Vuosikertomus 2023

Meistä lyhyesti

Palvelemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskentelee 115 toimihenkilöä (31.12.2023).

Kehitämme alueen maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Tukenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö oman alueen muiden toimijoiden kanssa.

Henkilöstömäärä

Palveluita käyttäneet asiakkaat  4803

Yrittäjä- ja henkilöjäseniä 1694

Yhdistysjäseniä 2414

Liikevaihto 7,5 milj.

Hankkeet 1,2 milj.

Henkilöstön koulutus  12900 tuntia 

Meille on tärkeää saada asiakaskokemus ja lisäarvo monipuolisen osaamisemme ja asiantuntijatiimiemme toimesta sekä asiakastapaamisissa että etäpalveluissa.

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja sitä sitä kautta maaseudun elinvoimaisuutta.

Missiomme on mahdollista maailman puhtain ja elinvoimaisin maaseutu myös tulevaisuudessa.

Visiomme on paras asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että haluamme olla

• asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
• kestävästi kannattava ja vaikuttava
• tarjota asiakasta yrityskokonaisuutta kehittävä
• suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

• Tahdomme olla edelläkävijöitä
• Arvostamme vastuullisuutta
• Huolehdimme hyvinvoinnista
• Toimimme riippumattomasti
• Onnistumme yhdessä!

Strategia ja toiminta-ajatus

Strategia viitoittaa tietämme tulevaisuuteen. Meille on tärkeää asiakkaamme ja heidän saamansa asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme.

Pystymme liittämään eri alojen osaamisen asiakkaidemme ympärille. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että etäpalveluissamme. Palvelumme ovat yhtenäiset koko toiminta-alueellamme.

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja sitä sitä kautta maaseudun elinvoimaisuutta.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että olemme

1. asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
2. kestävästi kannattava ja vaikuttava
3. aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
4. suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

#Onnistumme yhdessä

Arvomme

Tahdomme olla edelläkävijöitä

Arvostamme vastuullisuutta

Huolehdimme hyvinvoinnista

Toimimme riippumattomasti

Toimitusjohtajan katsaus

Yhdessä tekeminen varmistaa ProAgria Itä-Suomen ja asiakkaiden onnistumisen

Vuosi aloitettiin liiketoimintasuunnitelmatyöllä tammikuun henkilöstöpäivillä. Painopistealueena oli urapolut osana toimintamme kehittämistä. Liiketoimintasuunnitelma varmistaa osaamisemme ja resurssiemme kehittymisen tulevaisuuden asiakastarpeiden mukaisesti. Liiketoimintasuunnitelmatyö on tärkeä ennakoivan suunnittelun väline, joka auttaa onnistumaan muuttuvassa tilanteessa. Samalla varmistamme myös investointikyvykkyyttämme. Tärkein investointikohteemme on henkilöstö. Henkilöstön osaaminen, hyvinvointi ja pysyvyys varmistaa, että tuotamme hyötyä asiakkaillemme. Liiketoimintasuunnitelman laatimisessa on mukana koko henkilöstö.

Osana liiketoimintasuunnitelmatyötä teemme asiakkaille kokonaisvaltaisia toimenpideohjelmia, joissa asiakkaan tavoitteiden toteutumista tuetaan monipuolisella asiantuntijaosaamisella. Olemme saaneet toimenpideohjelmista asiakkailta positiivista palautetta. Asiakashyödyn toteutuminen ja konkretisointi sitouttaa sekä asiakasta että asiantuntijoita yhteistyöhön ja varmistaa asiakashyödyn toteutumista edelleen.

Vuoden 2021 loppupuolella maatalous ajautui poikkeuksellisen voimakkaaseen kustannuskriisiin. Tämän seurauksena yritysten väliset erot ovat kasvaneet merkittävästi. Varsinkin maitotiloilla vuosi 2023 oli Itä-Suomen alueella kohtuullinen, mutta osalla yrityksillä haasteet ovat kasvaneet niin suuriksi, että yritystoiminnan jatkaminen voi olla vaarantunut. Toimintaympäristön ja maataloustuotteiden markkina- ja hintatilanteiden voimakkaasti muuttuessa yrittäjät tarvitsevat yhä enemmän tukea ja asiantuntemusta yrityksen kasvuun, tuotannon prosesseihin ja johtamiseen, työnkäytön kehittämiseen sekä kone- ja laiteinvestointeihin liittyvissä asioissa. Myös eri toimijoiden yhteiset asiakaskohtaiset palaverit (pankki, yrittäjät, asiakas, neuvonta) tulevat arkipäiväksi yrittäjien toiminnan tueksi. ProAgrian palvelukehitys ja –tarjonta vastaa tilan toiminnan kokonaisuuden ja talouden sekä yrittäjien omat voimavarat huomioon ottaviin palveluihin muuttuvissa toimintaympäristön tilanteissa. Yhteisöllisillä toimintamuodoilla tarjoamme mahdollisuuksia irrottautua arjesta ja saada voimaa yhdessäolosta, yhteisistä tekemisistä ja omaa kehittymistä tukevista toiminnoista.

Vuosi oli poikkeuksellinen johtoryhmälle ja myös asiantuntijoille. Johtoryhmää vahvistettiin kahdella uudella jäsenellä alkuvuoden ja kesän aikana. Uuden tukikauden aloitus työllisti merkittävästi kasvintuotannon asiantuntijoita viljelijätukien hauissa ja MKN asiantuntijoita erityisympäristö-suunnitelmissa. Myös kotieläin- ja talousasiantuntijoilla oli tiivis kevät ja resurssien riittävyydessä oli välillä haasteita. Loppu vuonna johtoryhmää ja henkilöstöä työllisti uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja 2023 alusta uudistuva valtionapu. Lisäksi syksyn aikana suunniteltiin merkittävä määrä uusia hankkeita, uuden hankekauden ehdoin. Tänä poikkeuksellisen tiiviinä syksynä oli nähtävillä johtamisen prosesseihin tehty työ, joka varmisti palvelutoiminnan toteutumista. Vaikka organisaation uusien asioiden toimeenpanossa, piti tehdä priorisointia, esimerkiksi liike-toimintasuunnitelmatyö eteni hyvin ja näkyy konkreettisesti jo niin asiakaspalautteissa kuin laskutuksen kehittymisessäkin.

ProAgria Itä-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2023 n. 7,54 milj. euroa, tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta noin 12 %. Valtion määrärahat toimintaan olivat varsi-naisen toiminnan tuotoista 13 %, hankeavustukset 15 % ja asiakaslaskutus 71 %. Asiantuntijapalveluiden myynti kasvoi uudesta Neuvo-järjestelmästä ja sen laajennuksesta johtuen sekä uuden viljelijätukikauden aloituksesta johtuen. ProAgria Itä-Suomen tilikauden 2023 tulos oli 142 990,10 euroa ylijäämäinen.


Toimitusjohtaja 1.3.-5.6.2023                    Vt. toimitusjohtaja 6.6.2023-
Katri Kostamo                                            Tuomo Rissanen

