Vuosikertomus 2023

Meistä lyhyesti

Vuosi 2023 oli ProAgria Etelä-Suomi ry:n 11. toimintavuosi. Toimintamme sai alkunsa jo 177 vuotta sitten, kun Viipurin läänin maamiesseura perustettiin vuonna 1847. Olemme ProAgria-ryhmän jäsen sekä alueellinen maaseutuelinkeinojen asiantuntija- ja kehittämisorganisaatio. Toimintamme nykymuodossaan alkoi ProAgrioiden Etelä-Karjala, Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa ja Uusimaa yhdistymisellä 1.1.2023.

Asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kilpailukyky ja kannattavuus on meille tärkeää, ja panostamme siihen palveluillamme ja osaamisellamme. Ydinosaamistamme ovat maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan, kehittämiseen ja johtamiseen kuuluvat asiantuntijapalvelut. Näkökulmiamme ovat johtaminen, talous ja tuotanto. Ydinosaamistamme tukevat jäsen- ja asiakassuhteiden ylläpito ja kehittäminen. Sidosryhmä- ja kumppaniverkostomme täydentävät ydinosaamistamme.

Strategia

Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategian mukaisia valmennuksia.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että olemme

• asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
• kestävästi kannattava ja vaikuttava
• aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä suunnannäyttäjä ja
• arvostettu järjestö.

Arvomme

• Tahdomme olla edelläkävijöitä
• Arvostamme vastuullisuutta
• Huolehdimme hyvinvoinnista
• Toimimme riippumattomasti
• Onnistumme yhdessä!

Hallitusohjelmalinjauksemme

Hallitusohjelmalinjauksissamme painotamme tilojen kannattavuutta ja taloutta, kehittävien tilojen saamaa tukea ja palveluja, vastuullisuutta ja maaseudun elävänä pitämistä. Kaikki nämä johtavat maaseudun elinkeinojen jatkuvuuteen.

Lataa ja tutustu hallitusohjelmalinjaukseemme.

Toimintaympäristömme

ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alueella on noin neljännes valtakunnan maatiloista (12 000 tilaa. Lähde: Luke). Alueemme tilamäärästä noin 5 000 tilaa keskittyy viljan tuotantoon, 800 maidon- ja 600 lihantuotantoon. Lammastilojen määrä on noin 200. Suunnilleen 40 prosenttia maatiloista harjoittaa myös monialaisempaa yritystoimintaa. Alueellamme toimii myös noin 10 000 maaseutuyritystä.

Maatalouden ja muun maaseudun yritystoiminnan kannattavuutta heikensi voimakas inflaatio sekä erityisesti alkuvuoden aikana korkeaksi kivunnut sähkön hinta. Vastaavasti maatalouden tuottajahinnat laskivat Tilastokeskuksen mukaan marraskuun 2023 loppuun mennessä 6,5 % vuoden takaiseen verrattuna. Vuosittain maataloustuotannosta luopuu Etelä-Suomen alueella noin 500 maatalousyritystä, mikä vastaa noin viittä prosenttia alueemme maatiloista.

Maatalouden kannattavuuskehitys ohjaa toimintaamme yhä enemmän yrityksen johtamiseen ja talouden hallintaan tähtäävän osaamisen ja palvelujen kehittämiseen. Maatilayrityksen toiminnan kannattavuuteen vaikuttaa yhä enemmän asiakastarpeen ja kuluttajatrendien ymmärtäminen, mahdollisuudet oman tuotannon jalostusasteen nostamiseen sekä tarkka talouden seuranta.

Olemme vastanneet näihin haasteisiin kehittämällä tilitoimistopalvelujamme, liittymällä Taloushallintoliiton jäseneksi sekä vahvistamalla ja organisoimalla uudelleen kirjanpitoresurssejamme. Kuluttajatrendien ja kaupan logistiikan osaamista olemme tukeneet Pirkanmaalla ja Hämeessä yhteistyössä alueosuuskauppojen sekä LähiTapiola-ryhmän kanssa Tulevaisuusvalmennuksissa.

Ympäristövastuun näkökulma on vahvistumassa nopeasti toimintaympäristössämme. Olimme toimintavuoden aikana kehittämässä viljanhankintaan liittyvää sertifiointikäytäntöä, jossa yhdistetään vastuullisen viljelyn ympäristötavoitteet maan kasvukunnon ja tuotantotalouden kehittämiseen.

Toimitusjohtajan katsaus

Uusi ohjelmakausi vaatii viljelijöiltä nykyistä enemmän ympäristö- ja ilmastotoimia. Kuva: Sonja Kankaanpää

Vuoden alussa käynnistyi uusi CAP 27 -ohjelmakausi, mikä vaikutti myös omaan palvelutoimintaamme. Käytännössä kaikki kasvinviljelyn suunnitteluun liittyvät palvelumme siirtyvät EU-rahoitteisten neuvontapalvelujen tukemiksi, jolloin asiakkaan rahoitettavaksi jäi ainoastaan omavastuuosuus. Neuvo-palveluihin liittyvät neuvontaosiot kattavat entistä laajemmin muitakin palvelujamme.

Uusi ohjelmakausi toi mukanaan myös merkittäviä muutoksia viljelijätukiin sekä maaseudun kehittämistukiin, mikä lisäsi kevään aikaista tukineuvontaan liittyvien asiantuntijapalvelujen kysyntää.

Aiemman tukitason saavuttaminen vaatii viljelijöiltä nykyistä enemmän ympäristö- ja ilmastotoimia. Täysin uutena kokonaisuutena mukaan tulee suorien tukien ekojärjestelmät, jotka ovat viljelijöille vuosittain valittavia vapaaehtoisia toimia.

Toimenpiteitä maatilojen kannattavuuden varmistamiseksi

Maatalouden ja muun maaseudun yritystoiminnan kannattavuutta heikensi voimakas inflaatio sekä erityisesti alkuvuoden aikana korkeaksi kivunnut sähkön hinta. Vastaavasti maatalouden tuottajahinnat laskivat Tilastokeskuksen mukaan marraskuun 2023 loppuun mennessä 6,5 % vuoden takaiseen verrattuna. Kasvituotteiden tuottajahinnat laskivat lähes 15 %, kotieläintuotteiden hinnat puolestaan noin prosenttiyksikön verran.

Maatalouden kannattavuuskehitys ohjaa toimintaamme yhä enemmän yrityksen johtamiseen ja talouden hallintaan tähtäävän osaamisen ja palvelujen kehittämiseen. Maatilayrityksen toiminnan kannattavuuteen vaikuttaa yhä enemmän asiakastarpeen ja kuluttajatrendien ymmärtäminen, mahdollisuudet oman tuotannon jalostusasteen nostamiseen sekä tarkka talouden seuranta.

Olemme osaltamme vastanneet näihin haasteisiin kehittämällä tilitoimistopalvelujamme, liittymällä Taloushallintoliiton jäseneksi sekä vahvistamalla ja organisoimalla uudelleen kirjanpitoresurssejamme.

Kuluttajatrendien ja kaupan logistiikan osaamista olemme tukeneet Pirkanmaalla ja Hämeessä yhteistyössä alueosuuskauppojen sekä LähiTapiola-ryhmän kanssa järjestetyissä Tulevaisuusvalmennuksissa. Valmennuksissa keskityttiin yrityksen johtamiseen ja strategiseen suunnitteluun. Kokonaisuuteen liitettiin myös kuluttajien tarpeita peilaava asiakasymmärrys-kokonaisuus sekä hiilen sidontaa ja kestävää tuotantoa tukeva ympäristöosio.

Ympäristövastuun näkökulma on vahvistumassa nopeasti toimintaympäristössämme. Olimme toimintavuoden aikana kehittämässä viljanhankintaan liittyvää sertifiointikäytäntöä, jossa yhdistetään vastuullisen viljelyn ympäristötavoitteet maan kasvukunnon ja tuotantotalouden kehittämiseen.

Ari Toivonen
toimitusjohtaja
ProAgria Etelä-Suomi

Hallituksen puheenjohtajan terveiset

Kertomusvuonna alkoi uusi CAP-ohjelmakausi, jonka myötä Neuvo-palvelut laajenivat. Myös viljelijätukiin tuli muutoksia, mikä lisäsi neuvonnan kysyntää.

Kasvukausi oli monipuolinen. Aikaisin kylvetyt viljakasvit selviytyivät alkukesän kuivuudesta, mutta nurmisato kärsi monin paikoin. Peltokasvien sadot jäivät tavanomaisesta tuntuvasti. Erot satotasoissa olivat paikallisestikin suuria.

