Vuosikertomus 2020

Kasvinviljely Keski-Suomessa

Viljeltyä peltoa Keski-Suomessa oli vuonna 2020 noin 81 300 ha ja kesantoja, viherlannoitusnurmia tai erilaisia luonnonhoitopeltoja tämän lisäksi noin 11 400 ha. Tyypillisin viljelykasvi oli nurmi, jota oli noin 47 700 ha. Viljoista eniten viljeltiin ohraa (noin 13 100 ha) ja kauraa (noin 12 100 ha). Viljojen viljelyala yhteensä oli noin 29 100 ha. Rypsiä tai rapsia oli viljelyssä noin 800 ha ja kuminaa noin 1300 ha. Puutarhakasveja viljeltiin noin 360 hehtaarin alalla, näistä marja- ja hedelmäkasveja 310 ha.

Kasvinviljely- ja tukineuvonta kasvi- ja puutarhatiloille

ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat tekivät viljelysuunnittelua 210 kasvinviljelytilalle mukaan luettuna marjojen ja muiden erikoiskasvien viljelijät. Kokonaisuudessaan kasvinviljelyn suunnittelua tehtiin maakunnassa 493 tilalle. Kasvinsuojeluruiskut testattiin yhteensä 151 asiakkaalta, joista 54 oli kasvinviljelytiloja.

Tukineuvontaa tehtiin 176 viljatilalle ja yhteensä 329 kasvinviljelytilalle. Yhteensä tukineuvontaa käytti 701 eri tuotantosuuntia edustavaa asiakasta. 32 kasvinviljelytilaa otti käyttöön tukiturvapalvelun, jolla voi varmistaa kesän kaikkina ajankohtina asiantuntijan kiinni saannin valvontatilanteen yhteydessä ja virhetilanteissa vakuutusturvan ilman omavastuuuta.

Tilitoimistopalvelut ja muu talousneuvonta kasvi- ja puutarhatiloille

Kirjanpitoa, veroneuvontaa, veroilmoitusten täyttöä tai palkanmaksupalveluja toteutettiin 194 kasvinviljelytilalle. Liiketoiminnan johtamiseen liittyviä palveluita ja muita talousneuvontapalveluita toteutettiin 24 kasvitilalle.

NEUVO 2020 -palvelut kasvi- ja puutarhatiloille

Neuvo 2020 palveluita käytti yhteensä 81 kasvinviljelytilaa. Suosituimpia kasvitilojen keskuudessa olivat ympäristöön liittyvät NEUVO palvelun osa-alueet sekä kilpailukyvyn kehittämiseen liittyvät osiot. Kaikkiaan ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat tekivät NEUVO palveluita 282 asiakastilalle. Neuvon luomutuotantoon liittyviä kasvintuotannon tai kotieläintuotannon palveluita tehtiin aiempaa enemmän, yhteensä 37 tilalle. Tiloilla tehtävää Neuvo ympäristö- ja kasvinsuojelupalvelua koronapandemia hiukan vähensi.

Marjamaat 2 -hanke

Marjamaat 2 -hanke alkoi vuoden 2020 alussa. Hanke on ylimaakunnallinen ja suunnataan Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan alueen marjanviljelijöille, sekä olemassa oleville että mahdollisille tuleville viljelijöille. Kohderyhmään kuuluvat myös muut marja-alan toimijat, erityisesti marjoja ostavat tahot. Marjamaat 2 -hanke on ProAgria Itä-Suomen hallinnoima, osatoimijoina ovat ProAgria Keski-Suomi ja Luonnonvarakeskus.

Maidontuotanto Keski-Suomessa  

   
Keskisuomalaiset maitotilat tuottivat meijereille 102,1 milj. litraa maitoa vuonna 2020. Se oli 0,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Maakunnassa tuotetaan 4,5 % koko maan maidosta. Suomen maitotiloista 5,4 % ja lypsylehmistä 4,6 % on Keski-Suomessa. Maakunnassa on eniten 20-29 lehmän karjoja ja lehmistä isoin osa lypsää 50-74 lehmän karjoissa.

Tuotosseuranta tuottaa tietoa johtamisen tueksi

Keski-Suomen lypsylehmistä oli vuonna 2020 tuotosseurannassa 83,8 %. Tuotosseurantakarjoja ProAgria Keski-Suomen alueella oli vuoden 2020 lopussa 201 kpl.  Näissä karjoissa oli yhteensä 8 494 lehmää. Keski-Suomen tuotosseurantakarjat ovat maan pienimpiä, viralliset tuotokset saaneissa karjoissa on keskimäärin 39,4 lehmää. Koko maan tuotosseurantakarjojen keskilehmäluku oli 50,5 lehmää.

