Vuosikertomus 2022

Meistä lyhyesti

Jäsenet

ProAgria Keski-Suomi on rekisteröity yhdistys. Jäseninä ovat yhdistykset, yritykset ja henkilöt, jotka haluavat edistää ProAgria Keski-Suomi ry:n toimintaa. Maatalouden neuvontajärjestö, silloinen maanviljelysseura, perustettiin Keski-Suomeen 15.11.1893.

ProAgria Keski-Suomella oli vuonna 2022 42 jäsenyhdistystä, joissa noin 1300 jäsentä. Henkilö- ja yritysjäseniä oli 209 ja kannattajajäseniä 5 sekä 4 kunniajäsentä. Maa- ja kotitalousnaisten jäseniä ovat näiden yhdistysten naispuoliset jäsenet sekä naispuoliset henkilö- ja yritysjäsenet. ProAgria Keski-Suomen sekä Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten varsinainen kokous pidettiin Jyväskylän Korpilahdella Vaarunhovissa 29.10.2022. Kokouksissa oli paikalla 40 osallistujaa. ProAgrian kokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle.

Kunniajäsenet

• maanviljelysneuvos Marja Kallio, Laukaa
• maanviljelysneuvos Heikki Leivonen, Viitasaari
• pitäjänneuvos Pekka Hytönen, Joutsa (Leivonmäki)
• maanviljelijä Jukka Pöyhönen, Hankasalmi

Hallinto

ProAgria Keski-Suomen yleinen kokous on ylin päättävä elin ja se valitsee hallituksen jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi on maitotilavaliokunta. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisilla on oma johtokunta.

ProAgria Keski-Suomen hallitus 2022

Hannu Jokinen puheenjohtaja 2020-2022

ProAgria Keski-Suomen maitotilavaliokunta 2022 (vuosikokouksesta 11.4.2022 alkaen)

• Sanna Ahonen, pj, Uurainen
• Samuli Murtoperä, varapj, Pihtipudas
• Heidi Hakkarainen, Toivakka
• Mona-Riitta Kynsilehto-Sipinen, Hankasalmi
• Sirkku Kuukkanen, Petäjävesi
• Jussi Palo, Viitasaari
• Hannu Peltola, Muurame
• Sari Turvanen, Saarijärvi
• Lauri Vasalampi, Kinnula

Henkilöstö

ProAgria Keski-Suomen ja Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten palveluksessa oli 23 henkilöä. Henkilöstön osaamiseen panostettiin monipuolisesti. ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat osallistuivat ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen työajankäyttöraporttien mukaan yli 2000 tuntia toimintakertomusvuoden aikana. Asiantuntijoiden kouluttautumiseen ja strategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen saatiin tukea Keski-Suomen Maataloussäätiöltä.

Toimihenkilöpäiviä pidettiin kaksi: 6.5.2022 Lehtolan koululla Saarijärvellä ja 25.11.2022 Ravintola Harmoonissa Jyväskylässä.

Huomionosoitukset

Vuoden 2022 aikana on luovutettu seuraavat järjestölliset huomionosoitukset:

Päivitetty sukutilakunniakirja 3 kpl

• Humalajärven tila, Toivakka, tilanpitoa vuodesta 1697, omistajat Pekka Torppa ja Heidi Hakkarainen
• Räihän tila, Petäjävesi, tilanpitoa vuodesta 1572, omistajat Kari ja Eeva Räihä
• Vanha-Puralan tila, Viitasaari, tilanpitoa vuodesta 1614, omistaja Seppo Puranen

Pienoissukutilaviiri 2 kpl

• Humalajärven tila, Toivakka, tilanpitoa vuodesta 1697, saaja Juho Torppa
• Humalajärven tila, Toivakka, tilanpitoa vuodesta 1697, saaja Maija-Liisa Torppa

Sukupolvien ketju -taulu

• Humalajärven tila, Toivakka, tilanpitoa vuodesta 1697, saaja Juho Torppa
• Humalajärven tila, Toivakka, tilanpitoa vuodesta 1697, saaja Maija-Liisa Torppa

Johtajan katsaus

ProAgria toimii myös poikkeusoloissa

ProAgria Keski-Suomen tehtävänä on maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseudun aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen. ProAgria Keski-Suomi on maakunnallinen jäsentensä hallitsema maaseudun asiantuntijaorganisaatio, joka toimii osana valtakunnallista ProAgria verkostoa. ProAgria Keski-Suomi on jo 129 vuotta vanha yhdistys. ProAgria on toiminut maaseudun yrittäjien kumppanina monenlaisissa poikkeusoloissa mukautuen ja uudistuen ajan vaatimusten mukaan.

Alkutuotanto muodostaa huoltovarmuuden perustan

Vuoden 2022 alkupuolella jatkui Korona-viruksen aiheuttama pandemia, mutta onneksi syksy oli pandemian suhteen jo rauhallisempi ja tässä mielessä voitiin palata uuteen normaaliin. Etätyöt ja etäpalvelut ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen ja töiden tekemisessä onkin hybridi-malli varmastikin pysyvä ratkaisu.

Jo aiemmin alkanut maatilojen kustannuskriisi paheni edelleen Venäjän hyökättyä 24.2.2022 Ukrainaan. Tuolloin alkoi ”energiasota” ja mm. sähkön hinta nousi ennätyslukemiin. Tämä aiheutti myös maatiloille kohtuuttoman suuria sähkölaskuja ja sitä kautta jo ennestään tiukan talouden tiukentumista edelleen.

Vaikka nämä kriisit jäävät historian lehdille toivottavasti mahdollisimman pian, on maailma peruuttamattomasti muuttunut. Tämä näkyy myös maaseudulla, jonka tarjoamat mahdollisuudet väljänä, turvallisena ja vetovoimaisena ympäristönä ovat monet suomalaiset huomanneet. Huoltovarmuuden merkitys on tullut näkyväksi. Kannattaa muistaa, että alkutuotanto on keskeinen osa huoltovarmuuden säilyttämisessä ja siinäkin mielessä elintarviketuotannon merkitys on suuri. Toivottavasti tämä on osaltaan motivoimassa ja kannustamassa maaseudun yrittäjiä vallitsevina poikkeusaikoina ja maaseudun merkitys tunnustetaan myös parempina aikoina eikä pelkästään kriisin keskellä.

Toiminta kehittyy ajan haasteiden mukaan

ProAgria Keski-Suomen toiminta on kehittynyt voimakkaasti toimintaympäristön kehityksen mukana. Digitalisoituminen on tehostanut toimintaa, mikä näkyy mm. matkakustannusten ja myös matkustamiseen käytetyn ajan vähenemisenä. Maatalouden käynnissä oleva murros jatkuu voimakkaana ja muutospaineita lisää kansainvälisen politiikan konfliktit, jotka aiheuttavat epävakautta kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla.