Neuvontatyö on vahvasti kausiluonteista ja määräajat muualta annettuja. Ruokaviraston tekemät muutokset ilmoitusten ja maksujen ajankohtiin vaikuttavat suuresti neuvonnan ja asiakkaiden toimintaan. Resurssien varmistaminen on tärkeää ja vaatii ennakointia.

Maailma on tällä hetkellä melko sekaisin. Markkinoiden muutosta ja tulevaa yleisestikin on hyvin vaikeaa ennustaa. Siksi meidän on oltava valppaina ja valmiina toimimaan asiakkaidemme eduksi.

ProAgria Etelä-Suomen arvot ovat edelläkävijyys, vastuullisuus, hyvinvointi ja riippumattomuus. Tavoitteemme on olla asiakkaillemme lisäarvoa tuottava kumppani. Ja siinä onnistumme yhdessä.

Pauliina Pakkasmaa
puheenjohtaja
ProAgria Etelä-Suomen hallitus

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

ProAgrian yritys- ja yrittäjäjäsenyys näkyi mm. tapahtumissa ja somessa vuonna 2023. Kuva: Studio Jaana Orjala

Olemme jäsentemme hallinnoima organisaatio. Meillä työskentelee 125 tuotannonsuunnittelun, ruokaketjun, yritystalouden, maisemasuunnittelun sekä taloushallinnon asiantuntijaa.

Tarjoamme palvelujamme niin jäsenistölle kuin muillekin asiakkaille. Liikevaihtomme oli 8,7 miljoonaa euroa vuonna 2023, ja se tehtiin 125 henkilön ja 98,7 henkilötyövuoden (htv) voimin.

ProAgria Etelä-Suomella oli vuonna 2023
• yrittäjäjäseniä 529
• henkilöjäseniä 103
• jäsenyhdistyksiä 198, joissa jäseniä 10534
• yhteisöjäseniä 220

Avainluvut ja kohokohdat

ProAgria Etelä-Suomen asiantuntija Elina Valkeinen toimi valmentajana S-Ryhmän ja LähiTapiolan kanssa toteutetuissa Tulevaisuusvalmennuksissa. Kuva: Sonja Kankaanpää

Laskutettava asiakasmäärämme oli noin 7 000. Kasvua edelliseen vuoteen (2022) verrattuna oli noin kahdeksan prosenttia.

Maidontuotannon tuotosseurantapalvelut kattavat lähes on 85 prosenttia alueemme lehmämäärästä.

Liikevaihtomme oli 8,7 miljoonaa euroa, josta noin 70 prosenttia kertyi palvelumaksuista.

Toimintavuoden tärkeimpiä teemoja olivat uuden CAP 27 -ohjelmakauden tukimuutosten selkeyttäminen asiakaskunnallemme, yrityksen ja talouden johtaminen sekä vastuullinen ja kestävä ruokaketju.

Keskityimme asiakkaidemme talouden ja liiketoiminnan kehittämiseen vahvistamalla strategisen johtamisen palvelujamme.

Toteutimme uudenlaista maatilayrityksen strategisen suunnittelun kehittämiseen sekä kestävään maaseutuyrittäjyyteen tähtäävän Tulevaisuusvalmennus-koulutuskokonaisuuden yhteistyössä LähiTapiolan, S-ryhmän sekä Pirkanmaan ja Hämeen alueosuuskauppojen kanssa.

Kuntasektorin osuus asiantuntijapalvelujemme käyttäjänä kasvoi. Vakiinnutimme asemaamme mm. kuntien elinkeinopalvelujen ja maisemanhoitoratkaisujen toteuttajina.

Vaikutimme aktiivisesti maatalouden kustannuskriisin haasteisiin. Keskityimme varmistamaan asiakkaidemme talous- ja tuotantopanokset luomalla varautumissuunnitelmia. Olimme mukana myös Etelä-Suomen elinkeinoelämää edustavan ELVAR (Elinkeinoelän alueellinen varautumisyhteistyö) -toimikunnassa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vastuullisuus

Pellonpiennartapahtumissa viljelijät ja asiantuntijat kohtaavat. Pellolla seisoo ProAgria Etelä-Suomen asiantuntija Samuli Seppänen. Kuva: Sonja Kankaanpää

ProAgria on valtakunnan merkittävin maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittäjäorganisaatio. ProAgria Etelä-Suomi on asiakasmäärältään sekä palvelutoiminnaltaan ja maantieteelliseltä kattavuudeltaan suurin ProAgria-keskus. Toiminta-alueella oli vuonna 2023 noin 12 000 maatila- ja puutarhayritystä. Viljatiloja alueellamme noin 5 000, lypsykarjatiloja 800 ja maaseudun mikroyrityksiä noin 10 000. Vuosittain kohtaamme tästä koko joukosta lähes 10 000 maatila- tai maaseutuyrittäjää.

Osaamisemme kattaa varsinaisen tuotannon ja talouden hallinnan lisäksi myös yrityksen strategisen johtamiseen, riskien hallintaan, yrittäjän jaksamiseen, elintarvikeketjun kehittämiseen ja hyvinvointiin sekä ympäristön tilan kohentamiseen liittyviä palveluja.

ProAgria Etelä-Suomella on vahva rooli maaseudun elinkeinotoiminnan ja maaseutuympäristön kehittämishanketoiminnassa. Jatkoimme kertomusvuonna Manner-Suomen maaseutuohjelman tuella maatilojen, ympäristön ja maisemanhoidon, energiatehokkuuden ja maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävää hanketoimintaa jokaisella jäsenalueellamme. Loimme myös pienille elintarvikejalostajille edellytyksiä vientitoiminnan kehittämiseen.

ProAgria Etelä-Suomi on osallistunut aktiivisesti oman alueensa elinkeinotoiminnan kehittämiseen myös seudullisen yrityspalveluyhteistyön avulla. Olemme kumppaneina mm. elinkeinoyhtiöiden, uusyrityskeskusten sekä muiden toiminta-alueemme elinkeinojen kehittäjätahojen kanssa, tavoitteena palveluverkoston varmistaminen niin aloittaville kuin kasvua hakevillekin maaseutualueiden pk-yrittäjille.

Kehitämme myös toimintaansa kehittävien maaseutuyritysten toimintaedellytyksiä yritysryhmähankkeiden avulla, joissa teemoina ovat olleet mm. palvelumuotoilu, markkinointi ja elintarvikkeiden vienti.

Tuotamme arvoa asiakkaillemme

Keskeisin tavoite asiantuntijatyössämme on turvata elinkeinotoiminnan jatkuvuus. Suunnittelimme vuoden aikana yhteensä noin 250 maatilan ja maaseutuyrityksen kanssa omistajanvaihdosta ja laadimme toiminnan turvaamiseksi tai laajentamiseksi rahoitus- tai liiketoimintasuunnitelmia yli 1 000 asiakkaalle.

Laaja kehittämis- ja koulutushanketoimintamme tarjosi käytännönläheistä tietoa ja kehittämismahdollisuuksia 3 500 maatilalle ja maaseutuyritykselle. Hankkeiden pienryhmätoiminnan teemoina olivat mm. kasvinviljelymenetelmien ja tuottavuuden parantaminen. Myös yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja verkostoja edistettiin yritysryhmähankkeissa.

Maa- ja kotitalousnaisten monipuoliset maisemapalvelut, MKN maisema, kasvattivat maatila-asiakkaiden osaamista kestävyyden osa-alueilla vaalimalla omaa luontopääomaa ja monimuotoisuutta. Asiantuntijamme tuottavat uutta tietoa inventointien, selvitysten, koulutusten ja työpajojen kautta. Tätä osaamista hyödyntävät myös julkiset toimijat suunnitellessaan omia kehittämis- ja suojelutoimenpiteitään.

Vastuullisuus

Tavoitteenamme on kantaa vastuuta suomalaisesta monimuotoisesta ja elinkelpoisesta maaseudusta, joka on osa kestävää ja läpinäkyvää kotimaista ruokajärjestelmää.

Olimme mukana kehittämässä sopimusviljelyn ympäristövastuuta edistävää sertifiointijärjestelmää.

Vastuullisuuden elementtejä ovat kestävälle pohjalle rakentuva yritystoiminta, luonnon monimuotoisuus, ihmisten ja eläinten hyvinvointi, ilmaston tilaa edistävät ratkaisut sekä vastuullisuus työnantajana. Korostumassa ovat huoltovarmuuteen liittyvät tekijät, kuten resurssitehokkuus sekä elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotannon varmistaminen, alkuperä ja jäljitettävyys.

Osaamisen kehittäminen

Osaamista karttuu myös erilaisilta opintomatkoilta. Kuvassa ryhmä viljelijöitä Ala-Saksin maatalouskamarin typpi- ja vesiensuojelukokeiden äärellä. Kuva: Elina Valkeinen.