Vuonna 2020 koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 10 168 kg. Keski-Suomessa keskituotos oli 10 086 kg, mikä on 246 kg enemmän kuin edellisenä vuonna. Keskisuomalaisten lehmien kestävyys on hiukan parempi kuin koko maassa. Alueen karjoissa elossa olevien lehmien keskipoikimakerta on 2,64 ja karjoista poistettujen lehmien keskimäärin 3,35. Satatonnarilehmiä Keski-Suomeen saatiin vuonna 2020 yhteensä 23 kpl. Koko maan vuoden 2020 tuotosseurannan tulokset on julkaistu osoitteessa Tuotosseurannan tulokset

Tuottoennuste osaksi maitotilojen tuotannon ohjausta

Karjatsekkiä ja/tai eurotsekkiä sekä muita tuotannon ohjauksen palveluita tehtiin vuonna 2020 yhteensä 96 maitotilalle. Maidon tuottoennustetuloste ProAgrian verkkopalveluista otettiin syksyllä 2020 yhteensä 109 tilalla. Tuotosseurantakarjat voivat myös itse katsoa tuottoennusteen MinunMaatilan ohjelman tunnuksilla ProAgrian verkkopalveluista, Maito-raportit.

Säilörehu on maitotilan tärkein rehu

Kesän 2020 säilörehujen rehuarvot olivat keskimääräiset ja satomäärät hyviä tai vähintään normaaleja. Tilakohtaista vaihtelua aiheuttivat mm. sateiden kohdistumisen ja lämpösummakertymän vaihtelut eri puolilla maakuntaa sekä korjuun ajoittamisen onnistuminen.

Kaikkien maakunnasta lähetettyjen säilörehunäytteiden D arvo oli keskimääärin 671, raakavalkuainen 149 g/kgka ja syönti-indeksi 105. Palkokasvipitoisten rehujen D arvo oli keskimäärin 663, raakavalkuainen 151 ja syönti-indeksi 109. Toisen korjuukerran nurmisäilörehujen keskimääräinen D arvo ja syönti-indeksit olivat lievästi matalammat kuin ensimmäisessä sadossa, mutta raakavalkuainen oli hieman korkeampi.

Keskisuomalaiset tuotosseurantatilat ottivat keskimäärin 6,2 säilörehunäytettä tilaa kohden. Koko maassa näytteitä otettiin keskimäärin 7,6 kappaletta tilaa kohden. Korkeimpien keskituotosten karjat seuraavat säilörehun rehuarvoa aktiivisimmin. Yli 10 000 kg:n keskituotoksen keskisuomalaiset karjat ottivat keskimäärin 9,8 rehunäytettä ja alle 8000 kg:n keskituotoksen karjat keskimäärin 1,9 näytettä vuoden aikana.

Ruokinnan ohjauksella lisää euroja

KarjaKompassin ruokinnan suunnittelulla tähdätään mahdollisimman suureen maitotuoton ja rehukustannuksen erotukseen. Seurantalaskelmalla varmistetaan, miten karja vastaa ruokintaan eli onko ravinnontarpeet täyttyneet ja miten lehmät lypsävät ja mikä on toteutunut maitotuoton ja rehukustannuksen erotus. Tuotosseurantatilat pääsevät myös itse tekemään ruokinnan seurantalaskelman tuotosseurantamaksuun sisältyvänä lisäetuna.

Ruokinnan ohjausta eli ruokinnan suunnittelua, seurantaa, analysointia ja ongelmien ratkaisua mm. tilakäyntien yhteydessä tehtiin 144 tilalle. Ruokinnan seurantalaskelmien mukaan lypsyssä olevien lehmien keskimääräinen maitotuoton ja rehukustannuksen erotus oli 9,5 €/lehmä/pv, ja siinä oli nousua edelliseen vuoteen 0,2 euroa. Väkirehujen osuus oli keskimäärin 45% rehujen kuiva-aineesta.

Kasvinviljely- ja tukineuvonta maitotiloille

Viljelysuunnitelma laadittiin 146 maitotilalle vuonna 2020 ja kasvinsuojeluruisku testattiin 29 maitotilalliselta. Tukineuvontaa ja tukihakemusten täyttöä tehtiin 175 maitotilalle. Näistä 25 otti käyttöön tukiturvan, jolla voi varmistaa kesän kaikkina ajankohtina asiantuntijan kiinni saannin valvontatilanteen yhteydessä ja virhetilanteissa vakuutusturvan nolla omavastuulla.

Tilitoimisto- ja muut talousneuvontapalvelut maitotiloille

Kirjanpitoa, veroneuvontaa, veroilmoitusten täyttöä tai palkanmaksupalveluja toteutettiin 75 maitotilalle. Liiketoiminnan johtamiseen ja talouspalveluihin liittyviä palveluita tehtiin 30 maitotilalle.

NEUVO2020-palvelut maitotiloille

NEUVO2020- palveluja tehtiin yhteensä 91 maitotilalle. Eniten toteutettiin ”maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyky” toimenpiteen palveluja (63 tilalle). Ympäristöön ja tuotantoeläimiin kohdistuvat NEUVO-palvelut vähenivät edellisestä vuodesta koronapandemian seurauksena, kun tiloilla tapahtuvaa neuvontaa korvattiin etänä tapahtuvilla palveluilla.  

