Vuosikertomus 2023

Meistä lyhyesti

Palvelemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä ProAgria-keskusten kautta. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskentelee 24 toimihenkilöä (31.12.2023).

Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.

Olemme maaseutuneuvonnan valtakunnallinen keskusorganisaatio. Jäseniämme ovat kahdeksan alueellista, asiakkaitaan ja jäseniään palvelevaa ProAgria keskusta. Kokonaisuutta täydentävät 14 neuvonta-alan erikoisyhdistystä. Olemme myös ProMaatalous-yhteistyöryhmän jäsen.

Työskentelemme monipaikkaisesti eri puolilla Suomea. Toimistomme sijaitsee Vantaalla Tikkurilassa.

Strategia ja toimintaympäristö

Strategiamme viitoittaa tietämme tulevaisuuteen, ja teemme siinä rohkeita valintoja. Meille tärkeää on asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme.

Pystymme liittämään eri alojen huippuosaamisemme asiakkaidemme ympärille koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että et

äpalveluissamme. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset.

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että olemme

• asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
• kestävästi kannattava ja vaikuttava
• aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
• suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategian mukaisia valmennuksia.

Arvomme

• Tahdomme olla edelläkävijöitä
• Arvostamme vastuullisuutta
• Huolehdimme hyvinvoinnista
• Toimimme riippumattomasti

Onnistumme yhdessä!

Avainlukuja 2023

Toimitusjohtajan katsaus

ProAgria Keskusten Liiton toimintavuotta 2023 leimasivat ohjelmakauden vaihdos, vastuullisuustoimien kehittäminen sekä toiminnan uudelleenjärjestely.

Viljelijöiltä vaaditaan vuoden 2023 alusta käyntiin lähteneen CAP 27 -ohjelmakauden aikana selkeästi enemmän todennettuja vastuullisuus-, ilmasto ja ympäristötoimenpiteitä. Liitossa muotoiltiin jo 2022 puolella EU-komission ja ministeriön tukivaikutteisten toimien listoista käytännön toimenpidesuosituksia ProAgria-keskuksille, jotta siirtymä uuteen kauteen olisi sujuva. Vuoden 2023 aikana keskusten asiantuntijoita koulutettiin ja opastettiin laajasti sekä varsin onnistuneesti uuden kauden saloihin.

Alkuvuonna 2023 Liiton useiden vuosien heikon talouskehityksen sekä ProAgria-keskusten kustannussäästötarpeiden vuoksi käynnistettiin koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Näiden tavoitteena oli muotoilla Liitosta aiempaa kevyemmällä kustannusrakenteella toimiva tuotekehitys- ja hallinto-organisaatio, joka tekee palvelukehitystä aiempaa enemmän yhteistyössä ProAgria-keskusten henkilökunnan kanssa.

Talouden yleinen alavire heikensi maatalouden kannattavuutta voimakkaasti koko vuoden 2023 ajan. Maatalousyrittäjien talouspaineita lisäsivät osaltaan rahoituslaitosten EU:n taksonomiavaateiden pohjalta kiristyneet luotonmyöntökriteerit.

Tuotantopanosten hinnat säilyivät korkeina vaikuttaen haitallisesti monien suomalaisten tilojen tuloksiin. Viljojen korkeat markkinahinnat sekä maitosektorin korkeat tuottajahinnat alkuvuoden aikana paransivat monien tilojen kannattavuutta, mutta ruokatuotantomme kannattavuuskriisi jatkuu edelleen. Tämä heijastui Liiton toimintaan välillisesti ProAgria-keskusten asiakkaiden vähenemisenä ja kannattavuushaasteiden lisääntymisenä johtaen osiltaan Liiton touko-kesäkuussa toteutettuihin muutosneuvotteluihin.

Vuoden aikana panostimme Liitossa valtakunnallisen asiantuntijayhteistyön kehittämiseen kaikilla tuotantosektoreilla maataloustuotannon taloudellisen tilanteen kohentamiseksi. Vuoden alkupuolella keskusten asiantuntijoiden tarve Liiton tuottamille tuottajien kannattavuutta lisäävien toimintatapojen koulutuksille ja sparraamiseen oli suuri erityisesti kevään tukihakuihin valmistauduttaessa.

Alan tulevaisuuden varmistaja

ProAgria on vaikuttanut suomalaisen maatalouden hyvinvointiin ja huoltovarmuuteen yli 225 vuoden ajan. Olemme ajan hermoilla ja vastaamme asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Nykyään ProAgrian tehtävänä on tukea asiakkaitamme epävarmassa ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa kannattavuuden, talouden, strategisen johtamisen ja tuotantoprosessien optimoinnilla. Kokenut alueellinen asiantuntijaverkostomme yhdistettynä laajaan digitaaliseen palveluvalikoimaamme tarjoaa maaseudun yrittäjille erinomaista tukea kautta koko Suomen. ProAgrian rooli tilatasolla on ratkaiseva koko alan tulevaisuuden kannalta. Olemme ainoa kotimainen toimija, joka palvelee koko Suomea ja kaikkia tuotantosuuntia.

Keskusten Liiton aktiivisella ja keskitetyllä sidosryhmätyöllä on tuoneet esille ProAgrian laajaa asiantuntijuutta ja tilatason vaikutusmahdollisuuksiamme ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä yleisiin vastuullisuusvaateisiin. Vastauksena EU:n taksonomiaprosessiin olemme edistäneet tilatason vastuullisuustoimenpiteiden määrittämistyötä ruokajärjestelmän eri toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on kantaa vastuuta suomalaisesta monimuotoisesta ja elinkelpoisesta maaseudusta, osana kestävää ja läpinäkyvää kotimaista ruokajärjestelmää. Tilatason vastuullisuuskokonaisuudet valmistuivat ensimmäisinä Suomessa vuoden lopussa ja ne tullaan tuomaan viljelijäkenttään vuoden 2024 alkupuolella.

Osallistuimme aktiivisesti ruokaketjun yhteistyötä edistävän AgriHubin toimintaan sekä Suomen AKIS-valmisteluryhmään. Roolimme oli vuoden aikana vahva eurooppalaisessa EUFRAS-järjestössä, jonka kautta olemme jatkaneet aktiivista yhteydenpitoa kansainvälisten neuvontaorganisaatioiden kanssa. Lisäksi syvensimme vuoden aikana yhteistyötämme ruotsalaisen sisarorganisaatiomme Hushållingssällskapetin kanssa erityisesti ruokahuoltovarmuuden ja tilojen kriisivarautumisen kehittämisessä mm. järjestämällä yhteisen huoltovarmuusseminaarin Ahvenanmaalla tammikuussa 2023.

Arvio tulevasta

Maatilojen rakennekehitys lisää tarvetta yrittäjien ominaisuuksien kehittämiseen erityisesti yrityksen talouden, tuotannon optimoinnin, vastuullisten tuotantotapojen ja tukijärjestelmien osaamisen osalta. Keskusten Liiton asiantuntijaosaamista tullaan hyödyntämään yhä laajemmin osana valmennustoimintaamme sekä sidosryhmätyötämme. Vahvana visionamme on Suomen ruokatuotannon huoltovarmuuden varmistaminen tilojen selviytymistä edistämällä.

Ruokajärjestelmän reagointi ilmastonmuutokseen on jatkossa uskottavasti ja läpinäkyvästi on oleellinen valtti Suomen elintarvikeviennille. Keskusten Liitto tulee jatkossakin tuottamaan ajantasaista näkemystä tilatasolla järkevistä ja samalla kannattavuutta lisäävistä toimenpiteistä, joilla ilmastonmuutosta voidaan osaltaan hillitä.

Suomen ruokajärjestelmän tärkeä tehtävä epävarmassa maailmassa on maamme ruokahuoltovarmuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Tämän tavoitteen eteen Liitto tekee monipuolista yhteiskunnallista verkottumista tuodaksemme alan yrittäjien tekemän tärkeän työn yhä näkyvämmäksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

ProAgria Keskusten Liitto on vähentänyt hankevolyymiaan vuonna 2024 aiempiin vuosiin nähden, mutta osallistumisemme varsinkin kansainvälisiin hankkeisiin on edelleen vahvaa.

Harri Mäkivuokko
Toimitusjohtaja
ProAgria Keskusten Liitto

Hallituksen puheenjohtajan terveiset

Odotusten vuosi 2023

Kulunut vuosi on ollut monella tapaa poikkeuksellinen. Muutokset maailmanpolitiikassa saivat suomalaiset päättäjät ja Suomen kansan vakuuttuneeksi välttämättömyydestä hakea Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäseneksi. Siitä alkoi odotus jäsenyyden hyväksymisestä, joka toteutui huhtikuun alussa. 

Huhtikuussa päättyi myös pitkä odotus Olkiluoto 3:n valmistumisesta. Sitä ennen koettiin melkoista vuoristorataa pörssisähkön hinnoissa. Toki hinnan vaihtelu on jatkunut myös myöhemminkin huolto- ja korjauskatkojen aikana. 