Hallituksen puheenjohtajan terveiset

Suomen huoltovarmuuden tae - kannattava kotimainen ruoantuotanto

Sota Euroopassa jatkuu jo kolmatta vuotta. Kriisi avaa aina silmiämme. Omavarainen elintarviketuotanto on tärkeä osa jokaisen itsenäisen valtion varautumista kriiseihin.
Kotimainen ruoka ja sen saatavuus arvostetaan kansalaisten keskuudessa korkealle. Ruoan tuotannon vastuullisuus on Suomessa todistetusti hyvällä tasolla ja se antaa hyvän mahdollisuuden kasvattaa elintarvikkeiden vientikauppaa. Toivottavasti tässä onnistutaan ja vielä niin että se myös näkyisi parempina tuottajahintoina.
Vuonna 2023 tiloilla taloudelliset haasteet jatkuivat. Yritysten -ja tuotantosuuntien välillä kannattavuuserot on edelleen isoja. Erityisesti huolestuttaa investoineiden - tulevaisuuden tilojen pärjääminen ja vähäinen spv-kauppojen määrä. Ala tarvitsee uusia yrittäjiä. Kannattavuuteen vaikutti vuoden aikana alentuneet tuottajahinnat mm. maito ja liha ja edelleen korkeat tuotantopanosten hinnat. Onneksi osa ostopanoksista mm. lannoitteet, öljy, sähkö, hinnat myös aleni vuodesta 2022. Tuotantopanosten osto -ja myyntiajankohdilla oli iso merkitys tilojen taloudelliseen tulokseen myös vuonna 2023. Aiempina vuosina kausihinnoittelu teki tuottajien ostopanosten oikea aikaisen hankkimisen helpommin hallittavaksi. Viime vuosina maailmamarkkinahintojen heilahtelut ovat olleet nopeita, jää nähtäväksi vakiintuvatko ne jatkossa? Hintakehitysten seurannasta onkin tullut tärkeä osa talouden hallintaa, jotta onnistutaan ajoittamaan ostot oikea aikaisesti. Tämä myös vaatii tiloilta hyvää maksuvalmiutta. Lisää haastetta tuotantopanosten hankintaan on tuonut myös korkojen nousu. ”Velaksi ostaminen” ei ole enää kaikissa tapauksissa taloudellisesti järkevää. Talouden hallinnan tärkeys tilojen johtamisessa korostuu erityisesti vaikeina aikoina. Asiantuntijoiden apu lyhyen ja pitkän aikavälin maksuvalmiuden suunnittelussa on taloudellisesti tiukkoina aikoina noussut arvoonsa. Esimerkkinä ajantasainen kassavirtalaskelma auttaa tilan maksuvalmiuden suunnittelussa ja tekee tilan talouden hoitamisen arjessa helpommin hallittavaa.
Vuoteen mahtui paljon uusia opittavia asioita. Keväällä uuden tukikauden aloitus työllisti isoa osaa asiantuntijoita ja loi aikapainetta. Myös uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto syksyllä työllisti henkilöstöä kovasti, vaikka ei näkynytkään asiakkaille päin. Johtoryhmä vahvistui vuoden aikaan kahdella henkilöllä. Tämä oli tarpeen jotta saatiin lisättyä tukea asiantuntijoiden työhön. Vuoden 2023 palvelumyynti oli 5.386 milj.euroa ja se kehittyi vuoteen 2022 verrattuna myönteisesti. (n.+14%). Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämässä päästiin +108 371 euroa. Parannusta vuoteen 2022 +24 173 euroa. Tilikauden 2023 tulokseksi muodostui 142 910,10 euroa ylijäämäinen. Saavutettu tulos vahvistaa tasettamme tulevien vuosien varalle ja antaa mahdollisuuden kehittää palvelujamme ja vastata asiakkaidemme asiantuntijatyön kasvaviin haasteisiin myös jatkossa.
Olemme maksaneet tänä vuonna maaliskuussa koko henkilöstölle tulospalkkauserän osoituksena vuoden 2023 hyvästä toiminnallisesta tuloksesta. Kiitos hyvästä työstä kuuluu erityisesti henkilöstölle ja luonnollisesti myös asiakkaille.

Kannattava kotimainen ruoantuotanto on tärkein osa kansakunnan huoltovarmuutta ja varautumista mahdollisten tulevien kriisien varalle. Me viljelijät – kotimaisen ruoan tuottajat emme ole vailla enempää kuin meille kuuluvan osuuden. Toivottavasti elintarvikeketjun tulonjaossa tämä viljelijöiden osuus korjaantuisi, sillä vain kannattava ja kehittyvä kotimainen ruoantuotanto voi taata huoltovarmuuden myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Lämmin Kiitos kuluneesta vuodesta 2023 ProAgria Itä-Suomen asiakkaille, hallinnolle, johtoryhmälle ja henkilöstölle yhteisesti.


hallituksen pj. Juha Eskelinen, Vieremä

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Jäsenistön määrä

Yhdistyksen jäseninä ovat kuntatason maaseutuseurat tai vastaavat 17 sekä kunnan alueella tai kylätasolla toimivat vastaavat yhdistykset 67. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä yhdistyksiä ja jäseniä niissä on yhteensä 2414. Lisäksi ProAgria Itä-Suomella on yrittäjäjäseninä maatiloja ja maaseutuyrityksiä, sekä näiden perheenjäseniä ja muita henkilöjäseniä yhteensä 1694 henkilöä. Kannattaja- ja yhteisöjäseniä on 9 ja kunniajäseniä 3. Kaiken kaikkiaan jäseniä oli vuoden 2021 lopussa yhteensä  4120. 

Yhdistyksen jäsenyys on avoin kaikille yhdistyksen toiminnan tarkoituksen ja säännöt hyväksyville.

Asiantuntijatyön vaikuttavuus

Asiantuntijatyön vaikuttavuus Itä-Suomessa

Panostimme vuonna 2023 tiimimäiseen asiakastyöhön erityisesti maitosektorin asiakkaiden kanssa, ja asiakasyritysten tuotannon monipuolinen kehittäminen näkyy tuloksissa. Saimme tehdä tiivistä yhteistyötä monipuolisesti niin navetan prosesseissa kuin talouden hallinnassa sekä pellolla nurmentuotannon parissa.

Itä-Suomessa on vahvasti vahvasti toimintaansa kehittävä asiakasryhmä, joiden aiempiin vuosiin mahtuu merkittäviä investointeja. Näitä tiloja oli vuonna 2023 yhteensä 254 kpl. Vuodesta 2019 näiden maitoyritysten keskilehmäluku on noussut vuoteen 2023 mennessä 91:stä 105:een.

Maidontuotannon laajentaminen ja tuotostason nosto on tehty monipuolisesti prosesseja kehittämällä. ProAgrian moniammatillisen tiimin työllä voitiin tukea tätä, ja sen vaikuttavuus nähdään asiakkaalle muodostuvana konkreettisena hyötynä. Vaikeassakin talouden tilanteessa on onnistuttu tämän asiakasryhmän kanssa muodostumaan hyötyä keskimäärin n. 9 500 € / tila /vuosi lisätuottoina ja vastaavasti 10 800 €/tila /vuosi säästöinä. Vertailuryhmänä tässä oli kaikki Suomen yli 50 lehmän tuotosseurantakarjat.

Tämä on mahdollista, koska tuotantoa on saatu nostettua samalla kustannuksia alentaen. Yhdessä asiantuntijatiimin ja asiakkaan kanssa luotu hyöty palvelusta on siis yhteensä n. 105 lehmän lypsykarjassa keskimäärin 20 800 €. Tämä tarkoittaa yrittäjäpariskunnalle n. 5 €/h enemmän palkkaa jokaiselle tehdylle työtunnille. Tämän lisäksi kunnalle tai valtiolle on muodostunut lisää verotuloa noin 4 500 €/tila.

Vuoden 2023 aikana maatila asiakkaillamme saatiin 48 investointisuunnittelua asiantuntijoidemme avustamana valmiiksi. Näihin investointeihin on haettu 5,19 M € avustusta ja investointikohteista 19:en on haettu korkotukilainaa yhteensä n. 6,3 M €.

Vuoden 2023 aikana olimme mukana suunnittelijana 24 toteutuneessa maatilan sukupolvenvaihdoksessa. Näihin on haettu 1,01 M€ aloitusavustusta sekä korkotukilainaa tilan ostoon n 3,7 M €.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

ProAgria itä-Suomen tehtävänä on kehittää maatalouden, muiden maaseutuelinkeinojen, maisemanhoidon ja kotitalouden yleisiä edellytyksiä sekä edistää maaseudun ja sen ihmisten aineellista ja henkistä hyvinvointia. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi ProAgria Itä-Suomi tuottaa maa- ja puutarhatalouden, muiden maaseutuelinkeinojen ja yritystoiminnan, kotitalouden sekä ympäristön- ja maisemanhoidon ammatillisia asiantuntijapalveluita. Osa palveluistamme on verohallinnon linjauksen mukaan yleishyödyllisiä ja muun muassa tilipalvelut, tukihakupalvelut ja Neuvo-palvelut verotettavia palveluita. Maksoimme vuoden 2023 verotettavien palveluiden tuloksesta yhteisöveroa 96 986,59 euroa

Toimme esille tärkeää yhteiskunnallista viestiä luontoarvojen ylläpitämisestä järjestämällä Vuoden maisematekokilpailun osana Luontotekoja-kampanjaa. Kilpailuun tuli vastauksia ylivoimaisesti eniten Itä-Suomessa, yhteensä 15 kpl. Pohjois-Karjalan maakunnallinen tunnustus myönnettiin Tmi Satuhaka:lle ja Ritva Paanaselle laidunnuksen järjestämisestä Kolin kansallispuistossa sekä paimenen viikon multimediaesityksestä. Tämä maakunnallinen tunnustuksen saanut voitti myös valtakunnallisen maisematekokilpailun. Rahoitus OKM.

