Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset 2021

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

Johtokunta 2021

• puheenjohtaja maa- ja metsätalousyrittäjä Luotola Pirjo, Saarijärvi
• varapuheenjohtaja maatilayrittäjä Hautamäki Hanna, Petäjävesi
• jäsen yhteisöpedagogi (AMK)/metsätilallinen Härkönen Pirjo, Jyväskylä
• jäsen emäntä Merisalo Tuula, Jämsä
• jäsen maaseutuyrittäjä Peuhkurinen Nanne, Äänekoski jäsen maaseutuyrittäjä, lähihoitaja Luomala-Koivisto Heidi, Joutsa
• jäsen maa- ja metsätalousyrittäjä Vesterinen Leena, Laukaa
• sihteeri toiminnanjohtaja Kivimäki Eeva-Liisa, Jyväskylä

Toimihenkilöt 2021

• toiminnanjohtaja Kivimäki Eeva-Liisa
• elintarvike- ja yritysasiantuntija Pummila Mirja
• maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Salonen Paula
• hankevetäjä, luonnontuoteasiantuntija Rintoo Anni

Toimintaan osallistuvien henkilöiden ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten määrä

Piirikeskuksen toimintaan osallistui toimintavuonna 2021 noin 7000 henkilöä. Tieto perustuu toiminnanohjausjärjestelmään tehtyihin kirjauksiin. Näistä messuilla ja tapahtumissa kohdattiin n. 2000 henkilöä. Vapaaehtoisia oli mukana toiminnassa 450.

Koronatilanteen takia vuonna 2021 toimittiin edelleen pääsääntöisesti digitaalisten palveluiden välityksellä. Digitaitoista kohderyhmää tavoitettiin hyvin laajalla alueella. Erityisesti kotipuutarha harrastajille suunnatut etäluennot olivat suosittuja. Kasvokkain pystyttiin toteuttamaan joitakin ruokakursseja ja työpajoja sekä ruokakerhoja alakouluissa. Näkyvyytemme sosiaalisessa mediassa oli hyvä.

Toiminta ja tulokset teemoittain

Vuosi 2021 aloitti Maa- ja kotitalousnaisten uuden strategiakauden, järjestön vision mukaan ”Rakennamme mahdollisuuksien Suomea, jonka hyvinvoinnista hyötyvät myös tulevat sukupolvet”. Toiminta-ajatus on: ”Toiminnallamme rakennamme kestävää, osaavaa ja osallistavaa yhteiskuntaa. Tarkastelemme asioita suomalaisen maaseudun näkökulmasta kaupunkeja unohtamatta”. Uudessa strategiassa toiminnassa siirryttiin neuvonta-ala kohtaisesta jaottelusta eri neuvonta-alat yhdistäviksi teemoiksi.

Kokonaisuudessaan vuosi 2021 oli taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvä Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnassa. Etätyö, palveluiden tuottaminen etänä sekä neuvonta-alojen välinen yhteistyö sujui hyvin.

Suomalaisen ruuan sankaritarinat

Suomalaisen ruoan sankaritarinat teemalla tuotiin esille suomalaista ruokakulttuuria ruokineen, tapahtumineen ja alueellisine vetonauloineen sekä nostamaan esille suomalaisia ruoantekijöitä, tuottajia ja yrittäjiä.

MKN Ruokaneuvot kokosi opetus- ja kulttuuriministeriön tukemalla työllä yhteen lähes 80 paikallista perinneherkkua eri puolilta Suomea. Digitaalisen keittokirjan sisältä löytyy reseptejä, mutta myös tarinoita niiden takaa. Kirja on vapaasti luettavissa Maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta. Keski-Suomen keittokirjaan päätyivät: talkkunahyve (hämmästyshuttu), varpupaisti, muikkutirri, maitoperu ja nosterieska.