Kesäkuussa aloitti Suomen uusi hallitus toimikautensa suurin odotuksin. Heikon taloustilanteen korjaaminen tulee vaatimaan kovia toimenpiteitä. Suurin odotuksin aloittivat myös presidenttiehdokkaat vuoden lopulla vaalikampanjansa ja pitkäaikainen presidentti Sauli Niinistö isännöi viimeisen itsenäisyyspäivän vastaanoton presidentinlinnassa. Venäjän hyökkäyssodan loppumista odotetaan edelleen niin Ukrainassa kuin koko maailmassa.

ProAgria Keskusten Liiton osalta kulunut vuosi oli täynnä isoja muutoksia. Keväällä käynnistyneet toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi johtivat henkilöstön lukumäärän huomattavaan vähentämiseen 36:sta henkilöstä 24:ään henkilöön. Henkilöstön vähennysten kohdistaminen tapahtui yhteistyössä keskusten johtajien kanssa. Liiton tulevat tehtävät olivat strategisen valinnan tuloksia ja ProAgria-keskusten Liitolle maksaman kehitysrahan lisäksi järjestön ulkopuolelta tulevan rahan merkitys tulevissa kehitystoimissa kasvaa, varsinkin kun valtion Liitolle osoittaman avustuksen määrä pieneni merkittävästi vuodelle 2024. Odotettavissa on valtionavun pieneneminen edelleen tuleville vuosille maan vaikean taloustilanteen takia.

ProAgria keskusten tulevan menestymisen turvaamiseksi on pystyttävä tarjoamaan asiakkaille palveluja, jotka auttavat maatiloja selviämään heikentyneestä taloudellisesta tilanteesta ja siten varmistavat palvelujen kysynnän tulevaisuudessa. On todella tärkeää koota voimat yhteisen strategian laatimiseksi yhteisymmärryksessä tuleville vuosille ja määrittää Keskusten Liiton tehtävät tulevaisuudessa keskusten palvelemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla ja turvata valittujen tehtävien resurssit.

Liiton taloudellinen tulos vuodelta 2023 on raskaasti tappiollinen johtuen suurelta osin Biocoden pääomalainojen alaskirjauksesta varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Muutosneuvottelujen vaikutus tulee näkymään täysimääräisesti vuonna 2024. Hankesalkun koko on Liitossa pienentynyt lähes puoleen vuonna 2024 vuoteen 2023 verrattuna ja kansainvälisten hankkeiden osuus on kasvanut. Kulunut vuosi on ollut todella raskas Liiton henkilöstölle ja epäilyksistä huolimatta henkilöt, joita muutosneuvottelut koski antoivat täyden panoksensa tehtäviensä loppuunsaattamiseksi.

ProAgria Keskuten Liiton koko henkilöstö vuoden 2023 aikana ansaitsee ison kiitoksen tehtävilleen omistautuneesta työstä muutosten keskellä.

Merja Keisala
Hallituksen puheenjohtaja
ProAgria Keskusten Liitto

ProAgriana olemme järjestö ja luomme yhdessä itsenäisten juridisten organisaatioiden verkoston. Jäsenyys on toimintamme perusta aina keskusten jäsenyhdistyksiin kuuluvista jäsenistä, suoraan keskuksiin jäseniä olevat yrittäjä- ja yritysjäsenet sekä henkilöjäsenet.

Järjestöasioissa kehittämisen painopisteemme oli yrittäjä- ja yritysjäsenyydessä, johon luotiin konsepti eduista, vinkeistä ja ideoista, tiedoista ja tapahtumista, verkostoitumisesta ja vaikuttamisesta. Konsepti otetiin käyttöön kaikissa keskuksissa. Samalla vahvistettiin viestintä yrittäjä- ja yritysjäsenille. Jäsenet ottivat konseptin hyvin vastaan.

Uusi kiinnostava tarjonta jäsenille - ammatillisia etuja, huolenpitoa ja hyvinvointia

Etuja, vinkkejä ja ideoita

• Jäsenetu – 5 % palveluista
• Omistajanvaihdoksen tehneille vuoden maksuton yrittäjäjäsenyys
• Extraetu palveluista: - 5 euroa kasvinsuojelututkinnosta
• Tietyt ammattikirjat – 20 % osoitteessa proagriaverkkokauppa.fi
• Kumppaniedut: Eurofins, Seilab, Etra, Terveystalo, KVVY

Verkostoitumista

• Yrittäjäjäsenwebinaarit 
• Huippuosaajatapaamiset messuilla
  

Tietoa ja tapahtumia

• Sähköinen näyttelylippu ProAgria Tapahtumien tapahtumiin
• Uutiskirje 4 kertaa vuodessa
• Teema-asiakaslehti 2 kertaa vuodessa
  
• Yrittäjä- ja yritysjäsensivu: proagria.fi/omasivu
  

Vaikuttamista

• Vuosittainen valtakunnallinen päättäjätapaaminen verkossa
• Vuoden yrittäjäjäsenen valinta
  
• Maaseudun puolesta -kunniamaininta vuosittain

Tutustu jäsenetuihin tarkemmin https://www.proagria.fi/yrittajajasen

Tuotamme arvoa

Osaamisemme tuottaa tutkitusti arvoa asiakkaillemme. Sitä tuotetaan palveluilla johtamiseen, talouteen ja tuotantoon. Palveluportfoliomme kattaa laajasti kaikki maatalous- ja maaseutuyrittämisen tarpeet yrityskokonaisuuden johtamiseksi. Palvelut räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Palveluissa on otettu huomioon myös tulevaisuuden tarpeet ja kehityssuunnat muun muassa kestävä kehitys. Hyvän pohjan palveluille ja päätöksenteolle antavat perustiedot tuotannosta ja taloudesta, jotka kerätään esimerkiksi tuotosseurannan ja tilitoimiston kautta. Nämä varmistavat, että yrittäjällä on päätöksentekoon luotettavat raportit ja analyysit.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Painotimme toiminnassa edelleen merkittävästi yhteiskunnallista vaikuttavuuttamme strategiamme mukaisesti. Haluamme näkyä ja kuulua ja tehdä aktiivista sidosryhmätyötä lunastaaksemme asiakaslupauksemme: luotettavaa kumppanuutta, edelläkävijyyttä ja ratkaisuja.

Tilannekuvan jakaminen eri sidosryhmien kanssa alan tilanteesta ja tulevaisuudesta oli merkittävä painotus ja kävimme aktiivisesti keskusteluja koko ruokajärjestelmän kanssa. Halusimme keskusteluissa selvittää, mitkä ovat yhteiset linjaukset ja mitä voimme yhteistyöllä saada aikaan alan ja yrittäjien hyväksi.

Vahvuutemme on tiivis päivittäinen yhteydenpito viljelijöihin ja yrittäjiin, tiedämme arjen pulssin ja reaaliaikaisen tilanteen tiloilla ja yrityksissä. Tukemme on merkittävä arjessa ja ymmärryksen aikaansaamisessa. Tämän takaavat lukuisat päivittäiset asiakaskohtaamisemme sekä kasvotusten että sähköisesti.

Painoimme sidosryhmätyössä kansanedustajatapaamisia, keskusteluja koko ruokajärjestelmän toimijoiden kanssa kuten pankkien ja vakuutusyhtiöiden, vähittäiskauppojen ja alan yhdistysten kanssa. Vuoden aika tehtiin useita uusia yhteistyöavauksia mm. Verohallinnon kanssa.

KoneAgriassa Tampereella tapasimme monia sidosryhmiämme ajankohtaisissa teemoissa. KoneAgrian ammattiohjelma oli osa vaikuttavuuttamme ja nostimme esille monia näkökulmia ja keräsimme keskeisiä toimijoita kertomaan omia näkemyksiään.

Tuottajalle kiitos -stipendit jaettiin viidettä kertaa yhteistyössä Vaasan Oy:n ja K-ryhmän kanssa. Tuottajalle kiitos -stipendit ovat alan merkittävin innovaatiojärjestelmä. Tällä kertaa stipendit luovutettiin KoneAgriassa ja ne saivat:

• Kristian Bengts, Hemmanet, Övermark, Ekosysteemipalvelualustojen kehittäminen ja tiedon levitys, 10 000 euroa
• Anna ja Janne Hoskola, Hannun tila, Salo, Luomuavomaakasvien viljelyn kehittäminen ja tiedon levitys, 10 000 euroa
• Eero Levoniemi, Levoniemen tila, Punkalaidun, Välikasvit viljelykierrossa ja tulosten julkaisutapahtuma, 10 000 euroa
• Mikko Niipala, Niipalan tila, Hollola, Pellavan käyttö kasvimaan katemateriaalina, 10 000 euroa
• Timo Rahkola, Mehiläistila Hunajalinna, Kauhajoki, Tarhamehiläisen jalostusmenetelmien parantaminen, 4 000 euro

Vuoden aikana toteutettiin yhteistyössä S-ryhmän ja LähiTapiolan kanssa viisi Tulevaisuusvalmennusta Länsi-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Hämeessä ja Etelä-Savossa. Valmennukset saivat hyvät palautteet osallistujilta.

