Talouspalvelut

Talouspalvelut

Maito-Suomen asiakkailla vuosi 2021 oli ensimmäinen sopimustuotannon vuosi. Maaliskuun lopulla 2020 tullut ilmoitus Maito-Suomen sopimustuotannosta rajoittaa investointeja ja vaikka Maito-Suomella on jo suunnitelma lisäkiintiöiden myöntämisestä, niin tulevia vuosina isoihin investointeihin ei ole nykyisessä kotieläintiloja koskevan kustannuskriisin takia suurta halukkuutta. Tulevaisuudessa, kun investoinnit maitopuolelle ovat mahdollisia ja kustannuskriisistä selvitään, on entistä tärkeämpää yrityksen monipuoliset hyvät tulokset niin kasvi-, talous-, maito- kuin hiiliviljelyasioissa.

Kainuun Ely-keskus teki vuonna 2021 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2020): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 0 kpl (5 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 0 kpl (1 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset, alkutuotannon koronatuki 28 kpl (26 kpl), salaojitushakemuksia 2 kpl (5 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 3 hakijalle (3 kpl). Kokonaisuudessaan Kainuun Ely-Keskus myönsi tukea 0,650 Milj. €

Pohjois-Savon Ely-keskus teki vuonna 2021 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2020): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 18 kpl (25 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 4 kpl (5 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset 147 kpl (127 kpl), salaojitushakemuksia 35 kpl (39 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 14 hakijalle (9 kpl). Kokonaisuudessaan Pohjois-Savon Ely-Keskus myönsi tukea 7,327 milj. €

Pohjois-Karjalan Ely-keskus teki vuonna 2021 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2020): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 5 kpl (6 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 2 kpl (4 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset 41 kpl (33 kpl), salaojitushakemuksia 18 kpl (11 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 17 hakijalle (8 kpl). Kokonaisuudessaan Pohjois-Karjalan Ely-Keskus myönsi tukea 2,67 milj. 

Verkostot maatilainvestointien voimavaraksi -hanke

Hankkeen päätavoitteena on ylläpitää maaseudun elinvoimaa edistämällä maitotilayritysten kehittymistä sekä investointien toteutumista niissä. Tavoitteena on selvittää yhdessä maitotilayritysten kanssa toiminnan kehittämisen suunta ja laajuus sekä luoda verkostomalli, joiden kautta maitotilayritys pääsee ottamaan omien tavoitteiden ja resurssien mukaiset kehitysaskeleet. Kehitysaskeleiden on tarkoitus johtaa investointiin (korvaus- ja uudet investoinnit). Kehittävien ja investoivien maitotilayritysten lukumäärä ja tuotantovolyymi kasvavat, ja maaseudun elinvoima ei heikkene. Investoivan maitotilayrityksen ympärille rakentuvat yhteistyöverkostot antavat panoksensa asiantuntemuksen ja erilaisten yhteistyötapojen muodossa, nivoutuen tehokkaaksi kokonaisuudeksi ja antaen maitotilayritykselle parhaan mahdollisimman tuen yrityksen kehittämisessä.

Hankkeessa kehitettyä Kehitysura-palvelumallia pilotoitiin kehittyvällä tilalla Pohjois-Karjalassa. Pilotissa tilalle tehtiin vaihtoehtoisia etenemismalleja laskelmineen tilan kehittämisessä ja pilotoinnissa asiakkaan tueksi koottiin asiantuntijatiimi. Tilakohtaisissa toimenpiteissä hyödynnettiin hankesuunnitelman mukaisesti Neuvo2020- palveluita. Kehitysurapalvelusta järjestettiin maaliskuussa Maitosuomelle ja muille ProAgria keskuksille tiedotus- ja lanseeraustilaisuus yhteistyössä Potentiaalisten maitotilojen kehitysura-hankkeen kanssa.

Yhteistyössä Asiakaslähtöinen Omistajanvaihdos-hankkeen ja Liperin maaseutupalveluiden kanssa käynnistettiin mentorointi-toiminta, jolla kehityshaluisia yrittäjiä pyritään motivoimaan ja tuomaan esille tulevaisuuden investointimahdollisuuksia. Mentoroijana toimii maidontuottaja Jari Puhakka. Ensimmäiset mentorointikeskustelut käytiin keväällä. Yrittäjien kokemukset mentorointikeskusteluista ovat olleet positiivisia. Mentoroinnin jatkotoimina käytetään valmisteltuja pienryhmävalmennusohjelmia, joita voidaan tarvittaessa räätälöidä tilojen ja yrittäjien mukaan. Ensimmäinen pienryhmä käynnistettiin Juuassa. Pienryhmän kohderyhmäksi valittiin saatujen havaintojen ja toiveiden pohjalta nuoret yrittäjät. Mentorointitoimintaa on jatkettu Joensuun seudulla.

Hankkeessa valmisteltiin pienryhmävalmennusohjelmia kehittäville maitotiloille. Valmennuksissa lähtökohtana on tilan kehittäminen kokonaisvaltaisesti. Ensimmäiset kaksi valmennusryhmää aloitettiin huhtikuussa, mutta heikon osallistumismäärän vuoksi valmennusten jatkaminen siirrettiin syksyyn. Syksyllä käynnistettiin Kasvua kilpailukyvystä pienryhmävalmennus Joensuun seudulla. Valmennus koostui tilakokonaisuuden johtamiseen liittyvistä teemoista. Valmennuksen kohderyhmänä oli yrittäjät, jotka ovat investoineet ja kehittäneet tilan toimintaa voimakkaasti viime vuosina. Valmennusten ytimenä on maatilayrityksen kokonaisvaltainen johtaminen sekä strateginen ajattelu, minkä tueksi käsiteltävinä oli talouden johtamiseen, kasvinviljelyn kehittämiseen ja maidontuotannon kehittämiseen liittyvät aiheet.

