Vuosikertomus 2024

Toimitusjohtajan katsaus vuodelta 2024

Vuosi 2024 oli ProAgria Etelä-Pohjanmaalle merkittävä kehityksen vuosi. Olemme jatkaneet vahvaa työtämme alueen maatalouden ja maaseutuyrittäjyyden kehittämisessä. Olemme ylpeitä saavutuksistamme, jotka ovat mahdollistaneet asiakkaillemme paremmat edellytykset menestyä toiminnassaan. 

Heinäkuussa järjestetyssä Farmari-maatalousnäyttelyssä vieraili 91 000 kävijää. Se on kolmipäiväisten Farmari-näyttelyiden epävirallinen suomenennätys. ProAgria Etelä-Pohjanmaa toteutti näyttelyn yhdessä ProAgria Tapahtumat Oy:n kanssa. Pystyimme esittelemään kotimaisen ruokaketjun pellolta pöytään. Varsinkin kotieläintuotannon monet tuotantosuunnat olivat kattavasti esillä. Vastuullinen kotimainen ruoantuotanto ja ammattilaiset sen takana olivat laajasti esillä useiden lavojen ja kotieläinkentän ohjelmissa.

Farmarissa esittelimme koko kotimaisen ruokaketjun. 

Taloudellinen kasvu ja investoinnit

Vuoden aikana olemme saaneet aikaan kasvua palvelumyynnissämme. Kasvun avulla pystyimme kompensoimaan valtionavun ja hanketoiminnan alenemat ja pitämään liikevaihtomme edellisvuoden tasolla, mikä on osoitus asiantuntijapalveluidemme korkeasta laadusta ja tarpeesta. Olemme myös tehneet merkittäviä investointeja digitaalisiin palveluihin ja teknologiaan, mikä tulee parantamaan palveluidemme saavutettavuutta.

Asiakaslähtöisyys ja palveluiden kehittäminen

Jäsentemme ja asiakkaidemme tarpeet ovat aina etusijalla toiminnassamme. Vuoden 2024 aikana olemme kehittäneet palveluitamme vastaamaan entistä paremmin asiakkaidemme tarpeisiin. Erityisesti olemme panostaneet kasvintuotantoneuvonnassa ratkaisuihin, jotka auttavat asiakkaitamme sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Lisäksi teemme kehitystyötä palveluissa, joilla asiakkaamme pystyvät vastaamaan kaupan, teollisuuden ja rahoituksen kasvaviin raportointivaatimuksiin.

Yhteistyö ja verkostoituminen

Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on ollut keskeisessä roolissa toimintamme kehittämisessä. Olemme laajentaneet verkostojamme ja tehneet tiivistä yhteistyötä niin paikallisten kuin valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Tässä työssä olemme toimineet aktiivisena osana ProAgria-verkostoa. Tämä työ on mahdollistanut meille tiedon uusimpiin vaatimuksiin ja odotuksiin mitä asiakkaitamme kohtaan on tulossa. Olemme antaneet aktiivisesti myös lausuntoja hallinnolle toimialamme säätelyn yksinkertaistamiseksi.

Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi

Henkilöstömme on toimintamme ydin, ja olemme sitoutuneet heidän jatkuvaan koulutukseensa ja työhyvinvointinsa kehittämiseen. Vuoden aikana olemme järjestäneet useita koulutustilaisuuksia ja työhyvinvointihetkiä, jotka ovat parantaneet henkilöstömme osaamista ja jaksamista. Työhyvinvointi onkin hyvällä tasolla joka toinen vuosi toistettavan työyhteisökyselyn perusteella. Myös sitoutuminen työnantajaan oli noussut paljon, sillä eNPS oli 48.  Uskomme, että motivoitunut ja osaava henkilöstö on avainasemassa asiakkaidemme menestyksen tukemisessa.

Uudistunut valtionapu

Maa- ja metsätalousministeriö tuki edelleen alkutuotannon neuvontapalveluja ja osaamisen kehittämistä. Uudistunut valtionapu kohdistui sekä neuvontapalveluihin että tiedonvaihtoon ja tiedotukseen. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi kertomusvuonna valtionavustusta 506 000 euroa. Valtionavullisissa palveluissa työtä tehtiin 10,92 henkilötyövuotta. 

Laaja hanketoiminta

Vuonna 2024 ProAgria Etelä-Pohjanmaa on ollut aktiivisesti mukana useissa merkittävissä hankkeissa, jotka ovat edistäneet alueen maatalouden ja maaseutuyrittäjyyden kehitystä. Olemme toteuttaneet projekteja, jotka keskittyvät muun muassa kestävään kehitykseen, innovaatioiden edistämiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen. Näiden hankkeiden kautta olemme voineet tarjota asiakkaillemme uuttaa osaamista sekä uusia työkaluja ja resursseja, jotka auttavat heitä parantamaan kilpailukykyään ja sopeutumaan muuttuviin vaatimuksiin ja olosuhteisiin. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on ollut avainasemassa hankkeiden onnistumisessa. Olemme ylpeitä siitä, että olemme voineet tuoda konkreettisia hyötyjä alueemme viljelijöille ja yrittäjille.

Tulevaisuuden näkymät

Katseemme on jo tulevaisuudessa, ja olemme asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita vuodelle 2025. Jatkamme investointejamme digitaalisiin ratkaisuihin sekä kestävään kehitykseen, ja pyrimme entisestään vahvistamaan asemaamme johtavana maatalouden ja maaseutuyrittäjyyden asiantuntijana Etelä-Pohjanmaalla. Uskomme, että yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa voimme saavuttaa nämä tavoitteet ja luoda entistä vahvemman ja kestävämmän tulevaisuuden.

Henri Honkala

toimitusjohtaja

Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja henkilöstöämme kuluneesta vuodesta. Yhdessä olemme saavuttaneet paljon, ja odotan innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Tilinpäätös

ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallitus

Varsinaiset jäsenet pj. Maarit Noppa, Anne Ojala, Ulla Vaismaa, Liisa Vuorela, vpj. Pekka Paavola, Pasi Leikkari, Jarkko Kaleva. Hallituksen varajäsenet sijajärjestyksessä ovat: I varajäsen Juhani Pitkäranta, II varajäsen Henna Puoliväli-Turja. Hallituksen esittelijänä toimi toimitusjohtaja Henri Honkala.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajisto v. 2022-2025

Muistamisia vuoden varrelta

Hopeinen järjestömerkki

Juha-Matti Toppari

Työsuhteensa päättäneitä 

29.2. Juho Kotala
6.7. Mari Viljanmaa
31.7. Jari Luokkakallio
31.8. Elina Siirilä
31.8. Suvi Lahdenmaa
12.9. Kaija Autio
8.12. Perttu Perälä

Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit 6.12.2024 ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten ansioituneille hallinto- ja toimihenkilöille

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein SVR MI kr
Mäkelä Juha Taneli, kasvintuotannon asiantuntija, Ilmajoki
Puska, Sami Heikki, taloushallinnon asiantuntija, Seinäjoki
 