Toimihenkilöiden koulutus on toteutettu omana ja ProAgria Keskusten Liiton kautta järjestettynä koulutuksena. Sisäisen koulutuksemme perusta muodostuu henkilöstön perehdyttämisestä uusiin asioihin. Uudet toimihenkilöt perehtyvät työtehtäviinsä esihenkilön, osaamisvastaavan ja mentorin tukemana. Kerätyn perehdytyspalautteen perusteella olemme onnistuneet perehdytyksessä hyvin. Erityistä kiitosta saimme siitä, että asiantuntijat ovat päässeet harjoittelemaan omia työtehtäviään kokeneemman asiantuntijan siipien suojassa heti alusta lähtien. Myös perehdytettävän oma aktiivisuus vaikutti perehdytyksen onnistumiseen. Osaamisen kehittäminen tapahtui enimmäkseen verkkoympäristössä.

Ammatilliseen osaamisen koulutukseen käytettiin kertomusvuonna yhteensä n. 10 000 tuntia, mikä on kuusi prosenttia kokonaistyöajasta. Uusien toimihenkilöiden perehdyttämiseen käytettiin yhden prosentin työpanos kokonaistyöajasta. Osaamisvastaavat käyttivät osaamisen kasvattamiseen koko henkilöstössä yhteensä yhden prosentin kokonaistyöajasta.

Henkilöstömme vahvuus oli 125 työntekijää. Henkilöstömme on keskimääräistä sitoutuneempaa, sillä reilu puolet on ollut palveluksessamme yli 10 vuotta, kolmannes 5 vuotta tai alle. Henkilöstön keski-ikä oli 50 vuotta. Naisten osuus henkilöstöstämme on kaksi kolmasosaa ja miesten yksi kolmasosa.

Työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveystoimintaa organisoi ja kehittää työsuojelutoimikunta, joka laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman. Suunnitelmassa sovitaan henkilöstön työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä. Henkilöstöllä on käytössään omaehtoiseen työhyvinvointia edistäviin tarpeisiin Epassi-sovellus.

Henkilöstön sairauspoissaoloja oli keskimäärin 4,5 päivää vuodessa. Sairauspoissaolojen määrä väheni edellisestä vuodesta erityisesti yli 4 päivän poissaoloissa.

Vuoden proagrialainen

Haemme vuosittain keskuudestamme henkilöä, joka toimintatavallaan ovat tehnyt arvokasta työtä koko työyhteisömme eteen.

Valittava henkilö on mielestämme

• positiivinen
• yhteistyökykyinen
• innostava
• työkavereita kannustava ja motivoiva henkilö
• hän omistaa uudistavan ja kehittävä työotteen

ProAgria Etelä-Suomen Vuoden proagrialaiseksi valittiin nurmentuotannon asiantuntija Henna Aapro.

Osaava ja motivoitunut henkilöstö on keskeinen arvomme.

Kehitys- ja innovaatiotoiminta

Hiiltä ja kasvukuntoa Etelä-Suomen savipelloille (HIKKA) -hankkeessa testattiin dronen käyttöä tilakohtaisten hiiliviljelytoimenpiteiden seurannassa. Kuvassa kasvintuotannon asiantuntija Samuli Seppänen (oik.) ja viljelijä Niklas Maisi (keskellä). Kuva: Sonja Kankaanpää

Hanketoiminnan avulla välitämme uutta, toimialaa tukevaa tietoa asiakkaillemme ja kehitämme heidän tarpeisiinsa työkaluja ja ratkaisuja. Toiminta painottui erityisesti seuraaviin strategisiin teemoihin:

• maatila- ja pienyrityksen johtaminen
• ympäristöasioiden edistäminen sisältäen vesitalouden, maiseman ja maankasvukunnon kehittäminen
• vastuullinen ruokaketju
• osaava ja oppiva organisaatio

Hanketoimintamme on tuottanut vuoden aikana runsaasti tapahtumia ja erilaisia sisältöjä viljelijöiden ja pienyrittäjien käyttöön. Tapahtumiin osallistui 6 700 henkilöä. Hankkeiden viestinnässä käytimme tehokkaasti sosiaalista mediaa. Lisäksi viestimme hanketoiminnastamme uutiskirjein, nettisivuilla ja olimme kertomassa toiminnastamme eri tapahtumissa.

Hankerahoituksen avulla pystytään yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa luomaan ratkaisuja maatilojen ja maaseudun pienyritysten ongelmiin ja tarpeisiin, mikä vahvistaa eteläsuomalaisen maaseudun elinvoimaa.

Erityisen vaikuttavia olivat pienryhmätoiminta ja erilaiset pellonpiennarpäivät. Ne ovat mitä parhaimpia tilaisuuksia jakaa hyviä käytäntöjä, keskustella ja benchmarkata yhdessä asiakkaidemme kanssa toimialan sisällä ja ulkopuolella ratkaisujen löytämiseksi. Hankkeissa järjestettiin myös erilaisia sidosryhmätilaisuuksia. Tutustu hanketoimintaamme.

Lumotaito-hankkeen maastovalmennukset tarjosivat lajitunnistusta asiantuntijoiden kanssa. Kuva Katriina Koski.

Sidosryhmien edustajat tutustuvat Petri Lintukankaan pellon tilaan Sääski - Maatalouden ja vesihoidon yhteistyöhankkeessa Kauhalan joella Iitissä. Kuva: Marja Suutarla

Palvelut kotieläintiloille

Kuva: Sonja Kankaanpää

Kotieläintilojen näkökulmasta vuosi oli aiempien tapaan erittäin haasteellinen korkeiden kustannusten ja edeltävän kasvukauden kuivuudesta johtuneen karkearehun niukkuuden sekä sen laatuvaihtelujen vuoksi. Maidon hinta oli korkeampi kuin aiemmin, mutta kustannusten nousua ei vielä pystytty kompensoimaan. Tiloilla oltiin hyvin tiukassa taloudellisessa tilanteessa.

Vuosi jäi historiaan myös erittäin kuivan kesän jälkeisistä haasteista, kun satoa pyrittiin saamaan maksimaalisesti sääolojen suosiessa. Tämä vaikutti hieman myös rehujen laatutasoon alueella. Ensimmäisen säilörehusadon sulavuudet jäivät monella tilalla liiankin korkeiksi, mikä aiheutti ongelmia syyskauden ruokinnassa mm. kuidun puutteen takia. Talvikauden alussa oli selvää, että karkearehun laatu poikkesi myös kivennäisten ja hivenaineiden osalta normaalitasosta, mikä aiheutti painetta erityiseen säilörehujen tutkintaan.

Myös viljan ja valkuaisen yhä korkeat hinnat vaikuttivat merkittävästi kotieläintilojen kannattavuuteen ruokinnan kallistumisen myötä. Lannoitteiden hinnat olivat korkealla eivätkä laskeneet tavanomaiseen tapaan kesällä uuden lannoitekauden alkaessa. Siitä huolimatta tiloilla oli erityinen tarve panostaa karkearehusatoon erityisesti seuraavilla kausilla, joten lannoitteita varattiin kohtuullisesti myös seuraavalle kaudelle.

Varautumissuunnitelmia ja optimointia

Kotieläintuotannon palveluita tehtiin laaja-alaisesti ja monipuolisesti alueemme tiloille. Vuoden erityispiirteenä oli tänäkin vuonna reagointi nopeaan kustannusten nousuun sekä erilaiset optimointilaskelmat tiloille. Erilaisia varautumiseen, rehuntuotantoon ja korjuuseen liittyviä suunnitelmia laadittiin myös aiempaa enemmän.

Loppuvuodesta tarjottiin kotieläintiloille palvelua mm. eläinten hyvinvointisuunnitelman päivitykseen sekä eläinten hyvinvointikorvauksen ehtoihin valmistautumiseen.

Valtakunnallisesta maitomittarihuollosta eläköityi Salme Asiala ja hänen tilalleen tuli vetäjäksi Ilkka Korpela. Maitomittarihuollon toimitilat päivitettiin samalla, kun toimipiste siirrettiin Kouvolaan. Rekrytoimme toisenkin asiantuntijan vastaamaan toiminnon pyörittämisestä ja kehityksestä.

ProAgria Etelä-Suomen omaa, ruokinnan ja nurmentuotannon yhdistävää palvelua, Syötävän hyvää säilörehua, edistettiin asiantuntijayhteistyöllä. Palvelussa käytiin läpi koko säilörehuprosessi pellolta ruokintapöydälle saakka, ja prosessi saatettiin onnistuneesti maaliin syksyllä huipentuen säilörehukisaan. Tätä teemaa jatketaan myös tulevina vuosina, jotta varmistetaan koko ketjun tärkeyden ymmärrys pellolta navettaan.

