Vuosikertomus 2019

Meistä lyhyesti

ProAgria Etelä-Savo on asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa palveluja ja osaamista maatalouden ja yritystoiminnan kilpailukyvyn, kannattavuuden ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Ydinosaamistamme on maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan, kehittämiseen ja johtamiseen kuuluvat asiantuntijapalvelut.
 
Organisaatiossamme työskentelee nelisenkymmentä yritystoiminnan eri osa-alueita sekä yrityskokonaisuutta hallitsevia ammattilaisia. Palvelemme pääasiassa paikallisesti, mutta useat asiantuntijoistamme palvelevat asiakkaita ja vaikuttavat erilaisissa kehittämistyöryhmissä yli maakuntarajojen ja valtakunnallisesti.
 
 
Olemme jäsentemme hallinnoima asiantuntijaorganisaatio. Etelä-Savon varsinaisia jäseniä ovat kuntakohtaiset maaseutuseurat, joiden jäseniä ovat puolestaan maa- ja kotitalousseurat, maamiesseurat ja kyläseurat.
 
ProAgria Etelä-Savon jäseneksi voi hakeutua myös suoraan, mikäli ei ole jäsen paikallisseurassa. Suorajäsenyyttä kutsutaan asiakasjäsenyydeksi. Maatilalta- tai maaseutuyrityksestä voivat sekä yrittäjä että perheenjäsenet liittyä asiakasjäseniksi. Jäsenyys tuo vaikuttamismahdollisuuksia ProAgrian palvelujen kehittämiseen. Aktiivinen omaa yritystoimintaansa kehittävä yrittäjä saa yrittäjäjäsenyydestä myös rahanarvoisia etuja. 
 
ProAgria Etelä-Savon ja Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten jäsenyhdistyksiä toimii 15 kunnan alueella: Enonkoski, Heinävesi Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava ja Varkaus (entinen Kangaslammin kunta).

 

Avainlukumme ja kohokohdat

  • Palvelujamme käytti yli 1500 asiakasta.
  • Palvelumyynnin kasvu oli 3 prosenttia.
  • Maatilan, metsätilan ja yrityksen tilinpäätös ja veroilmoitus -palveluja teimme yhteensä 597 asiakkaalle.
  • Neuvo 2020-palvelujamme käytti yhteensä 428 maatilaa. Kysytyin Neuvo-palveluosio oli Maatilan nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn kehittäminen, jota tehtiin 200 kpl.
  • Viljelysuunnitteluasiakkaita oli 429.
  • Tuotosseurantaan kuului 239 eteläsavolaista maitotilaa, joilla oli yhteensä 9 682 lehmää. Tuotosseurantaan kuului 82,4 % lehmistä ja keskikarjakoko oli 41,6 lehmää.
  • Ruokinnan ohjaus -palveluja käytti 186 maatilaa.
  • Palveluja kehitettiin edelleen aktiivisesti yritys/tilakokonaisuuden näkökulmasta.
  • Uusi palvelutuote Bisnes+ lanseerattiin ensimmäiseksi maitotiloille
  • Yksi asiantuntijamme osallistui ProArgian valtakunnallisesti käynnistettyyn Strategia+ verkostoon
  • Liikevaihtomme oli 2,54 miljoonaa euroa. Se muodostui palvelu- ja projektituotoista sekä vuosittain maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehtävästä tulossopimukseen liittyvästä rahoituksesta.
  • Toteutimme 17 kehittämishanketta, joista 13 toteutettiin yhdessä kumppaniorganisaatioiden kanssa. Hankkeissa kehitettiin asiakkaiden tuotanto-, talous-, johtamis- ja henkilöstöjohtamisosaamista.
  • Organisaatiossamme työskenteli 42 ammattilaista.
  • Agile- eli ketterätoimintamalli otettiin käyttöön ryhdittämään tiimityötä.

 

 

Toimintamme perusta

Strategiasta suunta rohkeaan uudistumiseen
Uusi strategiamme viitoittaa tietämme tulevaisuuteen ja teemme siinä rohkeita valintoja. Meille tärkeää on asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme. Pystymme liittämään eri alojen huippuosaamisemme asiakkaidemme ympärille koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että etäpalveluissamme. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset. 
 
Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden ja pystymme yhdistämään johtaminen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus. 
 
ProAgria Strategia 2025
 
MISSIOMME
Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa
 
VISIOMME
Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen. 
 
Strategiamme linjaa, että olemme
 
  • asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
  • kestävästi kannattava ja vaikuttava
  • aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
  • suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö
 
Uusi strategia vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategianmukaisia valmennuksia.
 
Onnistumme yhdessä!
 
 

Ajatuksia avainhenkilöiltä

Toimitusjohtajan katsaus

Kehitämme toimintaamme kohti parempaa ja tehokkaampaa asiakaspalvelua

ProAgria Keskukset ja Liitto uudistivat yhteistyössä strategiaohjelmansa vuosille 2020-2025. Strategian avaintavoite on mahdollistaa maailman puhtain ja elinvoimaisin maaseutu tulevaisuudessa. Strategia kiteytyy ProAgrian henkilöstön monipuolisen osaamisen hyödyntämiseen ja osaamisten yhdistämiseen tarjoamalla asiakkaillemme paras asiakaskokemus liiketoiminnan kehittämisessä. Keskitymme strategiakaudella erityisesti kehittämään yrityskokonaisuuksia huomioiden niin tuotanto, talous, johtaminen, strateginen suunnittelu kuin henkilöstökysymykset. Merkittävässä roolissa tässä työssä on palvelujemme digitalisointi sekä yhteinen palvelutoiminta yli keskusrajojen.  Asiakastyö siirtyy yhä enemmän sähköisiin kanaviin ja toimintatapoihin, millä pystymme parantamaan samalla työmme kustannustehokkuutta. Asiakkaidemme palautteet sähköisestä toimintatavasta ovat olleet hyvin myönteisiä. 
 
Vuosi 2019 toi jälleen esille, että maatiloilla sato- ja markkinariskit ovat koko ajan kasvamassa. Edellytykset taloudellisesti kannattavaan toimintaan vaativat aiempaa tarkempaa tuotannon ja talouden johtamista. Sen pohjana on yrityksen oma seurantatieto ja taustana kattavat vertailuaineistot. ProAgriassa teemme työtä sen edistämiseksi, että tilipalvelumme, tuotantopalvelumme ja talouspalvelumme tukevat entistä paremmin toisiaan ja tuottavat nopeasti ajantasaista tietoa yrittäjille ja asiantuntijoille yrityksen johtamisen tueksi. Peltoviljelyssä, jolla on merkittävä vaikutus myös kotieläintilojen kannattavuuteen, tavoitteenamme on olla kiinteästi mukana niin viljelyn suunnittelussa, kasvukauden aikaisessa viljelytoimenpiteiden neuvonnassa kuin viljelytulosten seurannassa ja analysoinnissa kasvukauden jälkeen. Kotieläintaloudessa mm. ruokintasuunnitelmien riittävän tiheä päivittäminen on tärkeää tuotostasojen parantamiseksi. Maatilojen ja maaseutuyritysten kehitystyötä pyrimme tukemaan entistä paremmin mm. Strategia+ ja HR+ -palveluillamme. 
   
Toimintavuonna esille nousivat voimakkaasti teemoina ilmastonmuutoksen hallinta sekä bioenergian tuotantoon liittyvät kysymykset. Näissä maa- ja metsätalous voivat olla ratkaisutekijöitä globaalistikin. ProAgriassa olemme käynnistäneet tätä tukevia kehittämishankkeita ja kehittäneet työkaluja mm. maatilojen hiilijalanjäljen laskentaan. Etelä-Savossa käynnistimme Energiaviraston tuella uutena palveluna alueellisen energianeuvonnan.    
 
ProAgria Etelä-Savo on omalla toiminta-alueellaan merkittävä EU-rahoitteisten maaseudun kehittäjähankkeiden toteuttaja ja hallinnoija. Kehittämishankkeiden lisäksi hallinnoitavana on ollut monia yritysryhmähankkeita. Nykyisen EU-ohjelmakauden kehittämishankkeet lisääntyivät merkittävästi v. 2017, mutta hanketoiminnan volyymi kääntyi laskuun v. 2018 ja aleni edelleen v. 2019, jolloin hanketoiminta pieneni 3,8 htv edellisestä vuodesta. Nähtävissä on, että hanketyön määrä vähenee kohti ohjelmakauden 2014-2020 loppua. Rahoittajien puolelta on esitetty arvio, että nykyisen ohjelmakauden hankkeita voidaan toteuttaa v. 2022 saakka. On kaavailtu, että uuden EU-ohjelmakauden toteutus voisi käynnistyä väliaikaisrahoituksella jo v. 2021, mutta varmaa tietoa aikataulusta ei toistaiseksi ole. 
 