Onnistunut esimerkki tärkeästä paikallisen ruoan edistämisestä oli Pohjois-Karjalan viljatuotteiden yhteismarkkinointi -yritysryhmähanke. Siinä kehitettiin Pohjois-Karjalan Kukki -viljatuoteperhe ja organisoiduttiin, käynnistettiin yhteistyöhön perustuva tuotanto ja markkinointi. Pohjois-Karjalan Kukki- viljatuoteperheelle kehitettiin yhtenäinen karjalainen visuaalinen ilme Kukki-brändi, tarinat pellolta pöytään, pakkaukset, nettisivut, sosiaalisen median sivustot, muu markkinointimateriaali ja käynnistettiin koemarkkinointi. Pohjois-Karjalan Kukki -viljatuoteperheelle on avautunut markkinat vähittäiskauppoihin, leipomoihin ja ammattikeittiöihin Pohjois-Karjalassa. Alkuvaiheessa tuotevalikoimissa on ruisjauho, luomuruisjauho, ohrasuurimo kokonainen, luomuhernerouhe ja luomukaurajauho. Tuotteita on saatavissa 48 kaupasta ympäri Pohjois-Karjalaa. Kaiken kaikkiaan myyntikanavia on luotu 58 kpl, kun huomioidaan myös leipomot ja ammattikeittiöt. Vaikuttavasta hankkeesta kertoo, että yritysryhmän yritykset ovat verkostoituneet keskenään, mutta myös muiden elintarvikeyritysten, viljelijöiden, oheispalvelujen tuottajien (ml. matkailu), kaupan, ammattikeittiöiden, leipomoiden, kuluttajien ja kehittäjien kanssa. Hankkeen rahoitus: Euroopan unionin maaseuturahasto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, yritykset

Teetimme selvityksen arvioimaan paria viimeisintä ProAgria Itä-Suomi ry:n vuotta, missä mielikuvan kärjeksi nousivat luotettava kumppani ja asiantuntija. – Monipuolisuus, uudistava sekä aloitteellisuus korostuivat sanoina aiempaa vahvemmin, kertovat tutkimuksen tehneet Ursula Blässar ja Annika Fock. Asiakkaista 77 prosenttia kuvaili ProAgria Itä-Suomea myönteisesti.

Yhteisen ProAgria Itä-Suomen onnistumista itäisten maakuntien kehittäjinä kuvaa eniten asiakkaidemme kokema myönteinen muutos asiantuntemuksessa. Asiantuntijuuden laajuus, asiantuntijatiimien tuoma lisäarvo asiakkaalle sekä tapaamisten ja yhteistyön hyödyllisyys maatilan tai yrityksen liiketoiminnalle on kehittynyt hyvään suuntaan!

- Yli puolet asiakkaista näkee hyvää kehitystä oikeastaan kaikissa kysytyissä kohdissa, liittyypä se reagointiin, palveluiden joustavuuteen, ketteryyteen tai yhteydenpitoon asiakkaisiin, asiakasselvityksen tehneet Brandassadorin asiantuntijat Ursula Blässar ja Annika Fock kertovat. – Parasta ProAgriassa on asiakkaiden mielestä henkilökunta ja ihmiset, osaaminen, luotettavuus, saavutettavuus ja läheisyys.

Selvitys teetettiin, jotta saatiin arvioita ProAgria Itä-Suomen yhdistymisestä sekä yhdistymisen tukena olleesta Maakuntarajat ylittävä ProAgria Itä-Suomi -hankkeesta, joka päättyi vuoden -23 lopussa. Myös henkilöstö koki, että hankeen päätavoitteet onnistuivat pääosin hyvin. He kokevat selvityksen mukaan myönteistä kehitystä erityisesti asiakastyössä sekä - isomman organisaation myötä - mahdollisuuksissa kehittää osaamista. Hankkeen aikana tarjotuista kymmenistä koulutuksista henkilöstö oli saanut eniten tukea arkeen teetetyistä, vuorovaikutusta tukevista Insights Discovery -analyyseista sekä työhyvinvointiin liittyvistä koulutuksista ja ohjatuista keskustelutilaisuuksista.

Sidosryhmävastauksissa näkyi järjestön arvostaminen erityisen vahvana tuotannon ja talouden osaajana sekä valmentajana ja investointien sparraajana. Sidosryhmien odotukset järjestön merkityksestä erityisesti tulevaisuudessa olivat huomattavan korkeat.

Itäisen Suomen ruokaketjun yksi avainasioita on onnistuminen elintarvikeviennin kaltaisissa uusissa asioissa. Toteutimmekin elintarvikevientiä Japaniin selvittäneen esiselvityshankkeen, jolla valmisteltiin pohjoiskarjalaisten elintarvikkeiden, erityisesti premium- ja erikoistuotteiden, viennin aloittamista Japaniin. Rahoitus: AKKE-rahoitus, P-Karjalan liitto. Vuosi -23 oli jo uutta ohjelmakautta, ja yhteiskunnallisesti tärkeä Itä-Suomen kehittäminen näkyi myös aivan ensimmäisenä rahoituspäätöksen saaneena Agri-Food Network -hankkeene (EAKR). Se liittyi Savonia-vetoiseen ruoka-alan klusteritoimintaan, joka voi olla mallina koko itäsuomalaiselle ruoka-alan yhteistyölle Itä-Suomen vahvistumiseksi sen erityishaasteissa.

ProAgria Itä-Suomen tehtävänä on kehittää maatalouden, muiden maaseutuelinkeinojen, maisemanhoidon ja kotitalouden yleisiä edellytyksiä sekä edistää maaseudun ja sen ihmisten aineellista ja henkistä hyvinvointia. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi ProAgria Itä-Suomi tuottaa maa- ja puutarhatalouden, muiden maaseutuelinkeinojen ja yritystoiminnan, kotitalouden sekä ympäristön- ja maisemanhoidon ammatillisia asiantuntijapalveluita. Osa palveluistamme on verohallinnon linjauksen mukaan yleishyödyllisiä ja muun muassa tilipalvelut, tukihakupalvelut ja Neuvo-palvelut verotettavia palveluita. Maksoimme vuoden 2023 verotettavien palveluiden tuloksesta yhteisöveroa 96 986,59 euroa.

Asiantuntijatyön kehittäminen ja onnistumiset vuonna 2023

Keräsimme aktiivisesti sekä asiakaspalautetta että kehittämisehdotuksia. Ne ovat ProAgria Itä-Suomessa erittäin tärkeässä roolissa; ne ovat keino käynnistää muutoksia, mutta myös varmistaa muutosten eteneminen koko organisaatiossa. Palautteet myös kehittävät asiantuntijoiden itsetuntemusta, ja omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen helpottuu.

Palautetta kerättiin aktiivisesti asiakastilanteissa, ja lisäksi tehtiin asiakashaastatteluita eri asiakasryhmille.

Vuoden 2022 aikana kirjasimme palautteita yhteensä 534 (585 v.-22) kpl, joista:

Toiminnan korjaamiseen johtaneita palautteita 98 (147 v.-22) kpl:

• Kehittämisehdotuksia 21 (79 v. -22) kpl
• Asiakaspalautteita 77 (68 v. -22) kpl

Positiivisesta asiakaskokemuksesta ja onnistumisestamme kertovia palautteita saimme 336 (356 v. -22) kpl.

Kesken käsittelyn oli vuoden vaihteessa 99 (82 v.-22) kehitysehdotusta ja palautetta, mikä kertoo omalta osaltaan kehitystyömme laajuudesta ja asiakkaidemme sekä henkilöstömme sitoutumisesta toiminnan kehittämiseen.

Toimimme kansainvälisesti

Pötsi-hankkeen opintomatka Hollantiin

Ruokinnan asiantuntijat Ida Korhonen ja Mari Vauhkonen osallistuivat Pötsi -hankkeen opintomatkalle Hollantiin 28.-31.3.2023. Opintomatkan kohteeksi valikoitui erilaisia tiloja niin eläinten kestävyyden, hyvinvoinnin, jalostuksen kuin tuotoksen näkökulmasta. Erikoisin yritysvierailukohteemme oli kaupungin keskelle perustettu Floating Farm, jossa harjoitetaan kiertotaloutta mahdollisimman monipuolisella tavalla. Vierailimme Dairy campuksella, jossa on Wageningenin yliopiston tutkimustila. Täällä tutustuimme meneillään oleviin metaani- ja valkuaistutkimuksiin sekä keskustelimme eroavaisuuksista ruokinnan toteutuksesta. Hollannissa keskivertolehmän dieetissä 67 % on karkearehuja, kun Suomessa vastaava luku on 55 %.

Hollannin yrittäjiä puhututtaa tällä hetkellä ammoniakkirajoitukset, joita vastaan oli käynnissä mielenosoituksia. Tuotannon laajentamiseen ei ollut monella mahdollisuuksia, vaan toimintaa tulee kehittää muutoin. Nitraatti- ja fosforirajat sekä kallis maan hinta vaikuttavat myös tähän. Maissin suhteen on tullut rajoituksia eikä lannankäyttö nurmipelloilla voi olla niin runsasta. Nurmesta korjataan 5-6 satoa, satotason ollessa hieman yli 10 000 kg ka/ha. Säilöntäaineita ei käytetä normaaliolosuhteissa, tähän saattaa vaikuttaa erilaiset kasvilajit sekä korkea sokeripitoisuus. Samoin perinteiset hollantilaiset säilörehusiilot ovat matalia ja syöttö etenee vauhdilla. Keskikokoiset maitotilat ovat pitkälti perheviljelmiä, eikä ulkopuolisia työntekijöitä ole. Rehuntuotanto on kuitenkin usein ulkoistettua. Tilalla olevat koneet ja rakennuskanta oli osin vaatimatonta, mutta niistä pidettiin huolta ja tilakeskukset olivat erittäin siistejä.