Sukutilatunnukset ja järjestömerkit

Uusi sukutilakunniakirja
     
Tilan nimi              Kunta         Vuodesta          Omistaja(t)
Kohtamäen tila      Kurikka      1752                 Maiju ja Tuomas Pennala
Perttulan tila          Soini          1757                 Jari Katajämäki
            
Päivitetty sukutilakunniakirja         

Tilan nimi               Kunta         Vuodesta         Omistaja(t)
Uudentuvan tila     Lappajärvi   1699               Juha-Matti Ollila ja Emma-Kaisa Junttila
Ellilän tila               Kurikka        1662               Laura Kivistö, Mikko Kivistö (sisaruksia)
Lyyskin tila             Laihia           1662               Eero Kallio ja Inka-Maaria Näkkäläjärvi
Koskilahden tila     Lapua           1549               Kalle Koskilahti, Ossi Koskilahti (veljekset)
Yli-Savusen tila      Ilmajoki        1546               Marko ja Sanna Savunen
            
Sukutilaviiri      
Tilan nimi              Kunta           Vuodesta        Omistaja(t)
Mantila                  Teuva           1824               Ismo Marttila
Perttula                  Soini            1757               Jari Katajamäki
            
Pienoissukutilaviiri    
Tilan nimi              Kunta           Vuodesta       Saaja
Niittymaa              Vimpeli         1602             Sami Herrala
Niittymaa              Vimpeli         1602             Mika Herrala
Finnilä                   Lappajärvi     1623             Leena Vanhamäki
Mantila                  Teuva            1824             Sari Marttila
Perttula                  Soini             1757             Jari Katajamäki
            
Sukupolvien ketju -taulu    
Tilan nimi              Kunta             Vuodesta       Saaja
Uudentuvan tila    Lappajärvi       1699             Juha-Matti Ollila
Ellilän tila              Kurikka            1662             Laura Kivistö, Mikko Kivistö (sisaruksia)
Mantila                 Teuva               1824             Sari Marttila
Perttula                 Soini                1757             Jari Katajamäki
Perttula                 Soini                1757            Matias Katajamäki
Perttula                 Soini                1757            Sari Katajamäki
Perttula                 Soini                1757            Pasi Katajamäki
Perttula                 Soini                 1757           Sanna Ojala
 

Jäsenyys

ProAgria Etelä-Pohjanmaa on yhdistys, jonka edustajisto ja hallitus ovat jäsentemme valitsemia viljelijöitä ja maaseutuyrittäjiä. Jäsenemme päättävät, mitä ja miten ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry toimii ja tekee. Meillä on eri jäsenluokkia. Yrittäjä- ja yhtiöjäsenet saavat jäsenyydestä myös rahanarvoisia etuja.

Yrittäjä- ja yritysjäsen

Yrittäjäjäsen on maatilan tai muun maaseutuyrityksen omistaja, haltija tai viljelijä. Yritysjäsen on yhtiömuotoinen (oy, ay, osk.) maatila tai maaseutuyritys. Jäsenedut ovat yrityksen omistajien käytettävissä.

Jäsenedut yrittäjä- ja yritysjäsenillemme vuonna 2024

• ProAgria Etelä-Pohjanmaa: 5 % jäsenalennus palveluistamme (max. 50 €/ palvelukerta) myös Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten palvelut.
• SeiLab: 10 % alennus viljavuusanalyysistä.
• Seinäjoen Pikapesu: 10 % alennus kaikista ovh-hinnoista.
• Jokipiin Pellava: 15 % alennus kaikista normaalihintaisista tuotteista verkkokaupasta tai tehtaanmyymälästä.
• Lapuan Kankurit: 10 % alennus normaalihintaisista tuotteista ostamalla verkkokaupasta.
• Hotelli-ravintola Alma: kaksi a la carte annosta yhden hinnalla
• Huipulla Trahteeri 2hengen normaalihintainen lounasruokailu hintaan 17,90€ (normaalihinta 23,80€).
• Etra: etukirjeen mukaiset vaihtuvat alennukset.
• messulippu ProAgria Tapahtumien tapahtumiin KoneAgriaan ja Farmariin

Yhdistysjäsenet

ProAgrian keskusten yhdistysjäseniä ovat mm. Maa- ja kotitalousseurat, Maa- ja kotitalousnaiset, Maamiesseurat, Maaseutuseurat, pienviljelijäyhdistykset. Mukaan voi liittyä rekisteröityneet yhdistykset esim. maa- ja kotitalousseura, jolla on henkilöjäseniä tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, jolla ei ole henkilöjäseniä, kuten osakaskunta tai kalastusalue.

Jäsenrekisteri - työväline helpompaan yhdistyshallintaan

Jäsenyhdistyksemme saavat etuna käyttöönsä sähköisen jäsenrekisterin. Jäsenrekisterimme helpottaa yhdistyksen viestintää jäsenistölleen ja jäsenistön hallintaa. Jäsenrekisteri on suunniteltu käyttäjälähtöisesti yhdessä yhdistysten puheenjohtajien ja sihteerien kanssa. Jäsenrekisterin ollessa ajan tasalla jäsenlaskutuksen ja -viestinnän hoitaminen sujuu vaivattomasti.

Jäsenrekisterin edut yhdistyksille:

• Jäsenviestintä helpottuu, kun osoitteet, sähköiset uutiskirjeet löytyvät samasta paikasta.
• Jäsentietojen ylläpito helpottuu ja jäsentietojen laajempi käyttö yhdistyksissä mahdollista.
• Jäsenlaskutus helpottuu ja jäsenmaksut voidaan laskuttaa keskitetysti.
• Yhdistysten hallinnointi ja esimerkiksi vuosikertomustietojen ilmoittaminen helpottuu.
• Jäsenrekisterin tietoturvasta on huolehdittu tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisesti

Henkilöjäsenet

Henkilöjäsenyys on tarkoitettu sellaisille, joilla ei ole maatalous- tai maaseutuyritystä. Henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki 15 vuotta täyttäneet. Yhdistysjäsenet saavat kahdesti vuodessa paperisen ja kahdesti vuodessa sähköisen itua-jäsenasiakaslehtemme sekä uutiskirjeitämme, joista saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista, kampanjoista ja tilaisuuksista.

Yhteisöjäsenet

Yhteisöjäsenemme ovat jäsenyydellään kannattamassa maaseudun säilymistä elinvoimaisena.
Kannatusjäsenemme turvaavat turvallisen ruoantuotannon ja ympäristön säilymisen. Esimerkiksi toimialueemme kaikki kunnat ovat yhteisöjäseniämme.

