ProAgria Pro Agria logo

Vuosikertomus 2019

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Olemme Etelä-Suomen merkittävin maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittäjäorganisaatio.
Olemme asiakasmäärältämme sekä palvelutoiminnaltamme ja maantieteelliseltä kattavuudelta suurin ProAgria–keskuksista. Toiminta-alueellamme on noin 12 500 maatilaa ja 10 000 maaseudun mikroyritystä. Vuosittain asiantuntijapalvelujamme käyttää lähes 10 000 maatilaa tai maaseutuyrittäjää.
 
Palvelutoimintamme kattaa varsinaisen tuotannon ja talouden hallinnan lisäksi myös yrityksen strategisen johtamiseen, riskien hallintaan, yrittäjän jaksamiseen, elintarvikeketjun kehittämiseen ja hyvinvointiin sekä ympäristön tilan kohentamiseen liittyvän asiantuntemuksen. 
 
Meillä on vahva rooli maaseudun elinkeinotoiminnan ja maaseutuympäristön kehittämishanketoiminnassa. Kuluneen vuoden aikana olemme jatkaneet Manner-Suomen maaseutuohjelman tuella maatilojen, ympäristön ja maisemanhoidon, energiatehokkuuden ja maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävää hanketoimintaa. 
 
Osallistumme aktiivisesti alueemme elinkeinotoiminnan kehittämiseen myös seudullisen yrityspalveluyhteistyön avulla. Olemme kumppaneina mm. elinkeinoyhtiöiden, uusyrityskeskusten sekä muiden toiminta-alueemme elinkeinojen kehittäjätahojen kanssa, tavoitteena palveluverkoston varmistaminen niin aloittaville kuin kasvua hakevillekin maaseutualueiden pk–yrittäjille.
 
Käynnistimme maatilayrityksen strategiseen suunnitteluun uudenlaisen koulutuskokonaisuuden yhteistyössä S-ryhmän ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa. Tarjosimme tulevaisuuteen suuntautuneille maaseutuyrittäjille kolme valmennuskokonaisuutta: strateginen johtaminen ja liiketoiminnan suunnittelu, kuluttajakäyttäytymiseen liittyvien megatrendien tunnistaminen ja merkitys sekä ympäristöliiketoimintaan liittyvät mahdollisuudet.

Toimimme kansainvälisesti

Haemme aktiivisesti suomalaisille elintarvikealan pienyrityksille mahdollisuuksia markkinoiden laajentamiseen ja tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen myös uusien vientikanavien ja logistiikkamahdollisuuksien avulla.
Olemme vakiinnuttaneet Ranskaan Pariisin kautta logistiikka- ja markkinointikanavan, minkä avulla kolmisen kymmentä suomalaista pientä elintarvikeyritystä on tähän mennessä saanut jalansijaa paikallisten keittiömestareiden verkostossa. Vuoden aikana olimme viiden suomalaisen yrityksen  kanssa mukana Gourmet Selection -tapahtumassa hakemassa yrityksille uusia kontakteja ja testaamassa tuotteitten kiinnostavuutta huippuammattilaisten keskuudessa.
 
Venäjän elintarvikevientikanavan varmistamiseksi olemme yhteistyössä venäläisen yhteistyökumppanin Baltor Baltradingin kanssa avanneet Moskovaan Food City -keskukseen Suomen Paviljongin, jossa on esillä elintarvikealan tuotteita. Olimme mukana Vuoden vientielintarvike Venäjälle -kilpailussa etsimässä uusia potentiaalisia vientituotteita Venäjän markkinoille.
 
Itämeren ympärillä tapahtuvaa valumavesien hallintaan liittyvää toimintaa jatkamme uuden Itämeren ympärillä olevia valtioita yhdistävän Water Drive -hankkeen avulla.
 
 
 

Kehitystyö ja hankkeet

Hanketoiminta mahdollistaa uuden, toimialaa tukevan tiedon välittämisen asiakkaillemme sekä asiakastarpeisiin liittyvien työkalujen ja ratkaisujen kehittämisen.

Aktiivinen hanketoimintamme painottuu strategian keskeisiin teemoihin: 

• maatila- ja pienyrityksen johtaminen 

• ympäristöasioiden edistäminen sisältäen vesitalouden, maiseman ja maankasvukunnon kehittämisen

Hankemuotoina käytössämme ovat tiedonvälitys-, koulutus-, kehitys- sekä yritysryhmähankkeet, joita toteutamme yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Hankerahoituksen avulla pystymme tiiviisti yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa luomaan ratkaisuja maatilojen ja maaseudun pienyritysten ongelmiin ja tarpeisiin, mikä vahvistaa eteläsuomalaisen maaseudun elinvoimaa. 

Erityisen vaikuttavia ovat pienryhmätoiminta, opintomatkat ja erilaiset koulutuspäivät. Nämä ovat mitä parhaimpia tilaisuuksia jakaa hyviä käytäntöjä ja benchmarkata toimialan sisällä ja ulkopuolella, kotimaassa ja ulkomailla ratkaisujen löytämiseksi yhdessä asiakkaidemme kanssa. 

Maatila- ja yrityshankkeiden koulutuksiin ja pienryhmiin osallistui fyysisesti arviolta noin 2300 asiakasta vuoden 2019 aikana. Näiden lisäksi hankkeissa käytetään aktiivisesti somea, jolloin asiakkaat voivat seurata ajasta ja paikasta riippumatta ajankohtaisia asioita ja tilaisuuksia. Esimerkiksi Elinvoimainen kasvitila -facebook ryhmässä on 1200 jäsentä ja Elinvoimainen Maitotila ryhmässä 550 jäsentä.

Tutustu kehitystoimintaamme 

Osaamisen kehittäminen ja henkilöstömme

Osaava ja motivoitunut henkilöstö on keskeinen arvomme.