Toimimme kansainvälisesti

Toimintamme kansainvälisissä verkostoissa lisääntyi kertomusvuonna. Osallistuimme aktiivisesti kansainvälisen verkoston tapaamisiin olemassa olevien ja uusien yhteistyömuotojen vahvistamiseksi.

ProAgria jatkoi toimintaansa EUFRAS:in (European Forum for Agricultural and Rural Advisory Services) aktiivisena jäsenenä. EUFRAS on vuonna 2013 perustettu maaseudun- ja maatalouden neuvontapalveluiden verkosto, jonka tavoitteena on kehittää asiantuntijoiden yhteistyötä ja osaamista. Operatiivinen johtaja Jussi Juhola jatkoi järjestön puheenjohtajana kaudella 2022–2023. Vuosikokous järjestettiin maaliskuussa 2023 Tallinnassa Virossa. Järjestön jäsenet pääsivät kokoontumaan yhteistyöjärjestöjensä kanssa syyskuussa Dresdenissä Saksassa.

EUFRAS-verkoston keskusteluissa korostui etenkin uusi CAP-kausi, jolla neuvonta nähdään osana kansallisia AKIS-verkostoja (eng. Agricultural Knowledge and Innovation Systems). Näillä viitataan alan toimijoiden, eli hallinnon, tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan sekä yksityisen sektorin yhteistyöhön, jonka tavoitteena on viimeisimmän tiedon välittäminen tehokkaasti viljelijöiden käyttöön. Jokainen yksittäinen EU:n jäsenmaa on omalta osaltaan kuvannut Euroopan komissiolle järjestelynsä tämän yhteistyön mahdollistamiseen ja on velvoitettu myös raportoimaan Komissiolle vuosittain edistymisestään. Raportointivelvoite on tiivistänyt olennaisesti tiedonvaihtoa eri alan verkostojen kesken, mikä näkyi loppuvuoden aikana tiiviinä verkostoitumisena erilaisissa tapahtumissa. Myös hanketoiminnassa painotettiin merkittävästi ammatilliset rajat ylittävien verkostojen rakentamista.

Lisäksi Jussi Juhola nimettiin ProAgrian edustajana EU:n komission CAP Assembly -työryhmään, jonka tehtävänä on valmistella seuraavan CAP-kauden päälinjoja. Työryhmässä jäseninä ovat hallinnon, tutkimuksen ja neuvonnan edustajat jokaisesta EU-jäsenmaasta. Työ on jaettu useampaan alatyöryhmään, joista ProAgria on mukana erityisesti innovaatiot ja tietämyksen vaihto -alatyöryhmässä. Työryhmän fokuksena on kehittää tapoja varmistaa alan viimeisimmän tiedon siirtyminen viljelijöiden käyttöön, sekä varmistaa sujuva tiedonsiirto viljelijöiltä tutkimukseen. Lisäksi työryhmässä jaetaan parhaita käytäntöjä alan innovaatioiden jakamiseen koko viljelijäkentän käyttöön.

Kansainvälinen hanketoiminta tukee osaamisen kehittämistä

Kansainvälisen hanketoiminnan merkitys yhteistyömahdollisuuksien avaajana kasvoi. Kansainvälisten hankkeiden avulla olimme mukana alan kansainvälisen kehityksen ja innovaatioiden kärkijoukoissa. Asiantuntijamme saavat mahdollisuuden viedä suomalaista neuvontaosaamista eurooppalaisille foorumeille ja soveltaa kansainvälisiä innovaatiota suomalaisiin olosuhteisiin.

ProAgria jatkoi toimintaansa useassa suuressa kansainvälisessä hankekonsortiossa, joissa yhteistyö ja kehittäminen jatkuvat useiden vuosien ajan. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään mm. maatalouden ympäristö- ja innovaatioteemoihin keskittyvissä Euroopan-laajuisissa Climate Farm Demo- ja ATTRACTISS-hankkeissa. Lähialueyhteistyötä ProAgria teki Interreg-ohjelmien Sustainable Silage-hankkeessa, jossa keskitytään säilörehun ravinnelähteiden valunnan selvittämiseen ja hallitsemiseen sekä ilmastoviisaaseen elintarvikkeiden tuotantoketjun kehittämiseen keskittyvässä ClimateFood-hankkeessa. Valmennukseen, neuvonta-alan osaamisen kehittämiseen ja kansainvälisten valmiuksien parantamiseen liittyviä hankkeita tehtiin Erasmus+-rahoituksella mm. FIELDS-hankkeessa.

Hankkeiden tavoitteet painottuivat ympäristöön ja maatilayrityksille suunnattujen innovaatioiden tukemiseen, mikä tukee vahvasti myös ProAgrian strategisia painopisteitä. ProAgria oli mukana 14 kansainvälisessä hankekonsortiossa, joiden yhteenlaskettu vuositason volyymi oli noin 700 000 euroa.

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöämme

Vuonna 2023 valmennustoiminnan osalta palattiin uuteen normaaliin. Lähitilaisuuksiin ei enää ollut estettä, mutta etävalmennuksiin osallistumisen helppous ohjasi painottamaan niitä valmennustarjonnassa. Valikoidusti järjestetyistä lähivalmennuksista nautittiin, ja niissä syntynyt yhteishenki auttoi verkostoissa yhdessä oppimisen onnistumista pitkin vuotta.

ProAgrian oma verkko-oppimisympäristö kehittyi edelleen. Sisäinen osaamisen johtamisemme otti hyvän askeleen eteenpäin koko henkilöstön suoritettavaksi sovittujen kurssien seurannan muodossa. Koko henkilöstöä koskevina itseopiskeltavina verkkokursseina avattiin tietoturvallista tietojenkäsittelyä tukeva M-Files-kurssi sekä ilmoittajansuojelulakiin liittyen Väärinkäytösilmoituskanavan käytön ja ilmoittajan suojan verkkokurssi.

Vuoden 2023 kokemusten pohjalta voidaan todeta verkko-oppimisympäristön uudelleenlanseerauksen onnistuneen. Sisäisen käytön lisäksi sitä hyödynnettiin asiakkaiden kanssa osana Tulevaisuusvalmennuksia. 

Verkko-oppimisympäristöömme integroitiin Suomen suurin Open Badge Factoryn osaamismerkkipalvelu. ProAgrian ja MTK:n yhteinen EU-tukihakuosaaja -osaamismerkki oli ensi askel osaamismerkkeihin. 

Koska proagrialaisten tarpeita vastaavaa valmennusta tarjoavat ProAgrian lisäksi monet eri tahot, kuten Ruokavirasto, Opintokeskus Sivis ja kumppanimme kuten Elo, on valmennustarjonta tärkeää koota helposti koko henkilöstömme löydettäviin. Tässä intramme valmennussivusto ja sen ajankohtaisimman sisällön kokoava kuukausikirje vakiinnuttivat paikkaansa vuonna 2023.

Osaamisen kehittämiseen haettiin vahvempaa tiedolla johtamisen otetta pilotoimalla valtakunnallinen osaamisen kehittämistarvekysely. Kysely ajoittui asiakkuudenhallintajärjestelmämme eli Siilon käyttöönottoon, jonka vuoksi vastaajamäärä jäi 161 henkilöön. Kyselyn tulokset toivat esiin selkeän kehitystarpeen tekoälyn hyödyntämisessä osana asiantuntijatyötä sekä myynti- ja markkinointiosaamisemme vahvistamisen tarpeen. Kysely löysi paikkansa osana osaamisen kehittämisen työkalupakkiamme.

Haluamme ProAgriassa panostaa veto- ja pitovoimaamme. Meille on tärkeää, että taloon tulevat uudet työntekijät sekä he, joiden tehtävät vaihtuvat, saavat vahvan alun uuteen työhönsä. Tässä auttaa hyvin suunniteltu ja yksilöllisesti toteutettava perehdyttäminen. Vuonna 2023 päästiin vauhtiin valtakunnalliseen perehdytysohjelmaan tähtäävän kehitysprojektin kanssa. Nykyisiä perehdytyskokemuksia kerättiin ympäri Suomen. Näiden perusteella teemme jo nyt monet asiat erittäin hyvin. Toki kehitettävääkin löytyi. Vuonna 2024 valmistuva valtakunnallinen perehdytysohjelma auttaa meitä onnistumaan perehdytyksessä vielä aiempaa paremmin.