Vuonna 2022 jatkettiin ProAgrian brändin kehittämistä ja kyselytutkimuksella selvitettiin mitä eri sidosryhmien edustajat ajattelevat ProAgriasta. Tutkimuksessa hyviksi puoliksi nousivat mm. asiantuntemus, hyvät verkostot sekä toimiminen asiakasta lähellä. Kehittämiskohteista merkittävimmäksi sidosryhmät näkivät organisaatiorakenteen uudistamisen. Osana uuden brändin luomista tapahtui ProAgria-logon päivitys. Uusi logo otettiin käyttöön kevään 2022 aikana. Uusi logo kuvastaa osaltaan ProAgrian uusiutumista. Tärkeintä on kuitenkin se, millaisen asiakaskokemuksen ProAgria pystyy tarjoamaan. ProAgria haluaa olla jatkossakin asiakkaalle haluttu kumppani, joka tarjoaa ratkaisuja ja vaihtoehtoja myös asiakkaan tuleviin tarpeisiin, oli sitten kysymys maatilan talouden hallinnasta tai keinoista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Keski-Suomen Maataloussäätiöllä on merkittävä rooli ProAgria Keski-Suomen neuvonnan uudistumisessa ja toiminnan kehittämisessä. Osaamisen kehittämiseen saatu tuki onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä osaamistarve kasvaa koko ajan. Vuonna 2022 Maataloussäätiö tuki neuvonnan strategian 2025 mukaisten toimenpiteiden toteuttamista ProAgria Keski-Suomessa.

ProAgria Keski-Suomi toimii osana ProMaatalous –ryhmää. Ryhmä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet olla osaltaan neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tarjoaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkaille.

Haluan esittää lämpimät kiitokset jäsenille, asiakkaille, henkilöstölle sekä kaikille yhteistyökumppaneille rakentavasta ja hyvästä yhteistyöstä.

Vesa Laitinen

johtaja

ProAgria Keski-Suomi ry.

Kasvinviljely Keski-Suomessa

Viljeltyä peltoa Keski-Suomessa oli vuonna 2022 noin 79 600 ha. Kesantoja, viherlannoitusnurmia tai erilaisia luonnonhoitopeltoja oli tämän lisäksi noin 10 900 ha. Tyypillisin viljelykasvi oli nurmi, jota oli noin 49 500 ha. Viljoista eniten viljeltiin ohraa (noin 11 600 ha) ja kauraa (noin 10 500 ha). Vehnää oli viljelyssä noin 2100 ha ja ruista noin 300 ha. Viljojen viljelyala yhteensä oli noin 26 400 ha. Rypsiä tai rapsia oli viljelyssä noin 1100 ha ja kuminaa myös noin 1100 ha. Yksi- tai monivuotisia puutarhakasveja oli noin 300 hehtaarin alalla.

Kasvinviljely- ja tukineuvonta kasvi- ja puutarhatiloille

ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat tekivät viljelysuunnittelua 217 kasvinviljelytilalle mukaan luettuna marjojen ja muiden erikoiskasvien viljelijät. Kokonaisuudessaan kasvinviljelyn suunnittelua tehtiin maakunnassa 477 tilalle. Kasvinsuojeluruiskut testattiin yhteensä 107 asiakkaalta, joista 45 oli kasvinviljelytiloja.

Tukineuvontaa tehtiin 176 viljatilalle ja yhteensä 350 kasvinviljelytilalle. Yhteensä tukineuvontaa käytti 746 eri tuotantosuuntia edustavaa asiakasta.

Siemenviljelytarkastukset ja siemennäytteenotto

ProAgria Keski-Suomen valtuutetut siemenviljelystarkastajat tekivät kesällä 2022 yhteensä 59 siemenviljelytarkastusta tiloille, jotka viljelevät viljoja tai nurmikasveja siementuotantoon. Valtuutetut näytteenottajat ottivat yhteensä 59 siemennäytettä ruokavirastolle tutkittavaksi maakunnan pakkaamoilta. Lisäksi erikoisviljelyasiantuntijallamme on myös perunan viljelys- ja varastotarkastus- sekä näytteenotto-oikeudet. Hän teki lähinnä Etelä- ja Pohjois-Savon alueella 11 perunan viljelystarkastusta, 17 siemenperunan varastotarkastusta sekä 11 rengasmätä- tai ankeroisnäytteenottoa.

Tilitoimistopalvelut ja muu talousneuvonta kasvi- ja puutarhatiloille

Kirjanpitoa, veroneuvontaa, veroilmoitusten täyttöä tai palkanmaksupalveluja toteutettiin 198 kasvinviljelytilalle. Liiketoiminnan johtamiseen liittyviä palveluita ja muita talousneuvontapalveluita toteutettiin 39 kasvitilalle. Nämä sisältävät laatutarha auditoinnit (17 kpl) marja- ja muille erikoiskasvitiloille myös maakunnan ulkopuolelle.

Neuvo-palvelut kasvi- ja puutarhatiloille

Neuvo-palveluita käytti yhteensä 99 kasvinviljelytilaa. Suosituin osa-alue kasvitilojen keskuudessa oli kilpailukyvyn kehittämiseen liittyvät Neuvo-palvelut, joita tehtiin 48 tilalle. Ympäristöön liittyviä Neuvo-palveluita tehtiin 32 kasvitilalle ja kaikkiaan 95 tilalle. Kasvinsuojeluun liittyviä Neuvo-palveluita toteutettiin yhteensä 14 tilalle maakunnassa. Neuvon luomutuotantoon liittyviä kasvintuotannon tai kotieläintuotannon palveluita tehtiin 46 tilalle. Kaikkiaan ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat tekivät Neuvo-palveluita yhteensä 332 asiakastilalle.

Maidontuotanto Keski-Suomessa

Maidontuotanto väheni Keski-Suomessa 3,5 % ja koko maassa noin 2,5 % edellisvuodesta. Maakunnan maitotilat tuottivat meijereille 89,2 miljoonaa litraa maitoa vuonna 2022. Se oli 4,1 % koko maan maidontuotannosta. Maitotilojen määrä Keski-Suomessa väheni 9,6 % kun koko maassa vähenemä oli 7,9 % edellisestä vuodesta. Yhteensä maitoa tuotti Keski-Suomen Ely-keskuksen mukaisella alueella 254 tilaa ja koko maassa 4891 tilaa. Tilalukumäärän tavanomaista suurempaan vähenemään vaikutti vuoden 2022 selvästi kohonnut tuotantokustannusten taso. Suomen maitotiloista 5,3 % ja lypsylehmistä 4,3 % on Keski-Suomessa, mikä kertoo keskimääräistä pienemmästä karjakoosta. Maakunnan tyypillisin karjakoko on 20-29 lehmää mutta lukumääräisesti lehmistä eniten lypsää 50-74 lehmän karjoissa.

Tuotosseuranta mittaa maidontuotannon onnistumista

Tuotosseurantakarjoja ProAgria Keski-Suomen alueella oli vuoden 2022 lopussa 165 kpl. Näissä karjoissa oli yhteensä 7 220 lehmää. Keski-Suomen tuotosseurantakarjat ovat maan pienimpiä, viralliset tuotokset saaneissa karjoissa oli keskimäärin 43,3 lehmää. Koko maan tuotosseurantakarjojen keskilehmäluku oli 55,3 lehmää.