Kertomusvuonna henkilöstömme vahvuus oli 116,5 henkilötyövuotta ja 139 työntekijää. Henkilöstömme väheni kahdella edelliseen vuoteen verrattuna.

Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kanssa käymme säännölliset tavoite- ja tuloskeskustelut. Kehityskeskusteluissa luomme henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat, jotta osaamisemme vastaa tulevaisuudessakin asiakkaidemme tarpeita. Henkilöstön kouluttaminen tapahtuu joko omana tai Keskusten Liiton koulutuksena.

Sisäisen koulutuksemme perustan muodostaa palvelukohtaisten osaamisvastaavien toiminta. Osaamisvastaavat vastaavat uusien työntekijäidemme palvelukohtaisen perehdyttämisen sisällöstä sekä palveluiden tasalaatuisuudesta. Osaamisvastaavat kokoavat palveluiden tekijöitä säännöllisiin palavereihin pohtimaan käytännön työssä esiin nousseita asioita sekä välittämään uusinta tietoa. Osaamisen kehittämiseen käytimme yhteensä 4,50 % työajasta.

Osaamisen kehittämisen painopisteenä on tilojen johtaminen ja tässä kokonaisuudessa aloittelimme kertomusvuonna uutena Strategia+ toimintamallin käyttöönottoa. Edellä mainitun lisäksi lean-toimintatapoja laajensimme eri tuotantosuuntiin kohdistuvissa asiantuntijapalveluissa ja pienryhmissä. Asiakastyössä sähköisten palvelujen käyttöä lisäsimme entisestään.

Työhyvinvointia kehitetään yhteistyössä

Työhyvinvoinnin perustanamme on koko alueella yhdenmukainen, laajennettu työterveyshuolto.

Työhyvinvoinnin seurannasta, työsuojelusta sekä henkilöstöpolitiikan kehittämisestä vastaa henkilöstön edustajien ja johdon yhteinen YT-toimikunta. Kannustamme henkilöstöämme omaehtoiseen hyvinvoinnin kehittämiseen mm. tarjoamalla käytettäväksi kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 3,68 % työajasta.

Vuoden proagrialainen

Vuoden proagrialaiseksemme henkilöstö valitsi ruoka-asiantuntija Satu Nokkosen, joka tekee töitä hyvällä asenteella, on yhteistyökykyinen ja joustava. Hän on myös positiivinen ja iloinen työkaveri, joka luo omalta osaltaan mukavan työilmapiirin.

 

Palvelumme maidontuotantotiloille

Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja kotieläintilojen merkityksestä ilmastonmuutoksen keskiössä vauhdittui vuoden 2019 aika. Aihealue kiinnostaa kuluttajia. Myös tuottajat ovat lähteneet keskusteluun mukaan aktiivisesti ja käynnistäneet tilatason selvitystä omasta hiilijalanjäljestä. Ilmastoviisas maidon- ja lihatuotanto nousi meidän kaikkien huulille.

ProAgria Etelä-Suomen alueella vuonna 2019 oli yhteensä 1152 maitotilaa ja 47 176 lehmää (Luonnonvarakeskuksen tilastot). Tuotosseurannassa oli mukana kaikkiaan 714 tilaa ja 35 696 lehmää, mikä on 84,8 % alueen lehmämäärästä.

Tarvetta strategiseen suunnitteluun ja tulevaisuuden pohdinnoille

Ilmastokeskustelu aktivoi myös kiinnostusta maatalouden megatrendeihin ja tulevaisuuden visioihin. Tätä tarvetta tukemaan ProAgria perusti Strategia+ -konsulttiverkoston, jossa tulevaisuuden vaihtoehtojen kartoitusta käynnistettiin vauhdikkaasti myös Etelä-Suomen kotieläintiloilla. Strategia+ palvelu on avannut silmiä kokonaisvaltaiselle ajattelulle ja tilakohtaisten asiantuntijoiden etsimiselle. Yrittäjien kanssa käydyt keskustelut ja strategiset pohdinnat ovat erittäin antoisia ja pakottavat meidät kaikki välillä pois omalta pääosaamisalueelta etsimään tilalle parhaat mahdolliset yhteistyökumppanit. Monipuolinen asiantuntijaporukkamme takaa strategiatyössä aina hyvän tiimin tilan tueksi tulevaisuuden haasteisiin. Strategia+ asiatuntijaverkostolle on selvästi ollut tarvetta. Tilojen talousosaamisen ja johtamisen palvelut olivat myös vahvasti esillä.

Yhteistyötä tiivistetty yhteistyökumppaneiden kanssa asiakkaan hyväksi

Olemme tiivistäneet yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Käynnistimme Mutkaton maito -yhteistyöprojektin yhdessä Länsi-Maidon ja ProAgria Länsi-Suomen kanssa. Sen ensimmäisenä tuloksena järjestimme yhteisen teemallisen nurmipäivän. Olemme myös tehneet yhteiskäyntejä meijerin tuotantoneuvojien kanssa. Faban kanssa olemme tehneet yhteisiä kehittämiskäyntejä, joissa on yhdistetty navettakävely ja tavoitteiden keskustelu yhdessä asiakkaan kanssa. Tuottajain Maidon kanssa on käynnistetty asiantuntijoiden yhteiskäynnit asiakkaan luona teemana talouden haasteiden helpottaminen.

Maitotilojen ruokintahaasteisiin täsmäpalveluja

Maitotilojen palveluissa ruokinnansuunnitteluohjelmistomme uudistui. Uusi Karjakompassin antaa toteutuneen ruokinnan kautta tehdyn seurantalaskelman avulla enemmän tietoa ja olemme päässeet paremmin ruokinnanhaasteista kiinni. Uuden ohjelman myötä olemme aktiivisesti kouluttautuneet ruokintapalveluiden teossa ja Etelä-Suomen asiantuntijoiden keskinäinen kanssakäyminen on lisääntynyt. Uusi ruokinnansuunnitteluohjelma haasta tekijänsä, mutta myös palkitsee osaajan. Kesän kuivuudesta johtuen olemme syksyn aikana tarttuneet erilaisiin tilakohtaisiin ratkaisuihin ja sitä kautta saaneet rehut riittämään. Ruokinnan täsmäpalvelujen tekemistä vauhditettiin Neuvo 2020 rahoituksen avulla.