Normaalin palvelutoimintamme myynti kasvoi 3 % edellisestä vuodesta. Palvelukysynnän kasvua tapahtui mm. tilipalveluissa, kasvintuotannon palveluissa ja Neuvo 2020 -palveluissa. Varsinaisen toiminnan tuotot, joka sisältää myös hanketoiminnan, alenivat edellisestä vuodesta 244.000 € ja olivat v. 2019 yhteensä 2.539.522 €.  
 
Valtion määrärahan osuus varsinaisen toiminnan tuotoista oli 11 %. Tehty työpanos oli kokonaisuudessaan 38,5 htv. ProAgria Etelä-Savon tilikauden tulos v. 2019 oli varainhankinnan sekä rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen alijäämäinen 57.527 €. Tulosta heikensivät osaltaan Farmari -näyttelyn suunnittelu- ja valmistelutyöstä aiheutuneet kustannukset sekä Farmariin liittyvät ostopalvelut.
 
Maaliskuussa 2020 laajenneen koronapandemian johdosta jouduimme tekemään päätöksen, että Farmari 2020 -näyttely siirretään vuoteen 2022. Tapahtumapaikkana säilyy edelleen Mikkeli. Päävastuu Farmari 2022 järjestämisestä siirrettiin perustetulle ProAgria Keskusten ja Keskusten Liiton omistamalle ProAgria Tapahtumat Oy:lle. ProAgria Etelä-Savolla tulee kuitenkin olemaan merkittävä rooli Farmari 2022 -näyttelyn toteuttamisessa.  
 
Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, jäsenyhdistyksiämme, toimihenkilöitämme, luottamushenkilöitämme ja kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Onnistumme yhdessä!
 
Heikki Pahkasalo
toimitusjohtaja
 
 

Hallituksen näkökulma

Vuosi on taas takana ja ajatukset kovasti kuluvassa vuodessa ja tulevassa kasvukaudessa. Valitettavasti maatilojen kannattavuus ei edelleenkään näytä parantumisen merkkejä, vaikka vuoden alussa Luken julkaisemat tilastot kertoivat maataloustulon merkittävästä parantumisesta. Tiloilla ei liene epäselvyyttä, onko uutinen totta vai tilastoharha.
 
On kuitenkin muistettava, että edelleen osa tiloista, valitettavasti pieni osa, tekee varsin kelvollista tulosta. Se kertoo, että kannattavaan tuotantoon on mahdollisuuksia, eikä voine väheksyä neuvonnan osuutta näillä tiloilla. Jotakin kertoo myös investointihalukkuuden lisääntyminen Etelä-Savossa viime vuosina. Tosin aiempina vuosina oltiin Etelä-Savossa jäljessä investoinneissa verrattuna ympäristömaakuntiin.
 
Toivottavasti hyvä vire jatkuu. Näyttää kuitenkin siltä, että varsinkin maitotiloilla lopettamisvauhti on aika kova, mikä näkyy jo tällä hetkellä lihakarjatiloilla vasikkapulana. Karjatilojen vähentyminen luo painetta myös peltopuolelle, varsinkin rehuviljan kulutuksen osalta. Näytteleekö jatkossa bioenergia miten isoa roolia peltoviljelyssä, lähivuodet näyttävät. Tässä voisi olla mahdollisuus uuteen yritystoimintaan maaseudulle. Toivotaan näin tapahtuvan.
 
Viime vuonna keskusteluun nousivat ympäristö- ja ilmastoasiat. Välillä tuntui siltä, että maa- ja metsätalous ja varsinkin karjatalous on suurimpia ilmaston kuormittajia. Toivottavasti asiaan saadaan puolueetonta tietoa.  Taitaa olla niin, että maaseudulla on avaimet tähänkin asiaan, eikä olla ongelman aiheuttajia vaan ratkaisijoita. Pitää muistaa, että paras ilmastoteko on kotimainen puhdas ruoka ja tuottajan paras ilmastoteko on hyvinvoivat eläimet, pellot ja metsät. 
 
Kevättalvella 2020 levinnyt maailmanlaajuinen koronapandemia vaikuttaa paljon toimintaympäristöön sekä maatiloilla että neuvontatyössä. Tilanne on vaatinut paljon uusien toimintatapojen omaksumista etenkin tiloilla, mutta tästäkin on selvitty. Tekisi mieli sanoa, että jopa yllättävänkin hyvin. Tulevaisuus näyttää, lisääntyykö etätyöskentely jatkossa. Jos näin käy, se ei liene huono asia työn tehokkuuden ja ajankäytön suhteen.
 
Farmari-maatalousnäyttelyn siirtyminen pandemian johdosta kesältä 2020 vuoteen 2022 oli ProAgria Etelä-Savolle suuri pettymys, mutta päätöksen suhteen ei ollut vaihtoehtoja. Farmari 2022 Mikkelissä on ensimmäinen uuden valtakunnallisen ProAgria Tapahtumat Oy:n järjestämä kesänäyttely. ProAgria Etelä-Savon rooli näyttelyn järjestämisessä on edelleenkin suuri.
 
Kevään 2020 tilanne nosti keskusteluun kotimaisen ruuantuotannon ja elintarvikeomavaraisuuden. Toivottavasti nämä asiat muistetaan myös myöhemmin, kun poikkeustilanne normalisoituu.
 
Jukka Nousiainen
hallituksen puheenjohtaja

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Etelä-Savo ry:n ylintä päätäntävaltaa käytti vuosikokouksen valitsema hallitus. 
 
Puheenjohtaja, Jukka Nousiainen, maatilayrittäjä, Savonlinna
 

Jäsenet

Esa Karjalainen, maatilayrittäjä, Puumala
Juha Lahtinen, maatilayrittäjä, Mäntyharju
Marja Sisko Nousiainen, terveystieteiden maisteri (TtM), Savonlinna
Mirjami Pitkonen, maitoyrittäjä, Savonlinna
Antti Pulkkinen, maatilayrittäjä, Juva
Matleena Pulkkinen, maaseutuyrittäjä, Mikkeli
Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli (esittelijä, sihteeri)
 

Tilintarkastaja

Aki Rusanen, BDO Oy
 
 

Karjavaliokunta 

Puheenjohtaja, Mirjami Pitkonen, maitoyrittäjä, Savonlinna
 

Jäsenet

Helena Karjalainen, maitoyrittäjä, Puumala
Stina Kurki, maitoyrittäjä, Savonlinna
Anne Nykänen, maitoyrittäjä, Mikkeli
Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli
Pekka Poikolainen, maitoyrittäjä, Pieksämäki
 

Asiantuntijajäsenet

Sirpa Helin, palvelutukiasiantuntija, Osuuskunta Maitosuomi
Eija Järvinen, tuotantoneuvoja, Osuuskunta Tuottajain Maito
Seija Kokkonen, alkutuotantopäällikkö, Osuuskunta Maitomaa
Anne Konsti, Heatime-asiantuntija, jalostusasiantuntija, seminologi, Faba osuuskunta
Anu Myllys, palvelupäällikkö, Faba osuuskunta
Arja Rissanen, laatuasiantuntija, Osuuskunta Maitosuomi
Outi Kiesilä, maidon- ja naudanlihantuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Savo
Minna Pirkkalainen, palvelupäällikkö, ProAgria Etelä-Savo (esittelijä, sihteeri)
 

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

ProAgria Etelä-Savon yhteydessä rekisteröimättömänä yhdistyksenä toimii Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Piirikeskuksessa ylintä päätäntävaltaa käytti hallitus.
 
Puheenjohtaja, Marttiina Sihvola, Sulkava
 

Jäsenet

Päivi Lappalainen, Kangasniemi
Anu Marttinen, Mikkeli
Soili Montonen, Mikkeli
Marja Sisko Nousiainen, Savonlinna
Heikki Pahkasalo, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli
Ritva Poikolainen, Pieksämäki
Riitta Savikurki, Pertunmaa
Kirsi Mutka-Paintola, Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset (esittelijä, sihteeri)
 
 

ProAgria Etelä-Savo ry:n jäsenet 2019

 
ProAgria Etelä-Savo ry:n varsinaisia jäseniä olivat 9 kuntakohtaista maaseutuseuraa, joiden jäseninä oli 98 maa- ja kotitalousseuraa, maamiesseuraa ja kyläseuraa.
Maa- ja kotitalousnaisten rekisteröityjä yhdistyksiä oli 10.
Paikallisyhdistyksissä oli 2 356 naisjäsentä ja 1830 miesjäsentä.
Asiakasjäseninä oli yrittäjäjäseniä 275, yrittäjäjäsenten perheenjäseniä 237 ja henkilöjäseniä 11.
 