Ruokintasuunnitelmia tehtiin lypsylehmille 390 tilalle yhteensä 1936 kpl ja seurantalaskelmia ruokinnan onnistumisesta 254 tilalle, yhteensä 645 kpl. Hiehojen ruokintasuunnitelmia tehtiin 369 tilalle yhteensä 981 kpl, ja seurantalaskelmia 64 tilalle 145 kpl. Sonneille ruokintasuunnitelmia tehtiin 200 kpl, ja näiden osalta ruokinnansuunnittelun piirissä oli 104 tilaa.

Teimme aktiivista sidosryhmätyötä esimerkiksi Tuottajain Maidon, Länsi-Maidon ja Faban kanssa Maitostartti -tapahtumien järjestelyissä syksyllä. Yhteistyötä tehtiin entistä aktiivisemmin myös muiden toimijoiden kanssa.

Tuotosseuranta

ProAgria Etelä-Suomen alueella oli Tuotosseurannan tilastojen mukaan vuonna 2023 yhteensä 529 tuotosseurannassa olevaa maitotilaa. Tilalukumäärä väheni 53 tilan verran. Tuotosseurantalehmien määrä oli 32 357 lehmää, ja vähenemää oli 1 358 lehmän verran. Keskimääräinen karjakoko alueella nousi hieman ollen 59,1 (+1,1 lehmää) ja EKM-tuotos parani 287 kg nousten 10 724 kiloon.

Maidon pitoisuudet paranivat edelliseen vuoteen verrattuna. Maidon rasvapitoisuus oli 4,4 % (4,37 %) ja valkuaispitoisuus oli 3,63 % (3,59 %) Valkuais- ja rasvakiloja tuotettiin 23 kg / lehmä enemmän, yhteensä 802 kg. Elossa olevien elinikäistuotos oli 24 281 kg ja parannusta edelliseen vuoteen verran 304 kg tuotosseurantalehmää kohden. Tuotosseurannan osalta tietojen oikeellisuuden seurannassa oli apuna tiedon laatupisteet, joita maitotila pystyy seuraamaan kausiraportilta heti mittalypsyn tallentamisen jälkeen.

Lihanauta- ja emolehmätuotanto

Vuoden teemana emolehmä- ja loppukasvatustiloilla oli kustannuspaineen jatkuessa edelleenkin kannattavuus ja tuotannon optimointi. Tilojen kanssa tehtävä työ koostui ruokinnan suunnittelusta sekä kuntoluokkien ja teuras- ja välitysraporttien tarkastelusta. Niiden pohjalta tehtiin ruokinnan, laidunnuksen ja nurmien kasvun ja riittävyyden arviointia. Alueella edellisvuosina vallinnut paikoittainen kuivuus asetti edelleen hieman haasteita karkearehupuolella ja talvikauteen valmistauduttaessa pohdittiin rehun riittävyyttä, korjatun rehun laatua sekä seuraavan kasvukauden panosten sijoittamista tilanteen tasapainottamiseksi paremmin jatkossa.

Uudisrakentaminen säilyi minimaalisena kohonneiden rakennuskustannusten vuoksi. Keskusteluja kuitenkin käytiin ja investointisuunnittelua tehtiin tuotantosuunnan vaihtamisesta esimerkiksi emolehmätuotantoon joillakin maidontuotantoa lopettelevilla tiloilla.

Eläinten hyvinvointikorvausten ehtojen tarkasteluun ja niihin liittyviin oheistoimintoihin paneuduttiin myös monen tilan kanssa sekä valmistauduttiin uuteen tukikauteen aiemman kokemusten ja tehtyjen parannusten myötä. Lisäksi henkilöstön ammattitaitoon emolehmätilojen ja lihanautatilojen palveluiden parantamiseksi on panostettu edelleen.

Palvelut lammas- ja vuohitiloille

Kaunein lammas -palkinnon voittaja Okrassa heinäkuussa 2023. Kuva: Kaie Ahlskog

ProAgria Etelä-Suomen alueella oli 501 tilaa ja 51068 lammasta, joista 20 065 oli karitsoineita uuhia ja karitsoimattomia 25 255 (Luken tilasto 2023). Tilojen ja lampaiden määrä on hieman laskenut.

Tuotosseurantaan kuului alueella 124 lammastilaa, joilla oli uuhia 6 552 ja tuotospässejä 496. Luken tilastojen mukaan Etelä-Suomen alueella oli 66 vuohitilaa, joilla kasvatettiin 4 283 vuohta. ProAgrian ylläpitämässä suomenvuohien kantakirjassa vuohitiloja oli eniten Etelä-Suomessa, jossa kasvatettiin 2 000 kuttua ja 950 risteytyskuttuja.

Valtakunnalliset lampaiden tuotosseurantulokset ja vuohitilastot julkaistiin kesäkuussa. Vuohille on otettu aktiivisesti käyttöön kuttujen arvostelutyökalu. 

Asiantuntijamme olivat vahvasti mukana tuotosseurantaohjelma NettiKatraan kehittämisessä. Ohjelma otettiin käyttöön joulukuussa 2021. Siihen lisättiin kertomusvuonna uuhikortti, tilan uuhien vuosituotosraportti sekä tuotospässeistä erillinen raportti teurastuloksineen. Tiloille on tehty karitsoiden jalostusarvosteluja, ruokintasuunnitteluja ja lampurin valmennusta.

Koulutuksia ja tapahtumia

Lampureille järjestettiin vuoden aikana erilaisia koulutuksia, pienryhmätapaamisia ja tapahtumia. Niiden teemoina olivat lampaiden ruokinta, jalostus ja hyvät toimintatavat lammastilalla. Lihasulan Säätiön avustuksella ja yhteistyössä Finnsheep ry:n kanssa järjestettiin Finnsheep-päivä lokakuussa. Sen teemana olivat lampaanlihan laatu, maistatus ja suomenlampaan populaatiosta data. Luonnonlaidunnuksen mahdollisuudet lammastilalla kiinnostavat lampureita yhtenä tulonlähteenä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisenä. Olimme mukana suunnittelemassa LammasLaidun-hankkeen toimintaa.

Teimme yhteistyötä Luken ja Geenivaraohjelman kanssa alkuperäisrotujen säilyttämisessä ja tuotosseurantatietojen käsittelyssä. Myös alueen lammaskerhojen kanssa pidetään yhteistyötä yllä. MTK:n lammasstrategia-työryhmässä on pohdittu lammastaloudelle tärkeitä arvoja.

Osallistuimme myös Okra maatalousnäyttelyyn lammasosastolla yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hankkeen kanssa. Hanke järjesti myös lampaiden käsittelykoulutuspäivän Turun seudulla. Syksyn KoneAgria-näyttelyssä Tampereella olimme mukana ProAgrian osastolla.

Osallistuimme aktiivisesti Suomen Lammasyhdistyksen Jalostusvaliokunnan kokouksiin. Päivitimme asiakkaille jalostuseläinten markkinoinnin ja myynnin edistämiseksi Lammasnetti-sivut Lihasulan Säätiön avustuksella. Asiantuntija-artikkeleitamme julkaistiin Lammas ja Vuohi -lehdessä.

Osallistuimme Suomen Vuohiyhdistyksen hallituksen kokouksiin ja järjestimme vuohiyhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä vuohen rakennearvostelun esittelyn vuohitilalla. Syksyllä osallistuimme Suomen Lammasosuuskunnan järjestämään kokoukseen Lavialla muokkaamossa.

Lammasasiantuntijat osallistuivat Oulun Valtakunnallisilla lammaspäivillä kiinnostavaan villaseminaariin, jonka järjesti Novia UAS Natural Fibres -hanke.

Palvelut kasvintuotantotiloille

Kuva: Sonja Kankaanpää

Kasvukauden alun kuivuus leikkasi satotasoja monilla Etelä-Suomen tiloilla merkittävästi. Lisäksi korjuukauden märkyys aiheutti sadon laatuongelmia. Elintarvikelaatuisen viljan määrästä oli huolta ja DON-toksiineja esiintyi erityisesti kaurassa. Sertifioidun kylvösiemenen itävyysvaatimuksia jouduttiin alentamaan heikon itävyyden vuoksi, jotta kylvösiemen riittäisi vuodelle 2024.

Viljelyn kannattavuus heikkeni edellisestä vuodesta ja yleisimpien peltokasvien viljelyn taloudellinen tulos kääntyi reilusti tappiolliseksi. Erikoiskasveista kuminalla ja sokerijuurikkaalla päästiin kuitenkin positiiviseen tulokseen; myös herne, syyskasvit ja öljykasvit ovat tehneet verrattain parempaa tulosta kuin kevätviljat.

