Puutarhatuotanto
Vuosi 2021 oli niukasti keskiarvoa (1991-2020) lämpimämpi. Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli ennätyksellisen korkea: Joensuussa ja Kuopiossa sama 1530 astetta. Talvella lunta oli runsaasti ja marjakasvit talvehtivat hyvin. Halloja ei avomaan marjakasvien kukintavaiheessa juurikaan esiintynyt, muutamia kylmiä öitä lukuun ottamatta. Toukokuu oli suurelta osin kylmä ja sateinen. Kesäkuu oli lämpimin 30:een viime vuoteen, jopa maailmanlaajuisestikin kuumin tähän mennessä mitatuista. Tästä syystä mansikan sato kypsyi rytinällä, kun yölläkään lämpötila ei laskenut alle 20 asteen. Tästä johtuen kaikkea satoa ei ennätetty keräämään. Valtakunnallisesti sadon kypsyminen lyhyessä ajassa kaikkialla pääviljelyalueilla aiheutti markkinahäiriöitä. Osittain tähän vaikutti vajaus poimijaresurssissa. Edelleen sadonkorjuuta haittasivat poimijatyövoiman saatavuus ja haasteet, joita liittyi covid 19 tautiin mm. karanteenit.
Vadelman sato oli hyvä, niin avomaalla kuin tunneleissa. Vadelman kysyntä oli myös hyvä, lyhyt mansikkakausi hyödytti vadelman myyntiä. Herukoilla viileä kukinta-aika verotti satoa, joka olikin keskimääräinen.
Marjantuotantoala on ollut viimeiset viisi vuotta melko tasaisessa kasvussa mansikan ja mustaherukoiden osalta. Pohjois-Karjalassa marjantuotantoala on kasvanut vuosien 2015-2021 aikana jopa 31%, joka vastaa 230 hehtaaria. Kehitys on ollut samansuuntainen myös Pohjois-Savossa.
Toimialalla toimi Marjamaat 2-hanke.
Kokonaisviljelypinta-alat ja muutos vuosien 2020 -2021 välillä ProAgria Itä-Suomen alueella sekä koko Suomessa. Lähde Pohjois-Savon Ely -keskus tukihakutilastot.
Marjamaat 2-hanke
Vuonna 2020 käynnistyi Marjamaat 2-hanke, joka on ylimaakunnallinen kehittämishanke. Toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen maakunnat. Hanke on suunnattu alueen marjanviljelijöille, sekä olemassa oleville että mahdollisille tuleville viljelijöille. Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2020 - 31.12.2023.
Hankkeen tavoitteena on tuoda hankealueen marjanviljelijöiden käyttöön uusia käytäntöjä, menetelmiä ja tekniikkaa niin viljelyyn kuin yrityksen johtamiseenkin. Erityisesti tähdätään herukantuotannon kehittämiseen, satotasojen nostoon tärkeimmillä marjalajeilla ja työn sujuvoittamiseen kasvukaudella.
Olennainen osa hanketta ovat tiloilla tehtävät pienimuotoiset kokeilut. Kokeiluja tehdään musta-, viher-, valko- ja punaherukoiden lajikkeista. Vuonna 2021 havainnoitiin ensimmäistä kertaa vuonna 2020 istutettuja herukkalajikealoja yhteensä 16 tilalla (10 PK ja 6 KS). Kokeilut tehdään yhteistyössä KM Peltomarjat osuuskunnan ja Ilomantsin marjaosuuskunnan kanssa.
Hankkeen käytännön toimet ryhmitellään työpaketeiksi. Aiheina ovat mm. johtamisen-, mansikan- ja herukan pienryhmät. Vuonna 2021 näiden työpakettien sisällä järjestettiin 18 eriaiheista tilaisuutta. Covid 19- pandemia vaikutti hankkeen toimintaan edelleen ja tilaisuudet järjestettiin etäyhteyksin lukuun ottamatta kahta syyskuussa järjestettyä pellonpiennartilaisuutta. Tilaisuuksissa on ollut runsaasti osallistujia, yhteensä 512 osallistumiskertaa. Hanke on ollut vuosien 2020-2021 aikana vaikuttamassa 15 uuden marjayrityksen perustamisessa ja hankkeessa on mukana hankealueilta 70 yritystä. Vuosien 2015 – 2021 aikana marjanviljelyala on kasvanut Pohjois-Karjalan alueella 31 %, joista suurimpana herukat ja mansikka. Tällä ajanjaksolla on ollut käynnissä Marjamaat 1- ja Marjamaat 2 -hankkeet.
Hankkeen toiminnasta tehdään sähköistä tiedottamista uutiskirjein, nettisivujen ja Facebook -sivun kautta, jossa on 420 jäsentä.
Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, Suomen valtio ja Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen ELY-keskukset sekä eri säätiöt. Hanke toteuttaa omalta osaltaan Manner-Suomen maaseutuohjelmaa sekä alueiden maaseutuohjelmaa.
Hanketta hallinnoi ProAgria Itä-Suomi ry, osatoteuttajina ProAgria Keski-Suomi ry sekä Luonnonvarakeskus (Luke) partnerisopimuksin. Hankevastaavana toimii puutarhatuotannon asiantuntija Päivi Turunen.