Harrastamisen Suomen mallin mukaisia ”mini-ruokatreffit” ruokakerhoja toteutui keväällä yhteensä 24 kerhoa Laukaa Satavuon koululla ja Äänekosken Suolahden yhtenäiskoululla. Syksyllä kerhot jatkuivat Satavuon koululla ja uudeksi kerhopaikaksi tuli Jyväskylän normaalikoulun alakoulu. Näissä asiantuntija opasti lapsia 20 kerhokertaa.

Syyskuussa piirikeskuksella oli perinteinen puuro- ja kahvilateltta Wemmi-syysmarkkinoilla Jyväskylässä. Puuroteltassa oli tarjolla myös talkoolaisten paistamia lettuja sekä kahvia ja kahvileipää. Tapahtuman toteuttamisessa oli mukana Laukaan, Saarijärven, Petäjäveden ja Jyväskylän maa- ja kotitalousnaisia. Tapahtumassa vieraili arvioilta yli 2o 000 kävijää, joista noin 2500 vieraili MKN-teltalla. Tapahtumien avulla kehitetään järjestöväen ruokapalveluosaamista.

Hygieniaosaamistestejä järjestettiin tilauksesta. Testitilaisuuksia oli 28, testattavia oli 161. Elintarvike- ja yritysasiantuntija teki 24 Hyvää Suomesta -yrityksen auditointia, osa auditoinneista toteutettiin etäyhteyden välityksellä. Luonnontuotteisiin liittyviä hankkeiden ulkopuolisia yrittäjille/poimijoille suunnattuja koulutuksia pidettiin neljä. Näihin osallistui 65 yrittäjää tai asiasta kiinnostunutta. Liiketoimintasuunnitelman ohjausta ja yritysidean arviointia tehtiin kahdelle alavalle toimijalle. Neuvo nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -palvelun avulla yritysasiantuntijat tekivät selvityksiä kuudelle maatilalle.

Maa- ja kotitalousnaiset yhteistyökumppaneineen toteuttivat valtakunnallista #nimisuoja2025 – Suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat -hanketta. Hankkeen tavoitteena on edistää uusien suomalaisten nimisuojatuotteiden saamista nimisuojajärjestelmään ja tehdä suomalaisia nimisuojatuotteita tunnetuksi nuorille kuluttajille. Keski-Suomen elintarvike- ja yritysasiantuntija selvitti hankkeessa luonnon mineraalivesien järjestelmää (natural mineral waters-status).

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

Tämän teeman tavoitteena on, että eri-ikäiset kuluttajat oppivat toteuttamaan erilaisia arjen ilmastotekoja ja tekemään pieniä sekä suuria tekoja luonnon hyväksi. Maa- ja kotitalousnaiset tuottivat someen viikoittain arjen ilmastotekovinkkejä. Keski-Suomesta tuotettiin kuusi ilmastovinkkiä: suosi kauden kasviksia, lieden ja uunin (oikea) käyttö, kävele tai pyöräile, rakenna hyönteishotelli tai perusta niitty, toisen rikkaruoho on toisen herkku ja syö luonnonkalaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana toteutettiin työpajoja lapsille sekä ruokakursseja ja etäluentoja. Hevi-etsivä ja kasvisaarre -tapahtumia pidettiin Laukaassa ja Jämsässä, leivontakokemuksia lapset saivat sämpyläsäpinöissä Leppäveden koululla Laukaassa, piparkakkutyöpajassa perhepuistossa Jyväskylässä sekä kalapäivä toteutettiin Jyväskylän Normaalikoulun yläkoululla. Näissä tapahtumissa osallistujia oli 249. Ruokakoulutuksia paikan päällä pidettiin keväisessä luonnossa kolme, näissä poimittiin ja maisteltiin villiyrttejä. Teamsin välityksellä pidettiin luentoja kasvisten käytöstä ja säilömisestä. Koronan mukanaan tuomat rajoitukset estivät vierailut kouluissa ja päiväkodeissa lähes koko vuoden ja rajoittivat muita kokoontumisia.