Lihantuotanto Keski-Suomessa

Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2020 Keski-Suomen ELY-keskuksen mukaisella alueella 4,6 miljoonaa kiloa, mikä on noin 5,3 % koko maan naudanlihan tuotannosta. Maakunnan naudanlihantuotanto kasvoi lievästi edellisvuodesta. Emolehmiä oli 171 tilalla. Emolehmien lukumäärä maakunnassa kasvoi 227 emolla vuodessa. Yhteensä emolehmiä oli 4080 kpl.

Sianlihan tuotanto maakunnassa on vain 0,78 miljoonaa kiloa, mikä on noin 0,4% koko maan sianlihan tuotannosta (175,75 milj.kg). Keski-Suomessa tuotanto on lievästi laskenut, koko maassa hiukan lisääntynyt.

Palvelut lihatiloille vuonna 2020

Pääasiallisin neuvonnan muoto lihatiloille on ollut tukineuvonta 98 tilalle, näistä 72 tilalla oli lihanautoja. Viljelysuunnittelua tai lohkokirjanpitoa tehtiin 78 lihatilalle, NEUVO 2020 -palveluita 32 lihatilalle ja tilitoimistopalveluita 46 lihatilalle.

Lammasneuvonnan Keski-Suomeen hoitaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Vuonna 2020 lampaiden tuotosseurannassa oli 26 keskisuomalaista lammastilaa. Näillä oli keskimäärin 76,9 tuotosuuhta tilaa kohden.
 

Yritys & Tilipalvelut 2020

Keskisuomalaisille maatiloille on haastavaa pysyä maatalouden rakennekehityksen edellyttämässä maataloustoiminnan kehittämistahdissa. Maatalous- ja puutarhayritysten määrä on vähentynyt noin 15,5 % vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä. Luonnonvarakeskuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuonna 2020 yhteensä 2514 maatilaa.

Keski-Suomen maataloudelle keskeisimmän tuotantosuunnan, maidontuotantotilojen, määrä on samaan aikaan puolittunut. Muun kasvinviljelyn päätuotantosuunnakseen ilmoittamien tilojen määrä on kasvanut 55 %. Merkittävä osa keskisuomalaisista pelloista on reservissä.
 

Maatalouden investoinnit

Investointitukien haku painottui vuonna 2020 pienimuotoisiin peruskorjaus- ja täydennysinvestointeihin. Joukossa oli myös keskisuomalaisittain merkittäviä investointihankkeita. Vaativat myöntämisperusteet karsivat erityisesti kasvinviljelytilojen hakemismahdollisuuksia.

Keski-Suomen Ely-keskus myönsi maatalouden investointitukia Keski-Suomessa vuonna 2020 kaikkiaan 77 hankkeelle. Koko maassa investointitukia myönnettiin yhteensä 2542 hankkeelle. ProAgria Keski-Suomen avustava rooli on merkittävä keskisuomalaisten viljelijöiden hakiessa investointitukea hankkeilleen.
 

Neuvo 2020

Neuvo2020-tuen käyttö maatiloilla tehtäviin suunnitelmiin on lisääntynyt merkittävästi. Erilaisia alustavia kehittämissuunnitelmia Neuvo-tuella tehtiin vuonna 2020 noin runsaan yhden henkilötyövuoden verran.
 

Maatalouden rakenteellinen muutos kiihtyy

Suhdannenäkymien arvioidaan kiihdyttävän maatalouden rakenteellista muutosta. Kiinnostusta osakeyhtiömuotoiseen maatalouteen ei Keski-Suomessa ole ollut yhtä runsaasti kuin naapurimaakuntien alueella. Julkisen investointirahoituksen ja sukupolvenvaihdosten rahoituksen rooli on rakenteen kehittämisen kannalta ratkaisevaa.

Taloudellinen tilanne on tiukka varsin monella keskisuomalaisella tilalla. Maatalouden tukijärjestelmän muutokset ja tukien maksatusaikataulut heiluttavat keskisuomalaisten maatilojen maksuvalmiutta sekä taloudellista tulosta. Eu-tukineuvonnan merkitys on viime vuosina tasaisesti kasvanut. Hakujärjestelmän sähköistäminen ei ole vähentänyt neuvonnan tarvetta. Maatalouden kannattavuuskirjanpidossa oli vuonna 2020 mukana vajaat 30 keskisuomalaista maatilaa.
 

Suhdanteista huolimatta maaseutuyrittämisen rooli on Keski-Suomessa merkittävä. Vähintään kolmasosalla keskisuomalaisista maatiloista harjoitetaan jo nyt muuta yritystoimintaa maa- ja metsätalouden rinnalla. Yleisimpiä ovat koneurakointi, hevostalous, erikoiskasvien viljely,  matkailu ja polttopuiden teko. Joka kymmenes maatila harkitsee aloittavansa muuta yritystoimintaa maa- ja metsätalouden ohessa. Sukupolvenvaihdossuunnittelua tehtiin noin 28 tilalla tai maaseutuyrityksessä. Yhteistyökumppaneiden merkitys on erityisen suuri maatilojen sukupolvenvaihdosten onnistumisessa.  
 