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöämme

Entistä laajempi asiantuntijuus saa kiitosta

Teimme selvityksen vuoden -23 aikana, jotta saatiin arvioita ProAgria Itä-Suomen yhdistymisestä sekä yhdistymisen tukena olleesta Maakuntarajat ylittävä ProAgria Itä-Suomi -hankkeesta. Asiakkaiden lisäksi myös henkilöstöltä kysyttiin arvioita, missä sisältöinä olivat paitsi viime vuosien onnistumiset ja haasteet, myös tulevaisuuden näkymät.

ProAgria Itä-Suomen onnistumista kuvaa eniten asiantuntijoiden kokema myönteinen muutos asiantuntemuksessa. Asiantuntijuuden laajuus, asiantuntijatiimien tuoma lisäarvo asiakkaalle sekä tapaamisten ja yhteistyön hyödyllisyys maatilan tai yrityksen liiketoiminnalle on kehittynyt hyvään suuntaan!

- Yli puolet asiakkaista näkee hyvää kehitystä oikeastaan kaikissa kysytyissä kohdissa, liittyypä se reagointiin, palveluiden joustavuuteen, ketteryyteen tai yhteydenpitoon asiakkaisiin, asiakasselvityksen tehneet Brandassadorin asiantuntijat Ursula Blässar ja Annika Fock kertovat. – Parasta ProAgriassa on asiakkaiden mielestä henkilökunta ja ihmiset, osaaminen, luotettavuus, saavutettavuus ja läheisyys.

Henkilöstö koki, että hankeen päätavoitteet onnistuivat pääosin hyvin. He kokevat selvityksen mukaan myönteistä kehitystä erityisesti asiakastyössä sekä - isomman organisaation myötä - mahdollisuuksissa kehittää osaamista.

Hanke on mm. koulutuksin tukenut myös hallintoa ja johtoryhmää yhteisten käytänteiden kehittämiseksi. Myös työn organisoinnin sekä johtamisen arvioitiin kehittyneen myönteisesti. - Työsarkaa jää toki vielä, esimerkiksi joidenkin käytäntöjen ketteryyteen ja toimivuuteen, arviointikaksikko kuitenkin toteaa.

Hankkeen aikana tarjotuista kymmenistä koulutuksista henkilöstö oli saanut eniten tukea arkeen teetetyistä, vuorovaikutusta tukevista Insights Discovery -analyyseista sekä työhyvinvointiin liittyvistä koulutuksista ja ohjatuista keskustelutilaisuuksista.

Tulevaisuutta kohti

Sidosryhmävastauksissa näkyi järjestön arvostaminen erityisen vahvana tuotannon ja talouden osaajana sekä valmentajana ja investointien sparraajana. Sidosryhmien odotukset järjestön merkityksestä erityisesti tulevaisuudessa olivat huomattavan korkeat.

ProAgria Itä-Suomen toimitusjohtaja Tuomo Rissanen kiittää tutkimuskyselyyn osallistuneita, ja on iloinen pääosin myönteisistä tuloksista, kun otetaan huomioon, miten maatalousyrittäjille sekä henkilöstölle haastavaan ajankohtaan selvityksen aineistoa kerättiin. – Tiedämme nyt myös, mihin edelleen kehitettäviin asioihin kiinnitämme huomiota, hän toteaa ja mainitsee esimerkkeinä mm. yhteistyön, tiedonkulun, työhyvinvoinnin, onnistuneen työnjaon sekä osaamisen tason vaihtelujen tasoittamisen. Myös huomion kiinnittäminen kehittävien tilojen kokemuksiin palveluista on tulevaisuuden rakentamisessa entistä tärkeäpää. Jatkotyöskentely selvityksen pohjalta jatkuu jo heti joulukuussa Edustajiston kokouksessa.

- Yksi mukavimpia kohtia tutkimuksessa oli, että yhteensä noin 200 vastanneen asiakkaan joukosta saatiin useita kymmeniä, asiakkaan itsensä kertomia henkilökohtaisia kiitoksia ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoille, Tuomo mainitsee.

Luotettava kumppani ja asiantuntija

Paitsi arvioimaan organisaation yhdistymisen koko kaarta ja ESR-rahoitteisen hankkeen onnistumisia ja haasteita, päästiin Brandassadorin tutkimuksessa arvioimaan myös paria aivan viimeisintä ProAgria Itä-Suomi ry:n vuotta. Asiakkaille ja henkilöstölle esitettiin nimittäin myös samoja kysymyksiä, joita valtakunnallinen ProAgrioiden bänditutkimus tuotti v. -21. Itä-Suomen osalta. Selvitys kertoo, että henkilöstölle nykyaikaisuus ja joustavuus, kollegoilta saatu tuki, urapolun selkeys ja edelläkävijyys ovat myönteisesti eteenpäin menneitä asioita.

– Monipuolisuus, uudistava sekä aloitteellisuus korostuivat sanoina aiempaa vahvemmin, kertovat puolestaan asiakkaiden arvioista tutkimuksen tehneet Ursula Blässar ja Annika Fock. – Mielikuvan kärjessä asiakkailla olivat edelleenkin sanat luotettava kumppani ja asiantuntija.

Tulos oli hyvä jo kaksi vuotta sitten ja edelleen nyt; asiakkaista 77 prosenttia kuvaili ProAgria Itä-Suomea myönteisesti nyt vuonna -23.

Vuoden proagrialaiset

Haemme vuosittain keskuudestamme henkilöä / henkilöitä, joka toimintatavallaan ovat tehnyt arvokasta työtä koko työyhteisömme eteen.

Valittava henkilö on mielestämme

• positiivinen
• yhteistyökykyinen
• innostava
• työkavereita kannustava ja motivoiva henkilö
• hän omistaa uudistavan ja kehittävä työotteen

ProAgria Itä-Suomen Vuoden 2023 proagrialaisiksi valittiin kolme asiantuntijaa. Ruokinnan asiantuntija Emmi Parkkinen Pohjois-Savosta, kasvintuotannon asiantuntija Meeri Partanen Kainuusta ja It-tuki Kati Varis Pohjois-Savosta. 

Silva 2023 Metsänäyttely

Silva 2023 Metsänäyttely järjestettiin pe-la 8.-9.9.2023 Joensuun Laulurinteen alueella. Näyttelyn järjestäjinä toimivat ProAgria Itä-Suomi ja Suomen metsäkeskus.

Silva 2023 Metsänäyttelyn keskeisinä teemoina olivat huoltovarmuus, EU:sta tulevat, kasvavat paineet metsille, metsäbiotalous, metsän mahdollisuudet fossiilisista energialähteistä luopumisessa, puun uudet innovaatiot, luonnontuotteiden kasvava kysyntä sekä luontomatkailun nousu. Maakunnan metsäalan koulutus oli myös näkyvästi esillä tapahtumassa.

Näyttelyalueena toimi Laulurinteen alue. Näyttelyn johtajana toimi Anu Pesonen ProAgria Itä-Suomesta ja näyttelyn päällikkönä Leila Laukkanen Suomen Metsäkeskukselta.

Palvelumme

Johtaminen ja talous

Johtaminen - Moniammatillinen tiimi mukana maatilakokonaisuuden johtamisessa.

Yrityksen strategia, tuotanto, talous ja johtaminen muodostavat kokonaisuuden, jonka tulee olla tasapainossa jokaisessa maatalousyrityksessä. Maatilayrityksestä on tunnistettava menestystekijät ja pullonkaulat, jotka liittyvät esimerkiksi toimintaympäristöön tai yrityksen sisäisiin prosesseihin. Nämä muuttujat on osattava laittaa tärkeysjärjestykseen, jotta voidaan tehdä tarvittavat toimenpiteet työn sujuvoittamiseksi tai tuotannon tehostamiseksi. Hallitusta kokonaisuudesta syntyy taloudellista tulosta.

Talouden ja tuotannon osaaminen sekä yrityksen strateginen johtaminen ovat tärkeitä kulmakiviä. Tasapainoisessa, hyvin johdetussa maatilayrityksessä tavoitteet on määritelty selkeästi ja prosessit sujuvia. Sen seurauksena työntekijät ja yrittäjät ovat hyvinvoivia, jaksavia ja motivoituneita ja yritys tekee voittoa. Näissä kaikissa asiakkaan tukena on ProAgrian eri alojen ammattilaisista koostuva moniammatillinen tiimi.