Mahdollisuuksia osaamisen ylläpitoon ja syventämiseen

ProAgria tarjoaa monia mahdollisuuksia oman osaamisen ylläpitoon ja syventämiseen. Osaaminen kehittyy pääasiassa työtä tehden. Rakennamme jatkuvasti uusia keinoja tämän oppimisen vahvistamiseen. Lisäksi tarjoamme runsaan kattauksen työn arkeen vaihtelua tuovien valmennusten avulla.

Vuoden 2023 aikana järjestettiin tuttuun tapaan palveluiden tuottamisessa tarvittavan osaamisen ylläpitoon ja syventämiseen liittyviä klinikoita ProAgrian eri palvelukokonaisuuksien osalta. Klinikoita ja virtuaalivalmennustilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana yhteensä 47.

Yksi vuonna 2023 paljon mielenkiintoa herättäneistä teemoista oli maan kasvukunto. Syksyllä 2023 käynnistettiin noin puolitoista vuotta kestävä oppisopimuskoulutus, jossa tämä teema yhdistyy liiketoimintaosaamisen ja palvelukehityksen vahvistamiseen. Oppijoita on kaikista suomenkielisistä keskuksista yhteensä 24 henkilöä.

Vuoden suurin valmennustapahtuma oli kasvintuotannon ja luomun ajankohtaispäivät. Kaksipäiväinen tapahtuma keräsi molempina päivinä 88 osallistujaa. 

Vuonna 2023 pystyimme iloksemme hyödyntämään kansainvälisiä hankkeita valtakunnallisissa valmennuksissamme. Keväällä toteutimme kaksi kolmen päivän yhteisinnovointi-valmennusta, jotka toivat monitoimijaryhmissä tehtävän innovaatio- ja kehitystyön tukemisen keinot tutuksi 22:lle asiantuntijallemme. Syksyllä toteutettu Ajankohtaiset taidot maataloudessa -webinaarisarja keräsi kaikkineen 192 eri osallistujaa.

Kehitys- ja innovaatiotoiminta

Hankkeet ja kehittämistoiminta ovat olennainen osa toimintaamme, jota ohjaa yhteinen strategiamme sekä sen pohjalta laadittu hankestrategia. Katsomme hankkeissa tulevaisuuteen ja luomme uutta, ja niiden rooli liiketoimintamme uudistamisessa ja yhteistyön syventämisessä ruokaketjun toimijoiden kanssa oli merkittävä vuonna 2023.

Hankkeet palvelevat asiakkaitamme uusien innovaatioiden kehittämisessä ideoinnista aina innovaation juurruttamiseen saakka. Innovaatio- ja kehitystoiminnan avulla pystyimme löytämään uusia ratkaisuja vahvassa yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Ratkaisuja syntyi muun muassa talouden ja tuotannon vahvempaan suunnitteluun, seurantaan ja johtamiseen sekä henkilöstön ja työarjen johtamiseen. Rakensimme myös erilaisia digitaalisia ratkaisuja helpottamaan yrityksen toiminnan suunnittelua, seurantaa ja johtamista.

ProAgrian hanketoiminnan volyymi oli kertomusvuonna yli 5 miljoonaa euroa. ProAgria oli toimijana noin 130:ssä eri rahoitusmuotoja hyödyntävässä hankkeessa. Hanketoimintamme painottui seuraaviin strategisiin teemoihimme:

• maatalouden ympäristövaikutusten tunteminen sekä keinot niihin vaikuttamiseen
• maatilayrityksen strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja liiketoiminnan johtaminen
• vastuullinen ruokaketju pellolta pöytään
• digitaalisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen maatilan arjen helpottamiseksi ja tehostamiseksi

Kansainvälinen toimintamme kasvoi ja saavutimme yhä arvostetumman aseman kansainvälisenä hankekumppanina. Olemme mukana yli kymmenessä hankekonsortiossa, joista puolet keskittyy digitalisaation ja tiedolla johtamisen kysymyksiin ja puolet maatalouden ympäristövaikutusten kysymyksiin.

Vastuullisuus

ProAgrian vastuullisuusohjelman rakentaminen jatkui. Alkuvuodesta tehtiin yhteistyötä Viikin opiskelijoista muodostuneen opiskelijaryhmän kanssa, jotka hahmottivat projektityössään vastuullisuuden palvelukokonaisuutta viljelijöille ja yrittäjille. Työryhmä onnistui hyvin tehtävässään ja saimme monia uusia näkökulmia vastuullisuuteen.

Vastuullisuuspalveluja työstettiin myös yhteistyössä ProAgria Etelä-Savon ja kumppaneiden kanssa. Pilotoinnissa saatiin hyvää kokemusta vastuullisuuskartoituksesta ja mitä se tarkoittaa viljelijöiden ja yrittäjien näkökulmasta.

Vastuullisuus on yksi tärkeä keskusteluaihe eri sidosryhmien kanssa. Useimmat organisaatiot pohtivat parhaillaan, mitä kestävyys ja vastuullisuus heillä tarkoittaa ja miten tavoitteita mitataan.

Vuoden aikana valmisteltiin vastuullisuusohjelmaa, -raportointia ja -palvelukokonaisuutta. Työ jatkuu myös tulevana vuonna.

Palvelumme

Johtaminen

Johtamispalveluiden kysyntä kasvoi vuoden aikana ja rakennekehitys sekä yrityskoon jatkuva kasvu tukevat jatkossakin laaja-alaisten johtamispalveluiden kysyntää niin maatilayrityksissä kuin pk-yrityksissä. Johtamispalveluiden kehitys yhdistettiin talouspalveluiden kehityksen kanssa ja jatkossa kehitystoiminta painottuu strategisten johtamispalveluiden kehitykseen, jossa huomioidaan laajasti koko yrityskokonaisuus.

Johtamisessa ja johtamispalveluissa strategia on edelleen keskiössä, jolla määritetään yritysten pitkän aikavälin tavoitteet sekä suunnitelma niihin pääsemiseksi. Strategian painopiste on muuttumassa vahvasti rullaavan strategian suuntaan, jossa laadittua strategiaa seurataan sekä päivitetään tiiviillä syklillä. Kun tähän yhdistetään pitkän aikavälin taloussuunnitelma sekä reaaliaikainen kirjanpito ja budjetin seuranta, voidaan todeta johtamisen perustyökalujen olevan kunnossa.

Strategian rinnalla johtamisen painopiste on kasvamassa HR-palveluissa. Yritykset työllistävät kasvun mukana jatkuvasti enemmän ulkopuolisia työntekijöitä ja henkilöstöjohtamisosaamiseen on paneuduttava erittäin huolellisesti. Tämä näkyy kasvavana palvelukysyntänä myös ProAgrian suuntaan.

Yritystoiminnan kasvu, monimutkaistuminen ja johtamishaasteet ovat vaikuttaneet siihen, että maatilayritykseen on järkevä muodostaa virallinen tai epävirallinen hallitus tukemaan yrittäjää. Hallitustyöskentely on yleistymässä vauhdilla ja etenkin nuoret yrittäjät ovat tästä kiinnostuneita. Yrittäjä kutsuu hallitukseensa haluamansa asiantuntijat esimerkiksi eri osaamisalueiden tai verkostojen näkökulmista. Hallitustyöskentelyn mahdollistamiseen tulemme valmentamaan asiantuntijoitamme vuoden 2024 aikana.

Yrityskokonaisuuden johtaminen konkretisoituu, kun yrityksiin rakennetaan johtamisjärjestelmä. Johtamisjärjestelmää rakennettiin ja pilotoitiin ProAgria Etelä-Savon DigiMäre-hankkeessa. Kokemukset olivat erittäin kannustavia ja niiden pohjalta johtamisjärjestelmien rakentamista voidaan laajentaa koko Suomen alueelle.

Talous ja tilitoimisto

Vuosi 2023 toi mukanaan uuden maatalouspolitiikan suunnitelmakauden, joka vaikutti myös talouspalveluihin. Edellisen vuoden kustannusten nousun jälkeen tilanne hieman helpottui, mutta samalla myös tuottajahinnat lähtivät laskuun. Keväällä kylvöjä tehtiin ennätyskalliilla tuotantopanoksilla, mutta monet tuottajahinnat laskivat aiemman vuoden korkeista hinnoista. Hintasuhteiden muutosten lisäksi myös hankalat sääolot koettelivat erityisesti kasvinviljelytilojen kannattavuutta.
Isompien investointien osalta vuosi 2023 oli melko hiljainen, mutta esimerkiksi energiainvestointeja toteutettiin. Uusi suunnitelmakausi toi muutoksia myös investointitukiin ja ensimmäinen tukihaku toteutui keväällä.

Suunnitelmakauden muutos aiheutti muutoksia myös palvelutarjontaan. Muun muassa liiketoimintasuunnitelmat tulivat neuvontakorvauksen piiriin. Uudet ehdot mahdollistivat myös neuvontakorvausta korkeamman tuntilaskutuksen, joka paransi neuvontakorvauksella tehtävien talouspalveluiden kannattavuutta. Neuvontakorvauksessa tapahtuneet muutokset eivät mahdollista suoraa vertaamista edellisvuoteen, mutta vuonna 2023 talouspalveluihin liittyviä neuvopalveluita tehtiin 3 710 asiakkaalle, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna Neuvo-kilpailukyky asiakkaiden määrä.

