluja ja videoita.