Vuosikertomus 2023
Meistä lyhyesti
Olemme Suomen monipuolisin ProAgria keskus. Vuonna 2023 meillä oli palveluksessa 89 asiantuntijaa. Asiakaskohtaamiset ovat meille ensiarvoisen tärkeitä ja on ylpeyden aiheemme pitää toimipisteet kattavasti eripuolilla maakuntaa. Tahdomme sähköisyyden aikana olla tavoitettavissa myös perinteisesti.
160-vuotta asiantuntijapalveluita
Vuosi 2023 oli ProAgria Etelä-Pohjanmaan 160-vuotisjuhlavuosi. Vaasan läänin maanviljelysseura perustettiin 1863. Työn jatkajana Etelä-Pohjanmaalla toimii ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry. Juhlimme merkkivuottamme työn merkeissä. Järjestimme asiakkaillemme ja sidosryhmille avointen ovien tilaisuudet kakkukahvien merkeissä seutukunnallisilla toimipisteillämme. Mittava historiamme tarkoittaa, sitä että myös sidosryhmämme ovat laajat. Sidosryhmät kutsuimme joulukuussa sidosryhmätilaisuuteen Seinäjoelle. Henkilökunnalle juhlavuotta tuotiin esille monessa yhteydessä. Henkilöstön juhlavuoden aloitus oli henkilöstöpäivän yhteyteen toteutettu paneelikeskustelu järjestömme kehittymisestä. Paneelikeskustelu taltioitiin ja se on katsottavissa täällä. Henkilökunnan kanssa pidimme marraskuussa näyttävän 160-vuotisjuhlan.
Toimitusjohtajan katsaus
Kotimainen huoltovarmuus ja ruokaturva keskiössä
Venäjän hyökätessä Ukrainaan helmikuussa 2022 paljastui toden teolla Euroopan ja Suomen riippuvaisuus Venäjästä energian ja raaka-aineiden toimittajana. Korvaavia toimitusketjuja on pystytty järjestelemään uusiksi ja kotimaiseen energiantuotantoon on panostettu. Ratkaiseva tekijä oli Olkiluodon ydinvoimalan kolmannen reaktorin käyttöönotto kotimaisen sähkön riittävyyden turvaamisessa. Suuri merkitys on ollut myös hajautetulla uusiutuvan energiantuotannolla. Tässä maatiloilla on ollut iso rooli aurinkoenergian tuotannon aloittamisessa. Samoin tuulivoimaa on rakennettu paljon varsinkin maamme länsiosiin.
Sodan alettua alkoi erittäin nopea kustannusten ja korkojen nousu. Etenkin energia- ja lannoitemarkkinan kriisiytyminen aiheutti valtavan kustannusten kohoamisen. Maatilojen tuotantokustannukset nousivat nopeasti. Tuottajahinnat kehittyivät erittäin hitaasti verrattuina kustannusten nousuun. Kertomusvuonna tilanne tasaantui, mutta energian ja lannoitteiden kustannusnousun päätyttyä myös tuottajahinnat ovat kääntyneet laskuun.
Kustannuskriisin vaikutus tulee eri tuotantosuunnilla näkyviin eriaikaisesti. Etenkin kasvintuotantotiloilla kustannuskriisi iski kunnolla vasta vuonna 2023, kun käytössä oli historian kalleimmat lannoitteet. Kotieläintilojen tukala taloustilanne helpotti vuoden alusta alkaen. Sato-odotukset olivat kertomusvuodelle todella korkeat, koska hyvän sadon avulla korkeiden lannoituskustannusten kanssa olisi pärjätty. Ikävä kyllä odotukset eivät täyttyneet. Kasvukauden jälkipuolisko oli erittäin sateinen. Sadonkorjuu tehtiin märkyyden vaivaamilla pelloilla ja osa sadosta jäi korjaamatta, koska pelto ei kantanut sadonkorjuukoneita.
Vuoden 2023 jälkipuoliskolla tuottajahinnat kääntyivät laskuun. Tuottajahintojen lasku koski kaikkia tuotantosuuntia. Kehityssuunta on ollut heikko, sillä vuoden loppuun mennessä kustannukset olivat alentuneet huomattavasti vähemmän kuin tuottajahinnat. Pitkään jatkuessaan tilanteesta tulee kestämätön. Kuluttajahintojen nousu näkyi jokaisella kansalaisella etenkin ruokakassin ja energian hinnassa. Kuten korona-aikanakin, niin tälläkin kertaa suomalainen kuluttaja on ruokaostoksillaan tekemillä valinnoilla avainasemassa siinä, että säilyykö kotimainen alkutuotanto ja pystytäänkö ruokahuollon huoltovarmuus turvaamaan kaikissa tilanteissa myös tulevaisuudessa.
Kotimainen ruokaturva ja huoltovarmuus nousivat vahvasti keskusteluihin toimintakertomusvuoden aikana. Tilamäärän lasku kannattavuuskriisin syventyessä loi huolen siitä, säilyykö kotimainen alkutuotantomme riittävällä tasolla. Edelleen tilamäärä on laskenut tuotantomäärää nopeammin. Kotimainen tuotanto on vähentynyt kotieläintiloilla selvästi nopeammin kuin kasvintuotantotiloilla.