Jäsenmäärät vuonna 2024

• Yrittäjäjäseniä 2331 kpl
• Yritys-/yhtiöjäseniä 332 kpl
• Henkilöjäseniä 146 kpl
• Kannattajajäseniä 25 kpl
• Yhdistykset ja niiden alaosastot 194 kpl

Jäsenmaksut vuonna 2024

• Yrittäjäjäsen 100 €
• Yritys-/yhtiöjäsen 200 €
• Henkilöjäsen 25 €
• Kannattajajäsen 400 €
• Yhdistysjäsen 40 €

Kehittämistyö 2024

ProAgria Etelä-Pohjanmaa kehittää aktiivisesti toimintaansa muun muassa erilaisilla kehittämisrahoilla. Tätä kautta tehtävä kehittämistyö on parhaimmillaan tulevaisuuden ennakoinnissa ja sellaisen tiedon hankinnassa, jonka käyttökelpoisuus laajalle rintamalla on vasta edessäpäin. EU:n CAP ohjelmakauden vaihteessa hanketoimintaa tulee aina luontaisesti katkos; moni hanke päättyy ja uusia ei voi vielä hakea. Vuosi 2024 olikin hanketoiminnassa päättyvien hankkeiden lopettamista ja uusien hakemista ja aloittamista.

Johtamiskäytäntöjä

Tästä on hyvä esimerkki vuodelta 2024 on  IHME-hanke eli Ihmisillä Menestykseen. Hankkeessa keskityttiin hyviin johtamiskäytäntöihin maatilayrityksissä, joilla on vierasta työvoimaa. Hanke päättyi 2024, mutta sen tuottama tieto ja kiinnostavuus lisääntyi vasta vuoden 2024 lopussa, kun vuoden 2025 alussa edellytetään maataloustukien hakijalta ns. sosiaalista ehdollisuutta eli työnantajan velvollisuuksien laiminlyönti voi johtaa tukien laikkaukseen.

Maitotilat keskiössä

Vuoden 2024 alussa aloitettiin Maitotila 2030, jossa tarjotaan maitotiloille koulutusta niin tuotannosta kuin taloudesta. Hanke on otettu hyvin vastaan ja sen tilaisuuksissa webinaareissa on ollut hyvin osanottajia. Hanketyönä on kehitetty mm. koulutusalustaa, jossa asiakkaat ja asiantuntijat voivat opiskella itsenäisesti.

Luomutiloille

Luomutuotanto on haastavassa tilanteessa luomutuotteiden kysynnän vähentyessä ja tuottajahintojen laskiessa, kun kuluttajat hakevat halvempia tuotteita heikossa taloustilanteessa. Luomutuottajien verkostoitumiseen ja keskinäiseen tiedonvaihtoon saatiin keväällä LuoTa  eli LuomuTavoitteisiin- hanke. Luomutuottajia on saatu hyvin mukaan hankkeen pienryhmätoimintaan niin maito-, nauta- kuin kasvinviljelytiloja. Hanketta teemme yhdessä ruotsinkielisen sisarjärjestön kanssa.

Ilmastotoimia

CFD  (Climate Farm Demo) ja CFA (Climate Farm Advisor) hankkeet ovat Horizon hankkeita, joita Suomessa toteutetaan yhteistyössä Keskusten Liiton kanssa. Hankkeiden toteutusaika on 2022-2029 ja toteutuksessa on partnereita eri puolella Eurooppaa. Hankkeissa haetaan ilmastoviisaita ratkaisuja pilottitiloilla. CFD hankkeessa on 64 partneria ja 1500 pilottitilaa, joista 25 Suomessa, pääosa hanketiloista on Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2024 saatiin tehtyä lähtötilakartoitus ja laskettua hiililaskelmat. Rinnakkaisessa asiantuntijoille suunnatussa CFA hankkeessa koottiin neuvojaryhmät, jotka paneutuvat ilmastoviisaisiin tekoihin. 

Isosaaren tila on yksi Climate Farm Demo-hankkeen pilottitiloista. Demotapahtuma tilalle järjestettiin syksyllä 2024. 

Muita hankkeita:

• OmaRehu tiedonvälityshanke tuotti koulutuksia maatilojen omaan rehuntuotantoon liittyen ja päättyi vuoden 2024 lopussa.

• Maatilan varautuminen hanke päättyi kesäkuussa. Hankkeen aikana nostettiin esille maatilojen varautumiseen liittyviä riskejä kriisitilanteessa. Hanke oli hyvin ajanhermolla ja toi ProAgrialle hyviä verkostoja ja varautumiseen osaamista

• Tuottajaorganisaatio on mahdollisuus ns. lailliseen kartelliin maataloustuotteiden myynnissä. Kannattavuutta Tuottajaorganisaatiolla haetaan mahdollisuuksia tuottajaorganisaatioiden perustamiseen ja sitä kautta tuotteille parempaa myyntihintaa ja kannattavuutta.

• Menestyvä lammastila hankkeelle saatiin rahoitus vuoden lopussa ja hankkeessa koulutetaan lampureita niin Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla kuin Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.

• Maatalousyrityksen Tulevaisuus -hanke sai päätöksen loppuvuodesta ja sen aloitus siirtyi vuoden 2025 alkuun.

• Vuonna 2024 saatiin päätös myös perunatiloille suunnatusta kehittämishankkeesta, Tuottava Hiilineutraali Peruna. Tässä hankkeessa on mukana lähialueen ProAgria Keskuksia; Keski-Pohjanmaa, Österbotten ja Länsi.

ProAgria Kasvintuotantopalvelut

Vuosi 2024 oli säätilaltaan haastava, kuten monet edelliset vuodet ovat olleet. Kevät ja alkukesä olivat jälleen kuivia ja lämpimiä ja heinäkuussa alkoivat voimakkaat sateet ja ukkoskuurot. Kesä-, ja syystulvilta ei vältytty vaan yllättävän suuret sateet nostivat jokien pintoja aina pelloille asti puintien ollessa vauhdissa. Sato saatiin kuitenkin korjattua lähes kokonaan. Viljasato jäi alle keskimääräisen satotason ja laaduissa on ollut harvinaisen suuria haasteita. Esimerkiksi kauralla satoa korjattiin kohtalainen määrä, mutta iso osa sadosta on ollut kevyttä ja niissä on havaittu korkeita hometoksiinimääriä. Hometoksiinien ollessa korkealla, vilja ei ole kelvannut rehuksi, mikä on valtava tappio viljelijälle. Hometoksiinien mittauksista on myös tullut paljon palautetta.  Korkeiden kustannusten, heikon sadon ja laatuongelmien vuoksi taloudellisesti viljanviljelijän tulos ei mairittele. kotieläintilojen tarpeisiin saatiin paljon kaivattua satoa nurmen kasvaessa hyvin. Sianlihaa tuottavilla tiloilla positiivista virettä toi hintojen pysyminen kohtalaisen hyvänä. Siipikarjan tuotannossa iso askel uuteen oli Atrian uusi siipikarjateurastamo, jonka avulla tuotantoa voidaan kasvattaa tiloilla. Siipikarjanlihan kysyntä on jatkunut vahvana, joka siivittäisi tiloja tuotannon kasvattamiseen myös tulevaisuudessa.

Juha-Matti Toppari
Toimialapäällikkö

Alkukasvukausi 2024 oli haastava. Kuva toukokuulta, jolloin kuivuus vaivasi pelloilla. 