Säilörehun laatua on parannettu pohtimalla prosessia pellolta ruokintapöydälle

Nurmentuotannon asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä olemme tehneet Syötävän hyvä säilörehu ‑tilakäyntejä säilörehuprosessin parantamiseksi asiakastiloilla. Lehmät tarvitsevat syötävän ja lypsättävän hyvää säilörehua, lihanaudat ja lampaat kasvattavan hyvää ja tällä ajatuksella on syntynyt monta oivaltavaa parannusta nurmituotantoon ja samalla tilan talouteen. Hyvin kasvava nurmikasvusto kasvattaa vahvan juuriston ja on merkittä tekijä hiilensidonnassa. Jotta tähän päästään, maan kasvukunto täytyy olla kunnossa. Tähän vanhaan, merkittävään asiaan olemme kasvattaneet osaamista ja uskomme, että kaikilla on siinä parannettavaa.

Pienryhmissä kehitetty elinvoimaista kotieläintilaa

Elinvoimainen maatila -hankkeen toiminnassa keskityttiin maatilan johtamisen ja kokonaisvaltaisen ympäristön hallinnan teemoihin. Kotieläintiloille toimi vuonna 2019 18 erilaista pienryhmää, joiden aiheet käsittelivät mm. tiedolla johtamista, nurmentuotantoa, johtamista, emolehmiä ja lampaita. Näistä ryhmistä kaksi oli nuorille tuottajille.
 
Hankkeen kautta asiantuntijoidemme osaaminen on ollut hyvin esillä hanketapahtumissa, pienryhmissä sekä sosiaalisessa mediassa. Hankkeen facebook-ryhmässä on 522 jäsentä. Myös toimittajat ovat kirjoittaneet hankkeen tapahtumista useita artikkeleita maatalousalan lehtiin. 
Hanke tarjoaa myös hyviä mahdollisuuksia sidosryhmätyöhön sekä henkilöstön kouluttautumiseen uusien aiheiden tiimoilta.

Palvelumme naudanlihatuotantotiloille

Talousasiat ja eläinten hyvinvointi painottuivat lihanautatilojen palveluissamme.

Emolehmä- ja lihanautatiloille olemme vuoden 2019 aikana tehneet runsaasti neuvontakäyntejä Neuvo 2020 -rahoituksella. Erityisesti eläintenhyvinvointi ja talousaiheet ovat olleet suosittuja asioita. Yhteistyötä sidosryhmien kanssa teemme säännöllisesti ja tästä yhtenä esimerkkinä Atrian kanssa sovittu yhteistyö haasteita kokevien yhteisten asiakkaiden kanssa.

Palvelumme lammas- ja vuohitiloille

Koko tilan kehittäminen keskiössä lammas- ja vuohitiloilla
Palvelutarjonnassamme lampureille ja vuohitiloille pääpaino on koko tilan kehittämisessä. Uusin palvelu on lampurivalmennus. 
 
Lammaspalveluissa tuotosseurannan asiakasmäärä on vakiintunut 120 tilaan. Jalostusarvostelun teimme 2338 karitsalle: keskimääräinen 4 kuukauden paino oli 35,9 kg ja lihasmillit 25,5 ja 1,8.
 
Vuoden aikana on järjestetty lampureille myös koulutuspäiviä Lihasulan säätiön tuella. Nurmentuotannon kehittämiseksi lammastiloilla kokosimme Laidunoppaan. Lisäksi haastattelimme uusien lampoloiden rakentajia kootaksemme oppaan uusille lampureille tai rakentajille.

Palvelumme kasvintuotantotiloille

Varautuminen ilmastonmuutokseen, viljelysmaan kasvukunnon parantaminen ja hiilen varastoituminen pellolla ovat viljelyn tämän hetkisiä isoja kysymyksiä.
Eteläsuomalaisia viljelijöitä askarruttavat mm. muokkaukseen, viljelykiertoihin ja kasvipeitteeseen liittyvät mahdollisuudet. Tehtävämme on auttaa löytämään tilakohtaiset, toimivat ja taloudelliset ratkaisut, joilla päästään ympäristön kannalta kestäviin viljelykäytäntöihin. Näemme monia mahdollisuuksia liittyen kiertotalouteen ja ympäristöyrittäjyyteen (hiilikauppa).
 
Osallistumisemme keskusteluun puolueettomana, vahvana osaajana on jatkuvasti vilkastunut esim. someryhmissä, joista ylläpidämme Elinvoimainen kasvitila -ryhmää Facebookissa.
 

Kasvustokäynneillä näemme suunnitelmien toteutumisen

Kasvintuotantotilojen palveluja on kohdistettu entistä enemmän kasvukauden aikaisiin neuvontakäynteihin, jolloin nähdään suunnitelmien toteutuminen käytännössä. Kasvustokäyntejä ja kasvintuotannon kannattavuuden arviointia on voitu rahoittaa Neuvo2020-järjestelmällä, jolloin ne ovat viljelijöille maksuttomia. Neuvontajärjestelmän käyttö on mahdollista edelleen vuonna 2020.
 
ViljelyKasvu -asiakkaittemme tilakohtainen kasvintuotannon tulos on laskettu ja analysoitu yhdessä ja erikseen. Sekä luomu- että tavanomaisten tilojen ryhmä on verrannut omaa ja ryhmän tulosta sekä pohtinut, miten hyvään tulokseen on päästy. Syitä eroihin löytyy satotasosta, panostuksesta, lajikkeesta ja huolellisesta ajoituksesta.
 