Vuonna 2022 alkaneen kustannuskriisin vaikutukset heijastuivat suuresti ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimintaan vielä 2023. Sen vaikutus näkyi useissa palveluissamme. Eniten tilanne kuitenkin tuli esiin lannoitussuunnitelmien tarkentamisena, nautojen ruokinnan suunnittelussa sekä talous- ja tilitoimistopalveluissamme. Kasvinviljelytilat optimoivat tuotantoaan ja uuden ohjelmakauden tuomat mahdollisuudet pellonkäytössä haluttiin hyödyntää laajasti. Karjatilat hakivat kustannustehokkaita ratkaisuja ruokintaan tuotostason kuitenkaan alenematta. Kustannustehokkuus leimasi kaikkea tuotannon suunnittelua korkeiden kustannusten paineessa.
Talouspalveluissa vaikutukset tulivat esiin asiakkaiden lisääntyneinä investointisuunnitelmina uusiutuvan energian tuotantoon. Voidaankin puhua jopa aurinkoenergiabuumista. Toisessa vaakakupissa näkyi vuosien nollakorkokauden päättyminen. Etenkin voimakkaasti investoineilla maatiloilla korkojen nopea nousu toi suuria haasteita, ja talousasiantuntijamme tekivät paljon taloussuunnittelua asiakkaiden maksuvalmiuden säilyttämiseksi.
Tilitoimistomme auktorisoitiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Perustyömme asiakkaiden kanssa jatkui auktorisointiprosessin aikana keskeytyksettä. Tuottajat tiedostivat haastavan tilanteen ja tilitoimistopalveluissa välitilinpäätöksiä tehtiin aiempia vuosia enemmän. Samoin budjetointi oli kysytty palvelu.
Hanketoiminnassa koronapandemian tuomat hidasteet poistuivat. Erilaisia koulutuksia, valmennuksia ja tilaisuuksia pystyttiin jälleen toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti. Hanketoimintamme palasi koronaa edeltävälle tasolle.
Digitaaliset etäpalvelut vakiintuivat
Etänä tehtävät palvelut eivät jääneet korona-ajan ohimeneväksi ilmiöksi, vaan ne ovat nyt osa tavallista ja vakiintunutta toimintatapaa. Etänä tehtävät palvelut mahdollistavat tehokkaan ajankäytön. Tämä tehokkuushyöty koskee sekä asiakkaitamme että asiantuntijoitamme. Kaikki palvelumme eivät sovellu etänä tehtäviksi. Asiakkaan luona tai toimipisteissämme tehtävät asiakastapaamiset tulevat pysymään tulevaisuudessakin osana toimintatapaamme.
Uusi ohjelmakausi alkoi
Yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauden kahden vuoden siirtymäkausi loppui ja uusi ohjelmakausi alkoi toukokuun alussa. Toimintakertomusvuoden aikana ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntijat opiskelivat nopeasti ohjelmakauden tukiehdot, kun ne valmistuivat talven ja kevään aikana. Valitettavasti uuden kauden ehtojen vahvistuminen meni jälleen kalkkiviivoille eikä asiantuntijoilla jäänyt juurikaan aikaa sisäistää uusia tukiehtoja ennen tukihakujen aukeamista.
Valtio tuki maaseutu- ja luomuneuvontaa
Suomen valtio tukee edelleen maatilojen neuvontaa. Tuen tavoitteena on pitää palveluverkosto kattavana ja asiantuntijapalvelut kaikkien maatalousyrittäjien saatavilla. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi kertomusvuonna yleisavustusta maatilojen liiketoiminnan kehittämiseen 616 880 euroa. Valtionavullisissa asiantuntijapalveluissa työtä tehtiin 27,15 henkilötyövuotta.
Panostusta ohjelmistokehitykseen
Palveluidemme tehokas toteuttaminen asettaa suuret vaatimukset käyttämiämme ohjelmia kohtaan. Osallistuimme aktiivisesti valtakunnalliseen ProAgria-ryhmän ohjelmistokehitykseen. Suurin panostuksemme kohdistui uuteen, valtakunnalliseen asiakashallintajärjestelmäämme, mikä otettiin käyttöön marraskuun 2023 alusta.
Henri Honkala
toimitusjohtaja
Tilinpäätöstiedot
Tuloslaskelma | |||||
1 000 € | 2023 | 2022 | Erotus | ||
Tuotot | |||||
Valtion määräraha | 677 | 650 | 27 | ||
Hanketoiminta | 684 | 703 | -19 | ||
Muut avustukset | |||||
Palvelumaksut | 3 714 | 3 511 | 203 | ||
Tuotot yhteensä | 5 075 | 4 864 | 211 | ||
Kulut | |||||
Henkilöstökulut | -3 712 | -3 436 | -276 | ||
Poistot | -57 | -30 | -27 | ||
Palvelutoiminnan kulut | -293 | -232 | -61 | ||
Muut kulut | -1 183 | -1 151 | -32 | ||
Kulut yhteensä | -5 245 | -4 849 | -396 | ||
Tuotto-/ kulujäämä | -170 | 15 | -185 | ||
Varainhankinta | 164 | 174 | -10 | ||
Sijoitustoiminta | 11 | 8 | 3 | ||
Tuloverot | -24 | 24 | |||
Tilikauden yli-/alijäämä | 5 | 173 | -168 |
Tase | |||||||||
1 000 € | 2023 | 2022 | Erotus | ||||||
Vastaavaa | |||||||||
Pysyvät vastaavat | |||||||||
Aineettomat hyödykkeet | 147 | 90 | 57 | ||||||
Aineelliset hyödykkeet | 41 | 30 | 11 | ||||||
Sijoitukset | 225 | 225 | 0 | ||||||
Pysyvät vastaavat yhteensä | 413 | 345 | 68 | ||||||