Vuonna 2022 koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 10 030 kg, 43 kg edellisvuotta vähemmän. ProAgria Keski-Suomen alueen lehmien keskituotos oli 9 963 kg, mikä on 31 kg enemmän kuin vuonna 2021. Keskisuomalaisten lehmien maidon rasvapitoisuus oli 4,4 % ja valkuaispitoisuus 3,61 %. Maidon pitoisuudet sekä elossa olevien lehmien elinikäistuotokset ja keskipoikimakerta olivat maakunnassa lievästi keskimääräistä korkeammat. Tuotosseurannan tulokset on julkistettu Maidontuotannon tulosseminaarissa 2023, jonka esitykset, parhaiden karjojen tuloslistaukset ja tuotosseurannan tulosjulkaisun löydät täältä https://www.proagria.fi/ajanko...

Tuotannon ohjaus nostaa esiin kehitettäviä asioita

Maitotilan tuotannon ohjausta on toteutettu vuoden 2022 aikana Karjatsekki-palveluna sekä talousnäkökulmasta myös Neuvo-kilpailukykypalveluna. ProAgrian verkkopalveluiden kautta saatavat raportit uusimpana lokakuussa käyttöön otettu ”Resurssiviisas maatila”-raportti sekä MinunMaatilani ohjelmasta löytyvät Kustannuspuntari- ja Maidon yksikkökustannuslaskelma ovat apuvälineitä ohjata tilan tuotantoa tilakohtaiset rajoitteet ja tavoitteet huomioiden. Lisäksi karja- ja eläinhavainnot yhdistettynä tuotosseurannan, kustannuspuntarin, maidon yksikkökustannuslaskelman sekä lypsy- ja tuotannonohjausjärjestelmien tuottamaan tietoon auttavat nostamaan kehityskohteet esiin.

Maidontuotannon tuottoennusteita otettiin 110 karjalle, kustannuspuntaria tehtiin 20 karjalle ja maidon yksikkökustannuslaskelma 17 karjalle. Tuotannon ohjauksen palveluita yhteensä tehtiin 72 maitotilalle.

Maitotilan verkkopalveluiden raportit löytyvät tästä https://proagria.mloy.fi/ProAg.... Kirjautuminen MinunMaatilani ohjelman tunnuksilla.

Säilörehu on maitotilan tärkein rehu

Vuoden 2022 korkea ostorehujen hinta nosti vaatimustasoa korjattavan säilörehun laadulle. Lannoitteiden runsas hinnan nousu osalla tiloista johti tavanomaista matalampaan ostolannoitteiden käyttöön mutta ehkä myös tarkemmin kohdistettuun lannoitukseen lohkoille, joilta laadukas sato haluttiin kerättäväksi. Kesän 2022 säilörehusato oli valtaosalla tiloista hyvä tai vähintäänkin normaali. Alkukesästä sateita oli riittävästi, toiselle sadolle tilakohtaiset sademäärät vaihtelivat ja osalla tiloista toinen sato kärsi kuivuudesta. Säilörehunäytteiden D arvo oli keskimäärin 677, raakavalkuainen 147 g/kgka ja syönti-indeksi 106. Kolmannen sadon D arvo ja raakavalkuainen olivat korkeimmat, keskimäärin D arvo 703 ja raakavalkuainen 160 g/kgka. Sadon kuitupitoisuus oli korkein ensimmäisessä sadossa, 564 g/kgka ja selvästi matalin kolmannessa sadossa, 485 g/kgka. Kuivimpana korjattiin toinen säilörehusato, kuiva-aine valmiissa toisen sadon säilörehussa keskimäärin 385 g/kg.

Keskisuomalaiset tuotosseurantatilat ottivat keskimäärin 7,1 säilörehunäytettä karjaa kohden. Koko maassa näytteitä otettiin keskimäärin 8,4 kappaletta karjaa kohden. Korkeimpien keskituotosten karjat seuraavat säilörehun rehuarvoa aktiivisimmin. Yli 10 000 kg:n keskituotoksen keskisuomalaiset karjat ottivat keskimäärin 11,3 rehunäytettä ja alle 8000 kg:n keskituotoksen karjat keskimäärin 1,4 näytettä vuoden aikana.

Ruokinnan ohjaus optimoi tulosta

Ruokinnan optimoinnissa ja suunnittelussa tavoitellaan mahdollisimman suurta maitotuoton ja rehukustannuksen erotusta. Seurantalaskelmalla varmistetaan, miten karja vastaa ruokintaan eli onko ravinnontarpeet täyttyneet ja miten lehmät lypsävät ja mikä on toteutunut maitotuoton ja rehukustannuksen erotus.

Ruokinnan ohjausta eli ruokinnan suunnittelua, seurantaa, analysointia ja ongelmien ratkaisua tehtiin 132 maitotilalle. Ruokinnan seurantalaskelmien mukaan lypsyssä olevien lehmien keskimääräinen maitotuoton ja rehukustannuksen erotus oli 9,9 €/lehmä/pv. Maidon hinnan nousun ja ruokinnan tarkentumisen seurauksena erotus kasvoi 0,4 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Ostorehukustannus nousi vuodesta 2021 3,2 snt/l ja oli 11,7 snt/l vuonna 2022. Väkirehujen osuus laski 2 % -yksikköä ja oli keskimäärin 45 % rehujen kuiva-aineesta.

Kasvinviljely- ja tukineuvonta maitotiloille

Viljelysuunnitelma laadittiin 128 maitotilalle vuonna 2022 ja kasvinsuojeluruisku testattiin 17 maitotilalliselta. Tukineuvontaa ja tukihakemusten täyttöä tehtiin 174 maitotilalle.

Tilitoimisto- ja muut talousneuvontapalvelut maitotiloille

Kirjanpitoa, veroneuvontaa, veroilmoitusten täyttöä tai palkanmaksupalveluja toteutettiin 72 maitotilalle. Liiketoiminnan johtamisen palveluita 19 ja muita talouspalveluita 17 maitotilalle.

Neuvo-palvelut maitotiloille

Neuvo-palveluja tehtiin yhteensä 120 maitotilalle. Eniten toteutettiin ”maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyky” -toimenpiteen palveluita (72 tilalle) ja tuotantoeläimet osion palveluita, 60 maitotilalle mm. valmistauduttaessa vuoden 2023 alusta uudistuneeseen hyvinvointikorvaukseen. Ympäristöön tai kasvinsuojeluun kohdistuvia Neuvo-palveluja tehtiin 36 tilalle ja luomuun liittyviä 7 maitotilalle.

Lihantuotanto Keski-Suomessa

Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2022 Keski-Suomen ELY-keskuksen mukaisella alueella 4,1 miljoonaa kiloa mikä on 4,9 % koko maan naudanlihan tuotannosta. Naudanlihantuotantomäärä väheni maakunnassa 0,96% prosenttia edellisvuodesta. Emolehmiä oli 169 tilalla.