Kunniajäsenet

Paikallisyhdistyksissä oli kunniajäseniä yhteensä 33 henkilöä.
ProAgria Etelä-Savon kunniajäseniä ovat kunniapuheenjohtaja Risto Salminen, Pertunmaa, ja Seppo Kauppila, Mikkeli.
Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kunniajäseniä ovat emäntä Sirkka Leinonen, Savonlinna ja emäntä Leena Martikainen, Heinävesi.
 

Kannattajajäsenet

Kannattajajäseniä ovat Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta ItäMaito (1.9.209 alkaen Osuuskunta Maitosuomi), Osuuskunta Maitomaa, Lumme Energia Oy (Suur-Savon Sähkö Oy), SMA Saxo Mineral Oy, Etelä-Savon Karjakerho ja MTK Etelä-Savo.
 
 

Tunnustukset, järjestömerkit

 

ProAgria Keskusten Liiton kullattu ansiomerkki

Helena Tiusanen, taloussihteeri, Mikkeli
 

ProAgria Keskusten Liiton Kultainen järjestömerkki

Tero Tolvanen, luomukasvintuotannon asiantuntija, Rääkkylä
 

ProAgria Keskusten Liiton Hopeinen järjestömerkki

Kirsi Paasonen, KM luokanopettaja, Mikkeli
Pasi Pulkkinen, maatalousyrittäjä, Juva
Virpi Rönkkönen, yritysasiantuntija, Mikkeli
 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

ProAgria Etelä-Savo on asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa palveluja ja osaamista maatalouden ja yritystoiminnan kilpailukyvyn, kannattavuuden ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Ydinosaamistamme on maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan, kehittämiseen ja johtamiseen kuuluvat asiantuntijapalvelut. Keskeinen tavoitteemme on saada alueemme yritykset menestymään haastavassa toimintaympäristössä. Valtakunnallisesti lanseerattu Strategia+ -palvelumme on uusin työkalumme tähän. Toimintamme kautta kehitämme myös maaseutuympäristöä ja yhteisöllisyyttä maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. Toimimme vahvasti myös maa- ja elintarviketalouden sekä suomalaisen elintarviketuotannon huoltovarmuuden eteen.
 
Haluamme olla helposti sekä asiakkaidemme että yhteistyökumppaniemme tavoitettavissa. Olemme kehittäneet voimakkaasti sähköisiä palveluja, niin tilipalveluja kuin tuotannon palvelujakin, jotka tehostavat sekä asiantuntijoiden että asiakkaiden toimintaa. Tavoitettavuuden takia ylläpidämme eri puolilla maakuntaa sijaitsevia aluetoimistoja, joista käsin asiantuntijamme voivat palvella paikallisesti. 
 
ProAgria Etelä-Savo on aktiivinen kehittäjä, noin kolmasosa liikevaihdosta syntyy kehittämishankkeiden toteuttamisesta. Keskeisiä kehittämistoimia vuonna 2019 olivat biokaasuinvestointien edistäminen sekä alueellisen energianeuvonnan aloittaminen Etelä-Savossa. Vuonna 2019 järjestimme Ruokaketjun Tulevaisuustärskyt Mikkelissä yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa. Seminaarissa käsiteltiin ruokaketjun toimivuutta tuottajan, jalostajan ja kaupan näkökulmasta sekä maatalouden kestävää kehitystä. Pääpuhuja Reijo Karhinen kertoi valtioneuvoston tilaamasta selvityksestä maatalouden tulevaisuudennäkymistä.
 
Ilmastonmuutos on vakava ongelma, joka koskettaa koko yhteiskuntaa. Olemme aktiivisesti mukana keskustelussa sekä välittämässä maatilojen tarvitsemaa tuoretta ja helposti sovellettavaa tietoa hiilensidonnan käytännön toimenpiteisiin. Käynnistimme yhteistyökumppaniemme kanssa Hiili hallintaan - ravinne ruokkimaan (HIHAT) -hankkeen, joka entisestään tiivistää tutkimuksen ja neuvonnan yhteyttä ja mahdollistaa tutkimustiedon saamisen nopeammin viljelijöiden käyttöön. Asiantuntija-organisaationa jatkamme työskentelyä muun muassa maan kasvukunnon ja hyvien nurmisatojen puolesta, jotka paitsi lisäävät kestävyyttä ja kannattavuutta, vaikuttavat osaltaan hillitsevästi ilmastonmuutoksen. Olimme myös laatimassa Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa. 
 
ProAgria Etelä-Savolla ja Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisilla on maakunnassa vahva jäsenpohja. Yhdessä jäsentemme kanssa meillä on voimaa vaikuttaa asioihin, joilla on merkitystä maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksille, kotimaisen turvallisen ruuan tuotannolle ja asuinympäristöllemme. Laajan jäsenistömme kautta esiin nousevia maaseudun kehittämistarpeita viemme eteenpäin kehitysryhmissä sekä sidosryhmä- ja päättäjätapaamisissa niin maakunta- kuin valtakunnan tasolla. Aktiivinen yhdistystoiminta eri puolilla Etelä-Savoa tuo näkyväksi toiminnallemme tärkeitä arvoja ja teemoja. Yhdessä myös asiantuntijoidemme kanssa järjestetyt retket, kurssit, kampanjat ja tapahtumat vahvistavat osallistujien hyvinvointia ja jaksamista arjessa.
 

Palvelumme kasvintuotantotiloille

Asiakkaiden taloudenhallinnan ja yrityskokonaisuuden näkökulma vahvasti esillä.

Kasvukauteen 2019 valmistautumista väritti edellinen kuiva kasvukausi. Kotieläintilojen rehuomavaraisuus oli paikoin haasteellinen ja tämä vaikutti monen tilan viljelynsuunnitteluun. Kasvinviljelyn markkinatilanne haastoi kasvinviljelyä yleensäkin. Asiakkaiden taloudenhallinta ja yrityskokonaisuus olivat vahvasti esillä palvelujen tuottamisessa. Asiantuntijatyössä korostui vastuullisuuden teema, näkökulmina muun muassa asiakkaan menestyminen, ilmastoviisaus ja resurssitehokkuus. Panostimme myös asiantuntijoiden väliseen yhteistyöhön, palvellaksemme jokaista asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Edistimme toimintamallia, jossa eri alueiden osaajat analysoivat ja varmistavat palvelun soveltuvuutta yrityksen tavoitteisiin. 

 

Maatilan ilmastoratkaisut ja hiiliviljely

Ilmastokysymykset nousivat voimakkaasti keskusteluun ja se välittyi myös palvelutarjontamme kehittämiseen. Käynnistimme Hiili hallintaan - ravinne ruokkimaan (HIHAT) -hankkeen ja valmistauduimme sen aloitusseminaariin, jossa käsiteltiin maatalouden ilmastoon vaikuttavia ratkaisuja. Suunnittelimme hiiliviljeyyn keskittyviä pienryhmiä ja aloitimme kehitystyötä hiilijalanjäljenlaskennan kehittämiseksi maatiloille. Organisaationa olimme mukana Etelä-Savon ilmastotyöryhmässä.

 

Digitaaliset palvelut yleistyivät

Vuoden 2019 aikana asiakaspalvelu siirtyi yhä enemmän sähköisiin kanaviin ja panostimme mm. verkossa tapahtuvaan asiakaspalveluun. Viljelynsuunnittelua, tukihakuja ja muita asiantuntijatöitä teimme sähköisiä yhteyksiä hyödyntäen. Tästä saimme paljon positiivisia kokemuksia ja hyvää palautetta asiakkailta. Hyvin valmisteltu etäpalaveri osoittautui tehokkaaksi tavaksi viedä asioita eteenpäin. Kasvineuvontaa veimme suuntaan, jossa suunnitelmia tehdään ja keskustelua käydään etänä digityövälineitä hyödyntäen ja asioita tarkennetaan kasvustokäyntien ja -havainnoinnin avulla. Sähköisesti tehtävän kasvinsuojelututkinnon suosio kasvoi. Sähköinen kasvinsuojelututkinto onkin hyvä esimerkki digitalisaation mahdollisuuksista tulevaisuudessa. 

 

Luomupalvelut

Kiinnostus luomutuotantoon siirtymiseen jatkui edelleen vakaana. Järjestimme luomuperuskurssin sekä lisäpäiviä, jossa perehdytimme viljelijöitä luomumenetelmiin sekä luomutuotannon kasvi- ja kotieläintuotantoehtoihin. Muissa luomutuotannon palveluissa Neuvo 2020-rahoitus oli aktiivisessa käytössä. Asiakkaita avustettiin luomusitoumuksen ja tukihakemuksen tekemisessä.

 

Energiakonsultointi

Maatilan energia-asioihin liittyvää konsultointia kysytään yhä enemmän. Energiankäyttö, -säästäminen ja -tuotantokysymykset ovat tuotannon kannattavuuden kehittämisessä keskeisessä asemassa tuotantosuunnasta riippumatta. Asiakkaiden määrä kasvoi 2019 ja palveluita tehtiin Etelä-Savosta käsin laajemmalla alueella.