Vaihtuvat vastaavat | |||||||||
Saamiset | 1 155 | 1 176 | -21 | ||||||
Rahoitusarvopaperit | 2 451 | 2 449 | 2 | ||||||
Rahat ja pankkisaamiset | 265 | 328 | -63 | ||||||
Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 3 871 | 3 953 | -82 | ||||||
Vastaavaa yhteensä | 4 284 | 4 298 | -14 | ||||||
Vastattavaa | |||||||||
Oma pääoma | |||||||||
Sidotut rahastot | 28 | 31 | -3 | ||||||
Vapaat rahastot | 46 | 46 | 0 | ||||||
Edellisten tilikausien ylijäämä | 3 182 | 3 009 | 173 | ||||||
Tilikauden ylijäämä | 5 | 173 | -168 | ||||||
Oma pääoma yhteensä | 3 261 | 3 259 | 2 | ||||||
Lyhytaikainen vieras pääoma | |||||||||
Saadut ennakot | 1 | 17 | -16 | ||||||
Ostovelat | 210 | 185 | 25 | ||||||
Muut lyhytaikaiset velat | 109 | 183 | -74 | ||||||
Siirtovelat | 703 | 654 | 49 | ||||||
Vieras pääoma yhteensä | 1 023 | 1 039 | -16 | ||||||
Vastattavaa yhteensä | 4 284 | 4 298 | -14 |
Vaikuttavuus
Pitkä toiminta-aikamme, vahvat juuret ja katse sekä ajatus nykypäivässä, sen kehityksessä ja toimialan turvaamisessa, olemme lunastaneet paikkamme vahvana ja luotettavana toimijana, palvelujen tarjoajana ja yhteistyökumppanina. Onnistunut työ verkostoissa näkyy organisaatiomme edustuksena useiden yhteisöjen ja toimijoiden toiminnassa:
- ProAgria Keskusten Liitto ry
- Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry
- Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliitto ry
- Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä
- Foodwest Oy
- Kasvinsuojeluseura
- Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR)
- Maveplan Oy
- Naisten valmiusliitto
- Vaasan alueneuvottelukunta
- Pellervo-seura
- Ruralia instituutin neuvottelukunta
- Seinäjoki Areena Oy
- Suomen lammasyhdistys
- Suomen perunaseura
Edustajisto
Vuonna 2023 ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajisto kokoontui kahdesti sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiinsa. Kevätkokous pidettiin perinteisesti maakunnassa, tällä kertaa Kurikan Jalasjärvellä. Kokouksen yhteyteen sisältyi Pramia Oy:n yritysesittely. Kevätkokouksessa luovutettiin kultainen järjestömerkki hallituksen puheenjohtaja Maarit Nopalle 20-vuoden toiminnasta asiantuntijana ja luottamustoimissa.
Edustajiston syyskokous oli 160-vuotisjuhlakokous. Kokoukseen valtiovallan tervehdyksen toi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Edustajiston syyskokouksessa jaettiin perinteiset Etelä-Pohjamaan Maanviljelysseuran säätiön tunnustuspalkinnot. Säätiö palkitsee vuosittain yksityishenkilöitä tai julkiyhteisöjä, jotka ovat tehneet omalla sarallaan merkittävää työtä eteläpohjalaisen maatalouden hyväksi. Vuoden 2023 tunnustuspalkinnot ojennettiin maitotilayrittäjä Suvi ja Juha Luhtaselle, maatilayrittäjä Miika Soinille sekä asiantuntija Arja Kujalalle. Suvi ja Juha Luhtanen kehittävät Kurikan Jalasjärvellä olevaa maitotilaansa yritysmäisesti tilan johtamiseen panostaen. Miika Soini on maatilayrittäjyyden lisäksi aktiivinen maaseudun esiintuoja, nykyaikaisia somenkanavia käyttäen. Arja Kujalalla on pitkä työura ProAgria Etelä-Pohjanmaan kotieläinasiantuntijana. Kujalan tavaramerkkinä on ollut hyvä huolenpito asiakkaista sekä aktiivinen osaamisen kehittäminen.
Hallitus
Hallituksen katsaus vuoteen 2023
Vuosi 2023 oli juhlavuotemme. Juhlimme 160-vuotista matkaamme Vaasan läänin maanviljelysseurasta ProAgria Etelä-Pohjanmaaksi. Pitkä historia todistaa, että asioita on tehty oikein ja oikeaan aikaan. YouTubesta löytyy “ProAgria Etelä-Pohjanmaa 160 vuotta”, se on katsomisen arvoinen historiakatsaus, jossa toimitusjohtajat muistelevat mm. omien työvuosiensa erityispiirteitä. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoi edustajiston syyskokouksessa puheessaan: “huikea matka, mutta te eteläpohjalaiset sanotte, että arkipäivää meille”.
Kasvukausi oli erityisen haasteellinen. Kevät tuli nopeasti, kylvöaika meni hienosti, silloin viljelijän fiilikset ovat korkealla ja ajatukset positiivisia. Sitten tuli yöpakkasia ja kuivuutta, kuivuus kyllä loppui ja vettä saatiin sadonkorjuun aikaan ainakin riittävästi. Sadot jäivät keskivertoa alhaisemmiksi ja laatu oli todella vaihtelevaa.
Yhdistyksemme pitovoima on lisääntynyt. Hallituksella oli viime vuonna monta kokousta, joissa ei ollut käsiteltävänä henkilöstöasioita. Mielestämme johtajuus ja esimiestyöskentely on kehittynyt paremmaksi. Mainitsemisen arvoista on, että palvelukseemme tuli kokoaikaisesti terveydenhuoltoeläinlääkäri, joka antaa paljon lisäarvoa neuvontatyöhön eläintilojen kanssa.