Talouspalveluita tarjottiin niin talouden suunnitteluun, investointeihin kuin omistajanvaihdoksiin liittyen. Investoinnit ja niihin liittyvä talouden suunnittelu on suurin kokonaisuus, mutta yhä useammin talouden suunnittelua tehdään myös yrittäjien kiinnostuksesta taloutta kohtaan. Omistajanvaihdospalveluiden asiakasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 877 asiakasta. Lisäksi neuvontakorvauksella omistajanvaihdospalveluihin liittyvää neuvontaa tehtiin 772 asiakkaalle.

Talouden valmentamista sidosryhmäyhteistyönä

Talousvalmennusyhteistyö jatkui OP-ryhmän kanssa. Vuoden aikana toteutettiin kaksi valmennuskokonaisuutta etävalmennuksina. Näihin osallistui yhteensä 40 yrittäjää.

ProAgria oli valmentamassa myös sidosryhmien toteuttamissa laajoissa valmennuskokonaisuuksissa. Atrian 100 nuorta tuottajaa -valmennusohjelmassa toteutimme strategisen talousjohtamisen valmennuspäivän. Maitoyrittäjät ry:n ja HKScanin Next Generation -valmennusohjelmassa koulutettiin talousjohtamista. Näiden lisäksi valmensimme aktiivisesti eri hankkeiden tilaisuuksissa.

Jatkoimme talouskonsultointiyhteistyötä Atria Oyj:n tuottajien kanssa. Talouden johtaminen ja yhteistyö olivat vahvasti läsnä pankkiyhteistyössä OP:n, Nordean, Säästöpankin sekä S-pankin kanssa. Nordean maa- ja metsätalousrahoituksen tiimin kanssa pidettiin yhteinen koulutuspäivä Siilinjärvellä. Säästöpankki Liiton kanssa järjestettiin kaksi etätapaamista.

Talouspalveluiden kehitystä verkostona

Talouspalveluiden kehitystä tehtiin valtakunnallisesti. Talouspalveluiden osaamisvastaavat kokoontuivat kaksi kertaa kuukaudessa. Talous- ja tilitoimistopalveluiden palvelupäälliköt kokoontuivat viisi kertaa etäyhteydellä ja yhden kerran palvelupäällikköpäivillä. 

Yhteisten toimintatapojen kehittämisen lisäksi vuoden aikana kehitettiin edelleen talousasiantuntijoiden työkaluja kuten Talousvisiota. Myös talouslukujen vertailtavuutta vietiin eteenpäin vuoden aikana. Talous- ja tuotantolukujen yhdistämistä edistettiin ProAgria Keskusten Liiton ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan yhteisessä AGDA - Agridatalla tie tuottavuuteen -hankkeessa. ProAgria Keskusten Liitto oli mukana myös Maatalouden data-analytiikka- ja ProSPV-hankkeissa, joissa käsiteltiin talouteen liittyviä asioita.

Tilitoimistopalveluilla oli oma kehittämisprojekti, joka oli alkanut jo edellisen vuoden aikana. Tilitoimistopalveluiden verkosto kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Tilitoimistopalveluiden kehittämiseen panostaminen näkyi myös kasvaneena laskutuksena. Valtakunnallisesti laskutus kasvoi 8 prosenttia edellisvuodesta.

Henkilöstölle järjestettiin talouteen liittyviä klinikoita kahdeksan kappaletta. Lisäksi järjestettiin muita koulutuksia: Maa- ja metsätalouden verotus -koulutus, Tulosanalyysin laadinta -koulutus, Maatilan talouden johtaminen -koulutus, Omistajanvaihdosasiantuntijoiden koulutus sekä Talous-, tilitoimisto- ja yritysasiantuntijoiden koulutus. Viimeksi mainittu koulutus järjestettiin ensimmäisen kerran ja tarkoituksena oli, että asiantuntijat tutustuisivat laajemmin myös muihin asiantuntijoihin.

Lypsykarjan ruokinta

ProAgrian ruokinnan palveluissa korostuu puolueettomuus sekä vastuullisuus. Näiden tekijöiden vuoksi tuotosseurantakarjoista lähes 3/4 ja yli puolet kaikista maitotiloista ovat käyttäneet ProAgrian ruokinnan palveluita. Ruokinnansuunnittelua tehtiin 2350 karjalle keskimäärin joka toinen kuukausi. Rehujen ja maidon hinnan muutokset vuonna 2023 sekä eläinten hyvinvointikorvauksen vaatimukset lisäsivät kiinnostusta ruokinnan optimointiin.

ProAgrian asiantuntijoiden käyttämä KarjaKompassi-suunnitteluohjelma vastaa hyvin tarpeeseen optimoida ruokintaa hintamuutoksissa, sillä optimointi toimii maitotuotto-rehukustannus-periaatteella. Vuonna 2023 viljan saatavuus oli parempi ja se pienensi ostorehujen osuutta ruokinnassa sekä näkyi positiivisesti ostorehukustannuksessa. Yleisten kustannusten noustessa tilojen kokonaisrehukustannus suureni, mutta hyvä maidon hinta korvasi tämän kustannuksen tavanomaisilla tiloilla.

Vastuullisuus toiminnassa korostuu edelleen

Vastuullisuus maitotiloilla näkyy huolehtimisena muun muassa huolehtimalla ympäristöstä, eläimistä sekä ihmisistä. Uusi eläinten hyvinvointilaki tuli voimaan vuoden 2024 alusta ja asiantuntijamme ovat tiedottaneet muutoksista asiakastiloilla aktiivisesti vuonna 2023. Useimmiten tiloilla on vaatimukset täyttyneet jo nykyisellä toiminnalla.
Maidon jatkojalostuksessa ja markkinoinnissa korostuu vastuullisuus entistä enemmän. Tiloja kannustetaan määrittämään raakamaidon hiilijalanjälkeä sekä toimimaan vastuullisemmin ympäristön tai eläinten kannalta erilaisten kannustinjärjestelmien kautta. Nämä on otettu hyvin vastaan ja ProAgrian asiantuntijat ovat olleet tiloja auttamassa myös tässä työssä.

Valmennus

Maitoalan huippuseminaari kokosi 180 asiantuntijaa, sidosryhmän jäsentä ja maitotilayrittäjää Seinäjoelle Pötsi- ja Vahvat Vasikat -hankkeiden päätösseminaariin. Tapahtuman järjesti ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Tähtiesiintyjänä oli VetVicen Joep Driessen ja päivät sisälsivät myös työpajoja sekä verkostoitumista.

Asiantuntijoille järjestettiin tuttuun tapaan Maitoklinikoita vaihtuvin aihein sekä jatkoimme Rehutieteilijät-asiantuntijafoorumia, jossa pohdimme pienemmällä porukalla ruokintaan liittyviä aiheita ja ongelmia. Ruokinnan osaamisvastaavat jatkoivat aktiivista työskentelyä varmistaen palveluiden tasalaatuisuutta valtakunnallisesti. Osaamisvastaavat tapasivat toukokuussa Hankasalmella pohtien ruokinnan palveluita sekä uuteen CRM-järjestelmään siirtymistä.

Tuotosseuranta

Tuotosseurannan maitotuotos kohosi vuonna 2023 kahden vuoden tauon jälkeen. Lehmät tuottivat keskimäärin 10 867 kg energiakorjattua (EKM) maitoa, joka oli 173 kg enemmän kuin vuonna 2022. Myös maidon pitoisuudet paranivat: valkuaispitoisuus oli 3,60 prosenttia (+0,01 prosenttiyksikköä) ja rasvapitoisuus 4,39 prosenttia (+0,02). Valkuaisen ja rasvan yhteistuotos oli 812 kiloa lehmää kohti vuodessa. Elinikäistuotos oli 33 071 kiloa, elinpäivää kohti 16,7 maitokiloa poistettujen lehmien tuotoksesta laskettuna. Soluluku oli 184 000 kappaletta millilitrassa (+4000).

Luomutilojen ja -lehmien määrä väheni ehtojen kiristyttyä ja hintaeron pienennyttyä tavanomaiseen maitoon verrattuna. Tiloja oli vuonna 95 kappaletta (2022 104 kappaletta) ja lehmiä 7558 (7798). Keskituotos nousi hieman 9 910 kiloon EKM (+66), valkuainen 3,44 (+0,03) ja rasvaa 4,30 (+0,05).

Lehmien kestävyys jatkoi parantumistaan, keskipoikimakerta oli 3,36 (+0,05) ja poistoprosentti 29,5. Yleisin lehmien poiston syy oli utaretulehdus, toisena heikko hedelmällisyys.