Etelä-Savon alueen kunnille, pk-yrityksille ja kuluttajille tuotimme energianeuvontaa Energiaviraston valitsemana asiantuntijaorganisaationa . 

Palvelumme maitotiloille

Maitotilan johtamisessa ja kehittämisessä tarvitaan luotettavaa, kattavaa ja ajantasaista tietoa omasta karjasta ja vertailutietoa siitä, missä muut menevät.
Tuotosseuranta on maitotilan johtamisen tärkeä perustyöväline. Vuonna 2019 tuotosseurantaan kuului Etelä-Savossa 239 maitotilaa, joilla oli yhteensä 9 682 lehmää. Tuotosseurantaan kuului 82,4 % lehmistä ja keskikarjakoko oli 41,6 lehmää. Valtakunnan keskikarjakoko oli 48,2 lehmää. Keskituotos Etelä-Savossa oli 9 719 kg ja 10 283 EKM kg. Koko Suomen tuotosseurantakarjojen keskituotos oli 9 937 kg ja 10 534 EKM kg. 
 

Ruokinnan ohjaus 

ProAgrian Ruokinnan ohjaus -palvelun avulla haetaan järkeviä tilakohtaisia ruokintaratkaisuja. Huomioon otetaan paras vaihtoehto taloudelliseen tulokseen pääsemiseksi, mutta myös tilan tavoitteet, olosuhteet, kotoiset rehut ja karjan tuotanto-ominaisuudet. 
 
Ruokinnan ohjaus -palvelut päivitettiin ja niiden sisältöä yhdenmukaistettiin valtakunnallisesti.  Uudistuksessa saatiin ruokintapalveluihin aiempaa selkeämpi sisältö ja hinnoittelu sekä joustavammat käytännöt muuttuviin asiakastarpeisiin ja tilanteisiin. Tuotosseuranta- ja Ruokinnan ohjaus -asiakkaiden kanssa päivitettiin palvelusopimuksia uusien palveluiden mukaisiksi.
 
KarjaKompassi –ruokinnansuunnitteluohjelma siirtyi ensin osaksi MinunMaatilani-ohjelmistoa keväällä 2019 kunnes siirryttiin käyttämään kokonaan uutta ohjelmaa syksyllä 2019.
Loppuvuoden aikana pilotoitiin tuotosseuranta-asiakkaan mahdollisuutta syöttää ruokinnan seurantalaskelman lähtötiedot suoraan KarjaKompassiin, jossa ne ovat saman tien asiantuntijan käytettävissä ruokinnan seurannan ja suunnittelun pohjatietoina.
 
Ruokinnan ohjaus -palveluja käytti 186 eteläsavolaista maitotilaa. Ruokinnan ohjaus -palvelut ovat myös naudanlihan tuotantoon erikoistuneiden ja emolehmätilojen käytettävissä. Lisäarvoa ProAgrian Ruokinnan ohjaus -palveluille tuo asiantuntijoiden yhteistyö maatilayrityksen muiden osa-alueiden (esimerkiksi talous- ja kasvintuotantoneuvonta, huippuosaajat) ja sidosryhmien (meijerit, teurastamot) kanssa. 
 

Karjatsekki

ProAgrian Karjatsekki-palvelun avulla maitotilayrittäjä saa asiantuntijan avukseen määrittämään tarkemmin tuotannon tavoitteita, niiden esteitä sekä kehittämistoimenpiteiden aikatauluttamista vuosikelloon ja tulosten seurantaan. Karjatsekki-palvelua käytti 129 asiakasta.
 

Täsmäpalvelut

ProAgria on kehittänyt Täsmäpalvelut yrittäjän tueksi ja avuksi niiden tuotannon ydinasioiden kehittämiseksi, jotka ovat tärkeimpiä toteuttaa tavoitteisiin pääsemiseksi. Täsmäpalveluja on mahdollista käyttää esimerkiksi umpilehmäkauteen, vasikoiden terveyteen ja ruokintaan, sorkkaterveyteen, säilörehun laatuun ja lehmien ruokinnan toteuttamiseen liittyen. Täsmäpalveluja toteutettiin myös Neuvo 2020 Tuotantoeläimet -palveluina. 
 
 

Palvelumme naudanlihatiloille

Ruokinnan suunnittelu oli käytetyimpiä tuotannon peruspalveluitamme.
Ruokinnan ohjaus -palvelumme sopivat sekä naudanlihantuotantoon erikoistuneiden että emolehmätilojen käyttöön. Lisäarvoa ProAgrian Ruokinnan ohjaus -palveluille tuo liha-asiantuntijamme yhteistyö maatilayrityksen muiden osa-alueiden, esimerkiksi talous- ja kasvintuotannon asiantuntijoiden sekä teurastamoiden kanssa.
 
Emokarjan perustamista suunnitteleville tiloille teimme kartoituskäyntejä laskelmineen sekä laidunkartoituksia. 
 
Järjestimme nautatiloille useita koulutuspäiviä. Koulutusten aiheita olivat poikimisapu, teurasruhon luokitus ja eläimen teuraskypsyyden arvioiminen selkälihaksen ultraäänimittauksella, kuntoluokittaminen ja sen merkitys. Lisäksi järjestimme eläinkuljettajakoulutuksen ja lihan suoramyyntiin keskittyvän pienryhmän. Koulutukset toteutettiin Maitoa ja lihaa Etelä-Savossa sekä Unelmakauppa – elintarvikkeesta euroja -hankkeissa.
 

 

Palvelumme lammastiloille

Asiantuntijapalveluja tuotannon ja tilakokonaisuuden kehittämiseksi
ProAgrian Lampurivalmennus auttaa löytämään tuotannon tärkeimmät kehityskohdat ja toimenpiteet niiden parantamiseksi, määrittää mittarit, joilla edistymistä seurataan, sekä tsekkausajat. Valmennuksessa voidaan suunnitella myös tuotannon aikatauluttamista niin, että se toimii parhaiten sekä markkinoiden että tilan resurssien kannalta. Näin tilan kannattavuutta parannetaan askel askeleelta ja asiantuntijat ovat mukana tukemassa ja parantamassa tulosta.
 
ProAgrian lammasasiantuntija yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa palvelee lammastilaa kokonaisvaltaisesti tuotannon, talouden, eläinaineksen, peltoviljelyn sekä markkinoinnin kehittämiseksi. ProAgria Etelä-Savon lammasasiantuntijat palvelevat lammastiloja oman maakuntansa lisäksi myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella. Ruokinnan suunnittelua, jalostusvalintaa, Lampurivalmennusta sekä mm. koulutuspalveluja tuotetaan asiakkaille ympäri Suomen.
 
Etelä-Savossa oli tuotosseurannassa 1223 uuhta maakunnan yhteensä 3064 uuhesta. Uuhikohtainen karitsamäärä oli vanhemmilla uuhilla keskimäärin 2,36 karitsaa vuodessa (valtakunnan keskiarvo 2,30). Karitsoiden paino 17,54 kg 6 viikon iässä oli valtakunnallisessa vertailussa sijalla 2 keskiarvon ollessa 15,48 kg. Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kattavan neuvonta-alueemme yhteiset vastaavat luvut olivat: Tuotosseurantauuhet 2643 kpl, kaikki uuhet 7756, karitsamäärä 2,33 karitsaa/uuhi ja karitsapaino 17,00 kg. Tuotosseurantatiloja oli yhteensä 49.
 
 
 
 

Strategia+

Strategia+ -palvelu näyttää yrittäjälle suuntaa ja yhdistää tuotannon, talouden ja johtamisen.
Panostimme ProAgriassa vuoden aikana uuden osaamisalueen, maatilojen ja maaseutuyritysten strategiatyön, kasvattamiseen ja palvelujen tuotteistamiseen. Toimme viljelijöille ja maaseudun yrittäjille yrityksen strategiaan erikoistuneet asiantuntijat, joista yksi on Etelä-Savon asiantuntija.
 
ProAgrian Strategia+ -konsulttiverkosto muodostaa uudenlaisen, yrityskokonaisuutta strategisesti kehittävän valtakunnallisen palvelun. Yhteistyössä konsultin kanssa asiakas saa selkeän suunnan ja tiekartan toimintansa kannattavaan kehittämiseen selkeyttämään yrityksen suuntaa ja yhdistämään tuotannon, talouden ja johtamisen. 
 
Strategiatyö perustuu talouden tunnuslukujen analysointiin, toimialan kehitystrendeihin sekä johtamiseen. Toimenpideohjelman aikataulu yltää 5-7 vuoden päähän, ja sen avulla on helpompi varautua muutoksiin. 
 
