ProAgria Pro Agria logo

Vuosikertomus 2021

Kansikuvapkvuosikirja kastepisarat



Meistä lyhyesti

Huolenpitoa sekä palveluja ja koulutusta myös verkossa
Vuotta leimasi edelleen koronaepidemian jatkuminen sekä vaikeat sadonkorjuuolot, mikä  heijastui varsinkin rehuviljan hinnan nousuna. Palveluprosessimme keskittyivät entistä enemmän verkkopalvelualustojen ja -sovellusten  hyödyntämiseen. Webinaarien ja etäkokoontumisten avulla toteutetut koulutustapahtumat ovat saavuttaneet parhaimmillaan satoja osallistujia.
 
Työvoiman saatavuus on aiheuttanut osalle asiakkaistamme haasteita yritystoiminnan kasvuvaiheessa. Tämän vuoksi olemme osallistuneet ProAgrian, MTK:n ja Suomen Kylät ry:n perustaman Töitä Suomesta Oy:n työnvälityspalvelun toimintaan sekä asiakaspalvelun toteuttamiseen työvoimahaasteita kohdanneille yrityksille.
 
Taloussuunnittelun ja huolenpidon merkitys ovat korostuneet vuoden aikana tuotantopanosten hinnan voimakkaan nousun vuoksi. Olemme keskittyneet entistä enemmän asiakkaidemme tuotantokustannusten optimointiin ja maksuvalmiuden varmistamiseen myös EU:n tukemien 
Neuvo-palvelujen avulla.
 
Vuosi 2021 oli ProAgria Etelä-Suomen 176. toimintavuosi.

Avainlukumme ja kohokohdat

Toimintavuoden tärkeimpiä teemoja olivat asiakkaidemme talous, huolenpito sekä vastuullinen ja kestävä ruokaketju.
Keskityimme asiakkaidemme talouden ja liiketoiminnan kehittämiseen organisoimalla strategisen johtamisen palvelujamme sekä ottamalla käyttöön uuden talouden suunnitteluun ja hallintaan liittyviä työkaluja. Toteutimme uudenlaisen maatilayrityksen strategiseen suunnittelun kehittämiseen tähtäävän uudenlaisen koulutuskokonaisuuden yhteistyössä noin 50 tulevaisuuttaan kehittävän maaseutuyrittäjän, S-ryhmän ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa. 
 
Jatkoimme maatilojen, ympäristön ja maisemanhoidon, energiatehokkuuden ja maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävää hanketoimintaa.
 
Kuntasektorin osuus asiantuntijapalvelujemme käyttäjänä kasvaa. Olemme vakiinnuttamassa asemaamme mm. kuntien elinkeinopalvelujen sekä maisemanhoitoratkaisujen toteuttajina.
 
Kasvintuotantotilojen palveluja on keskitetty kokonaisvaltaisen kasvinviljelyn kehitysohjelman muotoon, tavoitteena maan kasvukunnon ja kasvintuotannon kannattavuuden parantaminen. Olimme mukana hiilipäästöjen vähentämistä edistävässä hanke- ja pienryhmätoiminnassa.
 
Olemme vahvistaneet asemaamme yritysten kumppanina liiketoiminnan elinkaaren eri vaiheissa. Olemme voineet auttaa asiakkaitamme myös alueellisten kehittämishankkeiden tuella. Olemme myös olleet muodostamassa yritysryhmiä eri toimialoille. Laajensimme 
sarkaamme Työ- ja elinkeinoministeriön auktorisoimana yritysten kehittämispalvelujen asiantuntijana.
 
Vaikutimme aktiivisesti toiminta-alueemme maakunnallisten, tulevaan maaseutuohjelmakauteen vaikuttavien ruoka- ja maaseutustrategioiden valmisteluun. 
 
Kansainvälisessä yhteistyössä edistämme pienten elintarvikeyrittäjien mahdollisuuksia päästä Ranskan markkinoille.Kannustimme maaseudun yrittäjyyttä jo viidettä kertaa maakunnallisella Maistuva maaseutuyritys -tunnustuksella.
 
Maidontuotannon tuotosseurantapalvelut kattavat lähes on 85 % alueemme lehmämäärästä.
 
Lampaiden tuotosseurannassa on 120 tilaa.
 
Liikevaihtomme vuonna 2021 oli 8,2 miljoonaa euroa, josta n 70 prosenttia kertyi palvelumaksuista. Tämä tulos on tehty n. 120 asiantuntijan panoksella (98 htv).

 

Toimintamme perusta

Onnistumme yhdessä!
Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa. 
 
Olemme 
1. asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani,
2. kestävästi kannattava ja vaikuttava,
3. aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä ja
4. suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö.
 
Meille tärkeää on asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kilpailukyky ja kannattavuus. Panostamme siihen palveluillamme ja osaamisellamme. Ydinosaamistamme ovat maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan, kehittämiseen ja johtamiseen kuuluvat 
asiantuntijapalvelut. Näkökulmanamme ovat johtaminen, talous ja tuotanto. Ydinosaamistamme tukevat jäsen- ja asiakassuhteen ylläpito ja kehittäminen. Sidosryhmä- ja kumppaniverkostomme täydentävät ydinosaamistamme.
 
Olemme ProAgria-ryhmän jäsen sekä maaseutuneuvonnan alueellinen organisaatio, joka aloitti toimintansa 1.1.2013, kun ProAgriat Etelä-Karjala, Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa ja Uusimaa yhdistyivät.
 
Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.
 
Vuosi 2021 oli ProAgrian 175. toimintavuosi nykyisen ProAgria Etelä-Suomen alueella, sillä neuvonnan juuret johtavat vuonna 1847 perustettuun Viipurin läänin maanviljelysseuraan. 

Ajatuksia avainhenkilöiltä

Toimitusjohtajan katsaus

Asiakkaamme arvostavat monipuolista asiantuntemustamme ja odottavat kokonaisuuksien hallintaa.

Koko ProAgria-organisaatiossa käynnistyi toimintavuoden aikana mittava projekti, jonka tarkoituksena on selvittää ProAgrian brändiin liittyvät keskeiset asiakasodotukset ja mielikuvat toiminnastamme. Tämän brändiprojektin tarkoituksena on kirkastaa asiakaslupaustamme sekä varmistaa keinot lupauksen toteuttamiseksi. Myös henkilöstömme kanssa on kartoitettu uusia keinoja asiakasodotuksiin ja mielikuviin vastaamiseen.
 
Bränditutkimuksen taustaksi kerätty laaja asiakaspalaute osoitti, että ProAgria Etelä-Suomen tärkein ja arvostetuin pääoma on asiantuntijoidemme monipuolinen osaaminen. Kehittämistarvetta puolestaan on siinä, miten osaamista pystyttäisiin yhdistämään asiakkaidemme yhä laajemmiksi ja haastavimmiksi muuttuvien yrityskokonaisuuksien sekä toimintaan liittyvien haasteiden hallintaan.
 
Organisaatiotamme onkin muokattu siten, että pystyisimme entistä tehokkaammin järjestämään asiakastarvetta vastaavan ratkaisun ja osaajatiimin. Olemme muodostaneet strategisen johtamisen palvelutiimin tukemaan asiakkaitamme, jotka kehittävät tulevaisuuttaan, etsivät uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai hakevat uutta vauhtia esimerkiksi omistajanvaihdoksen jälkeen. Päivittäisessä tuotannon tai talouden suunnittelussa, seurannassa ja hallinnassa asiakkaitamme palvelee tuotannon suunnittelutiimi. Muun yritystoiminnan haasteissa ja uuden yrityksen perustamisessa palvelee yrityspalvelutiimimme.  
 

Asiantuntijat tavattavissa paikan päällä ja sähköisesti

Toimintavuoden huonot sadonkorjuuolosuhteet ja syksyllä kiihtynyt tuotantopanosten ja energian nopea hintakehitys on saattanut osan asiakaskunnastamme talousvaikeuksiin. Tämä on korostanut taloussuunnittelun ja huolenpidon merkitystä. Olemme pystyneet hyödyntämään laajasti myös EU:n tukemia Neuvo-palveluja asiakkaidemme talous- ja tulevaisuushaasteiden ratkomiseen.
 
Kahden viimeisen varsin poikkeuksellisen vuoden aikana vahvuudeksemme on osoittautunut valmiutemme sähköisiin palveluihin ja palvelusovelluksiin. Olemme pitäneet yhteyttä asiakkaisiimme verkossa järjestettyjen pienryhmätapaamisten, laajempien webinaarien ja henkilökohtaisten etäpalaverien avulla sekä kehittämällä sähköistä tilipalveluprosessia, Minun Maatilani -palvelualustaa, maatilayrityksen johtamista palvelevaa Bisnes+ -kokonaisuutta kuten myös kotieläintuotannon, taloussuunnittelun ja viljelysuunnittelun sovelluksia.
 