Ohjelmakauden vaihdos ja tukiehtojen iso muutos aiheuttivat keväällä kysyntäpiikin palveluissa. Muun muassa viljelysuunnittelun ja tukihaun asiakasmäärät kasvoivat edellisestä vuodesta. Asiantuntijat olivat kovan paineen ja työtaakan alla, mutta selvisivät siitä hienosti.
Meillä on vielä kahdeksan suomenkielistä ProAgria-keskusta. Olemme hallituksessa keskustelleet, että olemme avoimia keskustelulle keskusten rakennemuutoksista. Keskusteluja olisi syytä käydä ennemmin ajoissa kuin myöhässä. Rakenteemme tulisi kehittyä toimintaympäristön muutoksen tahdissa.
ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallitus
Hallituksen toiminta
Hallitus kokoontui vuoden 2023 aikana läsnäolokokoukseen 9 kertaa. Lisäksi yksi kokous pidettiin sähköpostikokouksena. Hallituksen puheenjohtajana toimii Maarit Noppa. Edustajiston kevätkokouksessa Maarit Nopalle luovutettiin Kultainen järjestömerkki 20 vuoden palveluksesta järjestön asiantuntija- ja luottamustehtävissä.
ProAgria Etelä-Pohjamaan hallituksen kokoonpano 2023
Varsinaiset jäsenet pj. Maarit Noppa, Anne Ojala, Ulla Vaismaa, Liisa Vuorela, vpj. Pekka Paavola, Pasi Leikkari, Jarkko Kaleva. Hallituksen varajäsenet sijajärjestyksessä ovat: I varajäsen Juhani Pitkäranta, II varajäsen Henna Puoliväli-Turja. Hallituksen esittelijänä toimi toimitusjohtaja Henri Honkala.
Sukutilatunnukset ja järjestömerkit
Uusia sukutilakunniakirjoja 1 kpl
Mantilan tila Teuvalta. Tilanpitoa vuodesta 1824. Omistaja Ismo Marttila.
Päivitetty sukutilakunniakirja 3 kpl
Lahden tila Evijärveltä. Tilanpitoa vuodesta 1740. Omistaja Heikki Lahti.
Syrjälän tila Lappajärveltä. Tilanpitoa vuodesta 1675. Omistaja Erkki Syrjälä.
Tyynelän tila Laihialta. Tilanpitoa vuodesta 1604. Omistajat Johanna ja Olli Haapamäki.
Sukutilaviiri 1 kpl
Mantilan tila Teuvalta. Tilanpitoa vuodesta 1824. Omistaja Ismo Marttila.
Jäsenyys
ProAgria Etelä-Pohjanmaa on yhdistys, jonka edustajisto ja hallitus ovat jäsentemme valitsemia viljelijöitä ja maaseutuyrittäjiä. Jäsenemme päättävät, mitä ja miten ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry toimii ja tekee. Meillä on eri jäsenluokkia. Yrittäjä- ja yhtiöjäsenet saavat jäsenyydestä myös rahanarvoisia etuja.
Yrittäjä- ja yritysjäsen
Yrittäjäjäsen on maatilan tai muun maaseutuyrityksen omistaja, haltija tai viljelijä. Yritysjäsen on yhtiömuotoinen (oy, ay, osk.) maatila tai maaseutuyritys. Jäsenedut ovat yrityksen omistajien käytettävissä.
Jäsenedut yrittäjä- ja yritysjäsenillemme vuonna 2023
- ProAgria Etelä-Pohjanmaa: 5 % jäsenalennus palveluistamme (max. 50 €/ palvelukerta) myös Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten palvelut.
- Uutiskirjeitä ajankohtaisista asioista ja itua-lehti
- SeiLab: 10 % alennus viljavuusanalyysistä.
- Seinäjoen Pikapesu: 10 % alennus kaikista ovh-hinnoista.
- Etra: etukirjeen mukaiset vaihtuvat alennukset.
- Hotelli-ravintola Alma: kaksi a la carte annosta yhden hinnalla
- Lapuan Kankurit: 10 % alennus normaalihintaisista tuotteista ostamalla verkkokaupasta.
- Jokipiin Pellava: 15 % alennus kaikista normaalihintaisista tuotteista tehtaanmyymälästä ja verkkokaupasta.
- Pääsylippu KoneAgria-näyttelyyn Tampereelle 12.-14.10.2023
Yhdistysjäsenet
ProAgrian keskusten yhdistysjäseniä ovat mm. Maa- ja kotitalousseurat, Maa- ja kotitalousnaiset, Maamiesseurat, Maaseutuseurat, pienviljelijäyhdistykset. Mukaan voi liittyä rekisteröityneet yhdistykset esim. maa- ja kotitalousseura, jolla on henkilöjäseniä tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, jolla ei ole henkilöjäseniä, kuten osakaskunta tai kalastusalue.
Jäsenrekisteri - työväline helpompaan yhdistyshallintaan
Jäsenyhdistyksemme saavat etuna käyttöönsä sähköisen jäsenrekisterin. Jäsenrekisterimme helpottaa yhdistyksen viestintää jäsenistölleen ja jäsenistön hallintaa. Jäsenrekisteri on suunniteltu käyttäjälähtöisesti yhdessä yhdistysten puheenjohtajien ja sihteerien kanssa. Jäsenrekisterin ollessa ajan tasalla jäsenlaskutuksen ja -viestinnän hoitaminen sujuu vaivattomasti.
Jäsenrekisterin edut yhdistyksille:
- Jäsenviestintä helpottuu, kun osoitteet, sähköiset uutiskirjeet löytyvät samasta paikasta.
- Jäsentietojen ylläpito helpottuu ja jäsentietojen laajempi käyttö yhdistyksissä mahdollista.