Suunnitteluun panostaminen

Investointien näkökulmasta Etelä-Pohjanmaan maatalous on vahvaa aluetta. On kuitenkin huomioitava asia, että isot tuotantorakennusinvestoinnit ovat olleet vähissä jo pari vuotta. Investoinneissa salaojitukset, kone-, ja tuotantovarastot ja uusi teknologia ovat nousseet suositummaksi investointikohteeksi. Tulevaisuus koetaan haastavana ja kuluttajien käyttäytyminen erityisesti ratkaisee paljon, miten kasvi- ja lihatuotteet tulevat näyttäytymään tulevina vuosina kuluttajien ruokapöydässä. Vuosi 2024 oli edelleen korkeiden kustannusten vuosi. Inflaatio on lähtenyt vauhtiin ja se jatkuu edelleen. Samanaikaisesti viljan hinnat saati tuet, eivät ole olleet kustannusten nousuun nähden riittäviä. Maataloustuet ovat ongelmallisia tässä, koska niiden summat eivät muutu, vaikka inflaatio ja maailma on muuttunut nopeasti. Tämä tarkoittaa, että viljasta, lihasta ja maidosta tulee saada parempaa hintaa, että tilanpito on kannattavaa. Vuosi 2024 näytti jälleen, että viljelyn suunnitteluun kannattaa panostaa ja miettiä parhaat käytännöt tilan tarpeisiin. Mitkä kasvit sopisivat minulle ja olisiko pienellä hienosäädöllä mahdollista saavuttaa parempi kate? Asiantuntijatyössä viljelysuunnittelu on iso palvelu ja asiakkaamme saavat parhaat neuvot viljelyn kehittämiselle sekä varmuuden viljelykiertojen onnistumisesta. Uuden Neuvo-palvelun myötä viljelysuunnittelu siirtyi osaksi neuvo-palveluja, minkä vuoksi sen hinta tuli alhaisemmaksi kuin aiemmin. Tukihaussa asiakkaat luottavat osaamiseemme ja tukihaun kiemuroissa osaaminen voi olla haastavaa. EU-tukihaun palveluissa autamme yli 1500 alueemme asiakasta vuosittain.

Uusia asiakkaita

Kasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat -liiketoimintayksikön asiakasmäärä on säilynyt hyvällä tasolla. Olemme saaneet uusia asiakkaita Neuvo 2030 -palvelun myötä. Ammattitaitoiset ja monialaiset asiantuntijamme, luotettava maineemme ja hyvät sekä tarpeelliset palvelut mahdollistavat asiantuntijapalveluiden myynnin laajalle asiakasryhmälle. Tehtyjen palveluiden määrä on korkea. Asiantuntijapalveluidemme kysyntä osoittaa sen, että palvelumme ovat ajanmukaisia ja tuottavat hyötyä asiakkaalle. Liiketoiminnan kattavuus luo mahdollisuudet toiminnan kehittämiselle.

Kasvintuotannon asiantuntijat tekevät yhdessä tiivistä työtä asiakkaiden onnistumisen eteen. 

Tulevaisuuden palvelutarve

Kasvava tilakoko ja tilojen erikoistuminen muuttavat asiakkaiden vaatimien palvelujen sisältöä. Toimintaympäristön muuttumisen takia palvelua kysytään myös tilakokonaisuuden hallintaan. Erityisesti talouden hallinnan palvelut tulevat yhä tärkeämmiksi tilakokonaisuuden kasvaessa. Koko tilan tuotannon kehittäminen vaatii kattavaa ja kokonaisvaltaista palvelua kaikilla tuotannon osa-alueilla. Kehityksen mukana pysyminen vaatii asiantuntijoidemme jatkuvaa kouluttautumista ja palvelujen kehittämistä. Vain siten pystymme vastaamaan kysyntään ja asiakkaidemme tarpeisiin. Kiinnostus palveluitamme kohtaan kertoo onnistumisestamme ja olemme onnistuneet nostamaan palvelumyyntiämme, vaikka tilamäärä onkin ollut laskussa. Koko ajan kasvava tilakoko lisää palvelujen kysyntää ja vastaamme tähän parhaalla mahdollisella tavalla.

Kehitystyötä kasvintuotantosektorilla

Hanketyömme on ollut hyvässä vauhdissa erityisesti maan kasvukuntoon ja hiiliviljelyyn liittyvissä hankkeissa. Kansainvälinen ja iso hanke Climate Farm Demo ja sen sisarhanke Climate Smart Advisors on pyörähtänyt käyntiin toden teolla ja lähes 30 pilottitilaa on aloittanut useiden vuosien kehitystyön hankkeen mukana. Osalla tiloista pellonpiennar-, ja muita tärkeitä tilaisuuksia on saatu pidettyä ja samalla jaettu kokemuksia tiloilla tehtävästä ilmastotyöstä. Uusia hankkeita on suunnitteilla niin satotason nostoon kuin öljykasveihin liittyvissä asioissa. Vuoden 2024 aikana saimme haettua perunantuotantoon liittyvän hankkeen yhdessä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen sekä Satakunnan alueiden perunatiloille. Viimeksi perunantuotantoon keskittyvä hanke on ollut yli 10 vuotta sitten. 
Tuottajaorganisaatioiden tunnettavuuden parantamiseen ja sen perustamiseen kannustava Kannattavuutta tuottajaorganisaatoista-hanke käynnistyi toden teolla vuonna 2024. Erityisesti viljan viljelyssä tuottajaorganisaatiot olisivat erinomainen tapa parantaa kannattavuutta ja saada isoja määriä viljaa liikkeelle. Ensimmäinen kierros hankkeen tilaisuuksia on pidetty ja kiinnostusta on löytynyt, mutta lisää tietoisuutta asioista kaivataan maakuntaamme. Hankkeessa yhteistyössä on MTK Etelä-Pohjanmaa.

ProAgrian Tilitoimisto

Tilitoimistomme on auktorisoitu tilitoimisto. Auktorisointi on kilpailuvalttimme ja tuo toimintaamme uskottavuutta. Auktorisointi kertoo asiakkaillemme, että toimimme hyvän tilitoimistotavan mukaisesti.  ProAgria keskuksista auktorisoituja ovat myös Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Heidän kanssaan on järjestetty yhteisiä koulutustilaisuuksia ja hiottu yhteisiä toimintatapoja toiminnan tehostamiseksi. Asiantuntijoiden verkostoja on myös vuoden aikana vahvistettu keskusten välillä.

Asiakasmäärät kasvoivat sekä MVL- että EVL-asiakkaiden ja palkkahallinnon asiakkaiden parissa. Sähköinen kirjanpito kiinnosti erityisesti yhtiöitettyjä maatiloja ja uusia yrittäjiä. Erityisesti asiakkaat arvostivat paikallista ja asiakaslähtöistä toimintaa, jota on saatavilla joka puolella maakuntaa. Asiakkaamme arvostavat myös vahvaa toimialatuntemustamme. Tilitoimistomme asiantuntijat ovat osana suurimpien asiakkaiden asiakkuustiimejä tuoden niihin oman asiantuntemuksensa parhaan asiakaskokemuksen varmistamiseksi.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpitotiloilta saatavaa aineistoa hyödynnetään tutkimuksessa, maataloushallinnossa, talousneuvonnassa, edunvalvonnassa, maatalousopetuksessa, mediassa, kirjanpitotiloilla ja muissakin yrityksissä.  Kannattavuuskirjanpidon tuloksilla pystytään luotettavasti osoittamaan maatalouden kannattavuuskehitys. Luken Taloustohtoripalvelusta saa haettua kattavasti tietoa maatilojen kannattavuuskehityksestä.