Viljan hinnat tulivat alkuvuodesta alas, ja vaikka hyvälaatuinen vilja oli kortilla, hinnat nousivat vain vähän. Vilja liikkui maailmalla siitä huolimatta, että levottomuudet ja sota jatkuivat. Markkinoille on virrannut edullista vehnää Venäjältä ja ukrainalaisen viljan kulkeutuminen Eurooppaan aiheutti markkinahäiriötä Euroopassa.

Kasvitilat kehittyvät yhdessä

ViljelyKasvu-palvelu tarjosi viljelijäryhmälle räätälöityä valmennusta tilavierailuineen sekä sparrausta tuotantoon ja talouteen. Vuoden teemana oli ”All In” eli täyden satopotentiaalin kotiuttaminen. Kasvukaudella seurattiin tiiviisti kasvustoja ja viljelijät, asiantuntijat ja tutkijat keskustelivat virtuaalisesti viljelytoimenpiteistä. Syksyllä havainnointiin maan kasvukuntoa ja analysoitiin ProAgria NIR maa-analyysien tuloksia. Tiloille tehtiin myös KasviKat€-laskelmat talouden seurantaan ja johtamiseen.

Palvelun parasta antia olivat viljelijöiden keskenään jakama tieto ja kokemukset. Keskustelut kannustivat kokeilemaan uusia viljelytekniikoita ja lannoitusratkaisuja, ja auttoivat ratkomaan kiperiäkin tilakohtaisia kysymyksiä. Ryhmä lähti Satoklubi-joukkueena mukaan myös KM Ruutukisaan ja sijoittui hienosti ohrakilpailussa pronssille.

Satoklubi-ryhmää luotsasivat Elina Valkeinen ja Ida Laine. Kuva: Elina Valkeinen.

Uusi ohjelmakausi haastoi oppimaan uutta

Kertomusvuosi oli ohjelmakauden ensimmäinen. Uudistuneet tukiehdot edellyttivät asiantuntijoilta ja viljelijöiltä intensiivistä uuden oppimista. Tilojen olosuhteisiin sopivia tukivalintoja ja vaihtoehtoja puntaroitiin asiakkaiden kanssa ennen tukihaun sulkeutumista ja sen jälkeenkin. Tuotantopanosten kallistumisen ohella entistä pienempi tukipotti ja markkinat haastoivat kasvitilojen kannattavuutta. Viljelynsuunnittelussa korostuivat sekä viljelykasvivalinnat ja tukien optimointi. Kasvipalveluiden asiakasmäärä oli noin 1700 kpl. Tukihakuasiakkaita oli 2 161 kpl ja tukiturva-asiakkaita 795 kpl.

Viljelynsuunnittelua, kasvustokäyntejä ja kasvintuotannon tuotantokustannuslaskelmia sekä tuloksen arviointia rahoitettiin Neuvo 2023–27-järjestelmästä.

Kasvukauden seurannasta päätöksentekoon

Seurasimme kasvukauden etenemistä reaaliaikaisesti koko kasvukauden ajan. Kerroimme sään vaikutuksesta kasvuun, kasvustojen kehityksestä sekä lannoituksen ja kasvinsuojelun tarpeesta asiakkaillemme eri kanavissa. Asiantuntijaverkostomme tuotti reaaliaikaista tietoa valtakunnallisiin ProAgrian kasvutilannekatsauksiin aina kylvöstä korjuuseen. Jaoimme pellonpientareilta havaintoja ja tietoa viljelijöille myös virtuaalisesti.

Voimavara vastuullisesta viljelystä

Vuoden aikana tehtiin uusia avauksia kestävän ja ilmaston muutosta hillitsevän viljelyn suuntaan. ProAgrian vastuullisen viljelyn konseptia on kehitetty asiakaslähtöisesti ja siihen on sisällytetty monia hyviä tiloilla jo käytössä olevia viljelykäytäntöjä. Roolimme vastuullisen viljelyn verifioinnissa ja kriteeristöjen kehittämisessä yhteistyökumppaneiden kanssa on kasvanut.

Palvelut luomutiloille

Luomu seoskasvusto. Kuva: Sonja Kankaanpää

Luomutuotannossa on EU-aikana totuttu valvonnassa olevan pinta-alan tasaiseen kasvuun. Kertomusvuosi oli tästä selkeä poikkeus: valtakunnan tasolla luomutuotannosta poistui lähes 750 tilaa, joista 160 olivat ProAgria Etelä-Suomen alueen tiloja. Muutokset tuki- ja tuotantoehdoissa, heikentynyt markkinatilanne sekä muutokset kuluttajien ostokäyttäytymisessä selittävät pitkälti tilannetta. Suurimmat muutokset tuottajamäärissä olivat nurmivaltaisilla alueilla, kuten Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Kuivien kasvukausien vuoksi härkäpavun viljely on vähentynyt eniten. Vastaavasti herneen viljelyala lisääntyi 15 prosenttia. Rukiin kokonaissadosta 12 prosenttia on luomuviljeltyä.

ProAgria Etelä-Suomen alueella luomutoimijoita on yhteensä noin 1 330. Kasvitilat hakivat viljan tilalle aktiivisesti uusia vaihtoehtoja viljelykiertoon, öljykasvien ja mm. -hampun viljely lisääntyi luomutiloillakin.

Koulutuksia ja Neuvo-rahoitusta

Järjestimme kaksi luomuperuskurssia etätoteutuksena, ja niihin osallistui yhteensä 54 kurssilaista. Lisäksi järjestimme luomukotieläinkurssipäivät. Ohjelmakauden vaihtuminen aiheutti luomutiloilla pohdintoja ja muutoksia tuotannossa, ja Neuvo-rahoituksen kysyntä kasvoikin merkittävästi vuoden aikana. Asiakastilojen Luomusuunnitelmat päivitettiin myös vastaamaan uusia tuotantoehtoja. Luomuviljelijöille tehtiin viljelynsuunnittelua, tukineuvontaa ym. palveluita kuten tavanomaisille kasvi- ja kotieläintiloillekin.

Luomutuotanto edellyttää laajaa ja monipuolista osaamista. Luomupuolella toimivaan ViljelyKasvu-ryhmään kuuluu tavoitteellisesti viljeleviä luomutiloja. Maan kasvukuntoon satsaaminen, sopimustuotanto sekä muutosvalmius viljelytoimissa ja -suunnitelmissa tuottivat tulosta. Kasvintuotannon talouslaskelmat osoittavat, että hintatasojen laskusta huolimatta toiminta oli kannattavaa ja nettotulos oli koko ryhmän osalta positiivinen.

Palvelut puutarhatiloille

Hauhon pellonpiennarpäivän tunnelmia lokakuulta 2023. Kuva: Marja Kallela. 

Puutarhatuotannon kustannusrakenne kolhaisi puutarhayrittäjiä muun maataloustuotannon lailla ja neuvonnassa suunnittelu ja kannattamattomien tuotannon kasvien karsiminen oli välttämätöntä. Työvoiman saanti oli edelleen haasteellista. Kasvustokäynneillä havaituissa kasvintuhoojien esiintymisissä näkyivät alkukesän kuivuus ja heinäkuulta alkaneet sateet. Alkukesästä kirpat söivät vihannesten taimia ja avomaan mansikan sato jäi odotuksista.

Avomaan vihannestuotantoa haastaa paitsi viljelyolosuhteet myös yhteiskunnalliset ja kuluttajien odotuksista muodostuvat paineet. Luonnonvarakeskuksen vetämässä Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (Kasvis) -hankkeessa kehitettiin vihannesten tuholaisten ennustemalleja yhdistämällä ProAgrioiden reilun kahdenkymmenen vuoden aikana toimittamia tuholaistarkkailutietoja Luken omiin havaintoihin. Lisäksi hankkeessa testattiin uusien ja vanhojen tuholaisten havaintomenetelmiä sekä viljelyn monimuotoisuutta. 

Tunneliviljelijöiden pellonpiennarpäivää vietettiin ProAgria Etelä-Suomen, Pelto-Sirkun tilan ja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liiton Hämeen piirin yhdessä järjestämässä tilaisuudessa 3.10.2023 Hauholla. Tilaisuus oli osa IPMWORKS Horizon 2020 -hanketta, jossa viedään hyviä kasvinsuojelumenetelmiä ammattiviljelijöiden tietoisuuteen ja keskustellaan kukin toistensa kanssa oppien. Päivän ohjelmassa käsiteltiin kattavasti kasvinsuojelun haasteita ja kesän tapahtumia. Tilaisuudessa oli myös pienimuotoinen näyttely, jossa yritykset esittelivät tuotteitaan ja uutuuksia runsaslukuiselle yleisölle. 