- Jäsenlaskutus helpottuu ja jäsenmaksut voidaan laskuttaa keskitetysti.
- Yhdistysten hallinnointi ja esimerkiksi vuosikertomustietojen ilmoittaminen helpottuu.
- Jäsenrekisterin tietoturvasta on huolehdittu tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisesti
Henkilöjäsenet
Henkilöjäsenyys on tarkoitettu sellaisille, joilla ei ole maatalous- tai maaseutuyritystä. Henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki 15 vuotta täyttäneet. Yhdistysjäsenet saavat kahdesti vuodessa paperisen ja kahdesti vuodessa sähköisen itua-jäsenasiakaslehtemme sekä uutiskirjeitämme, joista saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista, kampanjoista ja tilaisuuksista.
Yhteisöjäsenet
Yhteisöjäsenemme ovat jäsenyydellään kannattamassa maaseudun säilymistä elinvoimaisena.
Kannatusjäsenemme turvaavat turvallisen ruoantuotannon ja ympäristön säilymisen. Esimerkiksi toimialueemme kaikki kunnat ovat yhteisöjäseniämme.
Jäsenmäärät vuonna 2023
- Yrittäjäjäseniä 2284 kpl
- Yritys-/yhtiöjäseniä 325 kpl
- Henkilöjäseniä 152 kpl
- Kannattajajäseniä 26 kpl
- Yhdistykset ja niiden alaosastot 198 kpl
Jäsenmaksut vuonna 2023
- Yrittäjäjäsen 100 €
- Yritys-/yhtiöjäsen 200 €
- Henkilöjäsen 25 €
- Kannattajajäsen 400 €
- Yhdistysjäsen 40 €
Henkilökunnan muistamiset
Hopeinen järjestömerkki (10 vuoden palveluksesta)
- Mirva Pietilä
- Saija Ilonen
- Sini Sillanpää
- Anne Rajala
Eläköityneet
- 30.6. Maija Lemettinen (työsuhde alkanut v. 1983)
Päättyneet työsuhteet
- 5.1. Ritva Majonen
- 13.5. Meri Latvala
- 19.5. Maria Ikola
- 1.9. Meri Pesonen
- 6.9. Tuomas Pennala
- 29.12. Juha Pennala
- 31.12. Elina Tiinanen
Kasvintuotantopalvelut
Vuosi 2023 oli kasvintuotannon osalta todella hankala. Uusi tukikausi otettiin käyttöön ja byrokratian purkua ajatellen uudistus on epäonnistunut. Keväällä koettiin kuivuutta ja hallaa, sen jälkeen tuli helle, joka päättyi lähes päättymättömiin sateisiin. Viljasatoa korjattiin vuosikymmenen heikoin sato koko Suomessa ja jäi alle 3 miljardin kilon ja perunan tuotannossa koettiin vuosikymmenen haastavin syksy, jonka vuoksi hyvältä vaikuttaneesta sadosta suuri määrä jäi nostamatta märkyyden vuoksi. Nurmesta saatiin helteistä ja kuivuudesta huolimatta kohtalaisen hyvä sato, mikä auttaa tiloja kustannusten nousun ja inflaation nousun ristipaineessa. Vuosi 2023 jää myös historiaan erityisen kalliiden tuotantopanosten vuotena. Lannoitteiden hinnat nousivat rajusti, polttoaineiden hinnat olivat korkeita ja korkotasojen nousu tekivät vuodesta haastavan. Vuoden 2022 viljan huippuhintojen jälkeen tultiin alas rytinällä. Tämän vuoksi taloudellinen tulos kasvinviljelytiloilla jää heikoksi. Uusi tukikausi otettiin käyttöön ja sen mukana tullut satelliittivalvonta tulee lisäämään byrokratiaa ja ”isoveli valvoo-mentaliteettia tiloilla. Sen on luvattu helpottavan valvontoja, mutta aika näyttää, pitääkö paikkansa. Viljelykiertoa monella tilalla tullaan miettimään tarkemmin, jotta tukisanktioilta voidaan välttyä. Vuodelle 2024 on pakko tulla hyvä sato, koska jo nyt monen tilan kassa on tyhjä.
Juha-Matti Toppari
toimialapäällikkö
Kasvintuotantopalveluryhmän toiminta ja lukuja 2023
Kasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat -palveluryhmän asiakasmäärä on säilynyt hyvällä tasolla. Olemme saaneet uusia asiakkaita Neuvo 2030 -palvelun myötä. Viljelysuunnittelun siirtyessä neuvo-palveluihin lisäsi neuvon käyttöä asiakkaillamme ja saimme myös uusia asiakkaita joka tuotantosuunnasta. Uusi tukikausi toi mukanaan uudet säädökset ja esimerkiksi viljelykierron noudattaminen on sellainen asia, joka tulee varmasti lisäämään palvelujemme käyttöä asiakaskunnassa. Ammattitaitoiset ja monialaiset asiantuntijamme, luotettava maineemme ja hyvät sekä tarpeelliset palvelut mahdollistavat asiantuntijapalveluiden myynnin laajalle asiakasryhmälle. Tehtyjen palveluiden määrä on korkea. Asiantuntijapalveluidemme kysyntä osoittaa sen, että palvelumme ovat ajanmukaisia ja tuottavat hyötyä asiakkaalle.
