Kotieläintuotanto
Maidontuotannon palvelut
Maitotilan johtaminen ja kehittäminen perustuu luotettavaan, kattavaan ja ajantasaiseen tietoon omasta karjasta. Kehittämiskohteet on helppo havaita, kun käytettävissä on samalla tavoin mitattua vertailutietoa omalta tilalta ja muilta samantyyppisiltä tiloilta. ProAgrian palvelujen kautta tämä on mahdollista.
ProAgria Itä-Suomen alueella 846 karjaa osallistui tuotosseurantaan vuonna 2021. Tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 44 116 lehmää, mikä on 83,9 % alueen kaikista lehmistä. Tuotosseurantatilojen keskimääräinen lehmämäärä nousi 52,3 lehmään. Holstein-rodun osuus lehmistä jatkoi suurenemistaan. Vuonna 2021 tuotosseurantalehmistä oli holsteineja 61,3 % ja ayrshirejä 37,1 %.
ProAgria Itä-Suomen tuotosseurantakarjojen keskituotos oli 10 178 kg vuonna 2021. Maidossa oli keskimäärin 4,36 % rasvaa ja 3,58 % valkuaista. Energiakorjattu maitomäärä (EKM) oli 10 831 kg. Koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 10 073 kg ja 10 704 kg EKM. Itä-Suomen tuotosseurantatilojen lehmistä yli 20 % ylitti 400 kg:n valkuaistuotoksen vuodessa. Keskimääräinen elinikäistuotos oli 24 577 kiloa.
ProAgria Itä-Suomen alueella lähes kolmasosa tuotosseurantatiloista lypsi lypsyrobotilla. Lehmistä ja maidosta noin puolet lypsetään automaattilypsyllä.
Palvelut maitotiloille
Vuoden 2021 aikana asiantuntijat ja maidontuottajat ottivat ProAgria Verkkopalveluiden Tuottoennuste-raportin laajasti käyttöön. Tuottoennuste laskee maito- ja eläinmääräennusteen vuodeksi eteenpäin, mikä on ollut apuna päätöksen teossa etenkin sopimustuotantotiloilla. Asiantuntijat tekivät 487 maitotilalle 1164 Tuottoennustetta.
Tuotosseurannan tulosten ja karjahavaintojen pohjalta toteutettava Karjatsekki- palvelu on vakiintunut tärkeäksi osaksi maitotilan palvelujen vuosikelloa. Korona-tilanteen jatkuessa osa maidontuotannon palveluista toteutettiin etäpalveluina. Tilakäyntejäkin pystyttiin toteuttamaan terveysturvallisuus huomioiden.
Haasteellisen kesän 2021 jälkeen syksy oli Ruokinnan ohjaus -palvelussa suunnittelun ja seurannan osalta työntäyteinen. Lypsylehmien ruokintasuunnitelmia tehtiin vuonna 2021 yhteensä 3 744 kpl 577 asiakastilalle. Tuotosseurantatilat teettivät keskimäärin 5 rehuanalyysiä/tila/vuosi. Viidennes tiloista lähetti rehunäytteen analysoitavaksi useammin kuin kerran kuukaudessa.
Neuvo Tuotantoeläimet-palvelua tehtiin 395 kotieläintilalle. Muutokset Eläinten hyvinvointikorvauksen hakuehdoissa ja toimenpiteissä lisäsivät palvelun tarvetta loppuvuodesta. Myös Nautarekisterin uudistukseen liittyviin valtuuttamisiin tilat tarvitsivat tukea, jota pystyttiin tarjoamaan Neuvo-palveluna.
Uutena palveluna vuonna 2021 tarjottiin kokonaisvaltaista Kehitysohjelma-palvelua mm. automaattilypsytiloille. Automaattilypsytilojen palvelu on rakennettu tiloille, jotka ovat juuri aloittaneet automaattilypsyn tai lypsäneet pidempään. Palvelulla varmistetaan, että asiakkaat osaavat hyödyntää lypsyrobotin luomat mahdollisuudet niin tuotannossa kuin yrityksen johtamisessa. Palvelu räätälöidään tilakohtaisesti ja sitä toteuttavat automaattilypsyyn erikoistuneet asiantuntijat yhdessä tilan muiden asiantuntijoiden kanssa.