Sähköisten palvelujen kehittämistahdista huolimatta olimme ja tulemme olemaan edelleen asiakkaidemme tavattavissa myös paikan päällä.

Hallituksen näkökulma

Asiakkaamme tekevät arvokasta työtä ja ProAgria Etelä-Suomi on mukana monissa vaiheissa maaseudun ja kotimaisen elintarviketuotannon tukena.

ProAgria Etelä-Suomen vuoteen 2021 vaikuttivat olennaisesti maailmassa tapahtuvat muutokset.  Koronavirustilanne vaihteli pitkin vuotta, mutta edellisen vuoden hyviksi havaitut toimintatavat auttoivat  pitämään palvelutarjonnan kattavana.
 
Alkuvuoden tauon jälkeen Neuvo-palveluissa riitti hyvin kysyntää. Kevään ja kesän vaihtelevat sääolosuhteet sekä loppuvuotta kohti kiihtynyt tuotantopanosten hintojen nousu vaikuttivat olennaisesti palvelujen tarpeeseen. Osalla maitotiloista tuli vuoden alusta voimaan tuotantorajoitus, joka vaati tuotanto- ja talousasioihin uutta näkökulmaa.
 
Neuvonta on asiakkaille tarpeellinen ja arvostettu apu sekä hankalina että sujuvampina aikoina. Tarve uudistumiseen on jatkuvaa ja siinä teemme parhaamme onnistuaksemme.
 
Asiakkaamme tekevät arvokasta työtä ja ProAgria Etelä-Suomi on mukana monissa vaiheissa maaseudun ja kotimaisen elintarviketuotannon tukena.
 
Pauliina Pakkasmaa
Hallituksen puheenjohtaja
ProAgria Etelä-Suomi

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Olemme jäsentemme hallinnoima organisaatio.

Olemme ProAgria-ryhmän jäsen ja alueellinen asiantuntijaorganisaatio, joka syntyi vuoden 2013 alussa ProAgrioiden Etelä-Karjala, Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa ja Uusimaa yhdistyttyä. Palveluksessamme on 120 tuotannonsuunnittelun, ruokaketjun, yritystalouden, maisemasuunnittelun sekä taloushallinnon ammattilaista, jotka tekivät vuoden 2021 aikana 97,5 henkilötyövuotta. 
 
Tarjoamme palvelujamme niin jäsenistölle kuin muillekin asiakkaille. Liikevaihtomme vuonna 2021 oli 8,3 miljoonaa euroa.
 
ProAgria Etelä-Suomella oli vuonna 2021
• yrittäjäjäseniä 805
• henkilöjäseniä 107
• jäsenyhdistyksiä 216, joissa jäseniä 11 259
• yhteisöjäseniä 217
 

ProAgria Etelä-Suomen edustajisto 2021

Ylintä päätösvaltaa ProAgria Etelä-Suomen hallinnossa käyttää edustajisto, joka muodostuu 50 jäsenestä. Edustajisto kokoontui huhtikuussa ja marraskuussa. Edustajiston puheenjohtajana toimi Matti Simonen Pirkanmaalta ja varapuheenjohtajana Terhi Löyttyniemi Hämeestä.
 

Edustajiston jäsenet 2020–2023

Etelä-Karjalasta:
Helkala Pekka, Lappeenranta
Husu-Tuuliainen Tarja, Lemi
Kolhonen Ilpo, Taipalsaari
Pesonen Helena, Rautjärvi, Simpele
Sahlman Heli, Taipalsaari
Simola Anni, Luumäki
 
Hämeestä:
Anttila Risto, Hattula
Joutsimatka Jouni, Kuhmoinen
Keijälä Markku, Janakkala
Kivistö Petteri, Asikkala
Laurila Marko, Hattula
Laiho Juha-Matti, Kärkölä
Löyttyniemi Terhi, Hämeenkoski
Mäkinen Kaarina, Hollola
Pietilä Tuomas, Tammela
Siivola Riitta, Janakkala
Suonpää Juha, Jokioinen
Vaittinen Elina, Akaa 
 
Kymenlaaksosta:
Junkkari Tuomo, Kouvola (Ummeljoki)
Kuutti Petri, Kouvola (Valkeala)
Niemi Kari, Kouvola
Lallukka Anuriikka, Iitti
Matikainen Harri, Kouvola
Oivaranta Jani, Kouvola, Ummeljoki
Pekkala Merja, Iitti
Tylli Markus, Miehikkälä
 
Pirkanmaalta:
Aspila Taina, Pälkäne
Hietalahti Kalle-Pekka, Tampere
Hämylä Tuire, Hämeenkyrö
Jokinen Virpi, Ylöjärvi
Kyykkä Tuomas, Sastamala
Lindell Teija, Ruovesi
Linnainmaa Pekka, Pälkäne
Naapi Liisa, Längelmäki
Pohjala Jussi, Orivesi
Potila Tuomas, Hämeenkyrö
Rönni Marja, Pälkäne
Salmesvuori Veikko, Tampere
Simonen Matti, Ruovesi
Tuomisto Ilkka, Hämeenkyrö
Virtanen Airi, Sastamala  
 
Uudeltamaalta:
Fabritius Markku, Myrskylä
Halme Henrikki, Vihti
Kiviluoto-Pakarinen Katariina, Lohja
Leinamo Liisa, Karkkila
Lindqvist Toni, Myrskylä
Malin Mika, Vihti
Saario Anne, Vihti
Sohlman Juha, Vihti
 

ProAgria Etelä-Suomen hallitus 

Puheenjohtaja
Pauliina Pakkasmaa, Uusimaa
 
Jäsenet
Helkala Teemu, Kymenlaakso
Niemi Keijo, Pirkanmaa
Mänki Marianne, Häme 
Sjölund Kaj, Uusimaa
Suutari Marko, Etelä-Karjala
 

Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus

Puheenjohtaja
Alanne Päivi, Uusimaa
 
Jäsenet 
Sahlman Heli, Etelä-Karjala
Vaittinen Elina, Häme
Raininko Mari, Häme
Porkka Anu, Kymenlaakso
Aho Anna-Maija, Pirkanmaa
Kantonen Katri, Pirkanmaa
 

Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten edustajisto 2019–2022 

Maa- ja kotitalousnaisten edustajisto kokoontui marraskuussa. 
 
Etelä-Karjala
Seppänen Reetta
Kahra Johanna
Lensu-Saukkonen Helena
Limatius Tiia
 
Häme
Kivikko Jaana, pj
Mäkinen Kaarina
Tiirikkala-Toivonen Natja
Eskola Elina
Mäkelä Satu
Tiilikkala Kati
Vaittinen Iida
Julin Marianne
 
Kymenlaakso
Koskinen Päivi
Pekkola-Virtanen Minna, varapj
Vääntäjä Sovi
 
Pirkanmaa
Kallio Selja
Liitti Terhi
Salomaa Anni
Luokkanen Sinikka
Koivisto Paula
Sahra Pirjo
Äijälä Arja
Valkeeniemi-Tasanen Leena
 
Uusimaa 
Sohlman Jaana
Holm Niina
Elolampi Pepina
Oksanen Kirsi
Kylänpää Tiia
Hiitola Riitta 

 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Olemme Etelä-Suomen merkittävin maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittäjäorganisaatio.
Olemme asiakasmäärältämme sekä palvelutoiminnaltamme ja maantieteelliseltä kattavuudelta suurin ProAgria keskuksista. Toiminta-alueellamme on noin 11 000 maatilaa ja 10 000 maaseudun mikroyritystä. Vuosittain asiantuntijapalvelujamme käyttää lähes 10 000 maatilaa tai maaseutuyrittäjää.
 
Palvelutoimintamme kattaa varsinaisen tuotannon ja talouden hallinnan lisäksi myös yrityksen strategisen johtamiseen, riskien hallintaan, yrittäjän jaksamiseen, elintarvikeketjun kehittämiseen ja hyvinvointiin sekä ympäristön tilan kohentamiseen liittyvän asiantuntemuksen. 
 
Meillä on vahva rooli maaseudun elinkeinotoiminnan ja maaseutuympäristön kehittämishanketoiminnassa. Jatkoimme Manner-Suomen maaseutuohjelman tuella maatilojen, ympäristön ja maisemanhoidon, energiatehokkuuden ja maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävää hanketoimintaa. Loimme myös pienille elintarvikejalostajille edellytyksiä vientitoiminnan kehittämiseen.
 
Osallistuimme aktiivisesti alueemme elinkeinotoiminnan kehittämiseen myös seudullisen yrityspalveluyhteistyön avulla. Rakennamme mm. kuntien, elinkeinoyhtiöiden, uusyrityskeskusten sekä muiden toiminta-alueemme elinkeinojen kehittäjätahojen kumppanina palveluverkostoa niin aloittaville kuin kasvua hakevillekin maaseutualueiden pk-yrittäjille. 
 