Vuonna 2023 olemme olleet mukana useissa prosesseissa, joissa on parannettu maatilayritysten menestystä tuotannon prosessien kehittämisen ja johtamiskäytäntöjen tehostamisen kautta. Tällaisissa pitkän tähtäimen kehittämishankkeissa hyödynnetään useiden asiantuntijoiden osaamista tuotannon, talouden, johtamisen ja strategisen suunnittelun osa-alueilta. Moniammatillisen tiimin ja asiakkaan kanssa käydyn keskustelun avulla tarkastellaan asioita eri näkökulmista ja kehitetään maatalousyritystä kokonaisuutena.

Joakim Pitkälä ja Emmi Parkkinen

Talousasiantuntijapalvelut ja Tilitoimisto

ProAgria Itä-Suomessa MVL- ja EVL- veroasiakkaiden määrä pysyi lukumääräisesti hyvin edellisvuotta vastaavalla tasolla. Vuoden lopussa asiakkaita oli 1274 kpl. Perheviljelmä- ja osakeyhtiömaatilojen palveluihin pyrimme asiakkaiden havaittujen tarpeiden mukaisesti nivomaan yhteen entistä saumattomammin taloushallinnon ja liikkeenjohdollisen analyysin ja keskustelut toiminnan suunnasta, unohtamatta sähköisen taloushallinnon kasvavaa kysyntää. ProAgria Itä-Suomella on tarjota sähköiset mallit kaikille maatiloille. ProAgria Itä-Suomen tilipalvelut rakentavat toimenkuvan kokonaan tai osuudella yhteensä asiantuntijalle ja tavoitteena on tarjota asiantunteva taloushallinto sekä palkanlaskenta erityisesti pääkohderyhmällemme maatiloille ja maataloutta harjoittaville yhtiöille.

Maatalouden investointituet ja uusille maatalousyrittäjille kohdennetut tuet päivittyivät ohjelmakauden vaihdoksen myötä. Taloussuunnittelu, investointien suunnittelu huomioiden, on ProAgria Itä-Suomen tekemänä on palvelu, jossa laskennan taustalla on moniammatillinen osaaminen ja inhimillisten tekijöiden huomiointi. Tilojen tulokset talouden osalta vaihtelivat paljon, ja uusien investointien lisäksi toiminnan tehostamista tavoitellaan nykyisissä tuotantorakennuksissa tai niitä maltillisesti remontoimalla.

Verkostot maatilainvestointien voimaksi- hankkeen viimeisenä vuotena 2023 toteutettiin yhdessä sidosryhmien kanssa muun muassa palautteen perusteella ajankohtainen ja onnistunut webinaarisarja jossa keskityttiin tilojen väliseen yhteistyöhön sekä markkinaseurantaan. Webinaareihin ilmoittautui yhteensä yli 150 yrittäjää.

Kotieläintuotanto

Maidontuotannon palvelut

Menestyvän maidontuotantotilan johtaminen ja kehittäminen perustuu luotettavaan, kattavaan ja ajantasaiseen tietoon omasta karjasta. Tuotosseurannan ja ProAgrian seuranta-, suunnittelu- ja kehittämispalvelujen kautta saatu tieto sekä vertailutieto toisilta tiloilta on arvokas työkalu tilan kehittämisessä. Tuotosseurantatieto on pohja jalostukselle ja sitä hyödyntävät myös monet sidosryhmät, mm. eläinlääkärit, rehukaupat ja meijerit. Tuotosseurantatietoja käytetään paljon myös tutkimuksissa ja hankkeissa sekä kansainvälisessä vertailussa.

ProAgria Itä-Suomen alueella 710 karjaa osallistui tuotosseurantaan vuonna 2023. Tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 41553 lehmää, mikä on 83,9 % alueen kaikista lehmistä. ProAgria Itä-Suomen tuotosseurantatilojen keskimääräinen lehmämäärä nousi 58,5 lehmään, mikä on hieman alle koko maan keskiarvon 59,6. Vuonna 2023 koko maan tuotosseurantalehmistä oli holsteineja 60,6 % ja ayrshirejä 36,6 %.

ProAgria Itä-Suomen tuotosseurantakarjojen keskituotos oli 10 281 kg vuonna 2023. Maidossa oli keskimäärin 4,41 % rasvaa ja 3,60 % valkuaista. Keskimääräinen solupitoisuus oli 168 kpl /100 ml. Energiakorjattu maitomäärä (EKM) ylitti ensimmäistä kertaa 11000 kg rajan. Vuonna 2023 Itä-Suomen tuotosseurantatilojen EKM tuotos oli keskimäärin 11014 kg, Siinä on kasvua edelliseen vuoteen jopa 140 kg. Koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 10162 kg ja 10867 kg EKM.

Keskimääräinen kaikkien tuotosseurantalehmien elinikäistuotos vuonna 2023 oli 25288 kiloa ja poistettujen lehmien 34456 kg. Kymmenessä vuodessa itäsuomalaisten tuotosseurantalehmien EKM-tuotos kg/elinpäivä on kasvanut 12,6 kilosta 18,2 kiloon.

Suomalaisten tuotosseurantalehmien maidosta 59 % lypsettiin automaattilypsyllä. Karjoista 35 % lypsi robotilla ja kaikista lehmistä 56,1 % lypsettiin robotilla.

Itä-Suomen tuotosseurantatiloista 18 kpl oli luomumaidontuotannossa vuonna 2023. Luomumaitotiloilla oli keskimäärin 82,7 lehmää, joiden keskituotos oli 9335 kg ja EKM 9688 kg.

Palvelut maitotiloille

Kesän 2023 säilörehut aiheuttivat haasteita ruokinnan suunnitteluun ja ruokintaan. Säiden paikallinen vaihtelu oli suurta. Enimmäkseen ensimmäisen teon aikaan nurmia kuritti kuivuus ja toisen teon aikaan rankat sateet. Lypsylehmien ruokintasuunnitelmia tehtiin vuonna 2023 yhteensä 3281 kpl 538 asiakastilalle. Tuotosseurantatilat teettivät keskimäärin 6 rehuanalyysiä/tila/vuosi. Viidennes tiloista lähetti rehunäytteen analysoitavaksi useammin kuin kerran kuukaudessa.

Tuotosseurannan tulosten ja karjahavaintojen pohjalta toteutettava Karjatsekki- palvelu on tärkeä osa maitotilojen palveluja. Karjatsekillä tuotosseurantatieto jalostuu maitotilan käyttöön toiminnan ja toimintatapojen arvioinnissa ja kehittämisessä.

Neuvo Tuotantoeläimet-palvelua tehtiin 481 kotieläintilalle. Neuvo -palveluna tehtiin mm. Täsmäpalveluja, jotka keskittyvät tilan ja asiantuntijan kanssa yhdessä määriteltyihin kehittämiskohteisiin. Täsmäpalveluiden aiheet pureutuvat maidon tuotannon kannalta kriittisiin aiheisiin ja vaiheisiin, esimerkiksi vasikka- ja hiehovaihe, siirtymäkausi, säilörehun laatu, seosrehuruokinnan toimivuus, sorkkaterveys, ruokinta- ja lypsyteknologian tehokas hyödyntäminen. Myös eläinten hyvinvointikorvauksen hakuun liittyviä asiantuntijapalveluja tehtiin vuonna 2023.

Vuonna 2023 toimintaansa kehittäville kotieläintiloille laadittiin aktiivisesti toimenpidesuunnitelmia, jotka perustuvat tilan tarpeisiin. Asiantuntijat ja asiakkaat tekevät yhdessä töitä, jotta asiakkaan tavoitteet saavutetaan. Tällainen tiimimäinen toimintatapa on saanut hyvää palautetta asiakkailta. Moniammatillisiin tiimeihin sitoutuneilla maidontuottaja- asiakkaillamme toteutuu tutkitusti parempi liiketoiminnan tulos kuin keskimäärin vastaavankokoisilla tiloilla.

Vaikuttavuus

Hankkeet 2023

Pohjois-Savo ja Kainuu

Viljellään viisaasti (päättynyt 2023). Hankkeen tavoitteena oli maatilayritysten kasvintuotannon kannattavuuden ja kilpailukyvyn paraneminen ympäristönäkökulmat huomioiden. Hankkeen teemat pyrkivät vastaamaan ilmastokeskusteluun talousnäkökulmaa unohtamatta.

Asiakaslähtöinen omistajanvaihdos (päättynyt 2023). Hankkeen tavoitteena oli tiedottaa erilaisista omistusjärjestelyistä eri medioissa ja sitä kautta edistää maatilojen omistajanvaihdoksia Pohjois-Karjalassa. Hankkeen tavoitteena oli, että maatilojen myyjät, ostajat ja vuokraajat löytävät toisensa (fyysisesti ja verkossa), tarvittava monitasoinen asiantuntija-apu on tunnistettu ja se on myyjien, ostajien ja vuokraajien saatavilla ja että eri tukiorganisaatiot tunnistavat omat roolinsa ja tehtävänsä kokonaisuudessa.