 

Tilipalvelut

Täyden palvelun tilitoimistona tavoitteenamme on tukea asiakkaan liiketoiminnan kehittymistä parhaalla mahdollisella tavalla.

Asiakkainamme on kaikkien yritysmuotojen yrityksiä, maatiloja, yhtymiä, toiminimellä toimivia, yhdistyksiä ja osakeyhtiöitä. Tuotamme ns.  täyden palvelun tilitoimistopalveluja.  Teemme lisäksi rakentamisilmoituksia, investointimaksatushakemuksia ja tuloksen analysointia.

Tilipalvelujen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta noin 12 %.  Myös asiakasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta ollen 570 kpl. Määrällisesti eniten on maatila-asiakkaita, mutta yritysasiakkaiden ja yhtiömuotoisten maatilojen määrä on lisääntynyt. Sähköisten palvelujen kysyntä on kasvusuunnassa.

Olemme kehittäneet tilipalveluja sekä järjestelmien että toimintamallin näkökulmasta. Sähköisen toimintatavan edistämiseksi olemme ottaneet käyttöön edistyneempiä ohjelmistosovelluksia, jotka mahdollistavat sujuvamman sähköisen toimintavan tilipalveluissa. Kehitystyötä vauhdittamaan käynnistettiin loppuvuodesta valtakunnallinen tili- ja talouspalveluiden kehittämisohjelma. Osallistuimme osakeyhtiömuotoisten maatilojen tilinpäätöskoulutukseen ja työstimme kustannuspuntaria, jonka avulla on helppo hahmottaa yrityksen kulurakennetta sekä vertailla sitä vastaavan kokoisten tilojen kustannuksiin. Puntariin tuodaan kirjanpitotietoja valmiiksi niille asiakkaille, joiden kirjanpito löytyy WebWakan tietokannasta. Ensimmäisessä vaiheessa kustannuspuntari aukeaa maitoyrityksille. 

Yrityspalvelut

Maaseutuyrittäjyys on monipuolistanut maaseudun elinkeinotoimintaa. Maakunnassamme on runsaasti monialaisia maatiloja. Lisäksi yli kolmannes maakunnan kaikista mikroyrityksistä toimii maaseudulla.

Eteläsavolaisista maatiloista tutkitusti (*) runsaat 63 % harjoittaa maatalouden rinnalla muuta yritystoimintaa. Eniten monialaisista tiloista oli koneurakoinnin harjoittajia, 36 % tiloista. Matkailu-, majoitus ja virkistyspalveluja tuotti 18 % tiloista ja polttopuuta tai haketta tuotti myyntiin 11 % tiloista.  Monialaisten tilojen suhteellisen määrän ennustetaan pysymään samana tai kasvamaan vuoteen 2022 mennessä. Tulovirtojen näkökulmasta Etelä-Savossa on merkittävästi sivuansiotoimintaa. Maatilojen bruttotulot Etelä-Savossa (**) olivat vuonna 2018 noin 293 milj. €, josta maatalouden osuus oli 48 % (tuet ja maataloustulo), metsätalouden 29 % ja sivuansioiden osuus 23 %. Yli kolmannes kaikista maakunnan mikroyrityksistä toimii maaseudulla. Maatalouden ohella harjoitettava yritystoiminta ja maaseudulla toimivat mikroyritykset vahvistavat maaseudun elinvoimaisuutta ja työllisyyttä.

 

ProAgria Yrityspalvelut ja MKN yrityspalvelut 

ProAgria ja MKN yrityspalvelujen kärkitoimialoiksi ovat muodostuneet matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Näillä sektoreilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa toimialaosaamista ja tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Vuonna 2019 asiakkaille toteutettiin erityisesti kehittämistarpeiden kartoituksia, investointi- ja laajennustarpeisiin sekä yleisesti yritystoiminnan käynnistämiseen liittyviä palveluja sekä muodostettiin yritysryhmiä eri toimialoille. Palvelujen tuloksena asiakasyrityksillemme syntyi mm. liiketoiminta- ja kehittämissuunnitelmia, erilaajuisia toimintaa tukevia laskelmia sekä tuote- ja palvelukehitystä.

 

Yritysten kehittämisen aktivointia, yhteistyötä ja yritysryhmien käynnistämistä

Toimintavuoden aikana tehtiin tilannekartoitus 64 monialaiselle maatilalle ja mikroyritykselle. Tilannekartoituksessa tarkastellaan yrityksen nykytilaa ja konkretisoidaan kehittämistarpeita. Näiden perusteella määritettiin yrityksen kehittämiskohteita ja tarpeen mukaan kehittämistyötä varten suunniteltiin yritysryhmähankkeita. Tämän työn mahdollisti käynnissä ollut ProKasvu-hanke. 

Yritysten liiketoiminnan kehittämistä tehtiin 20 yrityksen kanssa. Kehittämistyötä tehtiin Yritysten kehittämispalveluna, Neuvo 2020-palveluna, yritysryhmissä sekä normaalina asiantuntijapalveluna. 

ProKasvu-hankkeen kautta tehtiin monimuotoista hankeyhteistyötä ja pystyttiin tiivistämään yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa. Hanke mahdollisti myös muun monimuotoisen yhteistyön, josta tuloksena oli Mikkelissä syyskuussa järjestetty SYKE2019-työelämätapahtuma. Monimuotoisen yhteistyön kautta ProAgria Etelä-Savo on päässyt mukaan muiden yhteistyöhankkeiden suunnittelupöytiin. 

Useita yrityksiä aktivoitiin kehittämään toimintaansa yritysryhmähankkeissa. Yritysryhmähanke on ollut keskeinen yrityskohtaisen kehittämistyön väline tällä ohjelmakaudella.  Kaksi uutta yritysryhmähanketta sai rahoituspäätöksen vuonna 2019: Saimaa Näkyvissä ja Järvi Suomen AR. Nämä yritysryhmähankkeet suunniteltiin yhteistyökumppanin hallinnoitavaksi. Yritysryhmähankkeiden yhteenlaskettu budjetti oli noin 163 000 €.

Hallinnoimme itse neljää yritysryhmähanketta: Nettikaupparyhmä, Joroisten Biokaasu, PuumalaMikkeli Georeitti ja Saimaan maaseutuhelmet. Yritysryhmähankkeissa kehitettiin muun muassa yritysten tuotteita, pakkauksia, liiketoimintaa ja markkinointia. Keskeinen asia oli myös yritysten yhteistyön kehittäminen.  Yritysryhmissä oli mukana yhteensä mukana 20 yritystä. 

ProAgria on mukana toteuttamassa laajaa Digiportaat hanketta, jonka tavoitteena on lisätä yritysten ja maatilojen digiosaamista monella osa-alueella.  Digiportaat tarjoaa vuosina 2019-2020 eteläsavolaisille yrityksille tarvelähtöistä digikoulutusta lähtötasosta riippumatta Etelä-Savon alueella. Ennen koulutusta yrityksille on tehty digiosaamiskartoitus, jonka avulla on saatu näkyväksi monia osaamistarpeita kuten atk-laitteiden peruskäyttöön, sosiaalisen median hyödyntämiseen yrityksen markkinoinnissa jne. ProAgria teki digiosaamiskartoituksen noin 30 yritykselle. 

 

Toimimme tiiviisti eri sidosryhmien kanssa 

ProAgria Etelä-Savo toimii yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyö yritysrajapintaa lähellä olevien toimijoiden kanssa on vakiintunut. ProAgria on mukana eri seutujen yritystoimijoiden verkostoissa. Myös alueellisten tutkimus- ja oppilaitosten Etelä-Savon ammattiopiston (Esedu), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. hanketoiminnan osalta. 

 
 
Lähteet:
*   Kantar TNS: Maatilojen kehitysnäkymät 2025
** Kantar TNS Agri Oy 16.8.2019 katsaus 

Alueellinen energianeuvonta Etelä-Savossa

Energia-asiantuntijamme palvelevat kuntia, yrityksiä ja kuluttajia
Kuntien, pk-yritysten ja kotitalouksien energiatehokkuutta ja sen kehittämistä varten Energiavirasto rahoittaa alueellista energianeuvontaa kaikissa Suomen maakunnissa. ProAgria Etelä-Savo vastaa Etelä-Savon alueen energianeuvonnasta Energiaviraston valitsemana asiantuntijaorganisaationa. Kumppaninamme on tässä ProAgria Keskusten Liitto. Palvelu käynnistyi vuonna 2019.  Lisätietoja.
 
Suomen valinta energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen ovat vapaaehtoiset järjestelmät ja keinot.  Yksi näistä keinoista on Energiatehokkuussopimusjärjestelmä, johon voivat liittyä niin kunnat kuin yrityksetkin. Liittyjä saa tukea energiatehokkuuden parantamiseen ja hyötyy näin mm. kustannusten ja imagon muodossa. Liittyjät saavat parempaa investointitukea uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat tärkeä osa ilmastotyötä.
 