Sianlihan tuotanto maakunnassa oli 0,73 miljoonaa kiloa, mikä on noin 0,4% koko maan sianlihan tuotannosta (170,43 milj.kg). Tuotanto aleni vajaan prosentin koko maassa. Sikoja oli 14 tilalla Keski-Suomessa.

Lampaanlihaa tuotetaan maakunnassa noin 0,08 miljoonaa kiloa, mikä on noin 6,5% koko maan lampaanlihan tuotannosta. Koko maan tuotanto on yhteensä noin 1,23 miljoonaa kiloa. Lampaita oli 67 keskisuomalaisella tilalla.

Palvelut lihatiloille vuonna 2022

Pääasiallisin neuvonnan muoto lihatiloille on ollut tukineuvonta 109 tilalle, näistä 94 tilalla oli lihanautoja. Viljelysuunnittelua tai lohkokirjanpitoa tehtiin 79 lihatilalle, Neuvo-palveluita 65 lihatilalle ja tilitoimistopalveluita 48 lihatilalle. Ruokinnan suunnittelua tehtiin yhteensä 63 tilalle, joilla oli sonneja kasvatuksessa. Pääosa näistä oli maidontuotannon yhteydessä kasvatettavia sonneja tai härkiä. Varsinaisia emolehmä- tai lihanaudankasvatustiloja näistä oli 14 kpl.

Lammasneuvonnan Keski-Suomeen hoitaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Vuonna 2022 lampaiden tuotosseurannassa oli 25 keskisuomalaista lammastilaa. Näillä oli keskimäärin 73,9 tuotosuuhta tilaa kohden.

Yritys- ja Tilipalvelut

Keskisuomalaisille maatiloille on haastavaa pysyä maatalouden rakennekehityksen edellyttämässä maataloustoiminnan kehittämistahdissa. Maatalous- ja puutarhayritysten määrä on vähentynyt noin 18,2% vuodesta 2010 vuoteen 2022 mennessä. Luonnonvarakeskuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuonna 2021 yhteensä 2435 maatilaa.

Keski-Suomen maataloudelle keskeisten lypsykarjatilojen määrä on samaan aikaan vähentynyt 55,5%. ”Muun kasvinviljelyn” päätuotantosuunnakseen ilmoittamien tilojen määrä on 56% koko tilamäärästä. Merkittävä osa keskisuomalaisista pelloista on reservissä.

ProAgria Keski-Suomi yrityspalvelut 2022

Investointitukien haku painottui vuonna 2022 pienimuotoisiin peruskorjaus- ja täydennysinvestointeihin. Joukossa oli myös keskisuomalaisittain merkittäviä investointihankkeita. Vaativat myöntämisperusteet karsivat erityisesti kasvinviljelytilojen hakemismahdollisuuksia. Keski-Suomen Ely-keskus myönsi maatalouden investointitukia Keski-Suomessa vuonna 2022 kaikkiaan 70 hankkeelle. Koko maassa investointitukia myönnettiin yhteensä 2278 hankkeelle. ProAgria Keski-Suomen avustava rooli on merkittävä keskisuomalaisten viljelijöiden hakiessa investointitukea hankkeilleen.

Neuvo-tuen käyttö maatiloilla tehtäviin suunnitelmiin on lisääntynyt merkittävästi. Erilaisia alustavia kehittämissuunnitelmia Neuvo-tulella tehtiin vuonna 2022 runsaan yhden henkilötyövuoden verran.

Suhdannenäkymien arvioidaan kiihdyttävän maatalouden rakenteellista muutosta. Kiinnostusta osakeyhtiömuotoiseen maatalouteen ei Keski-Suomessa ole ollut yhtä runsaasti kuin naapurimaakuntien alueella. Julkisen investointirahoituksen ja sukupolvenvaihdosten rahoituksen rooli on rakenteen kehittämisen kannalta ratkaisevaa.

Taloudellinen tilanne on tiukka varsin monella keskisuomalaisella tilalla. Maatalouden tukijärjestelmän muutokset ja tukien maksatusaikataulut heiluttavat keskisuomalaisten maatilojen maksuvalmiutta sekä taloudellista tulosta.

Eu-tukineuvonnan merkitys on viime vuosina tasaisesti kasvanut. Hakujärjestelmän sähköistäminen ei ole vähentänyt neuvonnan tarvetta.

Suhdanteista huolimatta maaseutuyrittämisen rooli on Keski-Suomessa merkittävä. Vähintään kolmasosalla keskisuomalaisista maatiloista harjoitetaan jo nyt muuta yritystoimintaa maa- ja metsätalouden rinnalla. Yleisimpiä ovat koneurakointi, hevostalous, erikoiskasvien viljely, matkailu ja polttopuiden teko. Joka kymmenes maatila harkitsee aloittavansa muuta yritystoimintaa maa- ja metsätalouden ohessa.

Sukupolvenvaihdossuunnittelua tehtiin noin 25 tilalla tai maaseutuyrityksessä. Yhteistyökumppaneiden merkitys on erityisen suuri maatilojen sukupolvenvaihdosten onnistumisessa.

Maatalouden kannattavuuskirjanpidossa oli vuonna 2022 mukana vajaat 30 keskisuomalaista maatilaa.

ProAgria Keski-Suomi Tilipalvelut

Tilipalvelut on ProAgrioiden yhteinen palvelu, joka yhdistää talouden luvut, tuotannon kehittämisen ja asiantuntijoiden tuen. ProAgria Tilipalvelujen erikoisosaamista on maa- ja metsätalousyrittäjille tarjottavat kokonaispalvelut. Palveluina ovat maa- ja metsätalouden kirjanpito, välitilinpäätös, tilipäätös, veromäärän laskenta, veroehdotuksen tarkastaminen sekä sen täydennys, verotuspäätöksen tarkastaminen ja palkanlaskenta.

Asiakkaita ProAgria Keski-Suomen Tilipalveluilla oli vuonna 2022 noin 400 kpl.

Olennaista on, että kirjanpidon ja verotuksen ammattilaisten rinnalla ovat tuotannon osaajat, jolloin taloudesta saatavista tunnusluvista päästään käytännön tekemiseen.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

Johtokunta 2022

• puheenjohtaja maa- ja metsätalousyrittäjä Luotola Pirjo, Saarijärvi
• varapuheenjohtaja maatilayrittäjä Hautamäki Hanna, Petäjävesi
• jäsen ammatinopettaja, eläkeläinen Pitkäjärvi Marja-Leena, Jyväskylä
• jäsen emäntä Merisalo Tuula, Jämsä
• jäsen kokki Kautto Marja, Äänekoski
• jäsen maanviljelijä Lahtinen Tiina, Viitasaari
• jäsen emäntä Nukarinen Riitta, Laukaa
• sihteeri toiminnanjohtaja Kivimäki Eeva-Liisa, Jyväskylä

Toimihenkilöt 2022

• toiminnanjohtaja Kivimäki Eeva-Liisa
• elintarvike- ja yritysasiantuntija Pummila Mirja
• maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Salonen Paula
• hankevetäjä, luonnontuoteasiantuntija Rintoo Anni
• hankevetäjä, puutarha-asiantuntija Peräinen Riitta (alkaen 21.02.2022)

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten jäsenet ja yhdistykset

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten jäsenmäärä oli toimintavuonna 602 henkilöä ja jäsenyhdistyksiä oli 42. Vuosi 2022 oli Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten 88. toimintavuosi.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset toimivat rekisteröimättömänä yhdistyksenä osana ProAgria Keski-Suomea.