Etelä-Pohjanmaalla on kannattavuuskirjanpitotiloja noin 100 kpl. Koska Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä osa Suomen maatiloista, pyritään kannattavuuskirjanpitotilojen määrää tästä syystä yhä kasvattamaan. Kannattavuuskirjanpitotilana maatila saa ilmaiseksi tarkat tulosteet kannattavuudesta, talouden tunnusluvuista sekä vertailuraportin, jonka avulla voi omaa tulostaan verrata muihin saman tuotantosuunnan ja kokoluokan maatiloihin. Myös Taloustohtori-palvelusta saa parhaimman hyödyn kuulumalla itse kannattavuuskirjanpitoon. Tulosteet ja Taloustohtori auttavat omien kehittämiskohteiden löytämisessä ja toimivat perustana myös muulle talousneuvonnalle.

Omistajanvaihdospalvelut

Maatilojen omistajanvaihdospalveluille oli kysyntää tasaisesti koko vuoden. Omistajanvaihdospalveluissa suurin asiakasmäärä oli maatilojen sukupolvenvaihdoksissa. Viime vuosina on tehty vuosittain myös osittaisia sukupolvenvaihdoksia runsaasti. Osittaiset sukupolvenvaihdokset mahdollistavat nuorille yrittäjyyden aloittamisen, vaikka vanhemmat eivät vielä eläkkeelle pääsekään.

Eteläpohjalaistilojen omistajanvaihdokset tehdään usein ProAgrialla 

Omistajanvaihdoksia tehtiin eri kokoisilla tiloilla. Maatilan sukupolvenvaihdos vaatii vankkaa erityisosaamista ja näissä omistajanvaihdospalveluissa olemme alueellamme selvä markkinajohtaja. Aloitusavustusten saaneista yrittäjistä noin 80 % on käyttänyt palveluitamme sukupolvenvaihdoksen tueksi.

Yhtiöittämispalveluiden kysyntä oli edellisvuosia suurempaa koko vuoden ajan ja yhtiöittämisselvityksiä tehtiin viime vuonna 22 kpl. Näistä valtaosa etenee osakeyhtiöksi asti jollain aikavälillä. Yhtiöittämisselvityksiä tehtiin eri kokoisille tiloille ja eri tuotantosuuntia edustaville tiloille. Viime vuosina myös osa-aikaisilla kasvinviljelytiloilla on ollut kiinnostusta yhtiöittämiseen kotieläintilojen lisäksi. Yhtiöittämispalveluissamme panostamme pelkän teknisen yhtiöittämisprosessin lisäksi siihen, että yrittäjä saa kokonaisvaltaisen käsityksen osakeyhtiön toiminnan ja kirjanpidon erityispiirteistä yhtiöittämispäätöksen tueksi.

Toimimme osana ProAgria Kiinteistövälitys Oy LKV:tä.  Vuoden aikana on tehty useampia maatilakiinteistökauppoja. Erityisesti peltokiinteistökauppoihin liittyvät palvelut herättivät kiinnostusta sekä myyjissä että ostajissa. Jatkossakin omistajanvaihdospalveluissa pyritään palvelemaan laajasti eri kokoisia asiakastiloja alueellamme sekä saamaan myyntiin hyviä välityskohteita. Maatilojen arviointeja on lisäksi tehty eri tilanteisiin, muun muassa perinnönjakoja ja osituksia varten.

Talousasiantuntijapalvelut

Talousasiantuntijapalveluissa suurimmat palvelumäärät olivat maatilojen investointeihin liittyvät liiketoimintasuunnitelmat. Näitä tehtiin 141 kpl. Investointitukihaut painottuivat vahvasti kevään ajalle vuoden kahdelle ensimmäiselle hakukierrokselle. Suosituimmat investointikohteet olivat salaojitus, energiainvestoinnit, varastoinvestoinnit sekä työympäristöä ja tuotantohygieniaa edistävät investoinnit. Liiketoimintasuunnitelmia tehtiin myös nuoren viljelijän aloittamisavustuksiin vuoden aikana 32 kpl.

Talousasiantuntijapalveluita tehtiin vuoden aikana myös erilaisiin maatilojen muutostilanteisiin, kuten tuotantosuunnan muutoksiin ja laajennuksiin. Talousasiantuntijoiden työtilauksissa näkyi lisäksi maatilojen haasteellinen taloustilanne. Toisaalta tulevaisuudenuskoakin maatiloilla on ollut, tiloille on tehty isoja investointeja muun muassa kuivaajia sekä alustavaa suunnittelua kotieläintalouden rakennusinvestointeihin.

Asiakastiloillamme on vahvaa uskoa omaan bisnekseensä!

Hanketoiminta ja johtamispalvelut

Johtamispalveluiden suurin painopiste oli vuoden aikana Ihmisillä menestykseen IHME-hankkeessa. Hankkeessa pyritään lisäämään yritysten kilpailukykyä vahvistamalla maa- ja puutarhayrittäjien ihmisten johtamisen taitoa. Vuoden aikana järjestettiin seminaareja, virtuaalikahviloita ja tehtiin podcasteja.

Erityisesti loppuvuoden aikana maatiloilla on puhututtanut sosiaalinen ehdollisuus. IHME-hankkeen puitteissa järjestettiin aiheesta kaksi suosittua webinaaria, jossa asiaa avattiin yhdessä eri sidosryhmien kanssa.

Kotieläintuotanto

Maitotilat

Tuotosseurannassa Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2024 lopussa 341 tilaa, joista robottitiloja oli vuoden lopulla 158 kpl eli 46 %. Vuosittain noin 7–8 % lopettaa tuotosseurannan ja yleensä syynä on lehmien pidosta luopuminen.

Nurmen sadot

Etelä-Pohjanmaalla nurmen 1-sato kehittyi nopeasti ja satoa korjattiinkin muita vuosia aikaisemmin. Monet tilat saivat rehut säilöön kesäkuun ensimmäisellä puoliskolla. Kuidun määrä oli tänä vuonna riittävä ja D-arvo maltillisempi kuin viime vuonna. Laadultaan rehu oli siis hyvää, paikoin raakavalkuaiset olivat kuitenkin turhan korkealla sulavuuteen verrattuna sekä myös nautojen tarpeisiin nähden. Korkea valkuainen johtuu huonosta kasvusta. Valkuaispitoisuus suorastaan romahti parissa päivässä, mikä johtunee siitä, että kuivuudesta kärsinyt kasvusto siirsi ravinteet juuristoon.