Koronatukien lisäksi kasvuun tähtäävät investoinnit olivat vaikuttavia. Ne näkyivät yrityksissä lisääntyvinä työpaikkoina ja liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä. Etelä-Suomen alueen yrityksistä nousi esille myös hyvin innovatiivisia avauksia elintarvikealan rajapinnassa kuluttajamarkkinoille.
 
Alueellisia elinkeinoelämän vaikutuksia syntyi myös yritysryhmähankkeista, joissa ProAgria keskukset toimivat hallinnoijana ja asiantuntijana. Tarjosimme osaamistamme menestyksekkäästi myös toisille kehittämisorganisaatioille, esimerkiksi kuntaorganisaatioille projektijohtamisen palveluita. Näin toimimme alueen elinvoimaisuuden edistäjän roolissa. 

 

Osaamisen kehittäminen ja henkilöstömme

Osaava ja motivoitunut henkilöstö on keskeinen arvomme.
Käymme henkilöstön kanssa vuosittain säännölliset tavoite- ja tuloskeskustelut. Kehityskeskusteluissa luomme henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat, jotta osaamisemme vastaa tulevaisuudessakin asiakkaidemme tarpeisiin. Kehittymissuunnitelmissa kiinnitämme erityistä huomioita asiantuntijoiden palvelukokonaisuuksiin ja niihin liittyviin muutostarpeisiin, jotta jokainen voi keskittyä oman roolinsa mukaiseen tehtäväkokonaisuuteen.
 
Henkilöstön kouluttaminen tapahtuu pääsääntöisesti joko omana sisäisenä tai ProAgria Keskusten Liiton koulutuksena. Henkilöstömme vahvuus vuonna 2021 oli 119 työntekijää. 
 
Sisäisen koulutuksemme perustan muodostaa henkilöstön perehdyttäminen uusiin asioihin. Tänä vuonna sovimme mentorien käytöstä perehdytyksessä. Mentorien tehtävänä on tukea ja auttaa uusien asioiden läpiviennissä. Mentorit toimivat palvelukohtaisten osaamisvastaavien apuna. Perehdytystä ja sisäisten koulutusten suunnittelua tuetaan myös osaamisaluekokonaisuusia kokoavien kehitysryhmien työllä.
 

Työhyvinvointia kehitetään yhteistyössä

Työhyvinvoinnin perustanamme on koko alueella yhdenmukainen, laajennettu työterveyshuolto. Työhyvinvoinnin seurannasta, työsuojelusta sekä henkilöstöpolitiikan kehittämisestä vastaa henkilöstön edustajien ja johdon yhteinen YT-toimikunta. Henkilöstö on sopeutunut hyvin 
etätyöskentelyyn, mikä osaltaan näkyy henkilöstön sairauspoissaolojen vähenemisenä edelleen. Sairauspoissaoloja oli 1,42 % työajasta.
 

Vuoden proagrialainen

ProAgria Etelä-Suomen Vuoden proagrialaiseksi valittiin Elina Valkeinen Kouvolasta. Hänen todettiin ottaneen rohkeasti uusia haasteita vastaan ja aiheuttavan positiivista pöhinää ympärillään. Lisäksi hän lähestyy asioita positiivisuuden kautta. 
 
 

 

 

 

 

Kuvassa Henri "Henkka" Hyppönen (vas.) ja Elina Valkeinen Digitalisaatio maatilan arjessa -hankkeen järjestämässä SmartFarming -tapahtumassa 30.11.2021.

 

Toimimme kansainvälisesti

Haemme aktiivisesti suomalaisille elintarvikealan pienyrityksille mahdollisuuksia markkinoiden laajentamiseen ja tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen myös uusien vientikanavien ja logistiikkamahdollisuuksien avulla.
Olemme tänä vuonna toteuttaneet haastavassa kansainvälisessä tilanteessa vientitoimintaa ja tukeneet edelleen vientiväyliä suomalaisille pk-elintarvikeyrityksille sekä Venäjälle premium- että Ranskaan luksustuotemarkkinoille yhdessä kohdemaiden partnereiden kanssa. Kohdemaiden jatkuva markkinatilanteen seuraaminen on ollut ensiarvoisen tärkeää, sillä se on tuottanut tietoa asiakkaillemme kansainvälistymisen toimien tueksi. Suomalaisia tuotteita on edelleen viety sekä Venäjälle että Ranskaan, joskin vaikeissa markkinatilanteissa. Jo vientitoimintaa harjoittavien yritysten kanssa on sopeutettu toimintaa markkinatilanteen mukaiseksi. Kansainvälistymisestä kiinnostuneita yrityksiä on opastettu konkreettisten vientivalmiuksien kehittämisessä kohti odotettua markkinoiden elpymistä. 
 
Venäjällä sillanpääasemat ovat Pietarissa ja Moskovassa yhdessä Baltrading Ltd:n kanssa. Ranskassa pääkohdealue on catering- ja herkkukauppasektori Pariisissa. Tavoitteena on säilyttää nämä sillanpääasemat yli korona-ajan. Molemmissa kohdemaissa elintarvikkeiden nettikauppa on mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille.  
 
Venäjällä ruplan heikentynyt kurssi loi edelleen haasteita vientitoimille. Ranskassa ravintola- ja catering-sektorin sulkeutuminen on vähentänyt toiminnan volyymia vuoden aikana. Olemme ylläpitäneet molemmissa maissa aiemmin luotuja hyviä liikesuhteita. Suomessa on yhdessä vientiyritysten kanssa kehitetty yritysten ja tuotteiden valmiuksia eri resurssein, mm. reseptiikkaa, uusia tuotteita, vientipakkauksia, visuaalisia ja sähköisiä materiaaleja, rahtitoimia sekä kohdemaiden menekinedistämistoimia. 
 
Olimme mukana suomalaisilla tuotteilla mm. kahdessa merkittävässä alan tapahtumassa Ranskassa: Sirha-messut Lyonissa syyskuussa 2021 ja Affaire de Cadeaux Porte de Versailles -messukeskuksessa marraskuussa 2021.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ranskan yritysryhmähanke ”Suomalaisia luksus- ja huippuelintarvikkeita Ranskaan”, ProAgia Sirha Lyon syyskuu 2021 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ranskan yritysryhmähanke ”Suomalaisia luksus- ja huippuelintarvikkeita Ranskaan”, Affaire de Cadeaux Porte de Versailles Pariisi marraskuu 2021
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Kehitystyö ja hankkeet

Hanketoiminta mahdollistaa uuden, toimialaa tukevan tiedon välittämisen asiakkaillemme sekä asiakastarpeisiin liittyvien työkalujen ja ratkaisujen kehittämisen.
Tietoa ja työkaluja maankasvukunnon varmistamiseksi -TyVi -hankkeessa rakennettiin maan mururakenteen kestävyyden arviointiin kenttäseulontalaite Albert yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun väen kanssa. Testaukseen osallistui 20 viljatilaa Uudeltamaalta. Kuvassa vasemmalta Petri Niemi, Gert Hattingh, Jari Hyväluoma HAMK ja ProAgria Etelä Suomen Kalle Rantakulma.
 
 
 

 

 

 

 

 

 

Kehitystyö ja hankkeet

 
Hanketoiminta mahdollistaa uuden, toimialaa tukevan tiedon välittämisen asiakkaillemme. Sen myötä voimme kehittää työkaluja ja ratkaisuja erilaisiin asiakastarpeisiin.
 
ProAgria Etelä-Suomen hanketoiminta painottui erityisesti seuraaviin strategian teemoihin: 
  • maatila- ja pienyrityksen johtaminen 
  • ympäristöasioiden edistäminen sisältäen vesitalouden, maiseman ja maankasvukunnon kehittäminen
  • vastuullinen ruokaketju
Eniten hankkeita (51 %) kohdistui ympäristöasioiden edistämiseen. Käytössämme olivat tiedonvälitys-, koulutus-, kehitys- sekä yritysryhmähankkeet, joita toteutimme yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. 
 
Hankerahoituksen avulla pystytään tiiviisti – yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa – luomaan ratkaisuja maatilojen ja maaseudun pienyritysten ongelmiin ja tarpeisiin, mikä vahvistaa eteläsuomalaisen maaseudun elinvoimaa. Erityisen vaikuttavia ovat pienryhmätoiminta ja erilaiset koulutuspäivät myös erityisoloissa korona-aikaan. Nämä ovat mitä parhaimpia tilaisuuksia jakaa hyviä käytäntöjä, keskustella ja benchmarkata toimialan sisällä ja ulkopuolella ratkaisujen löytämiseksi yhdessä asiakkaidemme kanssa. 
 

Webinaareja ja livelähetyksiä

 
Maatila- ja yrityshankkeiden koulutuksiin ja pienryhmiin osallistui arviolta noin 3 200 asiakasta, mikä on merkittävästi suurempi osallistujamäärä kuin edellisenä vuonna. Määrään ei kuitenkaan ole laskettu niitä, jotka ovat mahdollisesti myöhemmin tilaisuuden jälkeen kuunnelleet tallenteen.
 