Toimintaan osallistuvien henkilöiden ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten määrä

Piirikeskuksen toimintaan osallistui toimintavuonna 2022 noin 14 000 henkilöä. Tieto perustuu toiminnanohjausjärjestelmään tehtyihin kirjauksiin. Näistä messuilla ja tapahtumissa kohdattiin n. 4200 henkilöä. Vapaaehtoisia oli mukana toiminnassa 350. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten johtokunta kokoontui kolme kertaa vuodessa.

Koronapandemian osin väistyttyä vuotta 2022 hallitsi uudet haasteet. Ukrainan sota ja sen takia kiihtyvä inflaatio sekä energiakriisi. Pystyimme tarjoamaan jo osan palveluistamme fyysisesti paikan päällä. Edelleen moni koulutus, neuvontatilaisuus ja kokous järjestettiin digitaalisesti. Asiakkaat ovat löytäneet hyvin sähköiset palvelumme, ja sitä kautta saimme myös uusia asiakkaita. Näkyvyytemme sosiaalisessa mediassa oli hyvä.

Kohderyhmän tavoittamisessa onnistuttiin tähän haastavaan aikaan suhteutettuna hyvin. Sekä piirikeskuksen, että yhdistysten tapahtumat keräsivät hyvin osallistujia ja niistä on saatu hyvää palautetta. Palveluja ja toimintaa suunnattiin kysynnän ja jäsenten sekä asiakkaitten toiveiden mukaan. Palautetta kerättiin tapahtumissa paikan päällä, Webropol-kyselyillä ja kontaktoimalla asiakkaita suoraan. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin palautteen saamiseksi mm. aktiivisuuden seurannan avulla.

Järjestön hallinto koostuu kohderyhmän edustajista. He ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä tuovat viestiä kentältä. Yhdistyksiä tiedotetaan ja ohjataan omien toimintasuunnitelmiensa kokoamisessa mm. yhdistyskirjein, sähköpostein ja verkon kanavia hyödyntäen. Yhdistyksiä kannustetaan toteuttamaan järjestön yhteisen toimintasuunnitelman toimenpiteitä ja innostamaan niiden toteutukseen myös alueensa muita toimijoita.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnan keskeisiä sidosryhmiä ovat Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, MTK-Keski-Suomi, Suomen Metsäkeskus, Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry, Keski-Suomen yrittäjänaiset, Keski-Suomen Martat, Keski-Suomen Kylät, Maaseudun Sivistysliitto ja alueen yhdistykset. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi yhteisten kampanjoiden, hankkeiden ja hankesuunnittelun merkeissä.

Toiminta ja tulokset

Maa- ja kotitalousnaisten järjetön toiminnan avaintulosalueita ovat ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta, maiseman- ja luonnonhoidon palvelut, yrityspalvelut ja järjestötoiminta. Toiminnassamme huomioimme kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjumisen sekä siihen sopeutumisen. Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin.

Strategiakauden 2021–2025 toiminta Maa- ja kotitalousnaisilla painottuu neljään teemaan, joiden alla toteutamme erilaisia toimenpiteitä. Teemat ovat: Suomalaisen ruoan sankaritarinat, ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja Suomi kutsuu kylään.

Vuosi 2022 oli Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisilla toiminnallisesti hyvä. Kotipuutarhaneuvonta oli toivottu lisä palveluihin. Haasteita talouteen aiheutti maailman tilanteen epävakaudesta johtunut kustannusten nousu.

Suomalaisen ruuan sankaritarinat

Suomalaisen ruoan sankaritarinat -teemalla tuotiin esille suomalaista ruokakulttuuria ruokineen, tapahtumineen ja alueellisine vetonauloineen sekä nostettiin esille suomalaisia ruoantekijöitä, tuottajia ja yrittäjiä.

Maistuva maaseutuyritys on yrityksille vuosittain annettava tunnustuspalkinto, jonka Maa- ja kotitalousnaiset lanseerasi Suomi 100 -juhlavuonna. Maakunnittain myönnettävällä palkinnolla nostetaan esille maaseudun upeita makuja, raaka-aineita, ruokayrityksiä ja ruoka-aarteita. Keski-Suomessa suuri yleisö sai esittää ehdokkaita tunnustuksen saajaksi ja sitten asiantuntijaraati valitsi tunnustuksen saajan. Yhteistyökumppaneina valintaa tekemässä olivat MTK Keski-Suomi ja Keski-Suomen yrittäjänaiset. Keski-Suomen tunnustuksen sai Crenoco / Nordic for you ja kunniamaininnan sai Kievari Rantapirtti. Kaikkien alueiden Maistuva maaseutuyritys -tunnustuspalkinnot jaettiin Farmari-messuilla Mikkelissä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana toteutettiin työpajoja lapsille sekä ruokakursseja ja etäluentoja. Kasvisaarre- ja Hevietsivä tapahtumia toteutettiin Kuohun koululla Jyväskylässä, Kaipolan koululla Jämsässä, Kuhaniemen koululla Laukaassa ja Haapamäen koululla Keuruulla. Toukokuussa kalankäsittelyä opastettiin valtakunnallisessa kalastuspäivässä Jyväskylässä. Uuraisten yläkoulun kasiluokkalaisille järjestettiin sieniretki ja maahanmuuttajataustaisille lapsille piparityöpaja Jyväskylän Voionmaan koulussa. Näissä tapahtumissa osallistujia oli 897. Näiden lisäksi ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä koulutuksia- ja luentoja pidettiin kymmenen kertaa, aiheina oli kasvisruoka, villiyrtit (viisi kertaa), iloa ruoasta, kotivara, järkevä ostaminen ja lähiruoka. Osallistujia koulutuksissa ja luennoilla oli 172.

Wemmi-syysmarkkinoilla piirikeskuksella oli perinteinen puuro- ja kahvilateltta. Tapahtuman toteutuksessa oli mukana järjestön talkoolaisia Jämsän, Laukaan, Saarijärven, Petäjäveden ja Jyväskylän maa- ja kotitalousnaisista. Puuro- ja lettuannoksia tarjoiltiin n. 2000. Yhdessä talkooväen kanssa piirikeskus toteutti myös lettukahvitarjoilun Jyväskylän kaupungin fysio- ja toimintaterapiapalveluiden henkilöstölle Ladun Majalla sekä kaukolämpökaakaota keitettiin Alva-yhtiöille n. 2400 annosta. Tapahtumien avulla kehitetään talkoolaisten ruokapalveluosaamista.