Lämmin ja kostea sää heinäkuussa kiihdytti nurmet hyvään kasvuun, vaikka ne saattoivatkin juroa pari viikkoa ensimmäisen korjuun jälkeen kuivuuden vuoksi. Nurmet käyttivät hyväkseen ensimmäiseltä sadolta jäänyttä typpeä, joten runsaan massan lisäksi kakkosadossa on hyvin valkuaista. Sulavuus jäi heikoksi johtuen korjuun viivästymisistä runsaiden sateiden vuoksi. Rehu päästiin tekemään vasta pari viikkoa optimaalisen ajankohdan jälkeen. 

Kuitenkin pääosin heinäkuun puolelle ajoittuneet korjuut takasivat sen, että kolmas sato saatiin tehtyä hyvissä ajoin ennen syyssateita. Nurmiseoksen lajikkeista riippuu, jatkaako nurmi kasvuaan syksyn mittaan. Nurmen syyshuolto eli ylimääräisen massan murskaus vähentää taas keväällä ilmenevää kuloa. Pitkä sänki myös varmistaa talvehtimisen varsinkin alueilla, missä jääpolte ja lumettomuus voivat vaivata. Apilanurmissa reilu sänki ei haittaa keväällä, vaan massa yleensä mätänee hyvin vähäiseksi talven mittaan.

Ruokinnan tuulet

Ruokinnan ohjauksen asiakkaiden kanssa jatkoimme tiivistä yhteistyötä. Säännöllisten kuukausipalaverien määrät ovat nousussa, sillä valmiiksi pureksitut tiedot on helppo käydä lävitse ja saada aikaan kehitysehdotuksia yhdessä asiakkaan kanssa.

Verkkopalveluista katsoen KarjaKompassi-ohjelmalla on tehty 1429 kertaa pelkästään lehmille ruokinnansuunnittelua 257 tilalle. Tämä tarkoittaa, että tiivistä yhteistyötä on tehty pelkästään lehmien ruokinnan suhteen, sillä ruokintasuunnitelmakertoja on ollut 5.6/tila/v. Tuotosseurannassa mukana olevista maitotiloista tiloista 73 % käyttää meidän ruokinnansuunnittelupalveluamme.

KarjaKompassin Seurantalaskelmia on tehty 637 kertaa lähes 200 maitotilalle. Keskimäärin 3 laskelmaa/v. Lähtötilanne, eli millaiset rehut ja paljonko karja nyt tuottaa, on erittäin tärkeä lähtötieto, sillä uutta ruokintaa ja sen ennustetta verrataan tähän lähtötilanteeseen. Seurantalaskelma tarjoaa myös erittäin kattavan listauksen taloudellisia tunnuslukuja. Voit seurata muun muassa ostorehukustannuksen kehitystä tuotettua maitolitraa kohden, tai ulkomailla erittäin suosittua EKM-kg/kg ka eli kuinka paljon karja on tuottanut energiakorjattua maitoa yhdellä rehun kuiva-ainekilolla.

Nostoja vuodelta 2024

• Farmari- maatalousnäyttelyssä palkitsimme eteläpohjalaisia tiloja 90 kpl, jotka ovat osallistuneet maidontuotannon tuotosseurantaan joko tasan 50 vuotta tai yli 65 vuoden ajan, jotkut tiloista jopa yli 100 vuoden ajan. Vuosikymmenten sitoutuminen ei ole vain luku, vaan se sisältää monia tarinoita, kokemuksia ja ennen kaikkea ihmisiä – niitä sukupolvia, jotka ovat päivittäin hoitaneet lehmiään ja kamppailleet vaikeuksien kanssa. Vuodesta toiseen he ovat huolellisesti ottaneet maitonäytteitä ja kirjanneet tietoja, mikä on mahdollistanut maidontuotannon kehityksen ja laadun parantamisen.

• Maitoalan huippuseminaari järjestettiin toimestamme jo toisen kerran Seinäjoella lokakuun lopulla. Tapahtuma kokosi Seinäjoelle kahdeksi päiväksi yhteen noin 160 maitoalan ammattilaista. Onnistunut ja ohjelmaltaan laadukas seminaari sisälsi Maitomarkkinakatsauksen lisäksi ajatuksia menestyvästä maitotilayrityksestä ja investoinneista sekä suunnitelmallisesta johtamisesta. Kanadalainen pääpuhujamme Trevor DeVries kertoi ansiokkaasti syöntikäyttäytymisen vaikutuksesta ruokinnan toteuttamiseen. Toisen päivän annit liittyivät maidon- ja rehuntuotantoon sekä johtamiseen unohtamatta karjatalouden vaikutuksia luontoon ja hyvinvointiin. 

• Kotieläintuotannon asiantuntijajoukko hyödynsi DeVriesin oppeja lähtemällä yhdessä tilakäynnille uudehkoon lypsyrobottinavettaan. Samalla saatiin tietoutta kanadalaisesta maidontuotannosta.

• Tuotosseurannan esikoodatut maitonäytepikarit otettiin kaikille tiloilla käyttöön syksyn aikana. Enää ei käytetä pikareihin liimattavia tarroja. Esikoodatut pikarit yhdistetään lehmän tunnistetietoon viivakoodin lukijalla tai älypuhelimella.

• Maitotilavaliokunta kokoontui jälleen kolme kertaa vuoden sisällä. Asiasisältöinä on ollut valtionavun käyttö asiakkaillamme, eläinmäärien kehittyminen siemennystilastojen muodossa sekä ruokinnan seurantalaskelmien tärkeys ja merkittävyys tiloillamme. Lisäksi maitomarkkinakatsaus ja maidontuotannon kehitysnäkymät keskusteluttavat meitä aina jokaisessa kokouksessamme. 

• Kesän Farmari –maatalousnäyttely Seinäjoella toi paljon työsarkaa erityisesti kotieläintuotannon, osittain myös kasvintuotannon asiantuntijoille, mutta pystyimme hoitamaan asiantuntevasti myös normaalit asiakastyömme.

   

   

Esikoodatut pikarit yhdistetään lehmän tunnistetietoon viivakoodin lukijalla tai älypuhelimella.

Luomumaitotilat

Etelä-Pohjanmaalla on 23 luomumaitotilaa. Luomumaidontuotannossa on edelleen haasteita, sillä kustannukset ovat korkeat suhteessa luomumaidosta maksettavaan hintaan. Vuonna 2024 luomurehuviljan hinta on laskenut, mutta luomuvalkuaisen hinta on ollut kova, mikä on haastanut ruokinnan ja tuotannon optimointia. Omien rehujen laatu ratkaisee edelleenkin tuotannon kannattavuuden. 

Haasteista huolimatta Etelä-Pohjanmaa on luomumaitomaakunta, jossa on eniten luomulehmiä verrattuina muihin maakuntiin. Muuten tilanne on tällä hetkellä markkinoiden suhteen odottava, toivotaan kuluttajien ostovoiman lisääntymistä, mikä toivottavasti näkyisi luomun markkinatilanteessa. Säädöksissä ei ole tapahtunut isoja muutoksia vuonna 2024.