Hankkeissa käytettiin aktiivisesti myös sosiaalista mediaa, josta asiakkaat seurasivat ajasta ja paikasta riippumatta ajankohtaisia asioita ja tilaisuuksia. Esimerkiksi maatilapuolen Elinvoimainen kasvitila- ja maitotilaryhmissä Facebookissa oli yhteensä noin 2500 jäsentä. Ryhmien julkaisut tavoittavat ryhmän jäsenistä noin 1000 per julkaisu. Aktiivinen osa jäsenistä osallistuu säännöllisesti ryhmissä peukuttamalla tai kommentoimalla sisältöjä.
 

Palvelumme maidontuotantotiloille

Kotieläintilojen näkökulmasta vuosi 2021 jää historiaan hyvin kuumasta ja kuivasta kesästä, jolla oli lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia tilojen toimintaan. Kesä oli lämpimin 80 vuoteen.
Ensimmäisen säilörehusadon määrät ja laatu olivat hyviä, mutta kuivuuden vuoksi toinen sato jäi yleisesti heikoksi. Osalla tiloista kolmannella säilörehusadolla päästiin kompensoimaan varastoja ja sen avulla tilojen karkearehutilanne talvikautta ajatellen oli hyvä. Laitumien kasvu kärsi kuivuudesta ja lisäruokintaan jouduttiin siirtymään aikaisemmin kuin normaalisti.
 
Heikolla viljasadolla oli suora vaikutus ostoviljan hintaan, mikä vaikuttaa suoraan viljaa ruokinnassa käyttävien tilojen kannattavuuteen. Sama vaikutus ruokintakustannukseen oli myös  tiloilla, joilla oma viljasato jäi matalammaksi. Valkuaisen hinnan nousu on edelleen lisännyt kiinnostusta valkuaisrehujen viljelyyn. Rehuviljojen hinnat nousivat 61 prosenttia ja rehuseokset maksoivat viidenneksen enemmän.
 
Lannoitteiden hinnat eivät laskeneet tavanomaiseen tapaan kesällä uuden lannoitekauden alkaessa, vaan hintojen nousu alkoi jo kesällä kiihtyen loppuvuotta kohden. Hinnan nousuun vaikutti lähinnä maakaasun ja lannoiteraaka-aineiden raju hinnan nousu. Typpilannoitteet maksoivat 144 % enemmän ja yhdistelmälannoitteet 114 % enemmän kuin vuosi sitten. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, miten ja millä nurmia kesällä 2022 lannoitetaan ja kuinka panokset kohdistetaan.
 

Kotieläinneuvonnan uudet palvelut 2021

Uudistettu kasvitalouslaskelma Kasvikat€ tuotiin asiantuntijoiden käyttöön tammikuussa.  Sillä päästään laskemaan nurmentuotannon kustannuksia. Asiantuntijat perehtyivät Valiolaisille tiloille Valmassa käytössä oleva hiilitaseen laskentaan tilatasolla tarkoitettuun Carbo-laskuriin.
 
Syksyllä lanseerattiin Automaattilypsytilan kehitysohjelma, jossa asiantuntijoina Etelä-Suomesta ovat Heli Ojala, Anne Salonen ja Raija Kemppainen. Talouspalveluiden puolella Talousvision kehitys jatkui ja heti alkuvuodesta 2022 tuotiin Tilinpäätösanalyysi-laskenta tuloksen analysoinnin avuksi. Maidon yksikkökustannuslaskuri valmistui loppuvuodesta. Sillä voidaan laskea tunnuslukua snt/maitolitra -tasolle. 
 
Loppuvuodesta tarjottiin kotieläintiloille palvelua eläinten hyvinvointisuunnitelman tekoon (muuttunut eläinten hyvinvointikorvauksen ehto 2022).  Nautaeläinrekisteri uudistus siirtyi vuoden aikana eteenpäin (keväälle 2022). Olimme aktiivisesti asiakkaisiin päin yhteydessä valtuutussopimusten teosta, jotta eläinrekisteritieto siirtyy myös jatkossa Minun maatilani -ohjelmiston ja eläinrekisterin välillä.
 
ProAgria Etelä-Suomen oman ruokinnan ja nurmentuotannon yhdistävän palvelun Syötävän hyvän säilörehun kokonaisuutta vietiin eteenpäin asiantuntijayhteistyön kautta. Palvelussa käydään läpi koko säilörehuprosessi pellolta ruokintapöydälle saakka.
 
Vuosi oli ensimmäinen sopimustuotantovuosi Valiolaisille maidontuottajille. Sopimustuotannon tilatason vaikutuksia ja maidon pitoisuuksien nostomahdollisuuksia ruokinnan keinoin käytiin läpi asiakaskäynneillä. Ruokintasuunnitelmia tehtiin lypsylehmien osalta 450 tilalle yhteensä 2040 ruokintasuunnitelmaa ja seurantalaskelmia ruokinnan onnistumisen osalta tehtiin 291 tilalle, yhteensä 871 laskelmaa. Hiehojen ruokintasuunnitelmia tehtiin 371 tilalle, yhteensä 898 suunnitelmaa.
 
Teimme aktiivista sidosryhmätyötä Tuottajain Maidon, Länsi-Maidon ja Faban kanssa Maitostartti tapahtuman järjestelyjen osalta syksyllä 2021. Yhteistyöpalaverit jatkuvat aiheen tiimoilta edelleen eteenpäin.
 
ProAgria Etelä-Suomen alueella vuonna 2021 yhteensä 875 maitotilaa (tuottajajoukko pieneni 55 karjalla) ja 45 557 lehmää (Luken tilastot). Tuotosseurannassa oli mukana kaikkiaan 623 tilaa ja 34 351 lehmää, 75 % alueen lehmämäärästä. Tuotosseurannan osalta tietojen oikeellisuuden seurannassa oli apuna tiedon laatupisteet, joita maitotila pystyy seuraamaan kausiraportilta heti mittalypsyn tallentamisen jälkeen. Viralliset tuotosseurannan koottiin 29 346 lehmästä.
 
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Biocheck on uusi tautisuojauksen arvioinnin työkalu. Tsekkauta tilasi tautisuojauksen taso ja mieti kehittämiskohteet yhdessä asiantuntijan kanssa. Kaksi kotieläinasiantuntijaamme on pätevöitynyt Biocheck-arviointiin.
 

Maitotilavaliokunta

ProAgria Etelä-Suomen Maitotilavaliokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 
 
Varsinaiset jäsenet ja varajäsenet:
 
  • Pirkanmaalta Jari Loponen, Pertti Uotila ja Anna-Maija Aho (varajäsenet Jussi Pohjala, Taito Puntala ja Miia Aspila)
  • Hämeestä Minna Vilden, Tiiia Tuhkanen-Kaila, Päivi Pakarainen ja Hanna Rantala (varajäsenet Vesa Upola, Päivi Jokela, Satu Mäkelä, Kirsti Hurvi)
  • Kymenlaaksosta Mikko Vilkki (erosi kesken kauden), tilalle Heini Peräkylä (vara Jarkko Pirinen)
  • Uudeltamaalta Katriina Valkama ja Aki Leiramo (vara Mika Tervo)
  • Etelä-Karjalasta Ari Kantonen ja Helena Pesonen (vara Hanna Puolakka ja Tero Taipale)
  • Valiokunnan puheenjohtajana toimi Ari Kantonen.
  • Asiantuntijajäsenenä edustivat Juha Hietaoja/Eeva Koivisto Faba. 
  • Valtakunnallisessa maitotilavaliokunnassa oli Etelä-Suomesta kaksi edustajaa: Ari Kantonen ja Päivi Pakarainen. 
 

Elinvoimaisessa maatilahankkeessa vietiin eteenpäin maitotilojen johtamista ja osaamista

Elinvoimainen maatilahankkeen toiminta painottui koronan vuoksi laajasti etätapahtumiin ja -tapaamisiin. Edellisenä syksynä aloitetut Parempiin pitoisuuksiin -pienryhmät vietiin menetyksellä loppuun etätapaamisilla ja näistä pienryhmistä saimme todella positiivista palautetta. 
Keväällä toteutettiin VIC eli Very Important Cows webinaari yhteistyössä ProAgria Länsi-Suomen Aikaa on -hankkeen kanssa. Webinaari keräsi kuuntelijoita noin 80.
 
Kesän Nurmipäivät toteutuivat ennakkoon suunnitellusti mukaisesti Luomussa vara parempi-hankkeen kanssa, ja tapahtuma keräsi mukavasti osallistujia. Syksyllä toteutettiin Robottihavainnot teemapäivä Orimattilassa koronan rauhallisemmassa vaiheessa. 
 
Pienryhmien vertaistuki koettiin tärkeäksi, ja korona-aika onkin saanut kaipaamaan ryhmien tapaamisia ja antoisia keskusteluja kasvokkain. Etäyhteyksien hyödyntäminen on kuitenkin tullut pysyvästi osaksi toimintaa. On osallistujia, jotka kokevat etätoteutukset heille parhaaksi, kun on helppo osallistua etänä ilman matkustamista.
 