Luomutuottajien viljelymenetelmien kehittämiseksi olemme tehneet HAMK:n ja LUKE:n kanssa Luomussa vara parempi -hanketta, joka on toteuttanut laajaa koetoimintaa Mustialan opetustilalla. Tehtävämme on viedä käytännön tarpeita koetoimintaan ja vastaavasti välittää tulokset luomutilojen käyttöön.
 

Uusi tekniikka tarkentaa viljelytoimia 

Kesän ravinnemittauskiertueella otimme käyttöön mangaani- ja fosforimittarit, joiden avulla voidaan antaa asiakkaalle nopeaa tietoa kasvuston ravinnetilasta ja akuutit lehtilannoitussuositukset.
 
Viljelyn tarkentamisella saadaan kustannussäästöjä ja parannetaan ympäristön tilaa. Satelliittikuvat, ilmakuvat ja muu paikkatieto on tullut entistä enemmän avuksi viljelynsuunnitteluun. 
 
Nopeaan ja vaivattomaan tiedonsiirtoon pellolta suunnitteluun on etsitty toimivia ratkaisuja.
 

Palvelumme yrityksille

Olemme yritysten kumppani liiketoiminnan kehittämisessä yrityksen elinkaaren eri vaiheissa.
Olemme edelleen vahvistaneet asemaamme yritysten kumppanina liiketoiminnan elinkaaren eri vaiheissa. Vuonna 2019 yrityspalvelujemme kärkitoimialoiksi muodostuivat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa toimialaosaamista ja tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa. 
 
Hämeen, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan alueilla toimivat yritysten kehittämishankkeet mahdollistivat pk-yritysten ja liitännäiselinkeinojen kehittämissuunnitelmien työstön matalalla kynnykselle. Toimialojen kirjo oli kattava, mikä lisäsi yritysten verkostoitumismahdollisuutta ja uudistavan näkökulman yksittäisen yrityksen liiketoiminnan tuotannon kehityksessä.
 

Olemme mukana kehittämässä alueellista elinkeinoelämää

Alkukartoituksen jälkeen asiakkaat ohjautuivat tyypillisimmin investointi- ja laajennustarpeisiin sekä yleisesti yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvien palvelujemme piiriin. Olimme myös muodostamassa yritysryhmiä eri toimialoille. Yritysryhmät ovat Elyn tukemaa kehittämistoimintaa, jossa ennalta sovittu yritysjoukko kehittää ennalta suunniteltuja liiketoiminnan osa-alueita yhdessä yritysasiantuntijoidemme kanssa. Käytössä ovat kehittämisen eri muodot konsultoinnista ja ryhmävalmennuksesta messuihin, opinto-ja benchmarkausmatkoihin sekä pilotointeihin. Yritysryhmähankkeiden kautta, joissa toimimme hallinnoijana ja asiantuntijana, vaikutimme myös alueelliseen elinkeinoelämään elinvoiman edistäjän roolissa.
 
Toimintamme vaikuttavuus on konkretisoitunut uusina yrityksinä, yrityksiin lisääntyvinä työpaikkoina sekä liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä. Palvelujemme tuloksena asiakasyrityksillemme syntyi mm. liiketoiminta- ja kehittämissuunnitelmia, erilaajuisia toimintaa tukevia laskelmia sekä tuote- ja palvelukehitystä.

Tilipalvelut

Tilipalvelumme kasvattavat asiakasmääräänsä tasaisesti.

Tilipalvelumme ovat kasvattaneet viime vuosina tasaisesti asiakasmäärää ja liikevaihtoa noin 15-20 % vuodessa. Maatila-asiakkaat ovat nyt alkaneet ottaa käyttöön sähköisiä taloushallintopalveluja, joissa ostolaskut tulevat suoraan verkkolaskuina tai skannauspalvelun kautta kirjanpito-ohjelmaan. Viljelijä käy oman käyttöliittymänsä kautta tarkastamassa ja hyväksymässä laskut maksuun. 

Sähköisten palveluprosessien käyttöönotto liittyy kaikkiin käyttämiimme kirjanpitojärjestelmiin (WebWakka, NetTikon, Netvisor, Procountor).
 
Vuonna 2019 myös viranomaisjärjestelmät ovat vaikuttaneet merkittävästi tilipalvelujen toimintaan. Näitä ovat kansallisen tulorekisterin käyttöönotto, Katso-järjestelmän vaihdosten valmistelu Suomi.fi-järjestelmään, yritysten edunsaajien rekisteröinti kaupparekisteriin, valmistautuminen verkkolaskulain vaatimuksiin asiakkaille sekä rahanpesulain säännösten soveltaminen. 

Rakennussuunnittelu ja energia

Rakennussuunnittelumme kehittää maaseudun tuotantorakentamista ja pienyritysten toimintaa investointisuunnittelun avulla yhdessä talous- ja tuotantoasiantuntijoiden kanssa.
Rakennussuunnittelijoiden ja energia-asiantuntijoiden uusiutuvaan energiaan tähtäävä yhteistyö mahdollistaa myös investoivalle tilalle tai yritykselle energiavaihtoehtojen tarkastelu- ja vertailumahdollisuuksia esimerkiksi kohteessa tarvittavan energiatarvetason määrittämiseksi ja sen vaatiman investointikustannustason arviointiin.
 
Rakennusinvestointia suunnittelevalle yrittäjälle tarjoamme hyvät mahdollisuudet hankkeensa johtamiseen, riskien ja rakennusprojektin hallintaan hyödyntämällä useampaa ammattilaista hankesuunnitteluvaiheessa. Hyvällä investointihankkeen johtamisella varmistetaan projektin hallinta tarve- ja hankesuunnittelusta aina uuden rakennuksen käyttöönottoon, tuotannon nopeaan ja tehokkaaseen käynnistämiseen ja johtamiseen uudessa toimintaympäristössä.
 