Lähiruokaa ja suomalaista ruoantuotantoa käsitteleviä lehtijuttuja tai lausuntoja medialle toteutui viisi, tämän lisäksi kirjoitettiin Kasviproteiinit kiinnostavat kuluttajia -artikkeli Aito maaseutu Keski-Suomessa-julkaisuun, jonka tuotti  Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2-yhteistyöhanke. Hanke koordinoi maakunnan ruokaketjun kehittämistä ja hankkeen kanssa tehtiin aktiivista yhteistyötä vuoden aikana. Keski-Suomesta tuotettiin materiaalia MKN valtakunnallisiin kanaviin: Koti ja maaseutu -lehteen, verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan, kun Mirja Pummila oli mukana MKN ruokaneuvoissa.

Kädet multaan – aktiivisen ruokakansalaisuuden toimintamalli varhaiskasvatukseen, kouluihin ja paikallisyhteisöihin – hanke jatkui vielä marraskuun loppuun 2021. Toimintavuonna hankkeen toteutusta jatkettiin Aittorinteen päiväkodissa Jyväskylässä, Satavuon koululla Laukaassa, Pohjoislahden alakoululla ja Aurinkolinnan päiväkodissa Keuruulla. Kohteissa toteutettiin mm. kasvisaarre-aistiratoja, istutettiin omenapuita, avustettiin maatilavierailujen järjestelyissä ja jaettiin materiaalia ruoan reitistä pellolta pöytään. Toimenpiteisiin osallistui 369 lasta ja 210 aikuista. Jäsenyhdistykset toteuttivat Kädet multaan -tapahtumia Laukaassa, Saarijärvellä ja Leivonmäellä

Pieni pala maaseutua kampanjaan liittyen pidettiin hyönteishotellikurssi Saarijärvellä sekä hoida ja perusta niitty -etäluento toukokuussa, osallistujia luennolla oli 240. Versojen ja itujen kasvatus -etäluento kiinnosti 260 kuulijaa. Kaikkein suosituin etäluennoista oli kasvimaa- ja lavaviljelyn perusteet, siihen osallistui 862 puutarhaharrastajaa. Maksulliseen kotipuutarhan perustaminen -etäkurssisarjaan: taimien esikasvatus, lavaviljelyn aloittaminen ja kotipuutarhan vihannekset saimme jokaiselle luennolle noin sata osallistujaa. Kotipuutarhaan ja luonnontuoteisiin liittyviä koulutuksia ja luentoja tuotettiin myös ulkopuolisille tahoille.

Vuotuiseen maisematekokilpailuun tuli kuusi ehdokasta. Voittajaksi valittiin Ranta-Häkkisen tila (Liisa Vesterinen) yhteistyössä Häkkisen maaseutuseura ry:n, Keuruun kaupungin, Metsähallituksen, Keurusseudun Luonnonystävät ry:n, Häkkisen jakokunnan ja Keurusselän ympäristönsuojelujaoston kanssa. Maisemateko oli luontopolun rakentaminen ja ympäristön kunnostus.

Monimuotoinen luonto

Monimuotoinen luonto teemalla tuodaan esille luonnon monimuotoisuuden merkitystä sekä selvitetään monimuotoisuuden tilaa tutkimuksella ja kartoituksilla sekä edistetään sitä hoitosuunnitelmilla ja -toimenpiteillä yhdessä maanomistajien, kuntien ja kaupunkien, yhdistysten ja yritysten kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemia niityt ja maisemapellot -infotilaisuuksia pidettiin kolme: Äänekosken kaupunki (Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hanke), Saarijärven seurakunta ja Jämsän kaupunki.

NEUVO-palvelun maastokartoituksia tehtiin asiakkaille 26 kpl ja ympäristösopimussuunnitelmia 23 kpl. ValioCarbo-maatilojen monimuotoisuuskartoituksia tehtiin kahdelle maitotilalle. Kartoituksissa selvitettiin maatilojen luonnon monimuotoisuutta lisäävät kohteet ja lajistoa. Lisäksi ostopalveluina toteutettiin Jämsän kaupungille kaupunkilaidunalueen hoitosuunnitelmaa ja sopimuslaidunnusjärjestelyitä sekä Puuta vai muuta -hankkeen yhteistyötahona ostopalveluna hankkeelle maisemasuunnittelun opastusta ja infotilaisuuden peltoheittojen monimuotoisuuden hoidosta, ja ympäristösopimuksista sekä auttanut hankkeen karttajulkaisujen teossa.