Tuotantosuunta | Tukihakuneuvonta | Viljelysuunnitelma | Neuvo-palvelu | Liiketoiminta-suunnitelma |
Viljatilat | 749 | 519 | 669 | 60 |
Perunatilat | 37 | 36 | 35 | 7 |
Sikatilat | 73 | 28 | 95 | 20 |
Siipikarjatilat | 45 | 18 | 42 | 12 |
Erikoiskasvitilat | 21 | 15 | 15 | 1 |
Tuotantosuunta | Asiakasmäärä 2023 | |||
Viljatilat | 1138 | |||
Perunatilat | 71 | |||
Sikatilat | 126 | |||
Siipikarjatilat | 68 | |||
Erikoiskasvitilat | 42 |
Tulevaisuuden palvelutarve
Kasvava tilakoko ja tilojen erikoistuminen muuttavat asiakkaiden vaatimien palvelujen sisältöä. Uusi tukikausi uusine säädöksineen tuo paljon uutta työtä toimialaryhmäämme. Toimintaympäristön muuttumisen takia palvelua kysytään myös tilakokonaisuuden hallintaan. Erityisesti talouden hallinnan palvelut tulevat yhä tärkeämmiksi tilakokonaisuuden kasvaessa. Koko tilan tuotannon kehittäminen vaatii kattavaa ja kokonaisvaltaista palvelua kaikilla tuotannon osa-alueilla. Kehityksen mukana pysyminen vaatii asiantuntijoidemme jatkuvaa kouluttautumista ja palvelujen kehittämistä. Vain siten pystymme vastaamaan kysyntään ja asiakkaidemme tarpeisiin. Kiinnostus palveluitamme kohtaan kertoo onnistumisestamme ja olemme onnistuneet nostamaan palvelumyyntiämme, vaikka tilamäärä onkin ollut laskussa. Koko ajan kasvava tilakoko lisää palvelujen kysyntää ja vastaamme tähän parhaalla mahdollisella tavalla.
Kotieläintuotantopalvelut
Kotieläintuotantopalveluiden toiminta ja lukuja 2023
Tuotantosuunta | Tukihakuneuvonta | Viljelysuunnitelma | Neuvo-palvelu | Liiketoimintasuunnitelma |
Maidontuotanto | 317 | 211 | 352 | 120 |
Naudanlihan tuotanto | 127 | 83 | 155 | 31 |
Lammas- ja vuohitalous | 18 | 8 | 55 | 5 |
Hevostalous | 22 | 7 | 16 | 2 |
Tuotantosuunta | Asiakasmäärä 2023 | |||
Maidontuotanto | 514 | |||
Naudanlihan tuotanto | 217 | |||
Lammas- ja vuohitalous | 74 | |||
Hevostalous | 26 |
Maitotilat
Vuosi 2023 alkoi poikkeuksellisen korkeilla maidon hinnoilla. Edellisenä vuonna (2022) alkanut tuottajahintojen nousu saavutti huippunsa vuoden vaihteessa. Noususta seuraa yleensä lasku, niin nytkin. Maidon hinnan aleneminen pakotti kustannusten tarkempaan seurantaan. Huomiona mm. sähkön hintapiikit ja lannoitteiden ostoajankohdat vaikuttivat monella tilalla kohtuuttomasti tilan tulokseen. Huomiona myös eläinten rehujen kilpailutus, sitä ei kannattanut unohtaa. Tuloksena on mahdollista saada viivan alle jäämään enemmän euroja.
Maitoalan huippuseminaarin nimellä järjestetty Pötsi- ja Vahvat Vasikat -hankkeiden loppuseminaari loka-marraskuun vaihteessa kokosi Seinäjoelle kahdeksi päiväksi yhteen noin 180 maitoalan ammattilaista. Onnistunut ja ohjelmaltaan laadukas seminaari oli hieno huipennus kahdelle hankkeelle.
Ruokinnanohjauksen asiakkaiden kanssa saimme tehdä tiivistäkin yhteistyötä esimerkiksi säännöllisten kuukausipalaverien muodossa ja koimme, että ProAgrian ammattitaitoon luotetaan. Osaamistamme arvostetaan myös sidosryhmissä, koska luentokeikkoja tuli vuoden aikana useampia liittyen esimerkiksi maidontuotannon kestävyyteen ja suomalaisen, nurmisäilörehuun pohjautuvan maidontuotantotavan esittelyyn kansainvälisille vieraille.
Virallisten tuotosseurantakarjojen EKM-tuotos nousi 10 647 kiloon Etelä-Pohjanmaalla.
Tuotosseurannan tilastot sisältävät vain niiden karjojen tiedot, joiden tulokset ovat virallisia eli tiloilla on toimittu Tuotosseurannan ohjesäännön mukaisesti.
Tuotosseurannassa oli alueellamme 355 karjaa, joista viralliset tuotokset saatiin 273 karjalle. Tuotosseurantakarjojen määrä vähenee edelleenkin noin 8 %/v eli hyvin samaan tahtiin verrattuna alueemme kokonaiskarjamäärän vähenemiseen. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kustannusten nousu, kannattavuuden heikentyminen ja viljelijöiden jaksaminen lisäsivät maidontuotannosta luopumista.
Tuotosseurannassa oli 24 396 lehmää, joista virallisessa laskennassa 18192 lehmää.
Tuotosseurantaan kuuluvat lehmät lypsivät 10 647 kiloa (EKM) maitoa, joka oli 147 kiloa (EKM) enemmän kuin vuonna 2022. Keskituotos nousi 105 kg ja oli nyt 10 011 kiloa. Maito sisälsi 355 kiloa valkuaista (+5) ja 437 kiloa rasvaa (+5). Maidon pitoisuuksissa oli pienoista nousua. Maidon valkuaispitoisuus 3,55 prosenttia (+0,02) ja rasvapitoisuus nousi hieman 4,37 prosenttiin (+0,01).