Loka-marraskuussa vietettiin MKN:n kekriviikkoja, joiden aikana nostettiin suomalaista sadonkorjuujuhlaa esiin monin eri tavoin ja kannustettiin käyttämään sesongin kasviksia ja täysjyväviljaa ruokavaliossa. Keski-Suomessa yhdistykset toteuttivat omia kekritapahtumia ja piirikeskus oli mukana Jyväskylässä Green Care -keskus Könkkölän kekritapahtumassa juuresteemalla, Jyväskylän MKN-yhdistys hoiti tapahtuman kahvipalveluja. Kävijöitä tapahtumassa oli n. 1300.

Harrastamisen Suomen mallin mukaisia ”mini-ruokatreffit” ruokakerhoja toteutui yhteensä 44 kerhoa Laukaan Satavuon koululla, Jyväskylän normaalikoulun alakoululla ja Äänekosken yhtenäiskoululla Suolahdessa. Ruokakerhoissa on koettu paljon oppimisen iloa ja taitojen kehittymistä.

Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelun Valmennuksesta virtaa! -hankkeelle toteutettiin ostopalveluna työpajoja ” Kasviksilla virkeyttä ja terveyttä”- työpaja kolme kertaa ja ”Arkiruokaa suunnitellusti ja taloudellisesti”-työpaja kolme kertaa. Työpajojen osallistujina oli työttömiä työnhakijoita. Työpajat saivat osallistujilta hyvää palautetta ja vastaavan tyyppistä toimintaa toivottiin lisää.

Hygieniaosaamistestejä järjestettiin tilauksesta. Testitilaisuuksia oli 25, testattavia oli 102. Testejä tehtiin myös englannin- sekä selkokielisinä. Elintarvike- ja yritysasiantuntija teki 33 Hyvää Suomesta -yrityksen auditointia, osa auditoinneista toteutettiin etäyhteyden välityksellä. Omavalvonnan- ja hygieenisen toiminnan ohjausta tehtiin yhdelle osuuskunnalle. Neuvo nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -palvelun avulla yritysasiantuntijat tekivät selvityksiä kahdelle maatilalle.

Maa- ja kotitalousnaiset yhteistyökumppaneineen toteuttivat valtakunnallista #nimisuoja2025 – Suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat -hanketta. Hankkeen tavoitteena on edistää uusien suomalaisten nimisuojatuotteiden saamista nimisuojajärjestelmään ja tehdä suomalaisia nimisuojatuotteita tunnetuksi nuorille kuluttajille. Keski-Suomen elintarvike- ja yritysasiantuntija selvitti hankkeessa luonnon mineraalivesien järjestelmää.

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

Tämän teeman tavoitteena on, että eri-ikäiset kuluttajat oppivat toteuttamaan erilaisia arjen ilmastotekoja ja tekemään pieniä sekä suuria tekoja luonnon hyväksi.

Vuoden aikana MKN:n asiantuntijat piirikeskuksissa tuottivat Keskuksen koordinoimana MKN:n kotisivuille ja sosiaaliseen mediaan (Facebook, Instagram, Twitter, TikTok) joka viikko ympäristövinkin #huomisenhyväteko. Vinkit olivat arkisia, pieniä tekoja, joilla on myönteistä seurausta ympäristön hyvinvointiin, maisemaan, luontoon tai ilmastoon. Keski-Suomesta tuotettiin viisi vinkkiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana suunniteltiin keväinen villiyrttireitti 3–4-luokkalaisille. Reitillä tutustutaan villiyrtteihin ja tutkitaan metsää eri aistien avulla. Koottiin materiaali, joka sisältää rastitaulut, tehtävälomakkeen, toiminnallisia tehtäviä sekä lapsille jaettavan, kotiin vietävän villiyrttimonisteen. Opeteltavat lajit ovat turvallisia, yleisiä ja helposti tunnistettavia. Reitin tavoitteena on lisätä lasten (ja perheiden) villiyrttitietämystä ja rohkaista heitä turvallisten villiyrttien käyttöön. Villiyrttireittiä testattiin toukokuussa Keuruulla Pohjoislahden koulun 3-luokkalaisten kanssa. Paikalla oli 14 oppilasta ja opettaja, jotka innostuivat aiheesta kovasti. Materiaali on viety Mappa-materiaalipankkiin, jossa se on vapaasti käytettävissä. Reitti voidaan jatkossa toteuttaa joko niin, että piirikeskuksen asiantuntijat tulevat koululle pitämään oppitunnit tai opettaja voi ladata materiaalin Mapasta ja pitää sen itse.

Laukaassa Tupaswillan perinnepäivillä esiteltiin koululaisille (n. 400) ruokahävikkipöytää ja ruokahukkamaskottikin oli paikalla. Koululaiset olivat kiinnostuneita pöydän sisällöstä ja lupautuivat jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota omaan ruokahävikkiin. Opettajille annettiin ruokahävikkimateriaalia, joita he voivat hyödyntää myöhemminkin opetuksessa. Tapahtuma oli seuraavana päivänä avoimena suurelle yleisölle ja silloin osastolla vieraili n. 500 henkilöä. Tapahtuman toteuttamisessa avustivat Laukaan ja Jyväskylän maa- ja kotitalousnaiset.

Wemmi-syysmarkkinoilla oli Kuluttajaliiton Hävikkiforum-hankkeelle toteuttamamme hävikkimessutapahtuma, jossa oli esillä hävikkipöytä, hävikkitietoutta, smoothiemaistiainen ja ruokahukkamaskotti. Tapahtuma kiinnosti hyvin yleisöä, maistiaisia tarjoiltiin n. 150 annosta. Ylen toimittaja tuli haastattelemaan ruokahävikistä ja uutisoi tapahtumasta verkkouutisissa.

Yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken, Kotitalousopettajien liiton ja Suomen luokanopettajien kanssa tehdyssä hankkeessa Älä ruoki hukkaa – perusopetuksen oppilaat vaikuttajina ruokahävikin vähentämiseksi kotitalouksissa tuotettiin ympäristöopin ja kotitalouden opetukseen työkalupakit ruokahävikin opettamiseen ja projektivinkkejä, joiden avulla oppilaat voivat vaikuttaa ruokahävikin vähentymiseen kotitalouksissa. Keski-Suomen ruoka-asiantuntijat olivat mukana työkalupakin kehittämisessä ja tekemisessä sekä jalkauttivat hävikkiasiaa Viitaniemen koulussa Jyväskylässä ja Kaipolan koulussa Jämsässä.

Piirikeskukseen palkattiin puutarha-asiantuntija helmikuussa 2022. Hän piti etäyhteyden välityksellä kotipuutarhaluentosarjan sekä piti aiheeseen liittyviä luentoja ostopalveluina. Näille luennoille osallistui 236 henkilöä.