Suunnittelukohteiden määrä oli vuonna 2019 edellisvuosien tasolla. Suunnittelutarjouksista 90 prosenttia toteutui työtehtäviksi. Suunnittelukohteista uudisrakennuskohteita oli 62 prosenttia ja muutos- / peruskorjauskohteita 38 prosenttia. Pääosa rakennus- ja rakennesuunnittelun työtehtävistä on liittynyt vilja- ja eläintuotantotilojen luonnos- ja lupasuunnitelmien sekä investointitukihaun liitteiden laadintaan.
 
Uudentyyppisiä suunnittelutehtäviä ovat olleet esim. eläinten ja työntekijöiden hyvinvointiin sekä ympäristön parantamiseen liittyvät suunnittelutyöt. Pääsuunnittelutehtävien määrä on kasvussa.

Vesienhallintapalvelut

Etelä-Suomen Salaojakeskuksen asiantuntijat tekevät maaseudun vesitalouden suunnittelua ojan pohjalta harjun laelle.

Kasvukausi 2019 suosi salaojitusta suunnittelusta aina salaojien toteutukseen asti. Talventulon viipyminen mahdollisti uusien hankkeiden maastotyöt pitkälle joulukuuhun.

Edistämme pellon kasvukuntoa

Salaojituksen tärkeyttä ja sen merkitystä peltomaan kasvukunnon kannalta olemme edistäneet työnäytöksien avulla sekä osallistumalla erilaisiin työryhmiin. Työnäytöksissä olemme esitelleet salaojien kaivamista sekä muistuttaneet salaojien huollosta ja kunnossapidosta. Tilaisuuksien järjestelyistä kuuluu kiitos yhteistyötahoille, joita ilman salaojituksen edistäminen toteutetussa laajuudessa ei olisi ollut mahdollista.

Okra-näyttelyssä olimme mukana yhteisosastossa Salaojaklinikka, jossa välitimme peltokuivatukseen sekä vesien hallintaan liittyvää tietoutta  yhdessä urakoitsijoiden, materiaalivalmistajien, suunnittelun sekä neuvonnan kanssa.

Kokonaisvaltaista vesienhallintaa ympäristön ehdoilla

Yhteistyöhön ojitusyhtiöiden kanssa kuuluu lähes kaikki ojitusyhteisön toimintapiiriin kuuluvat toimet perusneuvonnasta ja kustannusositteluiden päivityksistä kokouksiin ja suunnitelmien valmistamiseen saakka.

Uomastojen perusparannussuunnittelun yhteydessä kohteiden edellyttämien mahdollisuuksien mukaan olemme pyrkineet samanaikaisesti suunnittelemaan mahdolliset kosteikot, altaat, pohjakynnykset tai muut eroosiota vähentävät ratkaisut.

Edistämme vesienhallintaa myös kehittämishankkeiden avulla kuten kansainvälisessä Waterdrive-hankkeessa sekä OK - ojat kuntoon -hankkeessa yhteistyössä HAMK:n kanssa sekä Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon (Loiku) -hankkeessa, jossa työtä tehdään yhdessä KVVY:n sekä Metsäkeskuksen kanssa. 

Ympäristöön liittyy myös voimakkaasti virtavesikunnostukset sekä vaellusesteiden muutoksiin liittyvät suunnittelut. Tätä työtä teenne tiiviisti kaiken aikaa yhteistyössä Hämeen Kalatalouskeskuksen kanssa.

Peltosalaojien korjaussuunnittelu yhdyskuntarakentamisen yhteydessä

Yhdyskuntarakentaminen aiheuttaa jatkuvasti peltosalaojien korjaussuunnittelua. Tarjoamme palveluja kokonaisvaltaisella toimintamallilla aina suunnittelusta, urakkatarjousten laadintaan sekä kohteiden työsuoritusten valvontaan saakka. 

Kasvukauden 2019 aikana peltosalaojien korjaustyötä tehtiin kaasuputkityömaalla Siuntion ja  Inkoon välillä. Korjaustyön aikana kaivettiin 20 km uutta salaojitusta peltomaan vesitalouden uudelleen järjestämiseksi. Tässä kohteessa hoidimme työn valvonnan sekä työhön kuuluvan merkintätyön.

 
 
 

Kalatalouskeskus

Hämeen Kalatalouskeskus tukee kalastusalueiden ja osakaskuntien toimintaa, edistää kalastusvesien ja saaliskantojen hyvinvointia sekä jakaa tietoa kalastuksesta ja ravustuksesta. Alueella toimii seitsemän kalatalousaluetta.

Vuosi 2019 oli kalatalousneuvonnan 111. toimintavuosi Hämeessä.

Vesistöjen kalataloudellisten kunnostusten ohjausta

Edellisvuosina laatimiemme kalataloudellisten kunnostussuunnitelmien pohjalta yhdessä vesistössä tehtiin kunnostustoimia, joita olimme ohjaamassa. Kunnostus tehtiin Harmoistenjoella.
Kaikille kalatalousalueille päivitimme kalavesien hoito- ja käyttösuunnitelmia.
Sähkökoekalastuksen toteutimme 46 koskessa ja koeverkkokalastusta kahdella järvellä. Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueella teimme siika- ja muikkuseurantaa sekä Päijänteen yleisvesillä muikun ja siian kasvu- ja iänmäärityksiä.

Kalatalousalueiden toiminnan käynnistämiseen panostettu

Kalatalousaluetoimijoita olemme valmentaneet ja avustaneet toiminnan käynnistämisessä sekä kalastusalueiden toiminnan lopettamisessa. Hoidamme seuraavien kalatalousalueiden toiminnanjohtajan tehtävät:

  • Etelä- ja Keski-Päijänteen kalatalousalue
  • Hauhon reitin kalatalousalue
  • Heinolan kalatalousalue
  • Hämeenlinnan kalatalousalue
  • Lopen kalatalousalue
  • Tammelan-Tarpianjoen kalatalousalue
  • Vanajanselän kalatalousalue

Kalatalousalueiden ja osakaskuntien käyttöön tuotimme luvanmyynnin yhteydessä jaettavaa materiaalia.
Osakaskuntia olemme neuvoneet sovittamaan istutukset yhteen muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Päijänteellä on tehty suositukset osakaskuntakohtaisesti, jolloin istutusten kokonaismäärät ja lajit on voitu paremmin sovittaa mm. vallitsevaan muikkukantaan.
Kalastukseen liittyvää tietoa mm. kalastusluvista ja muuttuneista kalojen alamitoista jaamme nettisivuillamme sekä päivitämme tietoja myös kalastusalueiden sivuille. Aktiivisena tiedonvälityskanava kalastusalueiden toteuttamista hankkeista ja kalastusluvista toimii kalatalouskeskuksen Facebook-sivut.