 
 
 

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta  

Maa- ja kotitalousnaisten vuosien 2018−2019 teema Hyppää hyvän kierteeseen – vastuullisilla valinnoilla kestävää hyvinvointia oli esillä koko vuoden 2019 ruoka- ja kotitalousneuvonnan koulutuksissa ja tapahtumissa. Eri puolilla Etelä-Savoa järjestettiin kestävää kehitystä edistävää koulutuksia ja tapahtumia. Ruokakursseilla kestävää kehitystä edistäviä kurssiaiheita olivat kasvikset, villiyrtit ja kaikki ruhon osat lautaselle. Osallistuimme myös koululaisille Savonlinnan seudulla järjestettyyn Maa- ja metsätalouspäivää, jossa vieraili 365 alueen 4-luokkalaista. Toiminnallinen tapahtuma toteutettiin useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten tehtävärastilla koululaiset maistelivat mm. kyssäkaalia ja tutustuivat satokauden kasviksiin. Etelä-Savossa järjestettiin yhteensä 30 ruokaneuvonnan koulutusta ja tapahtumaa, joissa tavoitettiin yhteensä 778 lasta ja aikuista. Edellä mainittujen erilaisten tapahtumien ja ruokaneuvonnan toteuttamiseen olemme kohdentaneet tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. 

Ruoka-asiantuntija oli yksi Ruokaneuvot 2019 -asiantuntijoista. Perinteiset kahvikutsut olivat aiheena Koti ja maaseutulehden numerossa 4/2019 ja Syksyn punaiset marjat numerossa 6/2019. Ruoka-asiantuntija kirjoitti ruokajutun Savonlinnan alueella ilmestyvään Savonmaa-lehden kuuteen numeroon. Aiheina olivat mm. Suomalaisella superruualla kohti kevyempää kevättä, Tervetuloa kahvikutsuille ja Syksyn punaiset marjat.

Ympäristöministeriön rahoittamalla kaksivuotisen Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -kärkihankkeen yhdellätoista tapahtumalla perehdyttiin ruokahävikkiin ja ruokahävikin vähentämiseen. Ruokakursseille osallistui 120 aikuista. Juvan S-marketissa järjestettiin infotapahtuma, jossa tavoitettiin 200 eri-ikäistä kuluttajaa. Infon järjestelyissä apuna ja ruokahukkana toimivat Juvan maa- ja kotitalousnaisten vapaaehtoiset. Ruoka-asiantuntija oli järjestämässä yhdessä maisema-asiantuntijan kanssa kolme Hyppää hyvän kierteeseen -rantatapahtumaa. 

 

Maiseman- ja luonnonhoidon palvelut

Etelä-Savon MKN Maisemapalvelut toimii tiiviissä yhteistyössä asukkaiden, maanomistajien, yhdistysten, viranomaisten ja kulttuuriympäristön- sekä vesienhoidon sidosryhmien kanssa eteläsavolaisen kulttuuriympäristön, luonnon monimuotoisuuden ja maaseudun hyväksi. Painopisteinä ovat neuvonta ja suunnittelu sekä muu kehittämistyö.

Järjestimme Etelä-Savon vuoden maisemateko-kilpailun viidettä kertaa teemalla ”Suuret suomalaiset vieraslajitalkoot”. Tunnustus myönnettiin Sulkavalle, Lohilahden koulun ja Lohikosken Maa- ja kotitalousseuran vieraslajiyhteistyölle Lohikosken kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa maisemassa. Voittajan lisäksi kilpailussa myönnettiin kolme kunniamainintaa muille osallistujille. 

Toteutimme ensimmäistä kertaa eurooppalaisen maisemapäivän 20.10. kunniaksi maisemakävelyn Mikkelissä Kaihunharjulla Mikkelin kaupungin ja Mikkelin Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Kampanjassa olivat mukana Ympäristöministeriö, Kotiseutuliitto, Suomen ympäristökeskus ja Maa- ja kotitalousnaisten keskus. Kävelytapahtumaan osallistui kaikkiaan 50 henkilöä.

Teimme aktiivista sidosryhmäyhteistyötä erilaisissa tapaamisissa tunnettavuutemme lisäämiseksi. Osallistuimme seuraavien maakunnallisten yhteistyö- ja kehittämisryhmien toimintaan: Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmä ja Etelä-Savon kulttuuriympäristötyöryhmä. Olimme mukana neljän maakunnan yhteisen Saimaa-Ilmiö 2026 -hankkeen tapaamisissa, joiden tavoitteena on vahvistaa Saimaan alueen kulttuuritoimintaa ja -yhteistyötä ja mm. nostaa Savonlinna EU:n kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Osallistuimme myös Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen LUMO-palvelukehitysryhmän työhön. Edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen olemme saaneet tukea mm. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöön -hankkeessa maisema-asiantuntija järjesti yhdessä ruoka-asiantuntijan kanssa kolme Hyppää hyvän kierteeseen -rantatapahtumaa. Tapahtumissa oli useita yhteistyökumppaneita. Juvalla 9.3.2019 Hatsolan koulun pilkkitapahtumassa tavoitettiin yhteensä 150 osallistujaa. Mikkelin satamassa valtakunnallisena koululaisten kalastuspäivänä 15.5.2019 tavoitettiin 165 osallistujaa ja 3.8.2019 Savonlinnan Kerimäellä Puruveden Muikun päivässä ja tavoitettiin 70 osallistujaa.

Teimme alueen maatalousyrittäjille maisema-, luonnonmonimuotoisuus- ja kosteikkokartoituksia Neuvo 2020 -palveluna ja laadimme hoitosuunnitelmia maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon sekä kosteikon hoidon ympäristösopimusta varten. Valio CARBO -yhteistyön merkeissä teimme kolme maitotilan luonnon monimuotoisuuskartoitusta Mikkelissä ja Kangasniemellä. Osallistuimme myös hankkeeseen liittyvän biodiversiteettityökalun kehittämiseen. Fingrid-yhteistyönä teimme kaksi voimajohtoalueen kartoitusta ja hoitosuunnitelmaa Mikkelissä ja Kouvolassa.

Syksyllä 2015 aloitetut tiedotushankkeet Ravinnepiika- ja Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ päättyivät 30.9.2019. Etelä-Savossa yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa toteutettava Ravinnepiika-hanke tiedotti ja loi vuoropuhelua etenkin viljelijöiden, viranomaisten, neuvonnan ja tutkimuksen välille peltojen ravinnetalouteen ja maatalouden vesienhoitoon liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Hankkeessa järjestettiin mm. tilaisuuksia vuonna 2019 yhteensä 7 kpl, ja niihin osallistui yhteensä 328 henkilöä.

Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa toteutettava Kulttuuriympäristö näkyväksi, KYNÄ-hanke yhdessä Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria Keski-Suomen kanssa pyrki lisäämään yleistä tietoisuutta kulttuuriympäristöstä ja sen arvoista sekä innostamaan maaseudun asukkaita, maanomistajia, viljelijöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja muita toimijoita hoitamaan kulttuuriympäristöä sekä hyödyntämään sitä yritystoiminnassa. Hankkeessa järjestettiin Etelä-Savossa vuonna 2019 mm. vieraslaji-, perinnebiotooppi- ja kulttuuriympäristöinfoja yhteensä 5 kpl, joihin osallistui yhteensä 47 henkilöä. 

 

Yrityspalvelut

MKN yrityspalvelujen asiantuntijat Etelä-Savossa ovat vahvoja matkailuun ja ruokaan liittyvän yrittäjyyden toimialaosaajia. Asiantuntijat opastavat liiketoiminnan aloittamiseen, kasvuun ja kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Vuonna 2019 palvelujen tuloksena asiakasyritysten johtamisen avuksi syntyi mm. liiketoiminta- ja kehittämis- sekä investointisuunnitelmia, näihin liittyviä laskelmia sekä eri laajuista tuote- ja palvelukehitystä.

Vastasimme Etelä-Savossa syyskuussa järjestetyn valtakunnallisen Osta tilalta ja Makumatka maalle päivän tiedottamisesta. Välitimme tietoa päivästä yrittäjille ja kannustimme heitä järjestämään myyntitapahtumia ja ilmoittamaan yrityksensä valtakunnallisiin tapahtumakanaviin. Opastimme heitä myös tapahtumaan liittyvässä facebook-markkinoinnissa. Ennen tapahtuma-ajankohtaa kokosimme maakunnan tapahtumat ja lähetimme niistä tiedotteen tiedotusvälineille. Sekä mukana olleiden yrittäjien määrä, että tapahtumaan osallistuneiden kävijöiden määrä kasvoi jälleen edellisvuodesta. Yhteistyössä Helsingin Yliopiston Ruralia Instituutin kanssa järjestettiin joulukuussa Ajankohtaista ruoka-alalla -koulutuskiertueen infotilaisuus EU:n nimisuojajärjestelmästä elintarvikkeille. Infotilaisuuteen kutsuttiin toimijoita koko ruokaketjusta kalastajia, leipomoita, jalostajia, kauppaa, ravintoloita ja viranomaisia. 