Keski-Suomen maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija vastasi toimintavuonna koko järjestön maisema-asiantuntijoiden ArcGIS-paikkatieto-ohjelman käytöntuesta.

Suomi kutsuu kylään

Suomi kutsuu kylään teemalla tehdään työtä maaseudun, maakuntien ja paikallisten yritysten vetovoimaisuuden eteen sekä lisätään yleistä tietoisuutta kulttuuriympäristön arvoista ja mahdollisuuksista, arvokkaista maisema-alueista sekä paikallisesta kulttuuriperinnöstä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta käytettiin luontoperusteinen liiketoiminta –valmennukseen ”Löydä maiseman ja luonnon mahdollisuudet osana liiketoimintaa”. Valmennus pidettiin Teams etäyhteyden välityksellä syys-lokakuussa. Toteutuksesta vastasivat maisema- ja yritysasiantuntija yhdessä. Valmennuksessa sai tietoa, kannustusta ja vertaistukea yrittäjyyteen, yrityksen talouden hoitoon sekä maiseman tuotteistamiseen. Valmennukseen sisältyy neljä tapaamista sekä etätehtäviä. Valmennuksen suoritti kokonaisuudessaan neljä maaseutuyrittäjää.

Yritys- ja maisema-asiantuntijat muotoilivat yhdessä ”Arjen elämyspaketit toimintamallin”, jonka avulla voidaan tehdä yrityksen palveluiden kartoitus ja selkeyttäminen. Neuvonnassa kohdataan usein asiakkaita, jotka tarvitsevat liikeidean selkeyttämistä, mahdollisesti palveluiden ja tuotteiden priorisointia ja ajankäytön sekä ansaintalogiikan selvittelyä. Luotua toimintamallia kokeiltiin kahden monialaisen maaseutuyrittäjän kanssa ja sitä jatkokehitettiin sen jälkeen edelleen. Nyt asiantuntijoilla on käytössä työkalut (lomakkeet), joiden avulla asiakkaita on parempi palvella. Palvelun kehittämiseen käytettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta.

Kansainvälisen maisemapäivän kunniaksi järjestettiin maisemakävely Muuratsalon Paljaspäälle 16.10.2021. Tapahtuman rahoitti Ympäristöministeriö ja se toteutettiin yhdessä Jyväskylän maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Tapahtuma oli osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä (European Heritage Days). Osallistujia kävelyllä oli viisi.

Piirikeskus järjesti 12.6.2021 Impin päivän retken Häähninmäen näkötornille Hankasalmelle. Retkellä oli 20 osallistujaa. Opinto- ja virkistysmatka Etelä-Viroon peruuntui koronan vuoksi. 

Viestintä ja koulutus

Piirikeskuksen asiantuntijat ovat osallistuneet Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen tarjoamiin koulutuksiin sekä etäyhteydellä pidettäviin että syksyllä paikan päällä. Toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat kokoontuivat syyskuussa Johdon strategia -seminaariin Poriin. Näiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön tukea on käytetty henkilöstön muuhun kouluttautumiseen, toiminnan ja yhteistyön kehittäminen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Toimihenkilöiden digitaalisia valmiuksia on kehitetty edelleen vuoden aikana ja uusia työkaluja on otettu rohkeasti käyttöön, esim. Microsoft Teams -live-tapahtumat sekä Canva graafisen suunnittelun työkalu. 