Lihanauta ja emolehmätilat

Naudanlihantuotannon osaamista tukee edelleenkin yhteinen naudanlihantuotannon asiantuntijaverkosto. Hankittiin ulkopuolisia luennoitsijoita kertomaan eri teemoista ja erityisesti teurastamoiden terveiset olivat antoisia. Tuntuma on, että emotuotantoon siirtymiskyselyt ovat vähentyneet, joten mahtoiko investointejakin olla vähänlaisesti!

Vuodenvaihteen molemmin puolin tehtiin runsaasti ruokinnan suunnittelua lihakarjatiloille, jotka halusivat sitoutua eläinten hyvinvointikorvaukseen. EU-tukineuvontaa tehtiin lihanauta- ja emolehmätiloille edellisten vuosien tapaan, vaikka meneillään olikin jo toinen ohjelmakausi. Tilat kehittivät myös eläinten hyvinvointia ja kannattavuutta Neuvo-rahalla. 

Investoinnit ovat edelleen olleet paljolti jäissä, kustannusten ja metsäkatoasetuksen edelleen jatkuvan epäselvyyden takia. Silti loppuvuodesta eläinmarkkinat ovat näyttäneet virkoavan, jalostushiehot ovat liikkuneet aika hyvin.

Farmarissa lihakarja-alue oli rakennettu koivikon suojaan. Vetonauloina oli lihakarjan paimennusnäytös hevosilla pari kertaa päivässä. Asiaa oli rotuesittelyistä rakennearvosteluun ja  laidunnukseen sekä suomalaiseen naudanlihantuotantoon.

Lammastilat

Lammastilojen asiantuntijatiimi on jatkanut lammastilojen palveluiden tuottamista ja lammastuotannon kehittämistä alueellamme. Tuotosseurannassa on lammastilojen määrä hieman lisääntynyt. Alueellamme oli vuoden lopussa 75 lammastilaa tuotosseurannassa. Lisäksi muutama vuohitila. 

Tuotosseurannassa teimme tilakäyntejä, etäneuvontaa jaoimme tietoa ajankohtaisista asioista lampureille. Jalostuseläinvalintaan liittyviä Lampaiden ultraäänimittauksia sekä lihasmittauksia tehtiin kiinnostuneille tiloille. Eläinvälitystä tehtiin pääosin lammasnetti- sivuston kautta. 

Nostoja vuodesta 2024:

• Lampureita on kannustettu hyödyntämään Neuvo-tukea kotieläin-, pelto- ja talousasioissa. Täten Neuvo-rahaa onkin hyödynnetty runsaasti eläinten hyvinvointiin tähtäävien palveluiden avulla.  
• Karitsan lihantuotanto on alueellamme vahvaa, alkuperäisrotuisten lampaiden lisäksi kasvatetaan liharotuja ja risteytyksiä. Karitsanlihan tuottajahinta on ollut melko hyvä. 
• Villan hyvä menekki on jatkunut ja olemme saaneet tehdä hyvää yhteistyötä jatkojalostajan kanssa sekä villasta on maksettu edelleen kohtuullista tuottajahintaa.  
• Lammas ja vuohitilojen käytössä oleva NettiKatras-ohjelmisto sisältää lampaiden ja vuohien rotukantakirjan ja huippulaatuisen lampaiden tuotosseurannan. Ohjelma siirtää tallennetut tiedot automaattisesti Ruokaviraston lammas- ja vuohirekisteriin. Hyvät raportit auttavat tuotosten seurannassa ja toiminnan kehittämisessä. 
• Farmarinäyttelyssä Seinäjoella heinäkuussa järjestettiin runsaasti lammasaiheista ohjelmaa. Perinteisten rotuesittelyjen lisäksi Karitsan kesyttäjä kilpailu, lampaan kerintä kilpailuja, villarastit ja -paneeli, punnitusnäytöksiä, paimennusnäytöksiä sekä laumanvartijakoirien esittelyä. Lammasosastolla esiteltiin päivittäin NettiKatras ohjelmistoa ja lammasneuvonnan palveluja.   
• Internorden meeting 36th eli Pohjoismaiset lammaspäivät järjestettiin elokuussa Vaasassa kooten pohjoismaiset lammastoimijat. Tavoitteena oli jakaa tutkimustietoa, saada sidosryhmäkontakteja ja tietoa eri maiden lammastuotannosta. Osallistujia saatiin kaikista Pohjoismaista yhteensä 60 henkeä. 
• Menestyvä lammastila- hanke aloitettiin joulukuussa. Hankkeen tarkoituksena on lisätä lammastilallisen ammattitaitoa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan alueilla. 

• Lampaat ovat mukana myös Luomu tavoitteisiin (LUOTA) –hankkeessa, jossa tarkoituksena on jakaa luomutuotannon hyviä käytänteitä ja vahvistaa luomuidentiteettiä. Hanke toimii Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. 

   

 Tuotosseurannassa lammastilojen määrä lisääntyi vuonna 2024. 

Päätuotantosuunnittain Neuvo-palvelun muodossa palveltuja kotieläintiloja

• Maidontuotanto 364

• Naudanlihantuotanto sisältäen emolehmätilat 163

• Lammas- ja vuohitalous 66

Tilakäyntejä on tehty ahkerasti etenkin alku- ja loppuvuonna läpikäyden mm. tilojen mahdollisuuksia hakea Eläinten hyvinvointikorvausta. Joka hakukerralla on mietittävä vieläkö tilalla voi toimia samalla lailla kuin ennenkin eli pystytäänkö valitsemaan mitkä hyvinvoinnin osiot koko kalenterivuoden ajaksi. Lisäksi uusi eläinten hyvinvointilaki tuli voimaan 1.1.2024, joten hieman tämänkin puitteissa on lakia tulkittu siltä osin kuin asetuksia on pikkuhiljaa tullut. Näissä asetuksissa asetetaan muun muassa yksityiskohtaisia pitopaikkojen kokoa ja ulkotarhoja sekä eläinten hoitoa, kohtelua ja käsittelyä koskevia vaatimuksia. Lisäksi parsinavetoissa kytkettyinä pidettävien lypsylehmien ja –hiehojen jaloitteluvelvoitetta on tiukennettu 1.1.2024 lähtien.

Loppuvuonna pääsimme sisäistämään sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksia. Tämä vaatimus koskee niitä viljelijöitä ja maatalousyrityksiä, joilla on työvoimaa. Sosiaalinen ehdollisuus tarkoittaa tiivistetysti sitä, että työntekijöiden työturvallisuuden ja työsopimusten laiminlyöminen voi johtaa tukimenetyksiin. Toimimalla vastuullisesti työnantajana on varmistettava reilut työsuhteet, turvallinen työympäristö ja jatkuva kehittyminen.