Kalojen vaellusesteistä koottu tietoa ELY-keskukselle

Olemme aktiivisesti tiedottaneet kalojen vaellusesteiden poistamisen tärkeydestä ja keränneet tietoja alueen nousuesteistä toimitettavaksi Hämeen ELY-keskukseen. Olemme toimineet linkkinä eri tahojen välillä edistääksemme vaellusesteiden poistamista.
Eri oppilaitosten opiskelijoita olemme opastaneet virtavesien kunnostuksiin. Myös koululaisille olemme järjestäneet erilaisia kalastustapahtumia.
Kalastuksenvalvontaa olemme tehneet seitsemällä kalastusalueella. 

Kuhan kasvun määrittämiseksi koottu laaja aineisto

Kuhan istutusten ja luonnollisen lisääntymisen merkityksen arviointi ikä- ja kasvumääritysten avulla -hankkeessa selvitimme, voidaanko kuhan kasvunmääritysaineistojen 1-vuotiaiden kuhien pituusjakaumista erottaa luonnon- ja istutuspoikasten ryhmät. Hankkeessa koottiin yhteen laaja kuhan kasvunmääritysaineisto ja tarkasteltiin menetelmän käytettävyyttä. Loppuraportti

Omasta hautomosta istuksiin hauen ja mateen poikasia

Kalatalouskeskuksen Vääksyn hautomo toimitti istutuksiin noin 2,4 miljoonaa vastakuoriutunutta hauen poikasta ja miljoona vastakuoriutunutta mateen poikasta. Omista luonnonravintolammikoista istutuksiin saimme noin 10 000 kesänvanhaa planktonsiian poikasta.
Välitimme avovesikauden aikana kalan- ja ravunpoikasia toimialueellemme. Vesiin istutettiin seitsemää kalalajia. Rahassa arvioiden merkittävin istukaslaji Kanta-Hämeessä oli kuha ja Päijät-Hämeessä siika.

Johtokunta

Puheenjohtaja Markku Keijälä, Janakkala
Varapuheenjohtaja Matti Uusi-Uitto, Asikkala

Jäsenet
Jouni Joutsimatka, Kuhmoinen
Veli-Matti Kuisma, Riihimäki 
Heikki Lagom, Asikkala 
Marko Laurila, Hattula 
Markku Lepistö, Sysmä
Matti Leppänen, Padasjoki
Hannu Numminen, Tammela 
Tapani Oksanen, Hämeenlinna, Lammi 
Matti Räväsmäki, Hämeenlinna, Hauho 
Pentti Sulkumäki, Heinola 

 

Maa- ja kotitalousnaiset

Some-viestintä on tärkeä osa toimintaamme. Viestillä #rohkeestiylpee haluamme kertoa, että maaseudulla on paljon asioita ja tekijöitä, joista voimme oikeasti olla ylpeitä.

Edistämme arjen taitoja, laadukasta elintarvikeketjua, maisemanhoitoa, yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä osana valtakunnallisen järjestön toimintaa.

Vaalimme yhteisöllisyyttä

Järjestämämme tapahtumat keräävät osallistujia runsain joukoin. Vuoden aikana erilaisiin tapahtumiimme kuten työpajoihin, neuvontatilaisuuksiin sekä messutapahtumiin osallistui 23 500 henkilöä. Yhdistystoiminnassa ja tapahtumissa aktiivisesti järjestelyihin osallistuneita vapaaehtoisia oli arviolta noin 8 000.

Vuoden mittaan kerroimme sosiaalisen median kanavillamme monipuolisesti maaseudusta ja asiantuntijoidemme työstä siellä. Somessa toteutettu #rohkeestiylpee-kampanja lisäsi vaikuttavuuttamme ja toi Facebook-sivuillemme yli 300 uutta seuraajaa.

Avustamme nuorten ja lapsiperheiden arjenhallintataitoja

Olemme opastaneet lapsiperheille jokaisen ulottuvilla olevia ilmasto- ja vesistöystävällisiä tekoja, ruokahävikin vähentämistä ja kierrättämistä, Ruokahukka ruotuun, katseet vesistöön -hankkeessa.

Vahvistimme TehtäväZ-hankkeeseen osallistuneiden nuorten valmiuksia mm. arjenhallinnassa, kädentaidoissa, ryhmässä ja yksilönä toimimisessa sekä työelämässä tarvittavien hyvien käytöstapojen mukaisessa toiminnassa. Nuoria myös aktivointiin työelämässä hyödynnettävien digitaalisten ohjelmien ja palveluiden käyttöön.

Ruokatreffit keittiössä -projektin toiminnallisissa työpajoissa lisäsimme erityisesti syrjäytymisuhan alla olevien nuorten ruoanvalmistukseen, ruokahävikin vähentämiseen, terveyttä ja kestävää kehitystä edistäviin ruokatottumuksiin sekä hyvinvointiin liittyviä tietoja ja taitoja. Samalla lisääntyi yhdessä tekemisen ja syömisen ilo ja osallisuuden kokemukset.

Tuemme maaseudun yrittäjyyttä

Luonnonyrtteihin liittyviä liiketoiminnallisia mahdollisuuksia edistimme Luonnonyrteistä bisnestä -hankkeessa Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Portaat yrittäjyyteen -koulutuskokonaisuutta toteutettiin AgroNaisen Avaintaidot -koulutuksen osana Etelä-Karjalassa. 