Piirikeskuksen henkilöstö teki aktiivisesti oman järjestön kehittämistyötä sekä alueellista maakunnan kehittämistyötä. Toiminnanjohtaja osallistui mm. Maa- ja kotitalousnaisten/ProAgrian yhteiseen neuvottelukuntaan sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen organisoimaan viestinnän suunnitteluryhmään sekä Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio -yhteistyöhanke (KEKO2) kehittämisryhmään ja maakunnallisen ruokaketjun strategian suunnitteluun. Maisema-asiantuntijan vastuulla oli mm. osallistuminen Maakunnallinen kulttuuriympäristötyöryhmään (MAKU-ryhmä), Keski-Suomen maakuntastrategian tulevaisuustyöpajoihin ja Keski-Suomen vesienhoidon kehittämisohjelman ohjausryhmään. Maisema-asiantuntija teki yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa infovideot perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoidosta ja ympäristösopimuksista sekä oli mukana valmistelemassa CAP-ohjelmaluonnoksen lausuntoja. Piirikeskuksesta osallistuttiin myös Keski- Suomen Vuoden kylä -raatiin, Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunnan ja Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n toimintaan.

Toimihenkilöt viestivät osana työtehtäviään järjestön tapahtumista ja toiminnasta sekä toivat eri medioissa esille asiantuntijapalveluja. Piirikeskuksessa tehtiin mediatiedotteita, lehtijuttuja ja tarjottiin juttuaiheita medialle. Viestinnän ja sisältömarkkinoinnin kehittämiseksi Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opiskelija teki piirikeskuksen toimeksiantona opinnäytetyön: Asiakaslähtöisen sisältömarkkinoinnin uudistaminen yhdistyksessä, Case Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset. Toiminnasta tiedotettiin yhdistyskirjeillä, sähköisillä uutiskirjeillä sekä sähköpostitse, verkkosivuilla, Facebookissa ja Instagramissa. Myös YouTube-kanava oli aktiivisessa käytössä.

Keski-Suomen Vuoden maa- ja kotitalousnainen 2021 oli Marja-Leena Pitkäjärvi Jyväskylästä. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten edustajakokous pidettiin lokakuussa Äänekoskella. Kokousesitelmän piti kansanedustaja Piritta Rantanen aiheesta ”Näkemyksiä keskisuomalaisesta ruoantuotannosta ilmastomuutoksen paineessa”.

Piirikeskuksen toiminnanjohtaja vastasi myös ProAgria Keski-Suomen järjestöasioista. Järjestöväelle järjestettiin ”Järjestötoimijan digitaidot ja järjestötoimijan tehokurssi” etäyhteydellä, kurssit keräsivät 38 osallistujaa. Joulukuussa pidettiin johtokuntien  kehittämistyöpaja, jossa pohdittiin järjestön tulevaisuutta ja toimintaa. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Pirjo Luotola valittiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n hallitukseen huhtikuun ylimääräisessä varsinaisessa kokouksessa.

Hankkeet

Piirikeskus vastuullisena toteuttajana

• Luonnosta tuotteeksi -hanke 1.8.2019 – 31.12.2021. Hankkeen rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta.
• Luonnontuotteet pakettiin -yritysryhmähanke 1.5.2021-30.4.2022. Hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta
• Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hanke 1.7.2021-31.1.2024. Hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta. Osatoteuttajan tuensiirrolla MTK Keski-Suomi.
• KOTO-hanke (Keski-Suomen Maaseudun Koronasta Toipuminen) 1.5.2020-30.4.2021. Hanketta rahoitti Keski-Suomen Liitto ja Keski-Suomen Maataloussäätiö.

Piirikeskus osatoteuttajana/yhteistyötahona

• LuontoVoimaa ja LuontoHoivaa Keski-Suomesta -aktivointihanke 01.01.2021 - 31.12.2021. Hankkeen vetäjänä Kehittämisyhtiö Witas Oy. Hankkeen rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta.
• Puuta vai muuta -hanke 1.4. – 31.12.2021 (jatkoaikaa 31.4.2022), Saarikkaan kyläyhdistys, Leader-hanke.
• Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio -yhteistyöhanke (KEKO2), Jyväskylän ammattikorkeakoulu