Marjamaat 2 (päättynyt 2023). Hankkeen tavoitteena oli tuoda hankealueen marjanviljelijöiden käyttöön uusia käytäntöjä, menetelmiä ja tekniikkaa niin viljelyyn kuin yrityksen johtamiseenkin. Hanke myös demonstroi ja esittää kehittämismahdollisuuksia. Erityisesti tähdättiin herukantuotannon kehittämiseen, satotasojen nostoon tärkeimmillä marjalajeilla ja työn sujuvoittamiseen kasvukaudella. Mutta myös kaikki muut marjalajit olivat mukana. Uusien ratkaisujen avulla viljelijät pystyvät tuottamaan enemmän marjoja kannattavasti ja ympäristöystävällisesti niin hankealueen paikalliseen kuin valtakunnalliseenkin tarpeeseen niin yksityistalouksille kuin jalostavalle teollisuudellekin.

Verkostot maatilainvestointien voimaksi (päättynyt 2023). Hankkeessa tavoiteltiin lisää kannattavia investointeja maidontuotantoon. Hankkeen kohderyhmänä olivat maidontuotantoa jatkavat kehittävät tilat sekä näiden nykyiset ja uudet yhteistyötilat. Hankkeen teemoihin kuuluivat sekä uudet että korvausinvestoinnit. Hankkeessa tuotiin esiin erilaiset kehittämisvaihtoehdot ja tuettiin yrittäjiä kehittämispolun toteuttamisessa. Hankkeella pyrittiin lisäämään yhteistyötä tilojen ja kumppanien kanssa verkostona.

Mainio Maitotila (päättynyt 2023). Hankkeessa oli tavoitteena maidontuotantotilojen tuottavuuden ja ilmastotehokkuuden parantaminen erilaisilla toimenpiteillä, joissa viljelijöillä on aktiivinen rooli.
Toimenpiteisiin kuuluivat pienryhmät, seminaarit, webinaarit ja koulutukset. Maidontuotantotilojen kannattavuus oli myös hankkeen keskeisenä teemana. Yhteistyökumppaneina ja osarahoittajina hankkeessa olivat Osuuskunta Maitosuomi ja Osuuskunta Tuottajan Maito.

Vihanneksista voimaa viljelyyn (päättynyt 2023). Hallinnoijana oli koulutuskuntayhtymä Riveria. Osatoteuttajina olivat ProAgria Itä-Suomi ja Luonnonvarakeskus. Hankkeen päätavoitteena oli Pohjois-Karjalan vihannesviljelystä kiinnostuneiden etsiminen ja kiinnostuksen herääminen, jonka seurauksena avomaavihannesten viljelyala kasvaisi ja uusia- eritoten nuoria- yrittäjiä tulisi alalle.

ProAgria Itä-Suomi kansainvälistyy (päättynyt 2023)

Projektissa edistettiin ProAgrian henkilöstön kansainvälistä liikkuvuutta ulkomailla tapahtuvilla työssäoppimisjaksoilla ja kansainvälisissä seminaareissa Euroopassa.

Tämän liikkuvuutta edistävän projektin teemallisia painpistealueita olivat ympäristöviisas maatalous, luonnonmukainen maataloustuotanto, digitalisaatio ja tiedon hyödyntäminen sekä talouden, johtamis- ja strategiataitojen kehittäminen.

Suomessa projektiin osallistui ProAgria Itä-Suomen lisäksi alueella toimiva Maa- ja kotitalousnaiset. Heidän tavoitteenaan oli hakea oppia ja malleja Euroopasta liittyen kuluttajakäyttäytymisen muutoksiin ja trendeihin, elintarvikkeiden lyhyisiin toimitusketjuihin sekä matkailuun vastuullisuuden ja kulttuuriteemaisten matkailureitistöjen rakentamisen näkökulmasta.

Hanhipeltosuunnittelu-hanke (1.11.2022 – 30.6.2023)

Pilottihanke toteutetaan Tohmajärven ja Liperin kuntien alueella. Tavoitteena oli tuottaa kuntakohtaiset hanhipeltosuunnitelmat ja selvittää laajojen poikkeuslupien edellytyksiä.

Mainio Maitotila Kainuu (1.3.2022 – 31.12.2023)

Hankkeessa kehitettiin maidontuotantoa ilmasto- ja ympäristönäkökulmista. Maidontuotannon ilmastotehokkuuden lähtökohtana olivat maatiloilla tehdyt toimet. Ilmastotehokkuuden edistämiseksi tarvitaan tilakohtaista, reaaliaikaista tietoa maitotilojen hiilijalanjäljistä. Kohdealueena hankkeella olivat Kainuun maakunta sekä Pohjois-Pohjanmaan puolelta Vaala, Siikalatva ja Pyhäntä.

Maakuntarajat ylittävä ProAgria Itä-Suomi

Koulutusohjelma tuki henkilöstöä ja johtoa yhdistymistilanteessa. Toteutusaika 1.10.2018-31.12.2023.

ProAgria Itä-Suomi toteutti koulutusohjelmaa, jonka tarkoitus oli tukea yhdistymistilanteessa henkilöstöä ja johtoa yhtenäisiin käytäntöihin ja palvelutarjontaan pääsemiseksi koko yhdistyvän ProAgriaItä-Suomen alueella. Kehittämistoimin ja asiantuntijatuella pyrittiin vahvistamaan muutokselle asetettuja tavoitteita, muun muassa tuottavuuden ja henkilöstön kokevan hyvinvoinnin kasvua.

Osana hanketta myös kartoitettiin maatilojen palvelutarpeita sekä toimintaympäristön muutosta tavoitteena saada asiakkaiden hyöty palveluistamme kasvamaan entisestään.

Kestävyyttä nurmesta (01.04.2022-31.12.2024)

Hankkeen ydintavoitteena on lisätä nurmentuotannon kokonaiskestävyyttä muuttuvassa tuotantoympäristössä, jossa viljelijöiltä odotetaan ilmastonmuutosta hillitseviä hiiliviljelytoimenpiteitä samalla kun tuotantokustannukset nousevat erittäin voimakkaasti. Kokonaiskestävyyteen päästään tunnistamalla suomalaiseen nurmentuotantoon soveltuvat hiiliviljelytoimenpiteet ja viljelyn kannattavuutta parantavat viljelytekniset toimet ja pellonkäytön uudistukset sekä lopuksi sovittamalla ne osaksi taloudellisesti kannattavampaa nurmentuotantoa.

Kasvintuotanto

Itä-Suomen alueella tehtiin viljelysuunnitelmia yhteensä 1485:lle viljelijälle Minun maatilani -ohjelmistolla. Vuotuisen viljelysuunnittelun yhteydessä tehtiin myös kattavia viljelyn kehittämissuunnitelmia, joissa selvitetään tilakohtaisesti viljelyn nykytilanne, tulevaisuuden tavoitteet, kehittämistoimenpiteet ja sovitaan tulosten seurannasta. Tämän lisäksi voidaan tehdä uudistavan viljelyn suunnitelma ja laskentaa maaperän hiilivarannon muutoksesta. Tukikauden vaihtuminen vaikutti osaltaan tehtyjen tukihakemusten määrään. Tukihakemuksia tehtiin 2641:lle viljelijälle, mikä on miltei 40% enemmän kuin edellisvuonna.

Ilmastonmuutoksen ja sään ääriolosuhteiden lisääntyessä uusille alueille leviää uusia rikkakasveja, tuholaisia ja tauteja, mutta toisaalta viljeltävä kasvivalikoima laajenee vähitellen pidemmän kasvukauden lajeilla ja lajikkeilla. Kasvitauteja, tuholaisia ja ravinnepuutoksia oli nähtävissä kuten tavanomaisena kesänä.

Kasvinsuojeluruiskuja testattiin yhteensä 208 kpl. Asiantuntijoitamme toimi myös Ruokaviraston valtuuttamina siemenviljelysten tarkastajina, luomutuotannon tarkastajina sekä siemenpakkaamojen näytteenottajina reilun yhden henkilötyövuoden verran.