Unelmakauppa – elintarvikkeesta euroja -hankkeessa jatkettiin maatilayrittäjien osaamisen kehittämistä oman tilan tuotteiden jalostamisessa ja myynnissä. Keskiössä oli edelleen asiakastarpeisiin vastaava suoramyyntitoiminta. Hankkeen 14 valmennuspäivissä yhteensä 81 osallistujaa sai tietoa mm. alkuperään, laatuun, tuotekehitykseen ja -brändäykseen, tuoteilmeeseen ja -pakkauksiin sekä digitaaliseen markkinointiin liittyen. Hankkeessa toteutettiin myös kaksi kokeilutoimenpidettä, joista toinen liittyi kotimaisen karitsanlihan tuotekehitykseen ja toisena järjestettiin ruokatapahtuma puutarhatilalla. Ruokatapahtuma muodostui menestykseksi, johon myytiin 100 illalliskorttia reilussa viikossa.  Hankkeessa toteutettiin myös lihan suoramyynnin pienryhmä ja ohjattiin 2 agrologiopiskelijan opinnäytetyötä. Yrittäjät ovat kiittäneet hankkeen toimenpiteiden käytännönläheisyyttä. Hankkeessa on syntynyt uusia yrittäjien välisiä yhteistyöketjuja, jotka jatkavat jo itsenäisesti toimintaansa. Hankkeen osatoteuttajana on mukana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Neljälle asiakkaalle toteutettiin myös eri laajuisia Neuvo 2020 -palveluja ja Analyysi -yritysten kehittämispalvelu tehtiin 13 kappaletta. Palvelujen tuloksena yrityksille mm. myönnettiin Maaseuturahaston tukea yli miljoonan euron investointeihin.

Asiantuntijamme ovat työskennelleet myös ProKasvu -hankkeessa, jossa on tehty aloittavien yrityksien neuvontaa, toimivien yritysten kehittämissuunnitelmia sekä yritysryhmähankkeiden kokoamista. Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntija toimi kahden käynnissä olevan yritysryhmähankkeen hankevastaavana. 

 

Järjestötoiminta ja yhteisöllisyyden kehittäminen

Vuoden 2019 aikana yhdistykset torjuivat edelleen aktiivisesti ruokahukkaa järjestämällä tilaisuuksia yhteistyössä kauppojen ja muiden toimijoiden kanssa eri puolilla Etelä-Savoa. Tapahtumissa koottiin muun muassa hukkaruokapöytiä, jossa oli esillä yhden ihmisen vuodessa hukkaan heittämä ruoka. Kangasniemen Maaseutuseura palkittiin Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisella tunnustuspalkinnolla aktiivisesta ja näkyvästä työstään ruokahukan torjumiseksi yhdessä alueensa eri toimijoiden kanssa. Etelä-Savon MKN Piirikeskus taas myönsi yhdistysteko -palkinnon Enonkosken Maa- ja kotitalousseuralle. Enonkoskelaiset ovat tuoneet aktiivisesti ajankohtaisia teemoja esille omassa toiminnassaan ja järjestäneet niistä useita paikallisia tapahtumia. 

Impin päivän -tapahtumat ovat vakiintuneet Etelä-Savossa yhdistysten perustoiminnaksi. Vuonna 2019 erityisesti Roskareippailtiin ja siistittiin yhteisiä alueita ja teiden pientareita. Piirikeskus on tukenut tapahtumien järjestämistä neuvonnalla, koordinoinnilla, materiaaleilla ja viestinnällä. Vuoden 2019 maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin Outi Kiesilä Hirvensalmelta. Syksyinen järjestömatka 27.8 -1.9.2019 vei 37 matkaajaa Ruotsin ja Norjan kautta Hurtigrutenin risteilylle. Asiantuntijamme ovat myös vuoden aikana toimineet keskeisissä rooleissa Farmari 2020 -maatalousnäyttelyn järjestelyissä. 

 

Kehittämishankkeemme

Kehittämishankkeet täydentävät ydinpalvelutarjontaamme maatila- ja maaseutuyritysten kehittämiseksi.

Kehittämishankkeet ovat ydinpalvelutarjontaamme merkittävästi täydentävää toimintaa maatila- ja maaseutuyritysten kehittämiseksi. Toistasataa eteläsavolaista maatila- ja maaseutuyritystä täydensi osaamistaan hankkeiden järjestämissä valmennuksissa, koulutuksissa ja infotilaisuuksissa. Osaamispääoman lisäämisen ohella kehittämishankkeet synnyttävät uusia toimialaa ja yrityksiä tukevia työkaluja, ratkaisuja ja verkostoja.

Toiminnassa oli 17 kehittämishanketta, joista 12 toteutettiin yhdessä kumppaniorganisaatioiden kanssa maakuntatasolla, maakuntien välisenä tai osin valtakunnallisena yhteistyönä. Päätoteuttajana olimme 16 hankkeessa. Vahvoja ja nousevia teemoja olivat yrityksen johtaminen ja henkilöstö, digitalisaatio, biokaasu ja ja hiiliviljely. Lisäksi  paneuduimme hankkeissa asiakkaidemme kanssa omistajanvaihdoksiin, maatalousyritysten tuotannonalakohtaiseen kehittämiseen, ravinteiden hyväksikäytön parantamiseen viljelyssä ja kulttuuriympäristön huomioimiseen.

Maaseudun pk-yritysten yritysryhmiä toimi kolme kappaletta, joista kaksi matkailu- ja yksi verkkoliiketoiminnan kehittämisen alalla.

Hankkeemme vuonna 2019

1.10.2018–31.12.2020; Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon kunnat; hallinnoija Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, muut osatoteuttajat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Etelä-Savon Yrittäjät ry, Savonlinnan Hankekehitys
 
1.1.2017–30.6.2019; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus; hallinnoija Etelä-Savon Koulutus Oy
 
1.6.2019–30.6.2021; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus; osatoteuttajat Luonnonvarakeskus ja ProAgria Keskusten Liitto
 
Joroisten Biokaasu
1.11.2018–31.12.2020; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus
 
1.9.2019–31.12.2020; Euroopan aluekehitysrahasto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon kunnat; osatoteuttaja ProAgria Keskusten Liitto
 
 
1.9.2015–31.3.2019; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun ELY-keskukset; osatoteuttajat ProAgria Keskukset Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu
 
1.9.2015–31.3.2019; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus; osatoteuttajat Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
 
1.9.2015–30.9.2019; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskukset; osatoteuttaja ProAgria Keski-Suomi
 
1.12.2018–30.9.2020; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus
 
1.1.2016–30.6.2019; Euroopan maaseuturahasto, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskukset; hallinnoija ProAgria Pohjois-Karjala, muut osatoteuttajat ProAgria Keski-Suomi ja Luonnonvarakeskus
 
1.3.2016–28.2.2019; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus
 
Nettikaupparyhmä
31.10.2017–30.6.2021; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus
 
Peltohavainto – ravinnekiertoa ja peltoviljelyn uusia avauksia
1.3.2016–28.2.2019; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, hallinnoija Luonnonvarakeskus
 
1.11.2018–30.06.2020; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus
 
PuumalaMikkeli GEOREITTI
1.11.2017–30.6.2021 Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus
 
1.9.2015–30.9.2019; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus; osatoteuttaja Luonnonvarakeskus
 
Saimaan maaseutuhelmiä
1.10.2018–30.9.2021; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus
 
1.10.2018–31.12.2020; Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskukset, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon kunnat; osatoteuttajat ProAgria Pohjois-Savo ja ProAgria Keskusten Liitto
 
1.1.2016–30.6.2020; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus; osatoteuttaja Helsingin yliopisto
 
1.6.2018-31.12.2020; Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon kunnat
 

 

Talouden tunnusluvut

Tutustu vuoden 2019 tuloslaskelmaan ja taseeseen.