Nostimme maaseudun yrittäjyyttä jo kolmannen kerran esiin Maistuva maaseutuyritys -tunnustuksilla, jotka jaettiin maakunnittain kuudelle yritykselle.

Edistämme maisemanhoitoa

Avoimiin viheralueisiin liittyvät työt ovat keskeinen osa maisemapalvelujen tarjontaamme. Asiakassuhde Tampereen ja Vantaan kaupunkien kanssa jatkui, samoin Senaattikiinteistöjen kanssa yhteistyö Hämeen linnan vallien maisemanhoidon suunnittelussa. Kangasalan kaupungille teimme avoimien viheralueiden kehittämissuunnitelman ja Hämeenlinnan kaupungille kartoitimme tiemaiseman raivaamistarpeita. Lisäksi tehtiin useita pienempiä hoitosuunnitelmia.

Viherympäristöliiton hankkeelle kirjoitimme avoimien viheralueiden kunnossapidon yleiset työohjeet.

Maatilojen luonnon monimuotoisuutta edistimme mm. Valio Carbon -hankkeelle tehdyillä lumokartoituksilla.

Maaseudun viihtyisyyden, elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi kehitimme maaseutumaiseman ja kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä palveluja sekä erityisesti maiseman tuotteistusta hyödyntäen maisemahankkeitamme. 

Edistämme kotimaisen järvikalan käyttöä

Järvikalan käytön edistämiseksi järjestimme Hämeen Kalatalouskeskuksen kanssa tapahtumia seitsemällä eri paikkakunnalla. Tapahtumissa jaettiin kalatietoutta ja rohkaistiin kalan syöntiin. Myös raputietoutta jaoimme koululaisille maistiaisten kera. Tapahtumissa tavoitimme yhteensä yli 1000 lasta ja aikuista.

 

Talouden tunnusluvut

Tutustu vuoden 2019 tuloslaskelmaan ja taseeseen

TULOSLASKELMA

1.1.-31.12.2019

1.1.-31.12.2018

Tuotot

 

 

Valtion määräraha

1 081 127

1 104 846

Hanketoiminta

1 246 502

1 599 258

Palvelumaksut

6 424 098

6 683 334

Muut toiminnan tuotot

150 520

120 818

Tuotot yhteensä

 8 902 247

9 508 256

Valmistus omaan käyttöön

0

160 408

Kulut

 

 

Henkilöstökulut

-5 820 350

-6 093 370

Poistot

-137 262

-102 379

Palvelutoiminnan kulut

-993 155

-1 187 237

Muut kulut

-2 546 431

-2 536 546

Kulut yhteensä

-9 497 198

-9 919 532

Varainhankinta

108 646

101 558

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

-8 551

-8 061

Tilikauden yli- / alijäämä

-494 856

-157 371

TASE

31.12.2019

31.12.2018

VASTAAVAA

 

 

Pysyvät vastaavat

 

 

Aineettomat hyödykkeet

761 863

868 237

Aineelliset hyödykkeet

57 524

48 876

Sijoitukset

57 534

52 534

Vaihtuvat vastaavat

 

 

Pitkäaikaiset saamiset

38 768

33 768

Lyhytaikaiset saamiset

2 118 011

2 617 159

Rahat ja pankkisaamiset

24 704

71 366

Vastaavaa yhteensä

3 058 404

3 691 940

VASTATTAVAA

 

 

Oma pääoma

 

 

Peruspääoma

1 835 228

1 835 228

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä

-1 075 039

-917 668

Tilikauden yli-/alijäämä

-494 856

-157 371

Vieras pääoma

 

 

Pitkäaikainen

 

 

Lainat rahoituslaitoksilta

940 697

729 974

Muut velat

23 310

23 310

Lyhytaikainen

 

 

Lainat rahoituslaitoksilta

0

0

Saadut ennakot

35 302

47 293

Ostovelat

210 585

616 566

Muut velat

344 211

330 869

Siirtovelat

1 238 966

1 183 739

Vastattavaa yhteensä

 3 058 404

3 691 940

 

Taloustilanne

Taloustilanteemme jatkui vuonna 2019 tiukkana. Toimintaamme rasittaa järjestelmä- ja palvelukehityskulujen kasvu sekä hanketoimintaan liittyvän rahoituksen supistuminen, mitä emme toimintavuoden aikana pystyneet kattamaan. Toiminnan tulos jäi alijäämäiseksi. 
 
Palvelumyynti säilyi maatilojen määrän vähenemisestä huolimatta edellisvuoden tasolla. Taloustilanteen tasapainottamiseksi olemme karsimassa toimintakulujamme sopeuttamalla niin henkilöstö- kuin toimitilakulujakin.

Yhteystietomme

Kerromme lisää, jos jäi jokin asia mietityttämään. Tässä on hallituksemme ja henkilöstömme yhteystiedot.

ProAgria Etelä-Suomen hallitus 2019

Helkala Maarit, maarit.helkala@kvlakk.fi, 0400 550 064,
Hongistonkylätie 119, 47200 Elimäki

Niemi Keijo, keijo.niemi@sci.fi, 0400 326 043,
Hirviniementie 90, 34910 Äijänneva

Mänki Marianne, mariannemanki@suomi24.fi, 050 569 7898,
Murronkulmantie 575, 30100 Forssa

Pakkasmaa Pauliina, pauliina@pakasentila.fi, 050 528 3342,
Pakasentie 17, 09430 Saukkola

Sjölund Kaj, kaj.sjolund@pp1.inet.fi, 0400 711 446,
Arolantie 67, 07600 Myrskylä

Suutari Kai, kai.suutari@pp.inet.fi, 0500 152 376,
Metsäläntie 18, 56730 Laikko

 

ProAgria Etelä-Suomen henkilöstö 11.5.2020

Sähköpostimme ovat muotoa: etunimi.sukunimi@proagria.fi
Löydät yhteystietomme myös ProAgrian asiantuntijahausta.