Lehmien rotujakaumassa holsteinin osuus jatkoi kasvuaan ollen 60,6 prosenttia tavanomaisissa karjoissa ja 61,2 prosenttia luomukarjoissa. Takavuosien yleisimmän rodun, ayrshiren osuus on 37,0 prosenttia (luomu 32,9 prosenttia), suomenkarjan rotuja oli yhteensä 0,8 prosenttia lehmistä (luomu 2,9 prosenttia) ja muita 1,6 prosenttia. 

Tuotosseurantaan kuuluu Suomessa 78,2 prosenttia lehmistä eli 189 148 lehmää ja 75 prosenttia karjoista eli 3173 karjaa. Tuotosseurannan karjakoko kasvoi 3,3 lehmällä ja oli vuonna 2023 59,6 lehmää, joka on 20 lehmää enemmän kuin tuotosseurannan ulkopuolisissa karjoissa. Luomutilat ovat edelleen keskimäärin tavanomaisia suurempia, keskilehmäluku 79,6.

Tuotosseurannan tulokset löytyvät osoitteesta https://www.proagria.fi/maito2024

Tuotosseurannan palvelut kehittyivät edelleen

Tuotosseurannan asiakaspalvelu on vakiinnuttanut asemansa asiakkaiden ja kentän asiantuntijoiden tukena. Vuosittaisia aktiviteetteja on noin 2 500. Asiakaspalvelun henkilökuntaa vähennettiin Liiton muutosneuvottelujen yhteydessä kolmesta kahteen. Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut, tallennuspalvelu ja maitomittareiden testauspalvelu olivat kaikkien asiakkaiden käytettävissä sijainnista riippumatta.

Vuonna 2023 valmistauduttiin esikoodattujen pikareiden käyttöön koko maassa. Kahdeksan vuoden siirtymäaika tarrojen käytöstä näytepikareissa päättyy vuonna 2024, jolloin kaikki näytteet otetaan esikoodattuihin pikareihin, esikoodattujen käyttöaste oli vuonna 2023 75 prosenttia kaikista näytteistä. Pikareiden viivakoodien lukuun on useita menetelmiä ja työn alla on NäyteLinkki-apin korvaava sovellus MobiLinkki, joka on entistä varmatoimisempi.

Tuotosseurannan tulevaisuutta ja organisaatiota selvitettiin Polku 2030 -projektissa yhdessä Mtechin ja Faban kanssa, konsulttina alan tunteva Reima Luomala. Projektia työstettiin kaikissa organisaatioissa ja eri organisaatiotasoilla. Johtopäätöksen ja toimenpiteet siirtyivät vuodelle 2024.

Tuotosseurantaan kuuluvilla tiloilla on tila- ja eläinraporttien lisäksi käytettävissään tuotosseurannan maksuun sisältyvät taloustyökalut Kustannuspuntari sekä Maidon yksikkökustannuslaskuri, jolla yrittäjän voi laskea maidon nettokustannuksen, paneutua tarkemmin eri kustannuseriin ja skenaroida erilaisten tuottaja- ja panoshintojen mahdollisia vaikutuksia tulokseen. Maidon nettokustannus on vaihdellut viimeisen kolmen vuoden aikana 44,63 (2021) sentistä 51,27 (2022) senttiin litraa kohti ja maidon kokonaistuotot 49,37 (2021) sentistä 61,73 senttiin per litra (2023). Laskelmien määrät ovat valitettavan vähäisiä.

Tuotosseurantatilat saavat jokaisen näytteenoton jälkeen sähköpostitse yhteenvetona Koelypsykatsauksen. Edelleen käytössä olevat tuotosseurannan lisäpalvelut KarjaKompassin Seurantalaskelma ja Rehujen kilpailutus, jotka ovat myös apuna tuotantokustannusten hallinnassa. Tuotosseurannan raportteja on päivitetty asiakastoiveiden mukaisesti.

Lammastuotanto

Lampaiden tuotosseurantaan kuului 309 tilaa ja 42 884 uuhta ja 1404 siitospässiä. Vuohien kantakirjarekisteriin kuului 23 tilaa ja 3700 kuttua. Tuotosseurannan lisäksi palveluihimme kuuluivat lampaiden ja vuohen jalostuspalvelut, kuten jalostuseläinten rakennearvostelu ja valinta-arvostelut.

Geenivaratöitä jatkettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Siemenen ja alkioiden keruutoiminta jatkuu edelleen lampaiden ja vuohien osalta yhteistyössä Lammasmaailman ja Luken kanssa.

Vuoden aikana kehitettiin lammasjalostuksen työvälineitä: julkaistiin kaikkien lammasrotujen isälinjayhteenveto ja sukusiitosasteluvut, PEC-luku ja populaation sukulaisuusprosentti. Suomenvuohen rakennearvostelua on kehitetty eteenpäin, jotta tilatasolla voidaan arvostella kuttuja ja pukkeja.

NettiKatras-ohjelmistoon kehitettiin uusia toimintoja, joiden avulla tuottajat voivat seurata ja parantaa eläinainesta sekä tuotantoa. Ohjelmiston käyttöä opastettiin koulutuksissa, asiakaspalvelussa ja asiakaskäynneillä. Vuohien pukkilinjakoosteeseen tehtiin päivitys.

Lammasnetti toimii jalostuseläinten myyntikanavanana, lammasnetti.fi -sivustolla.

Koulutukset ja tapahtumat

Valtakunnalliset lammaspäivät pidettiin marraskuussa Oulussa, yhteisteistyössä Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hankkeen kanssa. Opintoretkellä oli 45 osallistujaa. Vastuullinen ja yhteistyöllä kehittyvä lammastuotanto -seminaariin osallistui 54 henkilöä. Suomen Lammasyhdistyksen (SLY) kokoukseen osallistui 36 henkilöä.

Okra-näyttelyssä oli lammasosasto ProAgrian, Lammasketju-hankkeen, SLY:n ja Varsinais-Suomen lampurit ry:n yhteistyönä. KoneAgriassa lammaspalvelut olivat edustettuina päivittäin.

Suomen Lammasyhdistyksen ja Jalostusvaliokunnan kanssa oli tiivistä yhteistyötä jalostuslampoloiden valinnassa, keinosiemennyksessä sekä uuden tukikauden ja tukiehtojen parissa.

Yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti

Lausuntoja tehtiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa muun muassa  eläintenpitovaatimuksista, maisemalaidunnuksesta ja petoasioista.

Norjan rygja-rodun jalostavat kävivät Suomessa vierailulla. Keskustelua käytiin ja tietoa jaettiin rodun jalostustavoitteista.

Teimme tiivistä yhteistyötä lampaiden terveyden huollon, lammashankkeiden, Ruokaviraston, Luonnonvarakeskuksen, MTK:n lammasverkoston, Suomen Lammasyhdistyksen, Suomen Lammasosuuskunnan, Suomen Vuohiyhdistyksen, Yrkeshögskolan Novia ja Foodwestin kanssa. Oppilaitosten kanssa tehtiin yhteistyötä pitämällä luentoja lampaista ja vuohista. Lisäksi tuettiin opinnäytetöiden tekemistä.

Julkaisut ja viestintä

Valtakunnalliset lampaiden tuotosseurantulokset ja vuohitilastot julkaistiin kesäkuussa SLY:n Lammas ja vuohi -lehdessä. Tuloksiin voi tutustua ProAgrian Lammastuotosseurannan vuosiyhteenveto 2022 -julkaisussa.

Lähetimme lammastila-asiakkaillemme valtakunnallisesti kolme uutiskirjettä sekä yhden uutiskirjeen vuohitiloille. Lammasasiantuntijoiden julkaisemia videoita on jaettu mm. Katras kannattavaksi Facebook-ryhmässä, jossa oli 761 jäsentä. Lehtijuttuja julkaistiin muun muassa Lammas ja vuohi-lehdessä ja alueellisissa ProAgria-lehdissä.

Vuoden aikana toteutettiin yhteistyössä Suomen Lammasyhdistyksen kanssa rotukuvaukset Suomessa kasvatettavista lammasroduista. Rotukuvaukset löydät Suomen Lammasyhdistyksen verkkosivuilta.

Kasvintuotanto

Korkeat tuotantopanosten hinnat realisoituivat viljelyssä kasvukaudella 2023. Samaan aikaan maailmanmarkkinatilanne rauhoittui ja sadon hinnat kääntyivät huippulukemista laskuun, vaikka Venäjän sotatoimet Ukrainassa edelleen jatkuivat ja loivat taustalla rauhattomuutta. Erilaiset ratkaisut tuotantopanosten järkevään kohdentamiseen kasvukunnoltaan erilaisille peltolohkoille, jaettuun lannoitukseen ja vaihtoehtoisiin lannoiteratkaisuihin olivat välttämättömiä viljelyriskien hallinnassa. Myös uuden tukikauden 2023−2027 vaatimukset tulivat huomioitavaksi viljelyssä, ja erityisesti ehdollisuuden vähimmäismaanpeite ja viljelykiertovaatimukset puhututtivat viljelijäpiireissä.