ProAgria Keski-Suomi Tilipalvelut

Tilipalvelut on ProAgrioiden yhteinen palvelu, joka yhdistää talouden luvut, tuotannon kehittämisen ja asiantuntijoiden tuen. ProAgria Tilipalvelujen erikoisosaamista on maa- ja metsätalousyrittäjille tarjottavat kokonaispalvelut. Palveluina ovat maa- ja metsätalouden kirjanpito, välitilinpäätös, tilinpäätös, veromäärän laskenta, veroehdotuksen tarkastaminen sekä sen täydennys, verotuspäätöksen tarkastaminen ja palkanlaskenta.

Asiakkaita ProAgria Keski-Suomen Tilipalveluilla oli vuonna 2020 noin 400 kpl. Henkilövaihdosten myötä tilipalveluista osakeyhtiömuotoisille maatiloille on luovuttu. Olennaista on, että kirjanpidon ja verotuksen ammattilaisten rinnalla ovat tuotannon osaajat, jolloin taloudesta saatavista tunnusluvuista päästään käytännön tekemiseen.

Johtokunta 2020

puheenjohtaja: maa - ja metsätalousyrittäjä Pirjo Luotola, Saarijärvi

varapuheenjohtaja: maatilayrittäjä Hanna Hautamäki, Petäjävesi

jäsen: yhteisöpedagogi (AMK), metsätilallinen Pirjo Härkönen, Jyväskylä

jäsen: emäntä Tuula Merisalo, Jämsä

jäsen: maaseutuyrittäjä Nanne Peuhkurinen, Äänekoski

jäsen: maaseutuyrittäjä, lähihoitaja Heidi Luomala-Koivisto, Joutsa

jäsen: maa- ja metsätalousyrittäjä Leena Vesterinen, Laukaa

sihteeri: toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Kivimäki

Toimihenkilöt 2020

toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Kivimäki

elintarvike- ja yritysasiantuntija Mirja Pummila

maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Paula Salonen

hankevetäjä Anni Rintoo

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten jäsenet ja yhdistykset

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten jäsenmäärä oli toimintavuonna 613 henkilöä ja jäsenyhdistyksiä oli 45. Jäsenrekisteristä puuttuu edelleen osa jäsenistä, mutta työtä rekisterin päivittämiseksi jatketaan edelleen.

Toimintaan osallistuvien henkilöiden ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten määrä

Vuosi 2020 oli Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten 86. toimintavuosi. Piirikeskuksen toimintaan osallistui noin 6500 henkilöä. Näistä messuilla ja tapahtumissa kohdattiin n. 2500 henkilöä.

Kohderyhmän tavoittamiseen tuli muutoksia koronatilanteen takia. Digitaalisilla palveluilla tavoitettiin hyvin yritys- ja maisemapalveluiden asiakkaita sekä hankeosallistujia. Ruokaneuvonnan puolella järjestettiin infoja Teamsin välityksellä ja tuotettiin paljon digitaalista materiaalia sosiaalisen median kanaviin. Kasvokkain ruokakursseja ja työpajoja pystyttiin toteuttamaan vain muutamia.

Kohderyhmä laajeni oman järjestön ulkopuolelle, muuttui digitaitoisemmaksi ja nuoremmaksi ja osallistujia Teams-koulutuksissa oli ympäri Suomea.

Sidosryhmät

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnan keskeisiä sidosryhmiä olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry ja Arktiset Aromit. Yhteistyötä tehtiin esimerkiksi yhteisten kampanjoiden ja hankkeiden merkeissä.

Toiminta ja tulokset avaintulosalueittain

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnassa vuosi 2020 oli koronan vuoksi poikkeuksellinen, mutta toimintaa ohjasi järjestön yhteinen teema: Maaseudun lumo(a) −kohti kestävämpää kehitystä. Haasteellisuudesta huolimatta vuodesta selvittiin kohtuullisen hyvin taloudellisesti ja toiminnallisesti. Toimihenkilöiden lomautukset, hanketoiminta ja opetus- ja kulttuuriministeriön koronatuki mahdollistivat piirikeskuksen talouden pysymisen tasapainossa. Toimihenkilöt ovat sopeutuneet ketterästi etätoiminnan tuomiin haasteisiin. Osaamista on jaettu henkilöstön kesken ja digitaitoja opiskeltu toinen toistaan tukien. 

Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta  

Ruokaneuvontaa ja -kasvatusta tehtiin ilmastomuutoksen hillitsemiseksi, kestävän kehityksen edistämiseksi, ravitsemussuositusten jalkauttamiseksi ja ruokailon kokemiseksi. Ruokaneuvontaa oli toteuttamassa asiantuntijoiden apuna elo-marraskuussa restonomiopiskelija Hanna-Riikka Kantelinen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana toteutimme koronan sallimissa rajoissa kolme työpajaa lapsille (Kasvisaarteen arvoitus, Hevietsivä ja Maukkaat välipalat) ja aikuisille tarjosimme kaksi sieniretkeä sekä villiyrttikoulutusta. Tammikuussa olimme mukana järjestämässä ”Cook like a local” -lähiruokailtaa yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Ohjelmassa oli ruoanvalmistusta paikallisista tuotteista yhteistyössä tuottajien ja päättäjien kanssa. Kasvotusten tavoitimme näissä tapahtumissa 150 lasta ja 93 aikuista.

Keväällä piirikeskus oli toteuttamassa JAMK:in, MTK Keski-Suomen ja Keski-Suomen liiton kanssa digitaalista lähiruokakampanjaa ”Varmista huomisen ruoka. Osta läheltä.” Kampanjassa hyödynnettiin kaikkien toimijoiden somekanavia, tunnuksena #makujenkeskisuomi. Kampanjaan tuotettiin mm. ruokavinkkejä sekä lähiruokavideoita someen ja YouTubeen. Ruoka-asiantuntija kirjoitti kaksi lehtijuttua: Sienten hapattaminen ja Villiyrtit tutuiksi, joita julkaistiin yhteensä viisi kertaa maakunnan paikallislehdissä.

Digitaalista materiaalia tuotettiin paljon ja materiaalin tekemisessä kehityttiin paljon vuoden aikana. Useamman piirikeskuksen ruoka-asiantuntijoiden yhteistyönä tehtiin somejulkaisuja ”Viikonloppuruokia”. Ruoka-asiantuntija osallistui kampanjaan videoilla: Perunarieska, Hämmästyshuttu ja Mustikkapiirakka. Näiden lisäksi tehtiin TikTok videot: Puolukkavispipuuro, Omenasose, Kalan paistaminen ja Perinnerieska. TikTokissa tavoitettiin tuhansia henkilöitä, jotka eivät ole järjestön perinteistä kohderyhmää.

Toimintamme tärkeä ajatus on perheiden kannustaminen yhteiseen tekemiseen ja ruokaperinteen vaaliminen. Tähän liittyen tehtiin videoita Facebookiin ja YouTubeen: Leivotaan pullaa, Tehdään kaalilaatikkoa, Itsenäisyyspäivä maakunnan tuotteilla sekä Rakennetaan piparkakkutalo sekä Arkiruokaa lapsiperheille -video ja reseptejä järkevään arkiruokailuun. Tavoitteena oli tarjota neuvontaa myös poikkeustilanteessa.

Kädet multaan -hanke koulussa ja päiväkodissa

Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen koordinoimista hankkeista osallistuttiin Kädet multaan –hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää käytännönläheinen, aktiivisen ruokakansalaisuuden toimintamalli, joka lisää ravinteiden kierrätystä ja vähentää ruokahävikkiä, parantaa ymmärrystä ruoantuotannosta ja kestävistä ruokavalinnoista, lisää kasvisten ja kasvisruoan käyttöä sekä lasten luonto- ja maakontaktia. Keski-Suomi oli mukana hankkeen kehitys- ja pilotointivaiheessa. Hanketta on toteutettu Aittorinteen päiväkodissa ja Satavuon koululla. Lapsille, henkilökunnalle ja päiväkodissa myös vanhemmille on esitelty ulkona kauden kasviksia ja kerrottu kasvissuosituksista, sekä opastettu herneenversojen kasvatuksessa, bokashin käytössä ja hyönteishotellin rakentamisessa. Lapsille tehtiin myös omaa videoaineistoa mm. maatilan toiminnasta. Toteutus on sopeutettu korona-aikaan, vain kaksi tapahtumaa pystyttiin järjestämään livenä. Yhteydenotot tehtiin puhelimella ja Teamsin välityksellä. Hankkeen toimenpiteissä on tavoitettu lähes 300 lasta ja aikuista.

Maiseman- ja luonnonhoidon palvelut 

Vuoden 2020 maisemateko -kilpailu ”Niityn lumo” sai suuren suosion. Kilpailuun osallistui seitsemän kohdetta, pienistä pihaniityistä isoihin kokonaisuuksiin. Keski-Suomen Vuoden maisemateko -voittajaksi valittiin Petäjäveden vanhan kirkon säätiö kohteellaan kirkon niittylaidun. Hanna Hautamäki (kuvassa) vastaanotti palkinnon. Kilpailu järjestettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemia Taajamaniityt ja maisemapellot -infotilaisuuksia pidettiin kolmelle kaupungille: Keuruu, Jyväskylä ja Saarijärvi. Infotilaisuuksissa erityistä mielenkiintoa herättivät Keuruulla kaupungin viheralueiden tuotteistaminen, Jyväskylässä kaupunkialueiden luonnonhoito ja Saarijärvellä ympäristö- ja kaavoituspuolen yhteistyö.