Koronan jälkeen on todennäköistä, että toiminnassamme lisääntyvät ns. hybriditapaamiset, joissa osa osallistuu tapaamiseen paikan päällä ja osa samaan aikaan etäyhteyksillä. Tämä vaatii asiantuntijoiltamme sujuvaa etäyhteystekniikan käyttöä ja hyvin toimivia verkkoyhteyksiä. 
 

Palvelumme naudanlihatuotantotiloille

Asiakastyömme keskittyi ruokinnan suunnitteluun sekä kuntoluokkien ja teuras- ja väliraporttien tarkasteluun.
Vuoden teemana oli kannattavuus ja eurojen lisääminen emolehmä- ja loppukasvatustiloilla. Tilojen kanssa tehtävä työ koostui ruokinnan suunnittelusta sekä kuntoluokkien ja teuras- ja välitysraporttien tarkastelusta. Niiden pohjalta tehtiin ruokinnan, laidunnuksen ja nurmien kasvun ja riittävyyden arviointia.
 
Uudisrakentaminen hiljentyi kohonneiden rakennuskustannusten vuoksi. Loppukasvattamoille ei saa investointitukea ja uusia kasvattamoita tuli vain jo aiemmin investointituen myöntämisen saaneille tiloille. Keskusteluja tuotantosuunnan vaihtamisesta emolehmätuotantoon on käyty 
usealla maidontuotantoa lopettelevalla tilalla.
 
Elinvoimainen maatila hankkeessa kokoontui kaksi ja marraskuussa tehtiin opintomatka Pohjois-Pohjanmaalle. Nautapalkkioiden tulevat muutokset herättivät keskustelua ja aiheuttivat alalla epävarmuutta.
 

Palvelumme lammas- ja vuohitiloille

Koko tilan kehittäminen keskiössä lammas- ja vuohitiloilla
ProAgria Etelä-Suomi alueella oli v. 2021 521 tila ja 53965 lammasta, näistä 20284 oli karitsoineet uuhet (Luken tilasto).  Tuotosseurantaan kuului alueella 125 lammastilaa, joilla oli uuhia 7033 ja tuotospässejä 223 vuonna 2020*. Lammasmäärät ovat olleet hieman laskussa verrattuna edelliseen vuoteen. Luken tilastojen mukaan v. 2021 oli Etelä-Suomi alueella 68 vuohitilaa, joissa kasvatettiin 4357  vuohta. ProAgrian ylläpitämässä suomenvuohien kantakirjassa oli eniten vuohitiloja Etelä-Suomessa, jossa kasvatettiin 2704 kuttua. 
 
ProAgria Etelä-Suomen asiantuntijat olivat vahvasti mukana valtakunnallisessa KaRe-hankkeessa, jossa kehitettiin ja uusittiin lampaiden ja vuohien kantakirjan tuotosseurannan ohjelma. Ohjelman nimeksi valittiin NettiKatras ja se otettiin käyttöön joulukuussa 2021. 
 
Lampureille järjestettiin etänä erilaisia koulutuksia, pienryhmätapaamisia ja tapahtumia vuoden aikana Elinvoimainen maatila -hankkeessa. Luonnonlaidunnuksen mahdollisuudet lammastilalla kiinnostavat lampureita yhtenä tulonlähteenä ja luonnon monimuotoisuuden 
säilyttämisenä. Lumo-hankkeessa järjestettiin pienryhmätapahtumia pilottitiloille ja lammastiloille. 
 
Lihasulan Säätiön avustuksella ja yhteistyössä Finnsheep ry:n kanssa järjestettiin Finnsheep-päivä lokakuussa.  Seminaarin  teemana  oli  mm.  katsaus  suomenlampaiden  lihakkuuden  ja  arvostelun pikatulkkiin,  geenivaratyöt,  jalostusuuhien  kasvatus  ja  alan  kuulumiset.  Lammastiloille tehtiin haastatteluja karitsoiden ruokinnasta ja näistä kootaan opas vuonna 2022. Opas on jatkossa nähtävillä ProAgrian nettisivuilla.  
 
Vuonna 2021 julkaistiin suomenlampaan ja tuontirotujen pässilinjat ja Suomenlampaan jalostusopas. Tulokset esiteltiin jalostuspäivässä ja Finnsheep ry:n kotisivulla.
 
Olimme mukana ProAgria Keskusten Liiton Lammashavaintoja (Sheep  Signals) -kirjan käännöstyössä. Kirja on lampaankasvattajan  perusteos, johon on koottu tietoa katraan hallinnasta. Luken  ja Geenivaraohjelman  kanssa  on  ollut  yhteistyötä  alkuperäisrotujen  säilyttämistä  varten  ja tuotosseurannan datan käsittelyssä.  Myös yhteistyötä alueen lammaskerhojen kanssa aktivoitiin. 
 
Suomalainen villa hyötykäyttöön (VILLA) -hankkeeseen saatiin vuoden aikana rahoitus. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Anu Pentti ja yhteistyökumppaninamme ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 
 
Osallistuimme etänä LaTu-hankkeen järjestämään jalostusseminaariin. Osallistuimme aktiivisesti myös Suomen Lammasyhdistyksen Jalostusvaliokunnan kokouksiin. Järjestimme pässihuutokaupan asiakkaille jalostuseläinten markkinoinnin ja myynnin edistämiseksi Lammasnetti-sivuilla.
 
Kehitimme yhdessä talousasiantuntijoiden kanssa työkalun lampaiden tuotantokustannusten laskentaan. Laskurilla voidaan laskea ero sisäkasvatuksessa syntyvistä kuluista verrattuna laidunkasvatukseen. Luomuasiantuntijat ovat tehneet oppaan hyvistä käytännöistä lampaiden ja vuohien luonnonmukaisessa tuotannossa. Oppaan liitteenä myös päivitetty kuntoluokitustaulu. 
 
*) Vuosikertomuksen tekstin julkaisuhetkellä viimeisin vahvistettu tieto on vuodelta 2020.
 

 

Palvelumme kasvintuotantotiloille

Viljasato oli lähes kolmanneksen keskimääräistä pienempi vuonna 2021. Yhtä pieneksi sato on jäänyt viimeksi vuonna 1992.
Kasvukauden poikkeuksellinen kuivuus kaatoi kevätviljojen satotoiveet jo alkukesästä. Paremmin pärjäsivät syyskasvit, jotka pystyivät käyttämään kasvukauden alun kosteuden kevätkylvöisiä kasveja paremmin.
 
Varmuutta ja kannattavuutta viljelyyn toivat viljelyn monipuolisuus, syyskasvien viljely ja lannoituksen tarkentaminen esim. jakamalla typpilannoitusta tarpeen mukaan. Kasvukauden kokemukset johtivat entistä isompaan syyskasvien kylvöalaan, mikä kompensoi kevään 2022 pienentyvää kylvöalaa.
 
Syksyllä tuotantopanosten hinnat kipusivat ennennäkemättömiin lukemiin. Kasvitilojen viljelyratkaisut perustuvatkin nyt entistä enemmän panosten tarkkaan kohdentamiseen ja vaihtoehtojen simulointiin päätöksen teon tueksi. 
 

Kasvitilojen ajankohtaisimmat - kannattavuus ja kasvukunto

 
Vaihtoehtoja viljelykiertoon, syyskylvöisiä kasveja, kasvipeitteisyyttä, parempia lajikkeita ja panostusta kasvukuntoon – siinä teemoja kasvitilojen kaksikymmenluvun kannattavuuden parantamiseksi.
 
Saimme käyttöömme uusia työkaluja ja opimme lisää maan kasvukunnosta ja hiiliviljelystä palvellaksemme entistä paremmin asiakkaitamme. Tehtävämme on auttaa löytämään tilakohtaisesti toimivat taloudelliset ratkaisut, joilla päästään ympäristön kannalta kestäviin viljelykäytäntöihin. Näemme monia mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja hiilikeskustelussa.
 

Kasvustokäynneillä mitataan ja ohjeistetaan 

Kasvintuotantotilojen neuvonta suunnattiin kasvukaudella tehtäviin asiantuntijakäynteihin joko pellolla tai virtuaalisesti. Kasvustoja seurattiin satelliittikuvista, ja pellolla niistä mitattiin ravinteita esim. akuutteja lehtilannoitusruiskutuksia varten.
 
ViljelyKasvu-asiakkaittemme tilakohtainen kasvintuotannon tulos laskettiin ja analysoitiin alkuvuodesta. Sekä luomu- että tavanomaisten tilojen ryhmä vertasi omaa tulostaan koko ryhmän tuloksiin ja pohti, millaisin keinoin hyvään tulokseen on päästy. Syitä eroihin löytyi satotasosta, panostuksesta, lajikkeista ja huolellisesta ajoituksesta.
 