Lehmien rasva- ja valkuaistuotos nousi 10 kiloa 792 kiloon. Elossa olevien lehmien elinikäistuotos oli 23 219 kiloa (+681) ja vuonna 2023 poistettujen lehmien 30 341 kiloa (+134). Maitotuotos elinpäivää kohden nousi 14,5 kiloon (0,2).
ProAgria Etelä-Pohjanmaan tuotosseurantakarjojen keskilehmäluvun kasvu jatkaa kasvuaan edelleen verrattuna vuoteen 2022, samoin on nousua koko maassa. Alueemme keskilehmäluku oli 66,6 (63,5) ja koko maassa 58,7 (55,3).
Luomumaitotilat
Etelä-Pohjanmaalla oli 21 luomumaitotilaa, joilla oli yhteensä 1883 lehmää ja 89,7 lehmää/karja. Pysyimme vieläkin keskilehmämäärältämme isoimpana keskuksena.
Tuotosseurantaan kuuluvat lehmät lypsivät 10 101 kiloa (EKM) maitoa ja keskituotos nousi 9 679 kiloon.
Kaikkinensa luomutiloilla on ollut haasteita kertomusvuonna. Luomutuet ovat laskeneet, mutta tuotantokustannukset eivät. Uudet tukiehdot myös ohjasivat sekatiloja pois luomusta. Meillä on ollut paljon tiloja, joilla kasvintuotanto on ollut luomussa ja kotieläimet tavanomaisessa tuotannossa. Luomua on tuotettu rehuksi karjalle. Lisäksi eurooppalainen luomuasetus on tuonut kiristyksiä mm. eläinten lääkintään liittyen
Tiedonvaihtoa sidosryhmien kanssa
Maitotilavaliokunta on kokoontunut kolme kertaa lähi- tai hybridimallilla. Näissä kokouksissa saatiin tietoa alueemme taloudellisista haasteista ja kannattavuuksista. Kiinnostaviksi aiheiksi muodostuivat myös Neuvo-järjestelmän ja EU-tukipolitiikan uudistuminen sekä tuotosseurannan tulokset. Lisäksi saimme esitelmän lypsylehmille soveltuvasta laadukkaan karkearehun tuottamisessa, jossa korostuivat säilönnässä onnistuminen ja lopulta rehunäytteiden oton tärkeys ruokintasuunnitelmia tehdessä.
Lihanauta- ja emolehmätilat
Naudanlihantuotannon osaamista tukee edelleenkin yhteinen naudanlihantuotannon asiantuntijaverkosto. Verkosto jakoi kokemuksiaan ja tarvittaessa hankki ulkopuolisia luennoitsijoita kertomaan eri teemoista.
Vuodenvaihteen molemmin puolin tehtiin runsaasti ruokinnan suunnittelua lihakarjatiloille, jotka halusivat sitoutua eläinten hyvinvointikorvaukseen. Lihanauta- ja emolehmätiloille tehtiin EU-tukineuvontaa edellisten vuosien tapaan, sillä uusi ohjelmakausi tuotti monia viljelymuutoksia. Tilat kehittivät myös eläinten hyvinvointia ja kannattavuutta Neuvo-rahalla.
Investoinnit olivat käytännössä jäissä lihanautatiloilla, joten jalostuseläimetkään eivät tahtoneet liikkua. Lisäksi tukien määrä tippui eläintiloilla. Monella tilalla koettiin myös rehusadon jääneen pienemmäksi, koska korkeahintaista ostolannoitetta käytettiin vähemmän.
Lammastilat
Lammastilojen asiantuntijatiimi on jatkanut lammastilojen palveluiden tuottamista ja lammastuotannon kehittämistä alueellamme. Tuotosseurannassa on lammastilojen määrä pysynyt edellisien vuosien kaltaisena. Alueellamme oli vuoden lopussa 63 lammastilaa tuotosseurannassa.
Tuotosseurannan perusmaksu sisälsi puhelinneuvontaa ja tiedotteiden välittämistä ajankohtaisista asioista lampureille. Lampaiden ultraäänimittauksia sekä lihasmittauksia tehtiin osalla lammastiloista.
Lampureita on kannustettu hyödyntämään Neuvo-tukea kotieläin-, pelto- ja talousasioissa. Täten Neuvo-rahaa onkin hyödynnetty runsaasti eläinten hyvinvointiin tähtäävien palveluiden avulla.
Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hanke päättyi, ja siinä saatiin tuotettua paljon materiaalia, kuten tietokortteja lampaiden käsittelystä karitsointiin sekä ruokinnasta teuraslaatuun. Lisäksi saatiin aikaan karitsan kasvatuslaskuri lampureiden käyttöön. Suomalainen villa hyötykäyttöön eli VILLA-hankkeessa teimme ohjeita villan laadun varmistamiseksi- tietokortit. Villan hyvä menekki on jatkunut ja olemme saaneet tehdä hyvää yhteistyötä jatkojalostajan kanssa sekä villasta on maksettu edelleen hyvää hintaa. Karitsanlihan hinta on ollut myös hyvä.
Helppokäyttöinen ja ketterä NettiKatras-ohjelmisto sisältää lampaiden ja vuohien rotukantakirjan ja huippulaatuisen lampaiden tuotosseurannan. Ohjelma siirtää tallennetut tiedot automaattisesti Ruokaviraston lammas- ja vuohirekisteriin.