Kasvukausi oli jälleen haasteellinen äärevien sääolosuhteiden takia suuressa osassa maata. Aluekohtaiset vaihtelut eri maanosissa olivat suuria. Eteläisillä viljelyalueilla kasvukauden alku oli erittäin kuiva, ja kevätkylvöiset kasvustot alkoivat kärsiä veden puutteesta. Varsinaiset kunnon sateet saatiin vasta heinäkuun alussa kyseisillä alueilla, mikä pelasti osan kasvustoista, mutta kesäkuun kuivuus ehti kuitenkin aiheuttaa jo merkittäviä sadonmenetyksiä Eteläisessä osassa Suomea. Heinä-elokuussa sen sijaan vettä saatiin reippaasti, paikoin kaksin-kolminkertaisia määriä normaaliin nähden. Viljoissa alkoi ilmetä jälkiversontaa ja paikoin vilja iti tähkään. Kasvustoissa esiintyi lakoa sekä silmin nähden tähkähomeita, koska säätyyppi oli kostea ja hautova. 

Puinnit pääsivät kunnolla käyntiin vasta elokuun loppupuolella jolloin sää poutaantui ja lämpeni kesäisiin lukemiin. Puinteja päästiin tekemään runsas viikko hyvässä säässä, mutta sen jälkeen sää muuttui epävakaiseksi ja saatiin paikoin runsaasti sateita, mikä keskeytti pahasti puinteja. Viimeisimmät puinnit tehtiin lokakuun puolella, ja osa kasvustoista jäi korjaamatta. Syyskylvöiset ja monivuotiset viljelykasvit sekä sokerijuurikas pärjäsivät parhaiten kesän olosuhteissa.

Viljasato oli 3 miljardia kiloa, mikä oli 16 % edellisvuotista heikompi. Etenkin eteläisessä Suomessa sadonmenetykset olivat merkittäviä, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa päästiin lähelle normaalisatoja tai normaalisatoihin. Viljasadon laatu jäi heikoksi ja etenkin hehtolitrapainot olivat tavanomaista matalampia. Myös punahomeen aiheuttamia kohonneita hometoksiinipitoisuuksia todettiin sadossa selvästi muutamaa edellisvuotta runsaammin. Lisäksi siemenitävyydet olivat edellisvuosia selvästi heikommat.

Kasvintuotannon ennakkotulokset vuodelta 2023 osoittivat, että sään ääri-ilmiöiden lisäksi elettiin poikkeuksellisen suurta kustannusten ja sadon hintojen muutosten aikaa. Kun vuoden 2022 yleisimpien peltokasvien taloudellinen tulos oli noin 350 euroa hehtaarilta voitollinen, vuonna 2023 tulos meni saman verran miinukselle. Tuloksista voitiin kuitenkin nähdä, että erikoiskasvit, kuten sokerijuurikas ja kumina ovat onnistuneet saavuttamaan positiivisen taloudellisen tuloksen kumpanakin vuonna. Lisäksi herne, syyskasvit ja öljykasvit ovat tehneet verrattain hyvää tulosta.

Viljelyvarmuuden ja kannattavuuden nostaminen korostui palveluissa

Kasvintuotannon palveluissamme painotettiin keinoja parantaa riskien hallintaa tiloilla erityisesti sään ääri-ilmiöissä, maan kasvukunnon parantamista, viljelykiertojen monipuolistamista, hiilen sidontaa peltomaahan ja tuotannon kannattavuuden edellytyksien nostamista.

Viljelysuunnittelu oli merkittävin ja asiakasmäärältään suurin palvelu kasvintuotannon palveluistamme. Viljelysuunnittelun yhteydessä otimme käyttöön maaperän hiilivarannon muutoksen laskennan IPCC-periaatteiden mukaan. Tämä oli suuri lisäys peltojen kasvukunnon kehittymisen ja iso askel ilmastoviisaan kestävän viljelyn seurantaan tiloilla. 

Viljelysuunnittelua tehtiin noin 7 800 tilalle. Uuden tukikauden myötä tukihakuneuvonta ja siihen liittyvät uuden tukijärjestelmän vaikutuksia peilaavat palvelut olivat runsaasti käytössä, näitä palveluja tarjosimme yli 9 700 asiakkaalle. Neuvo-rahoituksen käyttökohteet laajenivat ja muun muassa viljelysuunnittelu siirtyi Neuvon alle. Asiantuntijapalveluiden tukena tarjosimme enenevässä määrin yhteistyössä eri hankkeiden kanssa webinaareja, blogeja, podcasteja ja videoita eri aihealueista.

Viljelyn kehittämisohjelman mukaista tilan kokonaisvaltaista viljelyn kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista vietiin tiloille viljelysuunnittelupalvelun ja kasvukauden seurantakäyntien avulla. Palveluiden perustana olivat viljelyyn asetetut tavoitteet ja aiempien vuosien tulokset.

Kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissa hyödynnettiin Minun Maatilani -ohjelmistojen Wisun Smart Farming -osion mahdollisuuksia muun muassa peltolohkojen biomassan arvioimiseksi ja kasvuerojen havainnollistamiseksi sekä lannoituksen tarkentamiseksi. Pellon hiilivarannon muutoksen laskenta valmistui uutena työkaluna MMWisun yhteyteen Mtechin ja Biocoden kanssa tehdyn kehitystyön tuloksena. Lisäksi ilmestyi maaperän hiilivarannon viisivuotisgraafi, joka kuvaa tilan peltojen hiilivarannon kehittymisen suuntaa. Kasvintuotannon tuotantokustannuslaskenta oli käytössä ja kiinteiden kustannusten laskennan tueksi lähdettiin rakentamaan uutta omaisuusrekisteriä.

Asiantuntijoidemme valmennuksissa nousivat esille vastuullisuus, kestävät viljelymenetelmät, hiilen sidonta ja maan kasvukunto. Asiantuntijoiden osaamista ja tiedonvaihtoa lisättiin kasvukauden aikaisten ja markkinatilannetta sekä lannoite- ja kasvinsuojeluratkaisuja selvittävien katsausten avulla.

Kasvutilannekatsaukset ja hankkeet näkyvästi esillä

Kasvutilanneraportointi touko-syyskuun aikana tarttui kasvukauden ajankohtaisiin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedotuskanavissa kesän hankalien sääolosuhteiden ja sadontuoton vaarantumisen takia.

Okra-näyttelyssä Oripäässä 5.-8.7.2023 ja KoneAgriassa Tampereella 12.-14.10.2023 esillä olivat muun muassa viljelyratkaisuja viljelykierron monipuolistamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi sekä pellon hiilivarannon muutoksen laskenta osana ProAgrian viljelysuunnittelua. Lisäksi näissä tapahtumissa tuotiin esille maanpeitekasvien ja ruokaproteiinikasvien mahdollisuuksia viljelyssä osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamia Hiilestä kiinni- hankkeiden, IKIVIHREÄ ja FutureCrops 2.0 toimintaa järjestämällä haastatteluita ja paneelikeskusteluja hankkeeseen osallistuvien tutkijoiden, viljelijöiden ja muiden toimijoiden kesken. IKIVIHREÄ-hankkeen tiimoilta järjestettiin elo-syyskuussa kaksi pellonpiennartilaisuutta eri maanpeitekasvien kasvuun lähdön havainnoimiseksi pilottitiloilla Loviisassa ja Joutsenossa.

Julkaisimme Peltokasvien kasvinsuojelu 2023 -kirjan sekä osana IKIVIHREÄ ja FuruteCrops 2.0 hankkeita tuotettiin tietokortit maanpeitekasvien valintaan ja viljelykiertojen monipuolistamiseen ruokaproteiinikasvien avulla:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023063068897
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231023140854
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231108143569

Yrityspalvelut

Yrityspalvelujen kysyntää jatkui vakaana ja niitä tuotettiin edellisvuoden tapaan suurelta osin kustannustehokkaasti etäpalveluna. Toteutimme asiakkaillemme ELY-keskuksen yritysten kehittämispalveluja. Uusina yrittäjien rahoituselementteinä käynnistyivät Leader-ryhmien kautta kanavoituneet yritysten yritystoiminnan kokeiluun, omistajanvaihdoksen suunnitteluun, maatalouden kokeiluun ja yritystoiminnan kehittämiseen omat tukimuotonsa. Teimme yritysten kehittämiseen ja investointeihin liittyvää konsultointia. Investoinnit ja kehittämistyö näkyivät yrityksissä lisääntyvinä työpaikkoina ja liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä.