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset

Farmari 2024 maatalousnäyttely Seinäjoella oli suuressa roolissa Maa- ja kotitalousnaisten tiimissä: kaikki työllistyivät sen tekemiseen eri rooleissa. Toiminnanjohtaja Kirsi Varila toimi Farmarin näyttelypäällikkönä ja se kattoi suurimman osana vuoden työajasta. Kehittämisasiantuntija Terhi Välisalo toimi tapahtumassa Farmari-lavan juontajana.
Ruoka-asiantuntija Asta Asunmaa kokosi hankekumppani Into Seinäjoen kanssa näyttelyyn päättymäisillään olleen Cities 2030 – co-creating resilient and sustainable food system -hankeen osaston, jossa huomio kiinnitettiin lasten ja nuorten terveellisiin välipaloihin mm. some-vaikuttaja Korpedictuksen avulla. Lisäksi Asunmaa puhui hankkeen teemoista yleisölle Spekers’ Corner -puhenurkkauksessa.
Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät valtakunnallisella yhteistyöllä näyttelyyn oman osaston, jossa esiteltiin asiantuntijapalveluita ja järjestötoimintaa. Päivittäin toistui eteläpohjalaisten suunnittelema ja järjestämä flash mop -tyylinen kantritanssiesitys Farmari-kadulla. Esiintymisissä oli mukana Maa- ja kotitalousnaisten henkilökuntaa eri puolilta Suomea sekä paikallisia johtokunnan sekä jäsenyhdistysten ja -osastojen jäseniä.

MKN Ruoka 

Hygieniapassitestitilaisuuksia toteutettiin useita kevään aikana eri puolella maakuntaa sekä käytiin myös naapurimaakunnan puolella Keski-Pohjanmaalla tekemässä hygieniapassikiertue. Hygieniapassien sesonkiaikaa on kevät ennen kesätöiden alkua. 
Syksyllä jälleen sienikurssit vetivät osallistujia. 

Toimintavuonna aloitettiin Lähikalan saatavuuden kehittämishanke, jonka tavoitteena on edistää eteläpohjalaisen lähikalan saatavuutta ja käyttöä. Näin kala-alan yrittäjien liiketoimintamahdollisuudet kehittyvät ja lähikalan kuluttamisen monipuoliset hyödyt tulevat esiin. Hankkeessa toteutetaan työpajoja, opintomatkoja ja erilaisia kalankäsittelyyn opastavia tilaisuuksia lähikalan käytön ja saatavuuden edistämiseksi. Toteutusalueena on Kuha-Suomen kalaleaderin Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat kunnat. Hanketta toteuttavat yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset ja Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskus.

Loppuvuodesta alkoi myös Maistuvaa matkailua Ruokaprovinssissa -hanke, jonka tavoitteena on tehdä eteläpohjalainen ruokamatkailu tunnistettavaksi ja nostaa se yhdeksi matkailun vetovoimatekijäksi alueellamme. Hankkeen päätoteuttaja on SeAMK ja osatoteuttaja ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset.

MKN Yritys

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten yrityspalvelut jatkoi Ruokaprovinssin eli Etelä-Pohjanmaan ruokamaakunnan kehittäjien yhteistoiminnan fasilitointia ja kehittämistä. MKN yrityspalvelut on saavuttanut merkittävän ja näkyvän roolin Ruokaprovinssin kehittämistyössä ja se on kantanut vastuuta toiminnan jatkumisesta hanketauoista huolimatta mm. pitämällä huolta Ruokaprovinssin keksiviikko-kahvien järjestymisestä. Yksi vuoden aikana entistä tärkeämmäksi noussut työmuoto oli erilaisiin asiantuntija- ja ohjausryhmiin osallistuminen. Lisäksi verkostojen kautta on tullut uusia puhetöitä, kuten juonto- ja keskustelunvetotehtäviä.

Alkuvuodesta Ruokaprovinssin Posse -hankkeen tiimoilta saatiin valmiiksi Ruokaprovinssin yhteiskehittämisen infrastruktuuriksi muodostuvat Ruokaprovinssin johtajafoorumi ja sen ydinryhmä, jotka kokoontuivat ensimmäistä kertaa vuoden aikana. Loppuvuonna kehittämistyö jatkui ”Kekseliäs ja ketterä Ruokaprovinssi” -hankkeen muodossa, jossa kehitetään Ruokaprovinssin viestintää, brändiä ja tehdään toimenpiteitä maakunnan ruokatoimijoiden heimouttamiseksi. Työ toteuttaa ”Ruokaprovinssi 2030 – paras paikka ruokabisnekselle” -strategiaa.

Yrityspalvelut järjestivät valtakunnallisen lähiruokapäivän avajaistilaisuuden Jalasjärven Keskikylän lasten maatalousnäyttelyn yhteydessä. Hyvin onnistunut tapahtuma järjestettiin Maaseutuverkostoyksikön tilauksesta ja yhteistyössä Jalasjärven Keskikylän Nuorisoseuran kanssa.

MKN Maisema^

Maisema-asiantuntijan ollessa vanhempainvapaalla maisemapalveluita toteutti Keski-Pohjanmaan maisema-asiantuntija. Vihersuunnitelmia ei tehty toimintavuonna. 
Maisemakävely toteutettiin Kurikassa Jyllinkosken maisemassa. Jyllinkosken luontopolulla yhdistyvät luonto ja sähköntuotanto erityisellä tavalla. Luontopolku kulkee jyrkkätörmäisen jokilaakson reunoilla Kiskonniemeen. Ennen kävelyreittiä tutustuimme myös Jyllinkosken sähkölaitoksen historiaan oppaan johdolla. Maisemakävelylle osallistui 20 maa- ja kotitalousnaisten jäsentä.

Yhteisöllisyys ja järjestötyö

Vuoden eteläpohjalaiseksi maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin Pirjo Uitto Seinäjoelta. Pirjon pitkäaikaisen maa- ja kotitalousnaisten järjestötyön lisäksi hän sai kunniamaininnan vuosien aktiivisesta työstä Koti ja maaseutu -lehden asianaisena. Valinta julkistettiin vuosikokouksessa Alajärvellä.

Maistuva maaseutu -yritykseksi valittiin Annin Marjatarha Kauhavalta. Yrittäjät Arja Raatikainen ja Reijo Laakso palkittiin valtakunnallisessa tapahtumassa Farmarin yhteydessä.  

Olimme aktiivisesti yhteydessä jäsenistöön mm. kuukausittain lähetettävällä uutiskirjeellä sekä viikoittaisilla somepäivityksillä. Johtokunta kokoontui kokoukseen 3 kertaa.

varsinainen jäsen (varajäsen)
Outi Hantula, Seinäjoki (pj)    
Leena Laine, Isokyrö (Kaarina Huovila, Isokyrö)
Pirjo Kortesmäki, Seinäjoki (Eija Killinen, Isokyrö)
Leena Kauppi, Isokyrö (Jenni Koski, Seinäjoki)
Hanna Koivulampi, Alajärvi (Mirja Ämmälä, Alavus)
Milla Mattila, Kristiinankaupunki (varapj) (Marianne Hanhimäki, Kauhava)
Kaisu Väli-Kohtamäki, Kurikka (Anneli Pentinmäki, Jalasjärvi)
    
    
 

Henkilöstö 31.12. 2024