Kasvustokäyntejä ja kasvintuotannon tuotantokustannuslaskelmia sekä tuloksen arviointia rahoitettiin Neuvo-palveluilla.
 
Neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen kolmiyhteys toi uudet tutkimustulokset nopeasti käytäntöön sovellettavaksi tiedoksi maatiloilla. Tästä hyvänä esimerkkinä on ProAgria Etelä-Suomen, LUKE:n ja HAMK Mustialan kanssa yhdessä toteutettava laaja koetoiminta Luomussa vara parempi -hankkeessa.   
 
Seurasimme kasvukauden etenemistä reaaliaikaisesti koko kasvukauden ajan. Kerroimme sään vaikutuksesta kasvuun, kasvustojen kehityksestä sekä lannoituksen ja kasvinsuojelun tarpeesta asiakkaillemme eri kanavissa. Osallistuimme joukkueena myös KM:n ruutukisaan hyvällä menestyksellä ja neuvonnallisella otteella.  
 
Asiantuntijaverkostomme tuotti reaaliaikaista tietoa valtakunnallisiin ProAgria kasvutilannekatsauksiin aina kylvöstä korjuuseen. Jaoimme pellonpientareilta havaintoja ja tietoa myös virtuaalisesti viljelijöille.

 

Palvelumme yrityksille

Olemme yritysten kumppani liiketoiminnan kehittämisessä yrityksen elinkaaren eri vaiheissa.
Yritysasiantuntijapalvelujemme sisältö ja asiakunta on monipuolistunut. Olemme vahvasti mukana tuottamassa kunnille elinkeinopalveluja. Pystymme myös tässä roolissa tarjoamaan yrittäjien tueksi monipuolista osaamista mm. julkisen rahoituksen, monipuolisen toimialaosaamisen, liiketoiminnan suunnittelupalvelujen sekä laajan maaseutuosaamisen muodossa.
 
Yrityspalvelujemme kärkitoimialoja ovat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa alan osaamista. 
 
Tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Toimintamme kuuluvat myös ELY-keskusten kanavoimien yritysten kehittämispalvelujen sekä BusinessFinlandin rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen asiakkaidemme kanssa.
 
Merkittävää alueellisen elinkeinoelämän edistämistä syntyi yritysryhmähankkeista, joissa ProAgria keskukset toimivat hallinnoijana ja asiantuntijana. Tarjosimme osaamistamme myös muille kehittämisorganisaatioille, esimerkiksi kuntaorganisaatioille projektijohtamisen palveluita. Näin toimimme alueen elinvoimaisuuden edistäjän roolissa. 

 

Tilipalvelut

Sähköiset palveluprosessit kasvattavat osuuttaan asiakaskunnassamme.
Tilitoimistopalvelumme vastuita ja organisointia on selkeytetty toimintavuoden aikana. Sähköisten palveluprosessien käyttöönotto etenee asiakaskunnassamme. Asiakaskuntamme on monimuotoista: yhtiöittävistä maatiloista mitä moninaisimpiin pk -yrityksiin.
 
Tilitoimistopalvelumme kattavat myös tarvittaessa palkanlaskentaan ja muihin työnantajavastuisiin liittyvän osaamisen.
 
Vero- ja tilipalveluiden kokonaisliikevaihto oli noin 1,2 miljoonaa euroa. Asiakasmäärämme oli n. 2300.

Rakennussuunnittelu ja energia

Rakennussuunnittelumme kehittää maaseudun tuotantorakentamista ja pienyritysten toimintaa investointisuunnittelun avulla yhdessä talous- ja tuotantoasiantuntijoiden kanssa.
Rakennussuunnittelun toimeksiannot ovat olleet rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävien rakennus- ja rakennesuunnittelun työtehtäviä. Investointitukikohteisiin laadittiin rakennuskustannusarvioita. Osa suunnittelukohteista liittyi ympäristön, eläinhyvinvoinnin ja ergonomian investointitukihakemusten suunnitelmaliitteiden ja kustannusarvioiden laadintaan.
 
Uusiutuvien energiaratkaisujen tarpeiden tarkastelu maatiloilla ja tilojen pienyritystoiminnoille on kasvusuunnassa. Energianeuvontatarve maatilakokoluokan biokaasulaitoksen toiminta- ja toteutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt.  Energianeuvontakohteita oli vuoden aikana yli 50 kpl.
 
Rakennussuunnittelun suunnittelutarjouksista noin 73 % toteutui työtehtäviksi. Suunnittelukohteista lähes kaikki olivat uudisrakennuksia, muutos- ja peruskorjauskohteita oli selkeästi vähemmän. 
 
Pääosa rakennus- ja rakennesuunnittelun työtehtävistä liittyi tilakeskuksien tuotantorakennusten suunnitteluun ja investointitukihaun liitteiden laadintaan. Nämä jakautuivat seuraavasti: eläinrakennukset ja lantalat 34 %, tuotantohallit ja -varastot, kuivaamot 34 % ja asuin- ja muut rakennukset 32 %. Maaseudun pienyritystoimintaan liittyvien kohteiden suunnittelutehtävät olivat edellisen vuoden tasolla. Merkittävä osa asuinrakennuksista ja osa varastorakennuksista sijaitsee pääkaupunkiseudulla.
 
Lähes kaikkien toimeksiantojen osalta arkkitehtisuunnittelijalla oli myös kohteen pääsuunnittelutehtävät. 
 
Arkkitehti- ja rakennesuunnittelun, energianeuvonnan keskinäinen suhde oli n.  75 /18 / 7 (100 %).
 

 

Kalatalouskeskus

Hämeen Kalatalouskeskus tukee kalastusalueiden ja osakaskuntien toimintaa, edistää kalastusvesien ja saaliskantojen hyvinvointia sekä jakaa tietoa kalastuksesta ja ravustuksesta.
Toimimme Hämeen kalatalouskeskuksessa vesialueiden omistajien edunvalvojana. Hoidamme heidän kanssaan yhteistyössä kalavesiä ja järjestämme kalastusta. Myös erilaiset kalataloudelliset seurannat, kalastuksen valvonta sekä virtavesien kunnostukset muodostavat merkittävän osan vuotuisesta toiminnastamme. Vuosi 2021 oli kalatalousneuvonnan 113. toimintavuosi Hämeessä.
 

Suunnittelutyö alkoi

Kalatalousalueiden lakisääteisten käyttö- ja hoitosuunnitelmat valmistuivat v. 2021 loppuun mennessä. Suunnitelmat ohjaavat kalaveden hoitoa ja kalastusta. Vastasimme Hämeen kalatalouskeskuksessa kahdeksan suunnitelman tekemisestä Hämeen alueella. 
 

Kunnostuksia ja seurantaa

Toimintamme perustana ovat erilaiset kalataloudelliset kunnostukset ja seurannat. Toteutimme useita virtavesien kunnostussuunnitelmia ja kunnostusten ohjauksia. Teimme koekalastuksia ja kalojen iän- ja kasvumäärityksiä kymmenille eri vesistöille.
 

Verkkomyyntipalvelu ostaluvat.fi lisäsi suosiota

Vuoden aikana kalastuslupien nettimyynti kasvoi edelleen. Yhdessä Keski-Suomen kalatalouskeskuksen kanssa omistamamme verkkokauppa ostaluvat.fi myi yhteensä lähes sadan osakaskunnan ja kalatalousalueen lupia. Erilaisia lupia myyntiin yli 7000. 
 

Oma hautomo laajensi toimintaa

Kalatalouskeskuksen Vääksyn hautomolla Päijänteestä pyydettyjen taimenten mädin haudotus kasvoi huomattavasti edellisestä vuodesta. Sen tavoitteena on tuottaa laadukasta mätiä taimenten kotiutusistutuksiin alueen virtavesiin. Taimenten lisäksi hautomosta tuotettiin siian, hauen ja mateen poikasia istutuksiin ja jatkokasvatukseen.
 

 

Maa- ja kotitalousnaiset

Edistämme arjen taitoja, laadukasta elintarvikeketjua, maisemanhoitoa, yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä osana valtakunnallisen järjestön toimintaa.
Koronapandemian jatkuttua etäyhteydellä tarjottavat asiantuntijapalvelumme ovat tulleet pysyväksi osaksi toimintaamme kasvotusten tapahtuvien kohtaamisten rinnalle. Digitaalisuus mahdollistaa yhä laajemman palvelutarjonnan maantieteellisistä etäisyyksistä riippumatta asiakkaillemme ja jäsenillemme. Vaikka kokoontumisrajoitukset estivät isompien järjestötilaisuuksien pitämisen, nostettiin aktiivisia toimijoita perinteiseen tapaan esiin. Vuoden maa- ja kotitalousnaisiksi valittiin Marja-Liisa Juntunen Etelä-Karjasta, Kirsi Ruohonen Hämeestä, Minna-Pekkola Virtanen Kymenlaaksosta ja Tuula Tetri Uudeltamaalta sekä maaseudun mieheksi Hannu Toikkonen Pirkanmaalta.
 