Maaliskuussa 2020 osallistuttiin Jyväskylän Paviljongissa järjestetyille Viherympäristöliiton Viherpäiville yhdessä muiden maakuntien maisema-asiantuntijoiden kanssa. Viherpäivillä tuotiin vahvasti esiin niittyjä ja taajama-alueiden luonnon monimuotoisuuden lisäämistä.

Maisema-asiantuntija osallistui maisemasometiimiin ja teki useita somepäivityksiä valtakunnallisesti maisema-asioista. Keski-Suomen MKN maisema-asiantuntija oli mukana Keski-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmässä (MAKU).

NEUVO-palvelun maastokartoituksia tehtiin 13 kpl ja ympäristösopimussuunnitelma yksi. ValioCarbo-maatilojen monimuotoisuuskartoituksia tehtiin neljälle tilalle. Kartoituksissa selvitettiin maatilojen luonnon monimuotoisuutta lisäävät kohteet ja lajistoa sekä kannustettiin monimuotoisuutta lisääviin toimenpiteisiin.

Yrityspalvelut

Osana maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallista koulutuskiertuetta Keski-Suomessa toteutettiin syyskuussa webinaari Green Care -yrityksille ja Green Care –toimintaa suunnitteleville yrityksille. Ohjelmassa oli mm. Green Care toiminnan esittelyä, etämetsäretki, puutarhaterapian esittelyä ja yrittäjätarinoita. Osallistujia tilaisuudessa oli 15. Kiinnostusta aiheeseen on Keski-Suomessa edelleen, mutta yrittäjillä on pienet resurssit viedä asiaa yksin eteenpäin. Alalle toivottiinkin muutaman välivuoden jälkeen uutta kehittämishanketta.

Portaat maisema- ja luonnontuote yrittäjäksi -valmennus pidettiin Teams-etäyhteydellä keväällä. Toteutuksesta vastasivat maisema- ja yritysasiantuntija yhdessä. Valmennuksessa sai tietoa, kannustusta sekä vertaistukea yrittäjyyteen. Valmennukseen osallistujia oli kuusi, uusia yrityksiä on jo syntynyt kaksi ja yksi yrittäjistä on laajentanut yritystoimintaa. Green Care -webinaariin, Portaat maisema- ja luonnontuoteyrittäjäksi valmennukseen ja yrityspalveluiden kehittämisryhmään käytettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta.

Puulan opiston kanssa järjestettiin yhteistyössä lähimakkarakurssit Joutsassa ja Kangasniemellä, osallistujia oli 45.

Neuvo2020 nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -palvelun avulla yritysasiantuntijat tekivät selvityksiä kahdeksalle maatilalle.

Luonnosta tuotteeksi -hanke kiinnostaa

Luonnosta tuotteeksi -kehittämishankkeessa järjestettiin infotilaisuuksia, opintomatkoja ja poimijakoulutuksia sekä yrityskohtaista neuvontaa luonnontuotealan yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Hankkeen avulla pyritään vahvistamaan luonnontuotealan kasvua Keski-Suomessa sekä edistämään luonnontuotealan kehitystä ja verkostoitumista yli toimialarajojen. Hankkeessa on yhteistyökumppanina Arktiset Aromit ry ja toteutusaika on 1.8.2019- 31.12.2021. Toiminta oli vilkasta ja osallistujia tilaisuuksiin saatiin poikkeusajasta huolimatta hyvin, vuoden aikana hankkeen tilaisuuksiin osallistui 118 henkilöä. Ainoastaan omarahoituksen kannalta merkittävät opintomatkat jäivät toteuttamatta.

Muut hankkeet

Luonnosta yritysryhmähankkeeksi -aktivointihankkeen tarkoituksena oli vahvistaa luonnontuotealan kehitystä Keski-Suomessa. Tavoitteena oli koota ryhmä luonnontuotealan yrityksistä ja/tai yrityksistä, jotka haluavat lisätä luonnontuotteiden käyttöä toiminnassaan. Hankkeessa kontaktoitiin puhelimitse 67 keskisuomalaisia yritystä ja järjestettiin infotilaisuuksia sekä tiedotettiin laajasti. Infotilaisuuksien alussa oli mukana 13 aiheesta kiinnostunutta yritystä. Koronatilanteen aiheuttamien muutosten takia hankkeesta jäi pois useita yrityksiä, jotka olisivat olleet kiinnostuneita yritysryhmähankkeesta. Hankkeen toteutusaikana ei syntynyt uutta yritysryhmähanketta, mutta hankkeen valmistelu jatkuu.