Kainuun alueella käynnistettiin pienryhmä, jossa parannetaan tilojen investointivalmiuksia. Pienryhmässä keskitytään aluksi etenkin hiiliviljelyn kehittämiseen. Hiiliviljelytoimenpiteiden oletetaan tulevan investointien edellytyksiksi, jolloin investoivilta tiloilta vaaditaan hiiliviljelyn osaamista.

Kehittämishanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, Osk. Maitosuomi (Osk. ItäMaito 31.8.2019 asti), Atria Tuottajat Oy sekä Pohjois-Karjalan maataloussäätiö sr. Hanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala (vuodesta 2020 alkaen ProAgria Itä-Suomi), joka vastaa toteutuksesta yhdessä ProAgria Kainuun (vuodesta 2020 ProAgria Itä-Suomi) ja Pikes Oy:n kanssa. Hankkeen toiminta-aika on 1.3.2019-31.12.2022
Hankevastaavat:  Pohjois-Karjalassa Tapani Keski-Soini, Kainuussa Lassi Alasalmi

Asiakaslähtöinen omistajanvaihdos -hanke

Hankkeen päätavoitteena on lisätä toteutuneiden omistajanvaihdosten määrää Pohjois-Karjalassa, sekä lisätä tietoa erilaisten omistajanvaihdosten vaihtoehdoista perinteisen sukupolvenvaihdoksen rinnalla. Lisäksi tavoitteena on kotimaisen ruoantuotannon esille tuominen sekä maatalousalan positiivisen mielikuvan lisääminen. Hanke käynnistyi vuoden 2020 alussa ja kohderyhmään kuuluvat sukupolvenvaihdosta suunnittelevat yrittäjät ja nuoret jatkajat sekä maatilan ostosta, myynnistä ja vuokrauksesta kiinnostuneet.

Vuonna 2021 omistajanvaihdoksia toteutui Pohjois-Karjalassa 38 kpl:tta, joista nuoren viljelijän aloitustuen sai 17 maatilaa. Vuonna 2020 omistajanvaihdoksia toteutui 25 kpl:tta, joista 8 sai nuoren viljelijän aloitustuen.

Hankkeessa järjestettiin vuoden 2021 aikana 5 webinaaria, joiden aiheita olivat: Maatilan yhtiöittäminen, Maatalousyhtymä, Maatilan suojaamistoimenpiteet, Henkinen valmistautuminen sukupolvenvaihdokseen sekä Maatilan osto vapailta markkinoilta. Webinaarit keräsivät osallistujia 183 kpl ja nauhoitteita hankkeen nettisivuilla katseltiin 339 kertaa. Lisäksi on käyty keskusteluja kymmenien yrittäjien kanssa liittyen tilan tulevaisuuteen ja sukupolvenvaihdokseen.

Yli 50-vuotiaiden pohjoiskarjalaisten maatalousyrittäjien haastatteluita maatilan tulevaisuuden näkymistä on toteutettu lähes 300 kpl:tta ja haastattelut jatkuvat edelleen. Tuloksista käy ilmi, että jatkajia maatilalle perhepiirissä on yhä vähemmän, jonka vuoksi mietinnässä on tilan myyminen vieraalle. Sukupolvenvaihdoksesta keskustellaan perhepiirissä melko vähän, ja sukupolvenvaihdokset tehdään pääosin luopujien jo ollessa eläkkeellä. Vieraiden välisten kauppojen suurin haaste on rahoituksen saaminen. Haastattelutuloksista on viestitty viranomaistahoja, kansanedustajia sekä ministereitä.

Syksyllä saatettiin loppuun maaseudun markkinointivideot, jotka kuvattiin 7:llä erilaisella maatilalla Pohjois-Karjalassa. Videoita käytettiin valtakunnalliseen markkinointikampanjaan sosiaalisessa mediassa sekä Googlessa, jonka tarkoituksena oli tuoda esille positiivisin esimerkein maatalouden erilaisia mahdollisuuksia. Videoiden kattavuus oli lähes 400 000 henkilöä.

Asiakaslähtöinen omistajanvaihdos- hanke käynnisti yhteistyön Pohjois-Savossa toimivan Maaseutuammattiin ry:n kanssa, jonka ydintoimintaa on peruskoululaisten tutustuttaminen maa- ja metsätalouteen opintoretkien avulla. Hanke järjesti syksyn 2021 aikana 5 eri pohjoiskarjalaiselle koululle opintoretken ja osallistuneita oppilaita ja opettajia oli yhteensä lähes 150. Retket kohdistuivat pääasiassa erilaisille maatiloille, joita oli yhteensä 10 kpl:tta. Retkien järjestäminen jatkuu vuonna 2022 ja usea koulu on jo varannut oman retkiajankohdan. Hanke ryhtyy vuoden 2022 etsimään yhteistyöyrityksiä, joiden avulla Maaseutuammattiin ry:n toiminta saadaan laajentumaan Pohjois-Karjalaan hankkeen päätyttyä.

Hankkeen kesto: 1.1.2020-31.12.2022
Hankevastaava: Annika Lehtonen

Hankkeen rahoittajat: Euroopan maaseuturahasto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan kunnat, Hanketta hallinnoi ProAgria Itä-Suomi ja hankkeen kumppaneina ovat Pielisen Karjalan kehittämiskeskus PIKES Oy, Riveria, MTK Pohjois-Karjala