Mainio Maitotila -hanke
Mainio Maitotila-hanke aloitti toimintansa vuoden alussa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Hankkeessa on tavoitteena maidontuotantotilojen kannattavuuden ja ilmastotehokkuuden parantaminen erilaisilla toimenpiteillä. Hankkeeseen osallistuville tiloille lasketaan Valion CARBO®-ympäristölaskurilla hiilijalanjälki ja tehdään hiiliviljelysuunnitelma.
Hankkeen toimintaan kuuluvat webinaarit, jotka käsittelevät teemoja hiilineutraalin maitoketjun ja maidontuotannon kannattavuuden ympärillä. Hiilineutraalia maitoketjua käsitelleen aloituswebinaarin lisäksi hankkeessa pidettiin webinaarit hiilinurmiseoksista ja lannan separoinnista ja biokaasuntuotannosta.
Hankkeessa aloitettiin vuonna 2021 neljä nurmipienryhmää, neljä tuotantopienryhmää ja yksi sekä nurmi- että tuotantopienryhmien aiheita käsittelevä pienryhmä. Nurmipienryhmissä keskitytään nurmen tuotannon tehostamiseen, maan rakenteeseen ja ylipäätään hiiliviljelyyn. Tapaamisten teemoina on mm. säilörehun tuotantokustannukset, nurmiseosten valinta, viljelykiertojen suunnittelu, maan viljavuus ja ravinteiden saanti. Tuotantopienryhmien sisällöt painottuvat navetan sisäiseen toimintaan eli esimerkiksi ruokintaratkaisuihin, työjärjestelyihin ja eläinten terveyteen sekä kestävyyteen. Tapaamisissa on keskusteltu mm. nuorkarjan managementista, laidunnuksesta sekä lehmien rakenteen merkityksestä kestävyydelle.
Suurin osa hankkeen toiminnasta järjestettiin etäyhteyksin johtuen Covid 19- pandemiasta, mutta kesällä päästiin kokoontumaan nurmipienryhmissä pellonpientareelle. Laiduntamiseen liittyviä pellonpiennartapahtumia saatiin järjestettyä Pohjois-Savossa yhdessä JALAKA-hankkeen kanssa. Lieksassa järjestettiin myös laiduntamiseen liittyvä tapahtuma. Elokuussa usean hankkeen yhteistyönä järjestettiin Koivikon kartanolla pellonpiennartapahtuma, jonka teemoina olivat esimerkiksi hiilensidonta, monimuotoisuuskaistat, uudet peltoteknologiat ja kierrätysravinteet.
Yhtenä hankkeen toimenpiteenä on kouluttaa ProAgrian asiantuntijoita, jotta he kykenevät jatkossa huomioimaan maidontuotannon ilmastotehokkuuden neuvontatyössään. Koulutusten aiheena oli vuoden aikana esim. hiilineutraali maitoketju, ilmastonmuutoksen vaikutukset maataloudelle ja uudistava viljely.
Hankkeessa tehdään tiedottamista sähköisten uutiskirjeiden, sosiaalisen median sekä yhteistyökumppaneiden tiedotuksen kautta. Hankkeella on oma Mainio Maitotila- Facebook-ryhmä.
Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2021- 31.8.2023. Mainio Maitotila-hankkeen toteuttajana toimivat ProAgria Itä-Suomi ja ProAgria Etelä-Savo. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Yhteistyökumppaneina ja osarahoittajina hankkeessa toimivat Osuuskunta Maitosuomi ja Osuuskunta Tuottajain Maito. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallinnoiman Mainio Maito-hankkeen kanssa.