Maisemapalvelut edistivät ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja kulttuurimaisemasta

Edistämme maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta sekä luonnon monimuotoisuutta niin maaseudulla kuin taajamissa. Avoimiin viheralueisiin liittyvät työt ovat keskeinen osa maisemapalvelujen tarjontaamme. Tänäkin vuonna jatkoimme avoimien viheralueiden suunnittelutöitä kaupungeissa, kuten Tampereella ja Hämeenlinnassa. Suunnittelutyö kohdistui muun muassa uusiin sopimuslaidunnuskohteisiin.
 
Kotkan Kyminlinnan maisemanhoidon suunnitelma valmistui. Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtiin yhteistyötä myös Hämeen linnan vallien laidunnuksessa.
 
Maatilojen luonnon monimuotoisuutta edistettiin mm. Valion ja Atrian tuottajatiloilleen tilaamilla lumokartoituksilla sekä Neuvo-palvelulla. Laidunpankki-verkkopalvelu uudistettiin ja uusi Sopimuslaidunnusopas julkistettiin joulukuussa. Lumolaidun-verkosto-hankkeen luonnonlaitumilla teettämät luontokartoitukset saatiin lähes valmiiksi. Tutkimustietoa jalkautettiin verkostotilojen lisäksi yleisölle ja ammattilaisille suunnatuissa tapahtumissa. Tuloksia esitellään myös Maatalousmuseo Sarkan Lumoavat laitumet – laidunnus monimuotoisuuden ylläpitäjänä -nimisessä näyttelyssä, joka on avoinna yleisölle 18.2.2022 – 9.1.2023.  
 
Maaseudun viihtyisyyden, elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi toteutimme EKKU — Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kulttuuriympäristöt kartoilla sekä Kylään maisemaan — maisema kylien identiteetin ja matkailun veturina -nimisiä hankkeita. Kulttuurimaisemaan liittyivät myös toukokuussa lanseerattu Saimaan alueen kulttuuriperintöohjelma sekä asiakastyöt Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin parissa. Kansainvälisen maisemapäivän kävely toteutettiin tällä kertaa Kimolan kanavalla.
 
Vuoden maisemateko -kilpailuun ilmoitettiin Etelä-Suomen alueella 17 tekoa. Kilpailun teemana oli Pieniä, suuria tekoja. Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten koolle kutsuma raati valitsi ehdotuksista maakuntasarjojen voittajan. Joitain ehdotuksia palkittiin lisäksi kunniamaininnalla. Ehdotukset olivat hyvin erilaisia sekä sisällöltään että mittakaavaltaan. Raatia ilahdutti maisematekojen voimavarana loistanut kansalaisaktiivisuus oman ympäristön hyväksi tehtävässä työssä.
 

Ruokapalvelut lisäsivät kuluttajien ymmärrystä ruokavalintojen merkityksestä

Ilmastoystävällisyys korostui selvästi ruoka-asiantuntijoiden työssä. Ruoka kiinnostaa ihmisiä ja siitä puhutaan paljon. Kotimaisen ruoantuotannon vastuullisuus ja sen edistäminen sekä kotieläin- että kasvintuotantotiloilla on monille kuluttajille täysin vierasta. Virheellisen tiedon ja väärien uskomusten oikaiseminen ja tutkimuksiin sekä asiantuntemukseen pohjautuvan tiedon jakaminen kuluttajille onkin tärkeää. 
 
Monista koronaan liittyvistä rajoituksista huolimatta ruoka-asiantuntijat onnistuivat toteuttamaan ruoka- ja vastuullisuuskasvatuksen oppitunteja kymmenissä ala- ja yläkouluissa. Koululaisten ruokatajun vahvistamiseksi alakouluissa järjestettiin Vohvelisuunnistuksia, jossa koululaiset tutustuivat suomalaiseen ruoantuotantoon, kotimaisiin raaka-aineisiin ja saivat itse valmistaa niistä vohveleita. Yläkoululaisten Onks välii mitä syö? -oppitunneilla lisättiin ymmärrystä omien ruokavalintojen merkityksestä sekä terveydelle ja hyvinvoinnille että ilmastolle.  Toteuttamamme ruokakasvatus on aina osallistavaa tekemistä. Oppilailta ja opettajilta saatu palaute on ollut todella positiivista. Itse tekemällä oppii! Erityisen paljon oppia saivat Oriveden ja Iitin koululaiset, jotka osallistuivat ruoka-asiantuntijoiden toteuttamiin Harrastamisen Suomen mallin kerhoihin. Näissä harrastekerhoissa lapset saivat rohkeutta ja taitoa ruoanvalmistukseen, mutta oppivat myös ymmärtämään ruoan arvon aiempaa paremmin. 
 
Kuluttajien kiinnostus niin kasvispainotteista ruokavaliota kuin kasvien kasvatusta ja keräämistä kohtaa oli huomattavaa. Osallistuminen Kotitarveviljelyn kehittäminen Lohjan seudulla -hankkeen järjestämiin verkkokoulutuksiin oli aktiivista ja ruokakurssiteemoista erilaiset kasvis- ja villiyrttikurssit olivat aiempaa suositumpia. Järvikalan, riistan ja vastuullisesti tuotetun kotimaisen lihan käyttö kiinnosti myös kovasti. Ruokapalveluissa nostettiin esiin luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä ruoantuotannossa että kotipuutarhoissa, aktivoitiin kuluttajia pienten arkisten ilmastotekojen tekemiseen sekä ruokahävikin vähentämiseen ja samalla tuotiin esiin toimia, joita suomalaisessa ruoantuotannossa tehdään ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden eteen.
 

MKN Yrityspalvelut maaseudun yritysten tukena 

Maistuva Maaseutu -tunnustus annettiin jo viidettä Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Uudenmaan ruoka- ja elintarvikealan yrityksille tai tuottajille. Tunnustuksella halutaan nostattaa esille maaseudun maistuvia paikallisruokayrityksiä ja kannustaa yrittäjiä kehittämään tuotteitaan ja yritystään sekä olemaan rohkeasti ylpeä omasta työstään.
 
Maaseutumarkkinat järjestettiin 31. kerran syyskuussa Lappeenrannan kauppatorilla. Maaseutumarkkinat on vahvasti lähiruokatapahtuma sekä maaseudun ja kaupungin kohtaamispaikka 70 yrityksen voimalla. Useilta yrittäjiltä tulleen palautteen mukaan Lappeenrannan Maaseutumarkkinat on heidän parhaimpia myyntitapahtumia. 
 
Edelleen jatkunut poikkeustilanne aiheutti monille yrityksille ja maatiloillekin (erityisesti puutarhatiloille) myynnin menetyksiä ja ylimääräisiä kustannuksia. MKN Yrityspalveluissa avustimme yrittäjiä hakemaan maaseudun yritysten väliaikaista tukea. Maaseutuyrityksille kohdennetuilla Neuvo maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -palvelulla autettiin 14 yritystä mm. liiketoiminnan kehittämisessä talouden hallintakysymyksissä.
 
Hygieniaosaamiskoulutuksia järjestettiin osin myös webinaareina, 36 osallistujaa. Hygieniapassitesteissä oli 131 osallistujaa.  Hygieniaosaamisen vahvistaminen edistää ruoka- ja elintarvikealan yrityksissä ruokaturvallisuutta ja toiminnan laatua.
 
Kaakkois-Suomen elintarvike- ja ruoka-alan yrittäjyyden kehittämiseksi käynnistyi Uudet askeleet elintarvikealalla Kaakkois-Suomessa -hanke. Sen tavoitteena on parantaa ja vahvistaa tiedottamista elintarvikealan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista ja vahvistaa elintarvikealan yrittäjien osaamista sekä yritysten kilpailukykyä mm. seminaarien, työpajojen ja opintomatkojen avulla. Kaikki seminaarit järjestettiin webinaareina. Työpajoja ja webinaareja järjestettiin 12, joissa oli yhteensä 93 osallistujaa.
 
Artesaaniruoka pienten elintarvikeyritysten kilpailukyvyn vahvistajana -hanke sai rahoituspäätöksen. Hankkeen tavoitteena aktivoida ja kannustaa yrittäjiä ArtesaaniruokaSM-kilpailun avulla kehittämään omia tuotteita ja yritystä. Hankkeen toimenpiteinä on mm. valmentavat työpajat ja ArtesaaniruokaSM 2022 -kilpailut Lappeenrannassa.  

 

Talouden tunnusluvut

Tutustu vuoden 2021 tuloslaskelmaan ja taseeseen.