Kasvinsuojelukysymykset ja kasvualustavaihtoehdot kiinnostivat Pellonpiennarpäivien yleisöä. Puettavat eksoskeletonit, jotka ovat mekaanista tukea antavia ulkoisia tukirankoja, lähtivät myös tilakokeiluun yksipuolista työtä keventämään.

Strategisen johtamisen palvelut

Poikkeuksellinen maailmantilanne jatkui edelleen ja vaikutti merkittävästi maatilayritysten toimintaan mm. tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen ja saatavuuden voimakkaiden vaihteluiden vuoksi. Myös maatalouspolitiikan muutokset, kuten uusi ohjelmakausi tuotantotuissa ja rakennetuissa, aiheuttivat tiloilla uuden opettelun ja tarkemman suunnittelun tarvetta.

Alkuvuodesta toteutimme Tulevaisuusvalmennukset Hämeessä ja Pirkanmaalla. Strategisen johtamisen asiantuntijat kouluttivat ja sparrasivat valmennuksiin osallistuneita asiakkaita kahdella kolmesta valmennukseen sisältyvästä polulla, Strategia ja johtaminen -polulla sekä Asiakasymmärrys ja kuluttajien ostokäyttäytyminen -polulla. Valmennukset toteutettiin yhteistyössä S-ryhmän ja LähiTapiolan kanssa ja niihin osallistui yhteensä 50 yrittäjää.

Videolla Tulevaisuusvalmennusten kick off -tilaisuuden tallenne 10.1.2023.

Strategisten palveluidemme keskiössä on ollut jo pitkään maatilojen muutoskestävyyden tukeminen ja varautuminen. Strategisen johtamisen merkitys korostui tänä vuonna entisestään. Yrityksen strategiaan pohjautuvan tiedolla johtamisen ja pitkälle katsovan strategian avulla yrittäjät pystyivät hallitsemaan yritystoimintaansa myös poikkeustilanteessa ja suuntaamaan vaikeiden aikojen yli, myös henkisesti.

Vuoden aikana teimme asiakkaidemme kanssa pitkän aikavälin strategisia suunnitelmia johtamisen tueksi ja autoimme asiakkaita päätöksenteon tueksi kerätyn datan analysoinnissa. Strategian suunnittelun lisäksi teimme asiakkaiden kanssa yrityksen maksuvalmiuteen liittyviä laskelmia, talouden analysointia ja budjetointia sekä erilaisten vaihtoehtojen simulointia ja laskentaa.

Rakennetukien uuden ohjelmakauden muutokset aiheuttivat asiantuntijoille paljon uuden opettelemista ja tiedon siirtoa asiakkaiden arkeen. Investoinneista asiakaskuntaamme kiinnostivat erityisesti ympäristö ja energiainvestoinnit, sekä tuotannon automatisointiin liittyvät investoinnit. Myös maaseutuyrityksille tehtiin energiaan liittyviä investointeja. Omistajanvaihdokset ja osakeyhtiöittämisen suunnittelu työllisti asiantuntijoita vähintään entiseen malliin tai jopa entistä enemmän. Uudet yrittäjät olivat valmiita ottamaan vastuuta ja kehittämään toimintaa kriiseistä huolimatta.

Tilitoimistopalvelut 

ProAgrian tilitoimistopalveluiden asiakaskunta on monialaista. Perinteisten maatilojen rinnalla asiakkaina on yhtiömuotoisia maatiloja sekä monilla eri toimialoilla toimivia pk -yrityksiä. Tilitoimistopalveluiden kokonaisliikevaihto oli kertomusvuonna noin 1,3 miljoonaa euroa ja asiakasmäärämme noin 2 200.

Asiakkaamme arvostavat tilitoimistopalveluitamme. Meillä on vahva osaaminen maatalousverotuksessa ja elinkeinoverotuksen puolella. Tilitoimistopalveluissamme on osaamista myös palkanlaskentaan, työnantajavastuisiin ja muihin henkilöstöhallinnon palveluihin. Sähköisten tilipalveluprosessien kehittäminen ja niiden käyttöönotto etenee asiakaskunnassamme. Etenkin uusien asiakkuuksien kohdalla sähköinen taloushallinnon käyttöönottoprosentti on korkea.

Tilitoimistopalveluidemme kehitystyö saavutti yhden tavoitteistaan, kun Taloushallintoliitto myönsi ProAgria Etelä-Suomelle jäsenyyden ja auktorisoinnin toukokuussa 2023. Taloushallintoliitto on taloushallintoalan kumppani ja edunvalvoja, joka tekee työtä toimialan menestymisen eteen. Auktorisoituja toimipaikkoja on Suomessa yli 950.

Tilitoimistopalveluiden resurssointiin panostettiin, minkä seurauksena esihenkilöt ovat nyt lähempänä tilitoimistopalvelussa työskenteleviä asiantuntijoita. Vuoden aikana rekrytoitiin lisää asiantuntijoita vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Energiapalvelut

Kuva: Sonja Kankaanpää

Vuosi oli energiasektorilla vilkas. Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin vaikutukset näkyivät edelleen myös energianeuvonnassa. Maatiloilla ja maaseutuyrityksissä haluttiin varautua sekä energian mahdollisiin saatavuushaasteisiin että poikkeusolojen omavaraiseen energiantuotantoon.

Uuden maatalousinvestointien ohjelmakauden avaus oli energiainvestointien osalta positiivinen. Uusiutuvan energian investointeja tuetaan uudella ohjelmakaudella hyvin, mikä lisäsi osaltaan yritysten kiinnostusta uusiutuvan energian investointeihin.

Uusiutuvan energiantuotannon neuvontaa tehtiin vuoden aikana melko tiiviisti. Aurinkosähkön tuotanto kiinnosti edellisvuoden tapaan edelleen maatiloja, ja aurinkosähköinvestointeihin liittyvä neuvonta oli lukumäärällisesti merkittävin neuvontakohde. Puupohjaisen energiantuotannon neuvontaa tehtiin myös edellisvuosien tapaan tasaisesti. Kyseiset uusiutuvan energian toteutusmuodot soveltuvat maatilayritysten toimintaympäristöön ja kulutusprofiiliin hyvin, minkä vuoksi neuvonnalle on kysyntää vuodesta toiseen. Myös muut uusiutuvan energian muodot, kuten erilaiset lämpöpumppuratkaisut, ovat maaseudun kohteissa usein hyviä vaihtoehtoja, ja niihin liittyvää neuvontaa toteutettiin myös enenevässä määrin.

Kiinnostus maatilakokoluokan biokaasulaitosinvestointeihin on myös jatkuvasti kasvussa. Alustavia biokaasulaitosten toteutettavuusselvityksiä tehtiin useita niin yksittäisillä maatiloille kuin maatilojen yhteislaitoksillekin. Biokaasuaiheisten kehittämishankkeiden, AgroEko Pirkanmaalla ja BioedU Uudellamaalla, tapahtumissa jaettiin tietoa maatilojen biokaasuntuotannosta. Biokaasuntuotantoa suunnitteleville toteutettiin opintomatkoja sekä kotimaassa että ulkomailla, kuten ammattimatka 27.-30.3.2023 Sveitsin biokaasukohteisiin. Tutustu matkakertomukseen BioedUn sivuilta.

Yrityspalvelut

Hevosyrittäjyys on yksi yrityspalveluidemme kärkitoimialoja. Kuva: Sonja Kankaanpää

Yrityspalvelumme kattavat laajasti eri toimialojen yritysten neuvontaa, ohjausta ja tukea osana strategisen johtamisen palvelujamme. Yritysasiantuntijoillamme on laaja osaaminen eri toimialoilla sekä muun muassa yritysten omistajanvaihdosten tukemisessa ja kansainvälistymisessä.

Yrityspalvelujemme kärkitoimialoja ovat perinteisesti olleet matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, hevos-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Yritysasiantuntijoillamme on erittäin vahvaa osaamista yrityksen strategisessa suunnittelussa, ja tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Yritysasiantuntijamme osallistuivat kouluttajina ja sparraajina vuoden 2023 alussa toteutettuihin Tulevaisuusvalmennuksiin ja järjestivät myös muuta koulutusta yrittäjille.

Asiakkaita yrittäjistä kuntiin

Kertomusvuonna asiakkaamme hyödynsivät osaamistamme mm. julkiseen rahoitukseen, johon uusi ohjelmakausi toi merkittäviä muutoksia. Yritysten kehittämiseen tarkoitettuja tukia ohjattiin entistä enemmän maakunnissa toimivien Leader-ryhmien kautta. ELY-keskusten kanavoimat yritysten kehittämispalvelut olivat asiakkaidemme käytössä käytännössä viimeistä vuotta.