Kotitarveviljelyn kehittäminen – hankkeessa 1.2.2022 – 30.9.2023 edistettiin kotitarveviljelyn ja kotipuutarhan kasvisten monipuolisen käytön tietämystä luentojen, työpajojen ja infojen avulla. Hanketta rahoittaa JyväsRiihi Leader-ryhmä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanketta toteutetaan JyväsRiihen toiminta-alueella: Laukaa, Muurame, Uurainen ja Jyväskylän maaseutualueet. Vuoden aikana hankkeen tilaisuuksissa oli 116 osallistujaa, lisäksi hanke-esittelyt ja infot tavoittivat noin 700 kuulijaa. Kotipuutarhaan liittyvät asiat kiinnostavat edelleen kovasti.

Luonnontuotteet pakettiin -yritysryhmähanke 1.5.2021 - 30.6.2022. Hankkeen rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta. Luonnontuotteet pakettiin -yritysryhmähankkeessa koottiin luonnontuotealan yrittäjien yhteisiä tarpeita vastaavia menetelmiä ja autettiin lisäksi kutakin osallistujayritystä yrityskohtaisissa kehittämistoimenpiteissä. Yritysten yhteiset toimenpiteet pitivät sisällään koulutuksia liittyen markkinointiin, myyntiin, esiintymiseen, tuotteistamiseen ja palvelumuotoiluun. Yrityskohtaiset toimenpiteet räätälöitiin yritysten tarpeiden mukaan. Yritysryhmähankkeessa oli mukana neljä luonnontuotealan yritystä. Yrittäjät olivat tyytyväisiä hankkeeseen ja sen hyvään toteutukseen. Saatu palaute oli positiivista ja kiittävää.

Luonnontuotteiden hankintaketjut kuntoon -hanke 1.3.2022 – 31.12.2023. Hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta. Luonnontuotteiden hankintaketjut kuntoon -hankkeen tavoitteena on viedä luonnontuotealaa eteenpäin Keski-Suomessa, edistää alan kasvua ja kehitystä sekä tuoda uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia alan toimintaan maakunnassa. Hankkeen avulla kootaan ja kehitetään luonnontuotealan hankintaketjuja maakunnassa. Yhteistyökumppanina hankkeessa on Suomen Metsäkeskus. Hankkeessa järjestettyihin infotilaisuuksiin ja opintomatkoille osallistui 140 henkilöä.

Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hanke 1.7.2021-31.1.2024. Hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta. Osatoteuttajana tuensiirrolla on MTK Keski-Suomi.

Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hankkeessa nostetaan esille keskisuomalaisten viljelijöiden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja mm. webinaarien, podcastien ja case-esimerkkien avulla. Hankkeen kolmessa webinaarissa oli yli 200 kuulijaa ja tallenteita on katsottu YouTubesta yli 500 kertaa. Blogikirjoituksia ProAgrian Ilmasto muutoksessa -blogisarjassa ja Podcasteja on julkaistu molempia kuusi. Maaperähavaintopäivä pidettiin paikan päällä Viitasaarella syyskuussa.

Monimuotoinen luonto
Monimuotoinen luonto -teemalla tuodaan esille luonnon monimuotoisuuden merkitystä, selvitetään monimuotoisuuden tilaa tutkimuksella ja kartoituksilla sekä edistetään hoitosuunnitelmilla ja -toimenpiteillä yhdessä maanomistajien, kuntien ja kaupunkien, yhdistysten ja yritysten kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemia niityt ja maisemapellot -lumoinfoja pidettiin kolme: Muuramen kunnan, Jämsän seurakunnan ja Pihtipudas-Viitasaari alueen aluearkkitehdin kanssa.

Piirikeskuksesta osallistuttiin valtakunnalliseen kampanjaan luonnon monimuotoisuustietoisuuden lisäämiseksi teemalla ”laidunnus”. Maisema-asiantuntija oli kampanjan suunnittelutyöryhmässä, osallistui laiduneläinaiheisen kuvakollaasin toteuttamiseen ja oli mukana toteuttamassa laidunnukseen liittyvää keskusteluryhmää osana SITRA:n Luontodialogia 9.3.2022.

Maisema-asiantuntija oli mukana maiseman sometiimissä ja julkaisi vuoden 2022 aikana maisemaan liittyviä juttuja valtakunnallisilla MKN sometileillä.

NEUVO-ympäristökohteiden kartoituksia maatiloille tehtiin 31 kpl ja ympäristösopimussuunnitelmia tiloille 5 kpl. Ostopalveluina toteutettiin Jämsän kaupungille avaimet käteen -periaatteella hoitosuunnitelma vieraslajien torjumiseen kaupunkialuelaidunnuksella. Muuramen kunnalle toteutettiin kaupungin alueella olevan Suuruspään laitumen hoitosuunnitelma, jonka rahoitus tuli HELMI-ohjelmasta. Piirikeskus on ollut Saarikkaan kyläyhdistyksen Puuta vai muuta -hankkeen yhteistyötahona, hankkeelle on tehty maisemasuunnittelun opastusta ja ollaan oltu mukana infotilaisuuksissa.

Suomi kutsuu kylään
Suomi kutsuu kylään -teemalla tehdään työtä maaseudun, maakuntien ja paikallisten yritysten vetovoimaisuuden eteen sekä lisätään yleistä tietoisuutta kulttuuriympäristön arvoista ja mahdollisuuksista, arvokkaista maisema-alueista sekä paikallisesta kulttuuriperinnöstä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta käytettiin ”Ilon kesäillan” järjestämiseksi. Tapahtuma pidettiin Saarijärvellä Luotolan tilalla. Tilalle kutsuttiin lähialueen elintarvike- ja käsityöyrittäjiä myymään tuotteitaan sekä muusikoita esiintymään. Idylli-hanke (MSL ja Keski-Suomen Kylät) oli esittelemässä biohiiletystä sekä Sydämen asialla –hanke (Keski-Suomen Sydänpiiri ja JAMK) tekemässä terveysmittauksia. Esillä oli myös kaikki MKN toimialat. Osallistujilla oli mahdollisuus saunoa ja nauttia lähiruokaa Saarijärvi-menun resepteillä valmistettuna. Paikalle saapui lähes viisikymmentä kiinnostunutta. Paikallisen yrittäjyyden, ruoan ja kulttuurin esille tuonti sai paljon kiitosta ja vastaavia tapahtumia toivottiin olevan jatkossakin.

Piirikeskus osallistui aktiivisesti Lähiruokapäivän 10.9. tiedotukseen. Yrityksiä kannustettiin pitämään avointen ovien tapahtumia tai osallistumaan yhteisiin tapahtumiin omilla tuotteillaan. Piirikeskuksen asiantuntijat osallistuivat yhdessä ProAgria Keski-Suomen asiantuntijoiden kanssa Biotalouskampuspäivään Biotalousinstituutissa Saarijärvellä. Esillä oli eri neuvonta-alat, satokauden tuotteita ja sieninäyttely. Kävijät olivat erityisen kiinnostuneita ruokasienistä, niiden tunnistamisesta ja käytöstä.