Aapro Henna 043 824 9400

Ahlskog Kaie 0400 731 811

Ahopelto Satu-Maaria 0500 940 125

Alakoski Pasi 050 572 6670

Alamäki Essi 040 140 7090

Alastalo Laura 0400 163 753

Alén Karita 0400 461 708

Alitalo Ville 040 148 8996

Asiala Salme

Eklund Sanna 0400 857 447

Granni Tuomas 0400 859 399

Günther Sirkka 040 749 0110

Haalijoki Outi 0400 363 441

Hakala Susanna 040 719 9579

Halme Juho 040 135 0375

Heinola Eino 0400 358 668

Heinonen Tiina 0400 353 419

Helenius Juha 0400 461 703

Helminen Pasi 044 211 5458

Hietamäki Merja 050 345 5449

Hiitelä Juha 045 676 7340

Hillebrandt Juha 0400 461 710

Hiltunen Sari 050 561 8369

Hinkkanen Kaija 040 709 2475

Hirvijoki Mika 040 410 4475

Hirvonen Auli 0400 864 494

Jalo Marja 040 572 8387

Jussila Sari 043 824 9088

Jäätvuori Eva-Liisa 040 755 4210

Jäntti Laura 044 481 1100

Kaijalainen Toni 040 801 9081

Kaikkonen Heli 040 574 9194

Kallela Marja 040 513 3118

Karjalainen Arto 044 577 7852

Kaseorg Jane 044 431 4560

Kekkonen Pia 0400 330 791

Kemppainen Raija 0400 845 814

Kemppi Mikko 040 709 2489

Keskinen Jarmo 0400 461 712

Kivinen Jenni 040 516 7501

Koivisto Markku 040 709 2451

Koivula Vesa 040 709 2450

Kokkonen Tuula 040 775 5480

Korhonen Tero 050 536 6322

Koski Katriina 040 148 8220

Koski-Laulaja Marjo 043 824 9089

Kukkula Leena 0400 914 172

Kulma Päivi 0400 330 793

Kunnaala Jenni 040 528 8610

Kärmeniemi Jenni 0400 461 713

Käyhkö Ulla 040 719 4320

Laapas Asko 040 721 9991

Laine Kalle 0400 898 663

Lampinen Esko 050 564 4889

Lapatto Juho 0400 348 579

Leinonen Roosa 040 749 0112

Leipälä Kaisa 040 147 6240

Lento-Kemppi Sanna 040 544 7768

Leppäranta Netta 040 537 3453

Levomäki Heikki 040 869 7877

Liljeström Jonna 043 824 8632

Lindqvist Reija 0400 459 127

Lipiäinen Jari 0400791771

Loitokari Minna 040 516 0524

Malin Suvi 0400 682 334

Meronen Päivi 040 516 3312

Miettinen Jukka 0400 355 551

Mikkelä Mari 040 760 5792

Myry Katri 050 518 4611

Mäenpää Antti 040 510 3185

Mäki Päivi 0400 599 574

Mäkilä Terhi 040 7092478

Mäkinen Petri 040 545 3063

Niemelä Timo 043 824 9612

Nieminen Tarja 040 721 1828

Nokkonen Satu 040 574 9337

Nuikka Asko 040 510 3187

Nurmi Satu 0400 995 585

Oikkonen Marja 0400 257 557

Ortamala Mikko 044 331 1809

Paitula Jukka 040 732 8205

Parkkonen Antero 0400 255 980

Pethman Kaisa 040 749 0113

Penttilä Outi 040 719 8959

Piekkari Osmo 040 709 2471

Pitkonen Maija 0400 461 707

Pohjalainen Pekka 040 742 4729

Pulkka Janne 050 553 9554

Puolamäki Laura 040 544 4899

Puranen Marko 040 709 2485

Puttonen Markku 040 709 2484

Pöllönen Taina 040 709 2480

Rahunen Mika 0400 184 858

Ranta Tomi 040 747 7446

Rantanen Tatu 040 595 1421

Rautio Salla 044 431 4358

Rekola Päivi 040 709 2493

Repo Tuula 040 588 0958

Ruotsalainen Eerika 040 701 7920

Ryynänen Juha-Pekka 044 481 1148

Salonen Anne 0400 461 705

Santapukki Arto 0400 461 714

Siitarinen Kari 040 135 0364

Simola Juha 0400 461 715

Solala Simo 050 595 1059

Stam Tage 041 730 2967

Suntiola Olli 040 769 7009

Suutarla Marja 040 721 0598

Söyrinki Riikka 040 744 7231

Tamminen Raija 044 430 9079

Tanskanen Janne 040 199 4626

Teppinen Auli 0400 461 716

Terhemaa Pekka 040 518 7130

Toivonen Ari 0400 461 701

Tolonen Anne 050 302 4670

Touru Harri 040 709 2474

Turunen Anna 040 595 7543

Tynkkynen Juha 0400 358 667

Uljas Sirkku 0400 461 704

Ulvinen Seppo 0400 437 156

Valkeinen Elina 040 709 2490

Vanninen Leena 0400 349 104

Veteli Hannele 040 709 2492

Virta Jussi 040 750 8303

Virtanen Pirjo 043 824 9402

Väyrynen Tuija 040 589 2947

Ylä-Viteli Tarja 040 746 1979

Äijänen Päivi 040 715 3882

 
 
Proagriasta 2000x1500

Lue syksyn asiakaslehti

Yhtiöittäminen, johtaminen ja asiakastiimit - sekä paljon muuta!

Lue lehti tästä
Luontoviisas maatilayritys kirjan kansikuva

Luontoviisas maatilayritys -kirja

Opi tunnistamaan ja kehittämään luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristössä. 

Tilaa tästä