Teimme merkittävää yhteistyötä myös maakunnallisten toimijoiden ja kehitysyhtiöiden kanssa. Tuotimme sopimusperusteisesti elinkeinopalveluita kaikkiaan yhdeksälle kunnalle Etelä-Suomen alueella.

Yrityspalvelumme edistävät myös Etelä-Suomen alueen elinvoimaisuutta. Yritysryhmähankkeet, joissa toimimme hallinnoijana ja asiantuntijana, edistivät alueen elinkeinoelämää. Osaamistamme hyödynnettiin myös muissa kehittämisorganisaatioissa esimerkiksi projektijohtamisen palveluissa kunnille.

Kansainvälinen toiminta

Elintarvikkeiden vientitoiminnassa jatkoimme Ranskan markkinoiden seurantaa ja yritysten aktivointia näille vaativille kansainvälisille markkinoille. Suomalaisia tuotteita vietiin edelleen Ranskaan ja samalla seurattiin markkinoiden rakenteiden muutoksia, jotka johtuivat vielä sekä Covid-19:n että Ukrainan sodan talousvaikutuksista maailmalla. Kustannusten nousu ja hinnoittelun haasteet vaikuttivat vientiyritysten tilanteeseen.

Jo luotuja liikesuhteita Ranskaan vahvistettiin vuoden aikana, jotta kyseinen markkina-alue pysyi avoimena asiakkaillemme. Saimme sieltä uutta, ajantasaista tietoa asiakkaidemme tarpeita varten.

Asiakkaiden tarpeiden mukaan tehtiin hyvinkin kohdennettuja markkinaselvityksiä eri tuoteryhmissä.

Elintarvikeviennistä kiinnostuneita yrityksiä opastettiin konkreettisten vientivalmiuksien kehittämisessä.

ProAgrian yritysryhmähankkeissa oli mukana yrityksiä, jotka tavoittelivat tai jo palvelivat kansainvälisiä asiakkaita. Näissä yritysryhmähankkeissa valmistauduttiin tuotteiden, palvelujen markkinointiin mm. eri kieliversioilla.

Etelä-Karjala mukaan vahvasti European Region of Gastronomy -toimintaan

Saimaan alue liittyi vuonna 2023 kansainväliseen Institute of Gastronomy Culture, Arts and Tourism ruoka- ja kulttuurimatkailun verkostoon, joka edistää ruokakulttuurin monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä.

Saimaan alue sai arvostetun European Region of Gastronomy-statuksen vuodelle 2024. Myöntämisen perusteluna oli kestävä elämäntapa, jossa ruoka, luonto, kulttuuri ja hyvinvointi yhdistyvät. Tunnustuksen myötä Saimaan alue pääsi tähän kansainväliseen verkostoon, joka tuo erityisesti ruokaan liittyvää matkailua alueelle. Kansainvälisellä tasolla saatu arvostus avaa uusia mahdollisuuksia myös alueen ruoka- ja matkailuyrityksille.

ProAgria Etelä-Suomi ja Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset liittyivät osaksi itäisen Suomen European Region of Gastronomy -ohjelmaan Voiman Merkit Etelä-Karjalassa -hankkeelle, jossa opastettiin yrityksiä mm. Karelia a la carte ja D.O.Saimaa -merkkien hakuun ja käyttöön. D.O.Saimaa -merkki on tunnettu eri puolilla Eurooppa ja varmistaa asiakkaalle, matkailijalle, ruuan alkuperää.

ProAgria Etelä-Suomi ja Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset aloittivat Pellolta Pöytään näkyväksi -hankkeen suunnittelun luontevana jatkona Voiman Merkit -hankkeelle syksyllä 2023. Tavoitteena oli yhdistää Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Kaakkois-Suomi vahvaksi ruokamatkailun alueeksi sekä kotimaisia että kansainvälisiä vieraita varten. Hankkeen kohderyhminä ovat maaseudun pienet ruokaa, elintarvikkeita ja matkailupalveluja tarjoavat pk-yritykset.

Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset

Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisista Suvi Malin sekä Leppäkorven-Järvenpään maatalousnaisia Helsingissä Maaseutu saapuu kaupunkiin -tapahtumassa 7.9.2023. Kuva: Suvi Malin.

Edistämme arjen taitoja, laadukasta elintarvikeketjua, maisemanhoitoa, yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä osana valtakunnallisen järjestön toimintaa. Juhlimme kertomusvuoden aikana 90-vuotiasta Maa- ja kotitalousnaisten järjestöä. Koulutimme kuluttajia varautumiseen häiriötilanteissa sekä jalkauduimme kuntiin ja hyvinvointialueille esittelemään maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijuutta.

Vuoden maa- ja kotitalousnaisiksi valittiin Etelä-Karjalasta Teija Arponen, Hämeestä Jaana Kivikko, Kymenlaaksosta Ritva Siltanen, Pirkanmaalta Terhi Valkeejoki ja Uudeltamaalta maaseudun mieheksi Pertti Tetri.

MKN Maisemapalvelut

Vuosi 2023 oli tärkeä erityisesti maatalousluonnon monimuotoisuuden kehittämisen kannalta. Uusi Cap27-kausi käynnistyi ja siihen liittyen laadittiin kevään aikana Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksia yli 180 kappaletta. Viljelijöitä neuvottiin tukeen liittyvistä uusista ehdoista niin Neuvo-palveluiden avulla maastokäynneillä kuin Lumotaito-hankkeen useissa etäkoulutuksissa.

Teimme useita selvityksiä, kartoituksia ja suunnitelmia asiakkaidemme toimeksiannosta. Tilaukset liittyivät muun muassa kulttuurimaisemiin, kuntien avoimiin viheralueisiin, laiduntamiseen ja luontokartoituksiin.

Paikkatietoon liittyviä projekteja toteutettiin sekä asiakastöinä että omissa kehittämishankkeissa. Ylläpidimme Laidunpankki-sivustoa ja kehitimme siihen liittyen somekampanjoita.

MKN Ruokapalvelut

Maa- ja kotitalousnaiset täyttivät 90 vuotta. Toimme viestinnässä ja tekemisessä esille toimintamme historiaa ja tätä päivää myös piirikeskuksena. Miten ruoka, ravitsemus, ruokakasvatus ja ruoanvalmistus on eri tavoin ollut vahvasti toimintamme keskiössä kaikki vuosikymmenet. Koko ruokaketju pellolta pöytään on ollut meille aina tärkeä ja tätä viestiä on viety eteenpäin.

Toimintaympäristön äkilliset häiriöt viimeisten vuosien aikana on vaatinut toiminnaltamme myös nopeaa vastausta kentän muutoksiin ja haasteisiin. Järjestimme Etelä-Suomen alueella useita varautumiskoulutuksia yhteistyöjärjestöjen kautta peruskansalaisille. Erilaiset yhteiskunnan häiriötilanteet voivat tehdä sen, ettei sähköä ja juoksevaa vettä ole tarjolla. Varautumistapahtumissa koulutimme tavallisia kansalaisia käyttämään ruoanvalmistusvälineitä, jotka toimivat mm. ulkotiloissa, esimerkiksi trangiat ja kaasupolttimet. Tapahtumissa esille nousi myös kotivara ja 72 tuntia -toimet. Tämän toiminnan rahoitti Maanpuolustuksen kannatussäätiö.

Jalkauduimme kuntien ja hyvinvointialueiden ja päättäjien luo vieden tietoa hyvinvointiosaamisestamme ravitsemuksessa ja ruokakasvatuksessa ja saimme solmittua yhteistyömahdollisuuksia tulevaan. Ruokakursseilla esille nousseita aiheita olivat mm. kasvisten käytön lisääminen, taloudellinen ruoanlaitto terveellisyydestä tinkimättä ja monipuolinen kaura. Tärkeää työssämme on käytännönläheisyys ja ihmisten aito kohtaaminen yhdistyksissä, yrityksissä ja kuluttajien luona.

MKN Yrityspalvelut

MKN Yrityspalveluilla tuemme maaseudun yrityksiä. Maistuva Maaseutu -tunnustus annettiin jo seitsemättä kertaa Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Uudenmaan ruoka- ja elintarvikealan yrityksille tai tuottajille. Tunnustuksella nostetaan esille maaseudun maistuvia paikallisruokayrityksiä ja kannustaa yrittäjiä kehittämään tuotteitaan ja yritystään sekä olemaan rohkeasti ylpeä omasta työstään. Maakunnittain tunnustuksen saajiksi valittiin Kuorttisen Luomukanala Etelä-Karjalasta, Asikkalan juustola Hämeestä, Takaladon Liha Kymenlaaksosta, Unkilan tila, Kesäkahvio Pakari Pirkanmaalta sekä Vaihian tila Uudeltamaalta. Tunnukset jaettiin Suomen Kädentaidot -messuilla Tampereella 17.11.2023..