Keskitien säätiön rahoituksella pidettiin Kulttuuriympäristö -työpajoja peruskoulujen 5–6 luokkalaisille 10 kpl eri puolilla maakuntaa. Työpajoihin osallistui yhteensä 155 oppilasta. Tavoitteena työpajoissa oli, että oppilas oppii ymmärtämään mitä kulttuuriympäristöt ovat sekä miten ja miksi maisemat muuttuvat. Tehtävien kautta havainnoitiin ympäristössä tapahtuneita muutoksia, ihmisen toiminnan jälkiä sekä hahmotettiin maiseman kerroksellisuutta.

Kansainvälisen maisemapäivän kunniaksi järjestettiin maisemakävely 20.10. Himmaanmäen näkötornilla Keuruun Riihossa. Tapahtuman rahoitti Ympäristöministeriö ja se toteutettiin yhdessä Haapamäen maa- ja kotitalousseuran kanssa. Osallistujia kävelyllä oli 22.

Opinto- ja virkistysmatkoja tehtiin kaksi: Puutarhamatka Tukholmaan 1.–3.5. ja Tallinnan joulutorimatka 25.–27.11. Molemmilla matkoilla oli n. 30 osallistujaa ja palaute matkoista oli oikein hyvää.

Viestintä ja koulutus

Piirikeskuksen asiantuntijat ovat osallistuneet Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen tarjoamiin koulutuksiin ja ajankohtaiskatsauksiin sekä etäyhteydellä pidettäviin että paikan päällä maisemasiantuntijoiden (24.8.) ja ruoka-asiantuntijoiden (4.10.) koulutuspäiviin. Toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat kokoontuivat kesäkuussa johdon strategia -seminaariin Hämeenlinnassa. Näiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön tukea on käytetty henkilöstön muuhun kouluttautumiseen, toiminnan ja yhteistyön kehittämiseen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Luonnontuoteasiantuntija osallistui Luonnontuotealan täydennyskoulutukseen (10 op), kohderyhmänä ovat erityisesti luonnontuotealan ammatillisen koulutuksen parissa toimivat opettajat ja kouluttajat koko Suomessa. Koulutuksen järjesti Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti yhteistyökumppaneineen.

Toimihenkilöiden digitaalisia valmiuksia on kehitetty edelleen vuoden aikana ja työkaluja on opeteltu käyttämään, uutena Canva graafisen suunnittelun työkalu. Myös MKN ja ProAgrian nettisivujen uudistus on vienyt asiantuntijoiden aikaa, vaikka päävastuu onkin keskusjärjestöillä. Tapahtumien hallintaa varten on otettu käyttöön Eventilla-työkalu.

Piirikeskuksen henkilöstö teki aktiivisesti oman järjestön kehittämistyötä sekä alueellista maakunnan kehittämistyötä. Toiminnanjohtaja osallistui mm. Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen koordinoimiin ruokaneuvonnan sekä talouden ja hallinnon kehittämisryhmiin. Toiminnanjohtaja kutsuttiin myös mukaan Keski-Suomen ruokaverkosto -yhteistyöhankkeen (Jamk) ylläpitämään Keski-Suomen Ruokafoorumiin. Yhteisellä foorumilla kootaan yhteen alan ja sen rajapintojen toimijat Keski-Suomen alueella ja pyritään avoimen vuoropuhelun avulla vahvistamaan maakunnallista yhteistyötä ja suuntaamaan toimintaa entistä vahvemmin kohti kestävyyttä ja menestystä.

Maisema-asiantuntijan vastuulla oli mm. osallistuminen Maakunnallinen kulttuuriympäristö -työryhmään (MAKU-ryhmä) ja HELMI-ohjelman yhteistyöryhmään. Piirikeskuksesta osallistuttiin myös Keski- Suomen Vuoden kylä -raatiin, Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunnan ja Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n toimintaan.

Toimihenkilöt viestivät osana työtehtäviään järjestön tapahtumista, toiminnasta ja asiantuntijapalveluista. Kuukausittain laadittiin viestintä- ja somekalenteri, josta ilmeni aiheet, vastuut ja viestintäkanavat. Kalenterin avulla viestinnästä tuli suunnitelmallisempaa ja kaikki toimialat huomioivaa.

Toiminnasta tiedotettiin yhdistyskirjeillä (2 kpl vuosi), sähköisillä uutiskirjeillä sekä sähköpostitse, verkkosivuilla, Facebookissa ja Instagramissa. Myös YouTube-kanava oli käytössä ja sinne koottiin mm. etätilaisuuksien tallenteita. Somekanaviin saatiin uusia seuraajia ja tykkääjiä. Koti ja maaseutu -lehteä ja MKN välitystuotteita markkinoitiin aktiivisesti.

Keski-Suomen Vuoden maa- ja kotitalousnainen 2022 oli Helena Tamminen-Niemelä, Haapamäen maa- ja kotitalousseurasta Keuruulta. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten edustajakokous pidettiin lokakuussa samana päivänä kuin ProAgria Keski-Suomi ry:n vuosikokous 29.10.22. Kokousesitelmän piti yhteysjohtaja Pekka Äänismaa Metsäkeskuksesta aiheesta "Metsän monet mahdollisuudet".

Yhdistyksiä opastettiin jäsenrekisteriohjelma Sensen käyttöön. Piirikeskuksen toiminnanjohtaja vastasi myös ProAgria Keski-Suomen järjestöasioista. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten varapuheenjohtaja Hanna Hautamäki valittiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n hallitukseen marraskuun varsinaisessa kokouksessa.

Hankkeet

Piirikeskuksemme on ollut vastuullisena toteuttajana seuraavissa hankkeissa:

Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hanke (1.7.2021-31.1.2024), yhteistyössä ProAgria Keski-Suomen ja MTK Keski-Suomen kanssa. Rahoittajana Keski-Suomen ELY-keskus EU:n Maaseuturahastosta.

Luonnontuotteet pakettiin -yritysryhmähanke (1.5.2021 - 30.6.2022). Rahoittajana Keski-Suomen ELY-keskus EU:n Maaseuturahastosta.

Luonnontuotteiden hankintaketjut kuntoon -hanke (1.3.2022 – 31.12.2023). Rahoittajana Keski-Suomen ELY-keskus EU:n Maaseuturahastosta. Yhteistyökumppanina hankkeessa on Suomen Metsäkeskus.

Kotitarveviljelyn kehittäminen -hanke (1.2.2022 – 30.9.2023). Hanketta rahoittaa JyväsRiihi Leader-ryhmä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Piirikeskus yhteistyötahona

Puuta vai muuta -hanke 1.4. – 31.12.2021 (jatkoaikaa 31.4.2022), Saarikkaan kyläyhdistys. Hanketta rahoitti Viisari Leader-ryhmä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Talousluvut 2022