KOTO-hankkeen (Keski-Suomen Maaseudun KOronasta TOipuminen) avulla ProAgria Keski-Suomen ja Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijat pystyivät auttamaan maaseudun yrityksiä koronan aiheuttamista vaikeuksista selviämisessä mm. tarjoamalla asiantuntija-apua väliaikaisen tuen hakemiseen. Hankkeen avulla on myös tuettu sekä yrittäjien jaksamista että luotu uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen.  Hankerahoituksen myönsi Keski-Suomen Liitto (Keski-Suomen kehittämisrahasto) ja hanketta tukee myös Keski-Suomen maataloussäätiö. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2020 – 30.4.2021. Hankkeessa on kontaktoitu yli sata maaseudun yrittäjää ja koronatukien haussa autettu 26 toimijaa. Lisäksi hankkeessa on järjestetty yhdeksän webinaaria, joissa on ollut osallistujia yli 150.

Järjestötoiminta

Piirikeskuksen johtokunta kokoontui toimintavuonna kolme kertaa, kasvokkain tavattiin maalis- ja elokuussa sekä joulukuussa keskusteltiin Teams-etäyhteydellä.  Kevään ja alkusyksyn aikana pidettiin kahdeksan kaikille avointa yhteisöllistä ”iltateetapaamista” verkossa. Aiheina olivat: Hyvinvoinnin avaimia korona kevääseen, Villiyrtit, Hyönteishotellit, Kevään ruokajuhlat, Naisen ravitsemus, Muistikummituokio, Kompostointi ja bokashi sekä Ilmastoystävälliset ruokavalinnat. Mukavilla tapaamisilla saatiin toiminnalle näkyvyyttä, uusia henkilöitä tietoiseksi toiminnasta sekä järjestöön myös uusia jäseniä. Esille nostettiin myös tärkeitä asioita terveyteen, ravitsemukseen, hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen liittyen. Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 125. Näitä tilaisuuksia tuki opetus- ja kulttuuriministeriö.

Pieni pala maaseutua -kampanjaan liittyen toteutettiin kaikille avoin webinaari hyönteishotellien rakentamisesta, johon osallistui 19 kuulijaa. Lisäksi pidettiin luento niityn hoidosta ja perustamisesta Ikolan pienviljelijäyhdistykselle (10 osallistujaa). Hyönteishotellit, sienet, kauden kasvikset ja kasviskisa olivat myös esilläneuvontaosastollamme wemmi-syysmarkkinoilla syyskuussa, vuoden ainoassa isossa tapahtumassamme. Markkinoilla myytiin take away-ruispuuroa mukaan noin 400 annosta. Tapahtumassa vieraili arvioilta yli 10 000 kävijää, joista noin 2000 vieraili MKN-teltalla. MMM:n Hyönteishotellit2020-kampanjaan liittyen Pörde-pehmolelu seikkaili Satavuon koulun tapahtumassa wemmi-syysmarkkinoiden lisäksi.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten edustajakokous pidettiin 24.10.2020 Marjoniemen tilalla Uuraisilla, samassa yhteydessä ProAgria Keski-Suomi ry:n vuosikokouksen kanssa. Kokouksessa oli mukana Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n hallituksen puheenjohtaja Mervi Mäki-Neste esittelemässä järjestön uutta strategiaa. Yhdistyksiä opastettiin jäsenrekisteriohjelma Sensen käyttöön.

Piirikeskuksen toiminnanjohtaja vastasi myös ProAgria Keski-Suomen järjestöasioista.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset olivat mukana Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunnan toiminnassa.

Viestintä

Toimihenkilöt viestivät järjestön tapahtumista ja toiminnasta sekä toivat eri medioissa esille asiantuntijapalveluja. Piirikeskuksessa tehtiin mediatiedotteita, lehtijuttuja ja tarjottiin juttuaiheita medialle. Myös verkkotilaisuuksien aluksi esiteltiin järjestön toimintaa.

Toiminnasta tiedotettiin yhdistyskirjeillä, sähköisillä uutiskirjeillä sekä sähköpostitse, verkkosivuilla, ProAgrian tiedotuslehdessä, Facebookissa ja Instagramissa. Myös YouTube-kanava oli aktiivisessa käytössä ja sinne tuotettiin paljon materiaalia sekä koottiin verkkotilaisuuksien tallenteita. Somekanaviin saatiin uusia seuraajia ja tykkääjiä.

Koti ja maaseutu -lehteä ja MKN välitystuotteita markkinoitiin aktiivisesti koronasta huolimatta.  Maakunnasta hankittiin runsaasti uusia lehtitilauksia vuoden aikana.

Hankkeet

Piirikeskus vastuullisena toteuttajana:
•    Luonnosta tuotteeksi -hanke. Hankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Keski-Suomen ELY-keskus.
•    Luonnosta yritysryhmähankkeeksi -aktivointihanke 01.05.2020 - 30.09.2020. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Keski-Suomen ELY-keskus.
•    KOTO-hanke (Keski-Suomen Maaseudun KOronasta TOipuminen). Hanketta rahoittaa Keski-Suomen Liitto ja Keski-Suomen Maataloussäätiö.