Maaseutumarkkinat järjestettiin 33. kerran syyskuussa Lappeenrannan kauppatorilla. Perinteisessä tapahtumassa oli lähes 70 elintarvikkeiden ja käsitöiden myyjää. Kuluttajat arvostavat maaseutu-markkinoita aitona lähiruokatapahtumana.

Hygieniaosaamiskoulutuksia järjestettiin 9 kpl, joissa oli 31 osallistujaa. Hygieniapassitestiin osallistui 89 henkilöä. Hygieniaosaamisen vahvistaminen edistää ruoka- ja elintarvikealan yrityksissä ruokaturvallisuutta ja toiminnan laatua.

Yrityshankkeet painottuivat Kaakkois-Suomeen

Hanketoimintamme painottui vahvasti Kaakkois-Suomeen kolmen hankkeen toimenpiteiden voimin. Elintarvike- ja ruoka-alan yrittäjyyden kehittämiseksi jatkui Uudet askeleet elintarvikealalla Kaakkois-Suomessa -hanke. Sen tavoitteena on parantaa ja vahvistaa tiedottamista elintarvikealan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista ja vahvistaa elintarvikealan yrittäjien osaamista sekä yritysten kilpailukykyä mm. seminaarien, työpajojen ja opintomatkojen avulla. Hankkeen toimenpiteinä toteutettiin opintomatka Pohjois-Savoon, webinaareina Merkeillä nostetta ruokatuotteille ja rahoitusinfo -tilaisuudet. Kolmiosaisia webinaarisarjoja pidettiin kaksi, elintarvikealan yrittäjien tuotekehityskoulutus sekä elintarvikealan vaatimukset elintarvikehuoneistoille. Osallistujia tilaisuuksissa oli 75.

Kaakkois-Suomen elintarvikeyrittäjiin kohdistui myös Artesaaniruoka pienten elintarvikeyritysten kilpailukyvyn vahvistajana -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen pienten elintarvikeyritysten kilpailukykyä ja valmiuksia toimia kannattavasti ruokaketjussa. Hankkeen toimenpiteenä toimenpiteinä toteutettiin webinaarit artesaaniruokakilpailuun osallistumisesta ja marjojen ja hedelmien jatkojalostuksesta sekä koulutus marjojen ja hedelmien jatkojalostuksesta, joka järjestettiin yhdessä Uudet askeleet elintarvikealalla Kaakkois-Suomessa -hankkeen kanssa. Osallistujia oli yhteensä 19.

Voiman Merkit Etelä-Karjalassa -hankkeen kohderyhmää olivat elintarvike- ja matkailualan yritykset. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa pk-yritysten kilpailukykyä ja löytää ratkaisuja sekä uusia mahdollisuuksia tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Tavoitteena on myös lisätä yrittäjien, kuluttajien ja matkailijoiden tietämystä ruokamatkailuun liittyvistä merkeistä sekä aktivoida yrityksiä hyödyntämään merkkejä oman liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämisessä. Hankkeen toimenpiteinä toteutettiin kaksi Karelia À la carte ja D.O. Saimaa merkkivalmennusta webinaarina, viisi ERG Voiman merkit -tilaisuutta eri puolella Etelä-Karjalaa sekä opintoretki Etelä-Savoon. Näissä oli osallistujia yhteensä 41. Lappeenrannassa pidettiin Läheltä ruokaa Etelä-Karjalassa toritilaisuus, jonka osallistujamäärä oli noin 1 000 henkilöä. Hankkeen tuloksena 19 eteläkarjalaista yritystä sai käyttöönsä Karelia À la carte -merkin.

Hämeessä olimme mukana Hämeen ammattikorkeakoulun Kestävä RuokaHäme -hankkeessa. Hankkeessa ohjataan yrityksiä pohtimaan siirtymistä luomujalostukseen ja avataan yrityksille ravitsemuksellisen kilpailuedun, artesaaniruoan ja nimisuojauksen merkitystä yritystoiminnan kehittämiselle. Hankkeen toimenpiteinä toteutettiin kaksi webinaaria, terveellisyys ruokatuotteiden ja -palveluiden myynnissä ja Hämeen ja Uudenmaan luomutreffit, kaksi läsnäolotilaisuutta, kotimainen peruna on ilmastoruokaa sekä hämäläisen ruoan tarina – Taste of Häme -valmennustyöpaja. Näissä oli yhteensä 53 osallistujaa. Hämeenlinnassa oltiin mukana Herkkujen Häme -lähiruokatapahtuman järjestelyissä.

Lentoon-hankkeen ydintavoitteena on kehittää vihtiläisiä matkailun luksus-tuotteita. Tuotteet perustuvat olemassa oleviin yrityksiin sekä paikalliseen luontoon ja kulttuuriin. Yhteisen tuote-perheen tavoitteena on lisätä Vihdin alueen tunnettuutta kansainvälisesti, kasvattaa kunnan alueelle kertyvää matkailutuloa sekä parantaa hankkeeseen osallistuvien yritysten osaamista ja kannattavuutta. Hankkeessa kehitetään yritysten valmiuksia toimia uudistavan matkailun periaatteiden mukaisesti.

Hämeen kalatalouskeskus

Lapsille ja nuorille opastettiin kalastusta, kalojen käsittelyä ja kalaruokien valmistusta. Kuva: Petri Mäkinen.

Toimimme Hämeen kalatalouskeskuksessa vesialueiden omistajien edunvalvojana. Hoidamme heidän kanssaan yhteistyössä kalavesiä ja järjestämme kalastusta. Myös erilaiset kalataloudelliset seurannat, kalastuksen valvonta sekä virtavesien kunnostukset muodostavat merkittävän osan vuotuisesta toiminnastamme. Vuosi oli kalatalousneuvonnan 115. toimintavuosi Hämeessä.

Kalatalousalueiden toiminta

Hämeen Kalatalouskeskuksen on toiminut seitsemän kalatalousalueen toiminnanjohtajina. Kalatalousalueiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi.

Nuorisotoiminta

Järjestimme kertomusvuonna 35 nuorisotapahtumaa, joissa opastettiin lapsia ja nuoria kalastuksessa, kalojen käsittelyssä sekä kalaruokien valmistuksessa

Kalastuksenvalvonta

Valvoimme toimialueellamme kalastusta kahden valvontaveneen voimin lähes kolme sataa tuntia avovesikaudella. Oma hautomo tuotti ennätysmäärä 

Päijänteen uhanalaisen vaeltavan taimenen poikasia istutuksiin

Kalatalouskeskuksen Vääksyn hautomolla tuotettiin ennätysmäärä Päijänteestä pyydettyjen taimenten poikasia. Kevään aikana lähti 30 000 taimenen poikasta istutuksiin Päijänteeseen laskeviin virtavesiin. Emokalapyyntien ja istutusten avulla tuetaan erittäin uhanalaisen Päijänteen vaeltavan järvitaimen kannan elvyttämistä.

Talouden tunnusluvut

Voimakas inflaatio ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nosti alkukeväällä edelleen nopeasti energian sekä muiden maatalouden tuotantopanosten hintaa, mikä pahensi maatalouden kustannuskriisiä ja hidasti merkittävästi maaseutuyrittäjien investointihalukkuutta kevään aikana. Toisaalta CAP-ohjelmakauden muutos sekä Neuvo-palvelujen käytön laajentuminen lisäsi ProAgria Etelä-Suomen palvelukysyntää siten, että loppukevään aikana palvelumyyntimme kasvoi toimintavuoden aikana n. 600 000 euroa edellisvuoteen verrattuna.

Viimeisen vuosineljänneksen osalta palvelumyyntiä ja toiminnan tulosta heikensi uuden asiakashallintajärjestelmän käyttöönotto, mikä lisäsi merkittävästi sisäisen työajan määrää ja järjestelmäkuluja. Tilikauden ylijäämä oli 103 984,90 €. Tilinpäätöksessä on oikaistu edellisten tilikausien yli-/alijäämä neuvontakorvaussaamisten alaskirjauksella vuosilta 2015–2022 yhteensä 102 788,78 €.

Yhteystiedot

ProAgria Etelä-Suomen hallitus

Puheenjohtaja Pakkasmaa Pauliina, pauliina@pakasentila.fi, 050 528 3342, Pakasentie 17, 09430 Saukkola

ProAgria Etelä-Suomi

Toimitusjohtaja Ari Toivonen, ari.toivonen@proagria.fi, 0400 461 701, Postikatu 10 A, 04400 Järvenpää

ProAgria Etelä-Suomen henkilöstö

Ajantasaiset henkilöstömme yhteystietomme löytyvät verkkosivujemme asiantuntijahausta.