Yrittäjien investoinneissa ja kehittämisessä näkyi edelleen rahoituskauden vaihdos. Rakennerahastojen investointirahoitus käynnistyi vuoden 2022 alkupuolella. Maaseuturahaston investointien ja kehittämistukien haku käynnistyi alkuvuodesta 2023. Kovin suurta notkahdusta rahoituksessa ei tullut, koska käytettävissä oli siirtymäkauden rahoitusta.

ProAgria liittyi valtakunnallisen Omistajanvaihdos Foorumin jäseneksi. ProAgria-keskukset osallistuivat alueellisiin OV-foorumeihin. Toimintavuoden aikana jatkettiin yhteistyöstä Maaseutuyritysten omistajanvaihdosekosysteemin kehittäminen – Valtakunnallinen matalan kynnyksen palveluverkosto myyjille ja ostajille -hankkeen (MOP-hanke) kanssa. ProAgrian asiantuntemusta pidetään tärkeänä kyseisessä verkostossa. Yhteistyön tuloksena suunniteltiin hanke valtakunnalliseen ideahakuun. Hankeidea meni ensimmäisestä vaiheesta lävitse, mutta varsinainen hanke sai hylkäävän päätöksen.

Yhteistyö Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kanssa oli tiivistä vuoden aikana. Marraskuussa järjestettiin odotetut, yhteiset kehittämispäivät ProAgrian yritys-, talous- ja tilipalveluasiantuntijoiden sekä Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijoiden kesken. Päivät onnistuivat hyvin. Toteutimme myös lyhytkestoisia valmennuksia osaamisen kasvattamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Mukana CAP27 valmisteluissa

Tutustuimme Suomen CAP27-suunnitelmaan ja olimme osaltamme mukana lainsäädäntövalmistelussa. Toimintavuoden aikana viranomaiset valmistelivat yritystukiin liittyvää lainsäädäntöä. Vaikutimme sen sisältöön Maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston palavereissa ja neuvotteluissa.

Yrityspalvelujemme kärkitoimialoja ovat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa alan osaamista. Tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Luomu

Tukikauden vaihdos, laskeneet tuottajahinnat sekä luomutuotteiden kysynnän hiipuminen kuluttajien tiukentuneen taloustilanteen takia vähensivät viljelijöiden kiinnostusta luonnonmukaisen tuotantoon. Väheneminen vuonna 2023 oli poikkeuksellisen isoa sekä tilamäärien että peltopinta-alan osalta. Luonnonmukaisen tuotannon tilamäärä väheni 15 prosenttia ja pinta-ala 8 prosenttia edellisvuodesta. Luonnonmukaisen tuotannon pinta-ala oli Ruokaviraston tietojen mukaan 311 000 hehtaaria, mikä on 13,7 prosenttia kokonaisalasta ja noin 30 000 hehtaaria vähemmän kuin vuonna 2022.

Luomutilojen määrä oli 4 130 kappaletta, mikä oli 700 tilaa edellisvuotta vähemmän. Luomutilojen keskimääräinen tilakoko jatkoi kuitenkin kasvuaan ja nousi 75 hehtaariin. Luomukotieläintiloja oli 1 095 kappaletta, mikä oli noin 100 tilaa viimevuotista vähemmän.

Luomutuotantoehtojen muutokset

Uuden CAP-ohjelman luomukorvausten ehtojen myyntikasvivaatimus aiheutti paljon kysymyksiä. Luomukorvauksen ehdoissa luomutilan tulee viljellä vähintään 30 prosettia peltopinta-alastaan myyntiin tarkoitettuja kasveja, ja uusi tulkinta rajasi myyntikasvien ulkopuolelle ennen tuleentumista korjattavat viljat, palkoviljat ja niiden seoskasvustot. Yhdessä luomutoimijoiden kanssa vaikuttaen ehtoihin saatiin muutos, joka hyväksyy seoskasvustoista myyntikasveiksi sellaiset tuleentuneet kasvustot, joiden sadosta eri viljelykasvien siemenet voidaan erotella.
Luomutuotannon tulevaisuutta käsiteltiin useissa tilaisuuksissa sidosryhmien ja hallinnon kanssa.

Luomun asiantuntijapalvelut

Luomutiloista noin 50 prosenttia käytti vuoden aikana ProAgrian palveluita. Kysytyimpiä palveluja olivat Neuvo-palvelut, tilipalvelut, EU-tukineuvonta sekä kotieläin- ja kasvintuotannon palvelut. Luomutilojen ja luomuun siirtymistä suunnittelevien tilojen osuus ProAgrian palvelumyynnistä oli 11 prosenttia.

Lähes 1 200 tilaa hyödynsi luonnonmukaiseen tuotantoon kohdistettuja Neuvo-palveluitamme vuonna 2023. Tärkeimpiä käsiteltyjä asioita olivat luomun uudet tuotanto-ohjeet, luomun kannattavuus sekä luomuun siirtymisen arviointi.

Energiapalvelut

Energian rooli maatalouden korkeana tuotantokustannuksena korostui edelleen vuonna 2023, vaikka pahin hintakriisi ohitettiinkin vuoteen 2022 nähden.

Energia-omavaraisuus sekä varautuminen energian saatavuuden katkoksiin että hintojen suureen vaihteluun nousi yhä tärkeämmäksi riskienhallintakeinoksi maatiloilla. Maatilat investoivat yhä enemmän energiaomavaraisuuteen sekä huoltovarmuuteen energian suhteen, esimerkiksi bioenergiaan, uusiutuvan energian käyttöön, kuten kuten hakkeeseen, aurinkopaneeleihin ja varastojen koon kasvattamiseen sekä erilaisiin aggregaatteihin.

Energiapalveluiden uudelleen konseptointi toteutettiin koko ProAgrian tasolla ProAgria Keskusten Liiton koordinoimana alkuvuonna 2023. Energia-asiantuntijat kokoontuivat kerran kuukaudessa kesäkuuhun 2023 saakka, kunnes tarvittava osaaminen koulutettiin keskuksiin ja verkoston vetovastuu siirrettiin elokuusta eteenpäin keskusten asiantuntijoille.

Energiapalveluiden kysyntä kasvoi myös vuonna 2023, mikä näkyi palveluiden myynnin kasvussa. Maatiloille tehtiin kokonaisvaltaisia energian käytön laskelmia uuden toimintamallin mukaisesti. Energian kulutus ja säästömahdollisuudet sekä energiaomavaraisuus kiinnostivat maatiloja, joten energiapalvelut painottuivat paljon näiden ympärille. Energiapalveluita tuotettiin suurimmaksi osaksi Neuvo-rahaa hyödyntäen.

Kustannustoiminta

Ammattikirjojen valikoima täydentyi kahdella uudella painetulla teoksella. 

Niistä toinen oli talouden ja johtamisen ajankohtaiskirja, joka on osa Tieto tuottamaan -sarjaamme. Sen lisäksi julkaistiin uusi Peltokasvien kasvinsuojelu 2023 -kirja. Kirjojen lisäksi tehtiin vuoden 2024 Maatalouskalenteri ja sen liitteenä oleva Viljelymuistiinpanot-vihko. Kalenterin tieto-osuus julkaistiin myös erikseen sähköisenä tietopakettina. 

Uutta talouteen ja johtamiseen keskittyvää kirjaa oli odotettu pitkään. Alan huippuasiantuntijoiden kanssa yhteistyössä tuotettu Talousviisas maatilayritys -kirja auttaa lukijaa kehittämään talousosaamistaan sekä yrityskokonaisuutensa johtamista. Kirja perehdyttää aiheeseen käytännönläheisesti ja innostavin esimerkein. Talousviisas maatilayritys on Tieto tuottamaan -sarjan 149. julkaisu. Kirja tuli myyntiin myös e-kirjana.

Maatalouskalenteri julkaistiin 77. kerran. Sitä pidetään ammattikalenterien kärkituotteena. Käyttäjät arvostavat sen selkeää päivyriä, muistikirjaominaisuuksia sekä siinä olevaa satasivuista tietopankkia eli tieto-osuutta.

Peltokasvien kasvinsuojelu 2023 -kirjaan koottiin myös viime vuonna rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan markkinoilla olleet uusimmat kasvinsuojeluaineet viljelykasveittain. Lisäksi kirjassa esitettiin tuttuun tapaan kasvinsuojeluaineiden käyttösuositukset ja keskimääräiset ainekustannukset hehtaaria kohti. Peltokasvien kasvinsuojelu 2023 -kirjan päätoimittajana toimi jälleen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. 

ProAgria Keskusten Liiton kustantamat tuotteet ovat myynnissä osoitteessa proagriaverkkokauppa.fi. Yhteistyö Terramedian kanssa jatkui ja mahdollisti uusien kirjojen sekä kalenterin toimituksen Käytännön Maamies -lehden lukijoille kestotilaajaetuina. Tieto tuottamaan -sarjaa julkaisevat yhteistyössä ProAgria Keskusten Liitto ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Talouden tunnusluvut