Vuonna 2021 lanseerattua ajoneuvovaakaus -palvelua tehtiin 22:lle maatilalle vuonna 2023. Koneyhdistelmien ja kuormien painojen lisäksi mitattiin rengaspaineita ja annettiin suosituksia, millaisilla rengasvalinnoilla ja -paineilla missäkin työvaiheessa ja työkoneilla voi vaikuttaa maan tiivistämisriskin pienentämiseen. Säilörehukuormien mittaamisella pystyttiin pureutumaan säilöntäaineen menekkiin ja sitä kautta päästiin kiinni mahdollisiin rehun säilönnällisiin ongelmiin. Neuvo-palveluna tiloille tehtiin kasvustohavaintokäyntejä, joilla on selvitetty esimerkiksi nurmien tiheyttä ja lajikoostumusta, viljojen ravinnetilaa ja kasvitauteja sekä maan kasvukuntoa.

Muutokset toimintaympäristössä 2023

Uusi tukikausi käynnistyi keväällä 2023 tuoden muutoksia niin tukiehtoihin kuin tukien maksuaikatauluihinkin. Tukien maksatuksessa pääpaino on jatkossa loppuvuodessa sekä keväässä. Lannoitteiden hinnoissa oli laskua, mutta aiempien vuosien tasolle ei päästy takaisin.

Ilmastonmuutoksen eteneminen lisää vuosi vuodelta muutoksia viljelyyn, ja IPCC:n uusimpien ilmastoraporttien mukaan muutoksia tarvitaan. Haasteisiin varautumisessa on kuitenkin tilakohtaista vaihtelua. Viljelynsuunnittelussa paneuduttiin erityisesti lannoituksen tarkentamiseen lannoitteiden optimaalisen käytön varmistamiseksi, uusiin lannoitevaihtoehtoihin sekä typensitojakasvien hyödyntämiseen.

Viljelijöiden jaksaminen on aiheuttanut huolta ja siihen on reagoitu tekemällä yhteistyötä Melan Välitä viljelijästä -hankkeen kanssa.

Kasvukausi 2023

Yleisesti kasvukausi 2023 oli tavanomaista lämpimämpi ja varsinkin syksyn osalta sateinen. Säilörehusadoissa oli suurta vaihtelua sekä määrässä että laadussa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa alkukesän kuivuus heikensi ensimmäisen säilörehusadon määrää. Myös viljasadon laadussa ja määrässä oli vaihtelua, esimerkiksi laikkutauteja, nokitauteja ja homeita oli enemmän. Paikalliset sääolot, kuten rankkasateet tai toisaalta pitkät sateettomat jaksot, toivat kuitenkin alueittaista ja tilakohtaista vaihtelua.

Pohjois-Karjalassa hanhien määrä oli edellistä vuotta suurempi ja lisäksi ne levittäytyivät uusille alueille etsimään ruokaa. Syysviljojen viljely oli paikoitellen tästä syystä mahdotonta ja karjatiloille aiheutui ensimmäisen säilörehusadon menetyksiä.

Puutarha

Kulunut kasvukausi

Vuosi 2023 oli Itä-Suomessa tavanomaista hieman lämpimämpi. Sadetta saatiin myös keskiarvoa enemmän. Tämä trendi on ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa laajemminkin. Maapallon keskilämpötila vuonna 2023 oli 14,98 astetta, joka oli 0,17 astetta korkeampi kuin aiempi ennätysvuosi 2016. Kaikki kuukaudet kesäkuusta joulukuulle olivat maapallolla ennätyslämpimiä.

Itä-Suomessa mansikka talvehti hyvin, lunta oli runsaasti koko talven. Parista edellisestä vuodesta poiketen halloja esiintyi nyt laajasti lukuisina öinä koko Itä-Suomen alueella. Lämpötila laski useita asteita pakkasen puolelle vaurioittaen jopa nupulla olleita, harsojen alle suojattuja kukkia. Hallat alensivat varhaisimpien kasvustojen ensisatoa. Kevät ja alkukesä olivat tavanomaista kuivempia. Pääsatokauden aikaan heinäkuussa oli tavallista sateisempaa, joka hankaloitti mansikoiden poimintaa ja pehmitti marjaa. Kysyntä oli hyvää pääsatokaudella.

Herukat talvehtivat pääsääntöisesti hyvin. Monen vuoden jälkeen hallavioituksia esiintyi kuitenkin runsaasti, tämä pienensi kokonaissatoa alueittain ja lohkoittain merkittävästi. Punaherukan satotaso muodostui paremmaksi kuin mustaherukalla, joka oli välttävä/tyydyttävä. Tila- ja lohkokohtaiset erot olivat suuria.

Vadelma talvehti hyvin. Kevään hallat eivät vaikuttaneet kukintaan muiden marjalajien tapaan, joten vadelmaa tuli paljon sekä avomaalta että tunnelista. Myös luonnonvadelmasato oli runsas.

Vadelman avomaan viljelypinta-ala pienenee koko ajan, kun tunnelituotantoa on tullut korvaamaan ja varmistamaan sadontuottoa.

Marjantuotanto on merkittävä elinkeino Itä-Suomen alueella. Marjat muodostavat arviolta noin 58 miljoonan euron liikevaihdon (laskettu vuoden 2022 hinnoilla alv 0 %) ja se lähentelee jo naudanlihan tuotannon liikevaihtoa. Viljelypinta-alojen perusteella Itä-Suomessa tuotetaan 35 % koko maan marjoista- ja hedelmistä. Yksittäisistä marjalajeista herukoita tuotetaan 56 % ja mansikkaa 32 % osuudella koko maan viljelyaloista.

ProAgria Itä-Suomessa toimii puutarhatiimi, joka koostuu puutarhatuotannon asiantuntijoista sekä puutarhatuotantoon erikoistuvasta talousasiantuntijasta. Tiimin tavoitteena on puutarhaneuvonnan kehittäminen kokonaisvaltaisemmaksi alan erityispiirteet huomioiden.

Toimialalla toimi ProAgrian hallinnoima Marjamaat 2-hanke, joka päättyi lokakuussa. Lisäksi ProAgria Itä-Suomen puutarha-asiantuntijat ovat olleet aktiivisesti mukana Luonnonvarakeskuksen Drosophila suzukii- ja Hortihubi yhteistyöhankkeissa. Vuoden 2023 lopussa käynnistyi Itä-Suomen yliopiston hallinnoima KAMUT - Kasvua mansikoille uusista tekniikoista- hanke, jonka ohjausryhmässä on ProAgria Itä-Suomen puutarhatuotannon asiantuntija. Puutarhatuotannon asiantuntijat toimivat Marjan- ja Hedelmänviljelijöin liiton Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piirien sihteereinä.

Kokonaisviljelypinta-alat vuonna 2023 ProAgria Itä-Suomen alueella sekä osuudet koko Suomen ja Itä-Suomen viljelyalasta. Lähde Pohjois-Savon Ely -keskus tukihakutilastot.

Luomu

Vuonna 2023 ProAgria Itä-Suomen alueella toimi n. 590 luomumaatilaa. Määrään on laskettu sekä luomussa jo olevat että siirtymävaiheen tilat. Kokonaan uusia luomutiloja ilmoittautui alueellamme valvontaan 10 kpl ja vanhoja poistui n. 200 kpl. Luomun kokonaisala, osuus alueen peltoalasta ja tilakoko vuonna 2023 ilmenee oheisesta taulukosta.

Luomuvalvonnan kokonaispinta-ala pieneni vuonna 2023 kaikkien maakuntien alueella, mutta jäljelle jääneiden tilojen koko kasvoi merkittävästi. Luomuvalvonnasta poistui yli 20 % tiloista. Luomutuotannon alenema alueellamme oli muuta maata suurempi, mihin tärkeimpinä syinä olivat tiukentuneet sitoumus- ja tuotantoehdot. Muutokset vaikeuttivat niiden tilojen luomutuotannon jatkamista, joilla kasvintuotanto on luomussa ja eläintuotanto tavanomaista. Tilamäärän alenemasta huolimatta Pohjois-Karjalassa luonnonmukaisesti viljellyn pellon osuus koko peltopinta-alasta on valtakunnan suurin.

Itä-Suomen alueen luomutuotanto on monimuotoista. Luomueläintiloilla on eniten emolehmiä, mutta myös lypsylehmiä ja lampaita, sekä jonkin verran myös sikoja, kanoja ja mehiläisiä. Merkittävintä alenemaa on havaittavissa luomumaidontuotannossa, joka sektorina on kipuillut kannattavuushaasteiden kanssa.

Luomupeltoalasta suurin osa on edelleen rehuntuotannossa, minkä lisäksi tuotetaan erilaisia viljoja ja palkoviljoja. Puutarhakasveja, mustaherukkaa, mansikkaa ja muita marjoja tuotetaan alueella jonkin verran, mutta luomupuutarhatuotannolle olisi enemmänkin kysyntää. Luomusiementuotantoa Itä-Suomessa on kohtalaisesti, ja alueemme siemenpakkaamot tarvitsisivat vielä lisää sopimustuottajia.