TULOSLASKELMA

 

1.1. - 31.12.2019

1.1. - 31.12.2018

        €                    €
Palvelu- ja myyntituotot   
 Palvelumaksut 1 509 2061 473 198
 Muut toiminnan tuotot 4 8645 294
Avustukset ja tuet   
 Valtion varsinainen määräraha 271 935308 966
 Hankemaksatukset 723 687952 318
 Saadut avustukset/tuet 49 12044 240
 Myynnin oikaisuerät -19 289-20 280
 Tuotot yhteensä 2 539 5232 763 736
     
Kulut    
 Palvelutoiminnan kulut -249 668-287 426
 Henkilöstökulut -1 724 252-1 848 166
 Poistot -9 088-9 073
 Muut kulut yhteensä -682 443-695 004
 Kulut yhteensä -2 665 451-2 839 670
Varsinaisen toiminnan tuotto/kulujäämä -125 928-75 933
Varainhankinta 61 07764 770
Sijoitus- ja rahoitustoiminta 7 3236 817
Sanunnaiset erät   
Tilinpäätössiirrot 00
Verot  0-810
Tilinpäätöserät 00
Tilikauden yli-/alijäämä -57 528-5 157
     

TASE

 

 

31.12.2019

31.12.2018

VASTAAVAA                            €                           €
PYSYVÄT VASTAAVAT   
 Aineettomat hyödykkeet 11 24116 861
 Aineelliset hyödykkeet 9 41311 230
 Sijoitukset 93 95893 958
VAIHTUVAT VASTAAVAT   
 Vaihto-omaisuus 01 344
 Saamiset yhteensä 751 435889 008
 Rahat ja pankkisaamiset 841 539669 852
 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 707 5851 682 253
VASTATTAVAA   
OMA PÄÄOMA   
 Muut rahastot 175 583175 926
 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1 104 8271 109 983
 Tilikauden yli- /alijäämä -57 528-5 157
 Oma pääoma yhteensä 1 222 8821 280 752
 Sidotut rahastot   
 Vapaaehtoiset varaukset   
 Pakolliset varaukset   
VIERAS PÄÄOMA   
Lyhytaikainen   
 Ostovelat 36 60338 457
 Muut lyhytaikaiset velat 135 53281 496
 Siirtovelat 312 569281 548
 Lyhytaikainen vieras pääoma yht. 484 704401 501
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 707 5851 682 253

 

Yhteystiedot

Olemme koonneet tänne henkilöstömme ja hallituksemme yhteystiedot.

Hallitus

Nousiainen Jukka, pj., jukka.o.nousiainen@gmail.com, 0440 549 252,
Mäntyseläntie 33, 58520 Louhi
 
Karjalainen Esa, esatapio66@gmail.com, 0500 150 145,
Kontilantie 46, 52230 Hurissalo 
 
Lahtinen Juha, juha.lahtinen@lahtelanmokit.fi, 0400 255 715
Enolahdentie 277, 52970 Pankalahti
 
Pitkonen Mirjami, pitkosentila@hotmail.com, 050 381 1134,
Massilanmäentie 67, 58810 Kallislahti
 
Pulkkinen Antti, anttipulkkinen@msn.com, 050 512 2161,
Teittiläntie 31, 51900 Juva
 
Pulkkinen Matleena, matleena.pulkkinen@harkaniementuvat.fi, 050 596 3681
Hietamäentie 10, 50350 Norola 
 
Nousiainen Marja Sisko, marjasisko.nousiainen@gmail.com, 040 543 9138
Kanervantie 6 as 4, 58200 Kerimäki
 

Henkilöstö

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@proagria.fi
 

Johtoryhmä

Pahkasalo Heikki, toimitusjohtaja, 040 583 4890
Häkkinen Pekka, palvelu- ja kehityspäällikkö, maaseutuyritykset ja tilipalvelut, 0400 381 432
Mutka-Paintola Kirsi, Maa- ja kotitalousnaiset, toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija elintarvikkeet ja yrityspalvelut, 0400 875 326
Pirkkalainen Minna, palvelupäällikkö, maito-, nauta- ja lammasyritykset, 040 717 8660
Savolainen Mervi, talouspäällikkö, 0400 256 592
Tunnila Petri, Joroinen, palvelupäällikkö, kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritykset, 040 533 6683
 

Tukipalvelut

Savolainen Mervi, talouspäällikkö, 0400 256 592
Haaranen Eija, IT-asiantuntija, 0400 859 380
Laitinen Marjo, asiakaspalvelusihteeri, 0400 256 325
Leppänen Arja, hankeasiantuntija, 0400 256 359
Tiusanen Helena, taloussihteeri, 0400 256 614
 

Kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritykset

Tunnila Petri, Joroinen, palvelupäällikkö, kasvintuotannon ja talouden asiantuntija, 040 533 6683
Haikarainen Iina, Mikkeli, luomukasvintuotannon asiantuntija, hankevastaava, Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan (HIHAT) -hanke, 043 827 0632
Kotimäki Juha-Antti, Mikkeli, luomukasvintuotannon erityisasiantuntija, 050 301 1752
Lyömiö Matti, Mäntyharju, talouden asiantuntija, omistajanvaihdospalvelut, julkinen kaupanvahvistaja, 0400 343 952
Piispa Timo, Juva, kasvintuotannon ja talouden asiantuntija, 040 702 4813
Ruottinen Tuomas, Mikkeli, kasvintuotannon asiantuntija, 043 826 7888
Sairanen Jukka, Savonlinna, kasvintuotanto- ja energia-asiantuntija, 0400 165 414
Savikurki Riitta, Mikkeli, kasvintuotannon ja talouden asiantuntija, 040 680 6820
Tiihonen Mirja, Mikkeli, puutarhatuotannon asiantuntija, 0400 638 138
 

Maito-, nauta- ja lammasyritykset

Pirkkalainen Minna, Rantasalmi, palvelupäällikkö, 040 717 8660
Ahonen Vuokko, Sulkava, talouden asiantuntija, omistajanvaihdospalvelut, 040 524 9945
Heinonen Liisa, Kerimäki, maidontuotannon asiantuntija, hankevastaava, Maili - maitoa ja lihaa Etelä-Savosta -hanke, 043 824 9506
Heltelä Sari, Juva, lammastuotannon erityisasiantuntija, 040 593 7528
Karila Arto, Kangasniemi, talouden ja johtamisen erityisasiantuntija, 040 182 7162
Kiesilä Outi, Mikkeli, maidon- ja naudanlihantuotannon asiantuntija, 0400 693 090
Luostarinen Sinikka, Mikkeli, maidontuotannon asiantuntija, automaattilypsy, 040 764 0545
Penttinen Mikko, Savonlinna, talous- ja yritysasiantuntija puh. 0400 256 590
Piiparinen Jarmo, Juva, tilipalveluasiantuntija, 040 678 4212
Puttonen Marketta, Juva, maidontuotannon asiantuntija, 040 592 0543
Reinikainen Virpi, Mikkeli, maidon- ja energiantuotannon asiantuntija, 043 824 9500
Saastamoinen Niina, Juva, luomumaidontuotannon asiantuntija, 040 735 9912
Tiainen Mikko, Rantasalmi, talouden asiantuntija, 044 431 43 94
Tolvanen Tero, Juva, luomukasvintuotannon asiantuntija, 040 516 5857
Valkeapää Anna-Maria, Savonlinna, kasvintuotannon ja talouden asiantuntija, omistajanvaihdospalvelut, 043 825 5371
Vattulainen Jenni, Savonlinna, hankevastaava, Uutta virtaa -hanke, 044 431 4105
 

Maaseutuyritykset, tilipalvelut

Häkkinen Pekka, Mikkeli, palvelu- ja kehityspäällikkö, hankevastaava, Joroisten Biokaasu -yritysryhmä, 0400 381 432
Kauppinen Niina, Mikkeli, kirjanpitäjä, tilipalvelut, 040 756 3948
Laitinen Minna, tilipalveluasiantuntija, hankevastaava, Digiportaat-hanke, 041 730 0648
Mattila Petteri, Mikkeli, yritysasiantuntija, hankevastaava, ProKasvu, Nettikaupparyhmä, 044 431 4401
Rönkkönen Virpi, Mikkeli, yritysasiantuntija, hevosyrittäjyys, kannattavuuskirjanpito, 040 186 5374
Seppänen Arja, Mikkeli, kirjanpitäjä, tilipalvelut, 0400 256 593
Suvinen Henriikka, Mikkeli, henkilöstöasiantuntija, hankevastaava, Taitava johtaja - pätevä liideri -hanke, 044 431 4105
 

Maa- ja kotitalousnaiset

Mutka-Paintola Kirsi, Mikkeli, toiminnanjohtaja, elintarvike- ja yritysasiantuntija, hankevastaava, Unelmakauppa – elintarvikkeesta euroja -hanke, 0400 875 326
Ryhänen Saara, Mikkeli, maisema- ja ympäristöasiantuntija, hankevastaava, Vespaikka-hanke, 040 486 8237
Pajari Tarja, Savonlinna, yritysasiantuntija, matkailu, hankevastaava, Saimaan maaseutuhelmiä ja PuumalaMikkeli Georeitti -hankkeet, 0400 183 064
 

Savolainen Mervi, talouspäällikkö, 0400