Mukana hankkeen toteuttamisessa:
•    Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio -yhteistyöhanke (KEKO2), Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

ProAgria Keski-Suomen vaikuttavuus näkyy sekä asiakkaiden saavuttamien tulosten ja liiketoiminnan kannattavuuden kautta että osallistumisena maakunnallisten työ- ja suunnitteluryhmien toimintaan.

ProAgrialla on mitattuja tuloksia mm. kasvintuotannon ja maidontuotannon saavuttamista tuloksista. Tulokset osoittavat, että asiakkaamme, jotka kehittävät tilakokonaisuutta, johtamista, taloutta ja tuotantoa ProAgrian asiantuntijoita hyödyntäen menestyvät paremmin kuin tilat, jotka eivät vielä käytä palvelujamme.

Kasvintuotannossa viljantuotannon kehittämisryhmissämme on mahdollisuus saada jopa 500 - 1000 kg/ha lisäsatoa ja samalla vähentää viljelyn kustannuksia merkittävästi.

Valtakunnallisesti tehtyjen vertailujen perusteella tuotosseurantaan kuuluvat ja runsaasti palveluja käyttävät maitotilat saavat noin 1 000 litraa korkeamman maitotuotoksen lehmää kohti kuin tuotosseurantaan kuulumattomat. Lisäksi aktiivisesti palveluja käyttävillä tiloilla on parempi maitotuotto-rehukustannukset -suhde kuin palveluja käyttämättömillä tiloilla. Myös oikein optimoidulla ruokinnan ohjauksella saadaan merkittäviä tilakohtaisia säästöjä.

Uusina palveluina ProAgria pystyy tarjoamaan tilan tietoihin perustuvaa ympäristövaikutusten arviointia ja hiilijalanjäljen laskentaa. Hiilijalanjäljen laskenta on saavuttanut jo nyt suurta kiinnostusta, koska se antaa hyviä kehittämisnäkymiä tilalle, miten omaa tuotantoa voi viedä entistä ympäristöystävällisempään suuntaan.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäävät edellä mainitun ilmastonmuutokseen reagoimisen lisäksi ruokaturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen vaikuttavat neuvontatoimet. Myös kuluttajille suuntautuvaa tiedotusta tapahtuu esim. hanketoiminnassa. Neuvontatoiminnassa on eräänä näkökulmana maatalousyrittäjien ja kuluttajien välisen yhteyden ja ymmärryksen parantaminen.

ProAgria Keski-Suomi ry

Käyntiosoite: Kauppakatu 19 A, Jyväskylä

Postiosoite: PL 112, 40101 Jyväskylä

Toimiston aukioloajat: arkisin klo 8–16, heinäkuussa suljettu

Sähköposti: keski-suomi@proagria.fi

ProAgria Keski-Suomen henkilöstö 1.6.2021

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Löydät yhteystietomme myös ProAgria Keski-Suomen asiantuntijahausta.

Hukka Anni maidontuotannon asiantuntija 0400 279 049

Janhonen Esko talousasiantuntija 0400 718 890

Kaislo Katariina talous- ja viljelyasiantuntija 040 822 2127

Kivimäki Eeva-Liisa toiminnanjohtaja, maa- ja kotitalousnaiset 040 576 8740

Kivisalmi Reijo talousasiantuntija, tilipalvelun vetäjä 043 824 9638

Laitinen Hannu palvelupäällikkö, yritys- ja tilipalvelut 0400 321 907

Laitinen Vesa johtaja 0400 547 816

Marttinen Marjo erikoisviljelyasiantuntija (vuorotteluvapaalla 1.1.–30.6.2021) 0400 648 275

Minkkinen Anna-Maija maidontuotannon asiantuntija 040 564 9166

Minkkinen Sanna maidontuotannon asiantuntija 043 824 9646

Mäkinen Irene palvelupäällikkö, maatilojen tuotantopalvelut 040 587 3245

Paltamaa Kai talousasiantuntija 0400 545 543

Peltola Juhani maidon- ja nurmentuotannon asiantuntija 043 826 9719

Peräinen Riitta erikoisviljelyasiantuntija (1.1.-30.6.2021) 043 826 9715

Pummila Mirja elintarvike- ja yritysasiantuntija 0400 932 054

Puura Hanna talousasiantuntija 040 822 5607

Rintoo Anni hankevetäjä 043 826 9712

Salonen Paula maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija 043 824 9641

Tiainen Susanna talousasiantuntija 043 827 3430

Timonen Leila maidontuotannon asiantuntija 0400 747 289

Viinikainen Matti huippuosaaja, investoinnit ja maito 0400 896 386

Kotisivut:

ProAgria Keski-Suomi: www.proagria.fi/ks

Keski-Suomen maa ja kotitalousnaiset: www.keski-suomi.maajakotitalousnaiset.fi

Facebook:

ProAgria Keski-Suomi: www.facebook.com/proagriakeskisuomi

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset: www.facebook.com/ksmaajakotitalousnaiset