Luomuperuskurssit antavat monipuolisen läpileikkauksen luomuviljelystä ja sen mahdollisuuksista. Kursseilta saa vinkkejä paitsi luomutuotantoon, myös tavanomaisen viljelyn kehittämiseen, maan kasvukunnon parantamiseen ja tuotantokustannusten alentamiseen.
Itä-Suomen alueella vuonna 2023 toteutettiin 2 kasvikurssia ja 1 kotieläinkurssi. Näistä osa järjestettiin yhteistyössä maatalousalan oppilaitosten kanssa, jolloin alan opiskelijoille tarjoutui myös mahdollisuus perehtyä luomun perusteisiin. Kurssit toteutettiin etä- tai hybridikoulutuksena, jolloin kurssille oli mahdollista osallistua myös kotoa käsin.

Luomusuunnitelmien päivityksiin, luomuun siirtymisen suunnitelmiin, luomueläinten hoitoon tai muutoin luomuun liittyviä Neuvo 2020 -palveluita toteutettiin edelleen vuonna 2023 suurimmalle osalle luomuasiakkaista.

Maa- ja kotitalousnaiset

Palvelut

Vuosi 2023 oli Itä-Suomen MKN piirikeskuksessa vilkas. Erilaisia opetus- ja kulttuuriministeriön tukemia koulutus- tai kampanjatilaisuuksia järjestettiin 87 kpl ja niihin osallistui yhteensä yli 10 000 ihmistä. Yli puolet tästä määrästä tavoitettiin erilaisten isojen yleisötapahtumien infopisteillä, mutta myös esimerkiksi ruokakursseille osallistui noin 250. Myös maisemaan liittyneet tapahtumat kokosivat useita satoja. Itä-Suomessa sai maisematekokilpailu suuren suosion, ja esityksiä kohteista kertyi tänne ennätysmäärä. Erityisesti Pohjois-Karjalassa iloittiin myös siitä, että valtakunnallinen tunnustus tuli vuonna -23 Ylä-Karjalaan.

Erilaisissa kehittämishankkeissa toteutettiin myös kursseja, työpajoja ja tapahtumia vilkkaasti. Erilaisia tapahtumia kertyi yli sata, ja näihin toimiin osallistui reilusti yli 3 000 asiakasta.

Kun neuvonnan ja koulutettujen yhteiseen lukumäärään lisätään myös tapahtumissa tuottamamme kahvi- ja ateriapalvelut, on vuoden aikana tavoitettu yli 31 000 ihmistä. Vuoden näyttävimmät tapahtumat olivat SATOA-katuruokafestivaali Kuopiossa sekä Silva-metsänäyttely Joensuussa.

Palvelumyynnin osalta vuosi oli myös ennätyksellinen, mistä suuren osan selittää ohjelmakauden vaihdos ja maatiloilta tullut kova kysyntä maiseman ja luonnonhoidon suunnitelmien laatimiseksi. Ympäristösopimuksiin liittyviä suunnitelmia NEUVO-palveluna tehtiin Itä-Suomessa MKN maisemapalveluissa yhteensä noin 180, joista perinnebiotooppisuunnitelmia 1175 hehtaarin alalle ja kosteikkosuunnitelmia 65 hehtaarin alalle. CAP-kauden vaihduttua lähes kaikille maatalouden ympäristösopimuksille tarvittiin uusi suunnitelma.

Palvelumyyntiasiakkaita oli ruoka-, maisema- ja yrityspalveluilla yhteensä noin 700. Lisäksi hankkeisiin osallistui vuoden aikana reilut 300 yritystä.

Erityisen ilahduttavaa vuodessa oli Karelia á la Carte -verkoston, Taste Savo -verkoston ja Kainuussa tuotettu -verkoston vahvistuminen. Tässä toimintaa mainiolla tavalla tukevaksi toimintamuodoksi vakiintuivat erityyppiset pop up -myymälät. Järjestötoiminnassa toteutettiin Kutsu kylään -kampanjaa, ja kesäinen tapahtuma Kuopion Vehmasmäellä osana tätä kampanjaa onnistui erinomaisesti.

Yrityspalvelut

Erilaisia opetus- ja kulttuuriministeriön tukemia koulutus- tai kampanjatilaisuuksia järjestettiin yrityspalveluissa 22 kpl ja niihin osallistui yhteensä yli 184 yrittäjää tai yrittäjyydestä kiinnostunutta.

Erilaisissa kehittämishankkeissa toteutettiin myös kursseja, työpajoja ja tapahtumia vilkkaasti, joista yrityspalveluissa 34, ja osallistujia oli 561. Hygieniaosaamista saatiin koulutettua lähes 100:lle, ja heidän joukossaan oli erityisesti ukrainalaistaustaisia.

Palvelumyyntiasiakkaita oli yrityspalveluissa vajaa 400 sisältäen yhteensä yli sata Taste Savo – tai Karelia á la Carte- tai Kainuussa tuotettu -yritysverkostojen jäsentä. Lisäksi yrityspalveluiden hankkeisiin osallistui vuoden aikana reilut 300 yritystä. Yritysten liittyneentoiminnan ja palveluiden vaikuttavuus oli taas suurta, mikä näkyi noin 3,5 miljoonan euron kasvupanoksina Itä-Suomeen yritysten investointi- ja kehittämisrahahakemuksina.

Yritysverkostotyössä toimintaa mainiolla tukevaksi toimintamuodoksi vakiintuivat erityyppiset pop up -myymälät. Kehittämistyössä näkyivät maaseutu- ja ruokamatkailun teemat mm. harvaan asuttuun maaseutuun kohdistuvana hankekehittämisenä ja saadessamme maaliskuussa emännöidä Kajaanissa valtakunnallista maaseutumatkailun yrittäjien ja kehittäjien seminaaria.

MKN hanketoiminta

Toimimme kansainvälisesti 

Osallistuimme Erasmus-vaihtoon liittyvään hankkeeseen, eli piirijohtokuntamme yksi jäsen ja toiminnanjohtaja tekivät opintomatkan hollantilaisen LTO-järjestön Naisverkoston vieraaksi ja lisäksi yritysasiantuntijamme osallistui kv. IGCAT-seminaariin Kos-saarella.

Pohjois-Karjalan elintarvikevientiä selvittävä esiselvityshanke järjesteti yhteistyöllä ProYritys-Suomi -hankkeen kanssa webinaarin, johon osallistui yli 30 jatkuvasti. Kv. aktivointitoimintaa liittyi mm. Grüne Woche -osallistumiseen tammikuussa lukuisten pohjoiskarjalaisten yritysten osastolla, missä teemana oli pakastekuivattujen tuotteiden koemistatus.

Ruokamatkailua kehitettiin Via Karelia -hankkeessamme myös pohjoismaista yhteistyössä. Japani-yhteistyöhön siksi oli myös yhteistyötapaamisia vuoden mittaan.

Hankkeet

• Gastronominen Silta maailmalle, yritysryhmähanke, Euroopan maaseuturahasto, P-Savon ELY
• Green Care laatumerkkiryhmä -yritysryhmähanke, Euroopan maaseuturahasto, P-Savon ELY
• Myllytuotteiden yhteismarkkinointi, Joensuun seudun ja Keski-Karjalan maaseutupalvelut.
• IHKU – Ihastu ja hyödy kulttuuriympäristöistä, Kalakukko LEADER ry
• ProYritys Itä-Suomi -hanke, Kainuun, P-Savon ja P-Karjalan ELY
• Pohjois-Karjalan viljatuotteiden yhteismarkkinointi -yritysryhmähanke, P-Karjalan ELY
• Via Karelia – Vastuullista ruokamatkailua verkostoituen. Hama-rahoitus, Lapin ELY
• Maisemat kuntoon. Oulujärvi LEADER.
• Voimavaroja arjen hallintaan. Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY
• Elintarvikeviennin aloitus Japaniin. AKKE-rahoitus, Pohjois-Karjalan liitto
• Maakuntarajat ylittävä ProAgria Itä-Suomi. ProAgria Itä-Suomi ry. Euroopan sosiaalirahasto, E-Savon
  ELY
• KantriKestävä. Kainuun ammattiopisto. Euroopan maaseuturahasto, Kainuun ELY.
• Lähiruokaretki. Liperin kunta. Hama-rahoitus, Lapin ELY.
• Agri-Food Network. Savonia. EAKR, Pohjois-Savon liitto.
• Muutosjohtaminen Kainuun maaseutuyrityksissä. ProAgria Itä-Suomi ry. Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon
  ELY
• Pakastekuivauksen tuottajaselvitys. ProAgria Itä-Suomi ry. AKKE-rahoitus, Pohjois-Karjalan liitto.
• BioSys Japani – Pohjois-Karjalan uniikit ruokatuotteet ja elinkeinojen kansainvälisyyspotentiaalin
  kasvattaminen. Luke. JTF-rahoitus, Pohjois-Karjalan liitto.