TULOSLASKELMA

1.1.-31.12.2021

1.1.-31.12.2020

Tuotot

 

 

Valtion määräraha

1 177 306

931 917

Hanketoiminta

991 495 

890 869 

Palvelumaksut

5 904 474 

6 566 181

Muut toiminnan tuotot

190 960 

166 702

Tuotot yhteensä

8 264 236 

8 555 669

Valmistus omaan käyttöön

0

0

Kulut

 

 

Henkilöstökulut

-5 188 906

-5 415 348

Poistot

-130 891

-132 711

Palvelutoiminnan kulut

-735 577

-832 406

Muut kulut

-2 121 961

- 2 208 383

Kulut yhteensä

-8 177 335

-8 588 848

Varainhankinta

98 465

106 861

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

-2 737

-12 326

Tilikauden yli- / alijäämä

94 414 

32 187

TASE

31.12.2020

31.12.2021

VASTAAVAA

 

 

Pysyvät vastaavat

 

 

Aineettomat hyödykkeet

509 639

636 433

Aineelliset hyödykkeet

16 384 

21 845

Sijoitukset

75 373

57 534

Vaihtuvat vastaavat

 

 

Pitkäaikaiset saamiset

41 768

38 768

Lyhytaikaiset saamiset

1 809 255

1 472 850 

Rahat ja pankkisaamiset

46 091

689 629

Vastaavaa yhteensä

2 499 875

2 917 059

VASTATTAVAA

 

 

Oma pääoma

 

 

Peruspääoma

1 835 228

1 835 228

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä

-1 537 708

-1 569 895

Tilikauden yli-/alijäämä

94 414

 32 187

Vieras pääoma

 

 

Pitkäaikainen

 

 

Lainat rahoituslaitoksilta

166 044

613 830

Muut velat

23 310

23 310

Lyhytaikainen

 

 

Lainat rahoituslaitoksilta

0

0

Saadut ennakot

160 288

86 624

Ostovelat

156 922

198 975

Muut velat

297 490

 438 499

Siirtovelat

1 303 855

1 258 301

Vastattavaa yhteensä

2 499 875 

2 917 059 

 

Taloustilanne

Palvelumyynti säilyi maatilojen määrän vähenemisestä huolimatta lähes edellisvuoden tasolla.
Taloustilanteemme säilyi koronaepidemian vaikutuksista huolimatta vakaana. Jo vuoden 2019 aikana tehdyt kulurakenteen keventämiseen liittyvät päätökset ovat vähentäneet merkittävästi henkilöstö- ja toimitilakulujamme. Myös matkakuluissa saavutettiin edelleen säästöä, koska merkittävä osa asiakaskohtaamisistamme siirtyi verkkoon tai muuten etäpalveluna tehtäviksi.
 
Toimintavuoden tilinpäätös on 94 000 euroa ylijäämäinen.

Yhteystietomme

Ota yhteyttä hallitukseemme tai asiantuntijoihimme.
Kerromme lisää, jos jäi jokin asia mietityttämään. Tässä on hallituksemme ja henkilöstömme yhteystiedot.
 

ProAgria Etelä-Suomen hallitus 2021, varsinaiset jäsenet

Helkala Teemu, helkala.teemu@gmail.com, 0400 254768, Hongistonkyläntie 119 B, 47200 Elimäki
Niemi Keijo, keijo.niemi@sci.fi, 0400 326 043, Hirviniementie 90, 34910 Äijänneva 
Mänki Marianne, mariannemanki@suomi24.fi, 050 569 7898, Murronkulmantie 575, 30100 Forssa 
Pakkasmaa Pauliina, hallituksen puheenjohtaja, pauliina@pakasentila.fi, 050 528 3342, Pakasentie 17, 09430 Saukkola, 
Sjölund Kaj, kaj.sjolund@pp1.inet.fi, 0400 711 446, Arolantie 67, 07600 Myrskylä
Suutari Marko, marko@maitosuutari.fi, 0400 177867, Vitsaintie 60, 54920 Taipalsaari
 

ProAgria Etelä-Suomen henkilöstö

Päivitetty 29.3.2022
 
Sähköpostimme ovat muotoa: etunimi.sukunimi@proagria.fi
Löydät yhteystietomme myös ProAgrian verkkosivuilta.
 
Aapro Henna 043 824 9400
Ahlskog Kaie 0400 731 811
Ahopelto Satu-Maaria 0500 940 125
Alamäki Essi 040 140 7090
Alastalo Laura 0400 163 753
Alén Karita 0400 461 708
Alitalo Ville 040 148 8996
Asiala Salme
 
Granni Tuomas 0400 859 399
 
Haalijoki Outi 0400 363 441
Hakala Susanna 040 719 9579
Halme Juho 040 135 0375
Heinola Eino 0400 358 668
Heinonen Tiina 0400 353 419
Helenius Juha 0400 461 703
Hietamäki Merja 050 345 5449
Hiitelä Juha 045 676 7340
Hillebrandt Juha 0400 461 710
Hiltunen Sari 050 561 8369
Hinkkanen Kaija 040 709 2475
Hirvijoki Mika 040 410 4475
Hirvonen Auli 0400 864 494
 
Jalo Marja 040 572 8387
Jäätvuori Eva-Liisa 040 755 4210
Jäntti Laura 044 481 1100
 
Kaijalainen Toni 040 801 9081
Kaikkonen Heli 040 574 9194
Kaipainen Jaana 
Kallela Marja 040 513 3118
Karhula Simo 041 731 0710
Kaseorg Jane 044 431 4560
Kemppainen Raija 0400 845 814
Kemppi Mikko 040 709 2489
Keränen Jari 040 837 5260
Keskinen Jarmo 0400 461 712
Kivinen Jenni 040 516 7501
Koivisto Markku 040 709 2451
Koivula Vesa 040 709 2450
Kokkonen Tuula 040 775 5480
Koski Katriina 040 148 8220
Koski-Laulaja Marjo 043 824 9089
Kukkula Leena 0400 914 172
Kulma Päivi 0400 330 793
Kunnaala Jenni 040 528 8610
Kärmeniemi Jenni 0400 461 713
Käyhkö Ulla 040 719 4320
 
Laaksonen Raita 041 730 7059
Laapas Asko 040 721 9991
Lampinen Esko 050 564 4889
Lehtilä Lauri 041 7308 206
Leinonen Roosa 040 749 0112
Leipälä Kaisa 040 147 6240
Lento-Kemppi Sanna 040 544 7768
Leppäranta Netta 040 537 3453
Levomäki Heikki 040 869 7877
Liljeström Jonna 043 824 8632
Lindqvist Reija 0400 459 127
Loitokari Minna 040 516 0524
 
Malin Suvi 0400 682 334
Miettinen Jukka 0400 355 551
Myry Katri 050 518 4611
Mäki Päivi 0400 599 574
Mäkilä Terhi 040 7092478
Mäkinen Petri 040 545 3063
 
Nieminen Tarja 040 721 1828
Nokkonen Satu 040 574 9337
Nuikka Asko 040 510 3187
 
Oikkonen Marja 0400 257 557
 
Parkkonen Antero 0400 255 980
Pethman Kaisa 040 749 0113
Penttilä Outi 040 719 8959
Piekkari Osmo 040 709 2471
Puolamäki Laura 040 544 4899
Puranen Marko 040 709 2485
Puttonen Markku 040 709 2484
Pöllönen Taina 040 709 2480
 
Rahunen Mika 0400 184 858
Ranta Tomi 040 747 7446
Rantakulma (ent. Laine) Kalle 0400 898 663
Rantanen Tatu 040 595 1421
Rautio Salla 044 431 4358
Rekola Päivi 040 709 2493
Repo Tuula 040 588 0958
Ryynänen Juha-Pekka 044 481 1148
 
Sairasalo Marko 041 731 4230
Salonen Anne 0400 461 705
Sinisilta Kirsi 041 730 8209
Siitarinen Kari 040 135 0364
Simola Juha 0400 461 715
Siren Linda 
Solala Simo 050 595 1059
Suntiola Olli 040 769 7009
Suutarla Marja 040 721 0598
Söyrinki Riikka 040 744 7231
 
Tamminen Emilia
Tamminen Raija 044 430 9079
Teppinen Auli 0400 461 716
Tiirikkala Tuuli 050 591 5735
Terhemaa Pekka 040 518 7130
Toivonen Ari 0400 461 701
Tolonen Anne 050 302 4670
Turunen Anna 040 595 7543
Tynkkynen Juha 0400 358 667
 
Uljas Sirkku 0400 461 704
Ulvinen Seppo 0400 437 156
 
Valkeinen Elina 040 709 2490
Vanninen Leena 0400 349 104
Veteli Hannele 040 709 2492
Virtanen Pirjo 043 824 9402
Väyrynen Tuija 040 589 2947
 
Ylä-Viteli Tarja 040 746 1979
 
Äijänen Päivi 040 715 3882
Proagriasta 2000x1500

Lue syksyn asiakaslehti

Yhtiöittäminen, johtaminen ja asiakastiimit - sekä paljon muuta!

Lue lehti tästä
Luontoviisas maatilayritys kirjan kansikuva

Luontoviisas maatilayritys -kirja

Opi tunnistamaan ja kehittämään luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristössä. 

Tilaa tästä