Johtaminen, talous- ja tilitoimistopalvelut
Tilitoimistopalvelut
Vuoden 2023 aikana tilitoimisto haki Taloushallintoliiton jäsenyyttä ja sai auktorisoinnin yhdessä ProAgria Oulun ja ProAgria Etelä-Suomen kanssa. Auktorisointi on kilpailuvalttimme ja tuo toimintaamme uskottavuutta. Auktorisointi kertoo asiakkaillemme, että toimimme hyvän tilitoimistotavan mukaisesti. Auktorisoinnin myötä yhteistyötä ProAgria Oulun ja Etelä-Suomen tilitoimistojen kanssa on tiivistetty muun muassa yhteisten koulutusten myötä.
Asiakasmäärät kasvoivat sekä MVL- että EVL-asiakkaiden parissa. Myös palkkahallinnon asiakasmäärä kasvoi. Erityisesti asiakkaat arvostivat paikallista ja asiakaslähtöistä toimintaa, jota on saatavilla joka puolella maakuntaa. Sähköinen kirjanpito on herättänyt kiinnostusta aiempaa enemmän erityisesti MVL-kirjanpidon asiakkaiden parissa. Kirjanpitoasiakkaiksi pyritään jatkossa saamaan yhä useampi sukupolvenvaihdoksen tehnyt ja yhtiöitetty tila. Myös muita maaseudun yrityksiä on yhä enemmän tullut asiakkaaksemme.
Talousasiantuntijapalvelut
Uusi ohjelmakausi käynnistyi vuoden 2023 aikana ja investointitukien ensimmäinen hakukierros toukokuussa oli erittäin vilkas. Haastava taloustilanne näkyi erityisesti kotieläintiloilla siten, että isoja kotieläintalouden investointeja ei juurikaan tehty. Toimintaa kehitettiin mahdollisuuksien mukaan pienemmillä investoinneilla kuten eläinten hyvinvointi-investoinneilla, peruskorjauksilla sekä lypsyrobottien vaihdoilla. Kohonneisiin energiainvestointeihin haettiin säästöjä ja erityisen runsaasti kotieläintiloilla investoitiin aurinkosähköjärjestelmiin. Kasvinviljelytiloilla investoitiin myös runsaasti, vuonna 2022 poikkeuksellisen korkealla ollut viljan tuottajahinta näkyi seuraavan kevään vilkkaina investointeina. Erityisesti investoitiin tuotevarastoihin, biouuneihin, kuivaamoihin sekä salaojituksiin. Täsmäviljelylaitteiden investoinneilla haettiin sekä tuotantopanosten että työajan säästöä.
Haastava taloustilanne näkyi talousasiantuntijoiden työtilauksissa, laskelmia tehtiin entistä enemmän yrittäjien avuksi haastavissa taloudellisissa tilanteissa. Myös budjetointia sekä muuta talouden analysointia ja suunnittelua tehtiin enenevissä määrin. Maatilojen määrän laskiessa myös tulevien vuosien painopiste on yhä enemmän talouden konsultoinnissa pelkkien investointilaskelmien sijaan. Talousasiantuntijat tekevät työssään tiivistä yhteistyötä tuotannon asiantuntijoiden kanssa.
Omistajanvaihdospalvelut
Maatilojen omistajanvaihdospalveluiden kysyntä oli edellisvuosien tapaan tasaista. Omistajanvaihdoksia tehtiin eri kokoisilla maatiloilla. Omistajanvaihdospalveluissa tehtiin myös muita palveluita kuten maatalousyhtymien purkuja, perunkirjoituksia sekä erilaisia edunvalvonta-asiakirjoja. Yhtiöittämispalveluiden kysyntä kasvoi erityisesti loppuvuoden aikana. Yhtiöittämisen esiselvityksiä sekä yhtiöittämisiä tehtiin sekä kotieläintiloille että kasvinviljelytiloille. Jatkossakin omistajanvaihdospalveluissa pyritään palvelemaan laajasti eri kokoisia asiakastiloja alueellamme.
ProAgria Kiinteistönvälitys Oy LKV
Kaksi LKV-tutkinnon suorittanutta omistajanvaihdosasiantuntijaamme toimivat oman toimen ohessa ProAgria Kiinteistövälitys Oy LKV:n palveluksessa. Vuoden aikana on tehty useampia maatilakiinteistökauppoja. Erityisesti peltokiinteistökauppoihin liittyvät palvelut herättivät kiinnostusta sekä myyjissä että ostajissa. Tulevaisuudessa ProAgria Kiinteistönvälitys Oy LKV:n toiminta vakiinnutetaan Etelä-Pohjanmaalla ja pyritään saattamaan yhteen maaseutukiinteistöjen ostajia ja myyjiä.
Kannattavuuskirjanpito
Kannattavuuskirjanpidosta saatavia tuloksia käytetään laajasti edunvalvonnassa ja muun muassa uuden ohjelmakauden neuvotteluissa. Kannattavuuskirjanpidon tuloksilla pystytään luotettavasti osoittamaan maatalouden kannattavuuskehitys.
Etelä-Pohjanmaalla on kannattavuuskirjanpitotiloja noin 100 kpl. Koska Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä osa Suomen maatiloista, pyritään kannattavuuskirjanpitotilojen määrää tästä syystä yhä kasvattamaan. Kannattavuuskirjanpitotilana maatila saa ilmaiseksi tarkat tulosteet kannattavuudesta, talouden tunnusluvuista sekä vertailuraportin, jonka avulla voi omaa tulostaan verrata muihin saman tuotantosuunnan ja kokoluokan maatiloihin. Tämä auttaa tilaa omien kehittämiskohteiden löytämisessä ja toimii perustana myös muulle talousneuvonnalle.
Kehitystyössä tapahtuu
Olemme merkittävä toimija ja suomalaisen ruoantuotannon kehittäjä. Kehitämme asiantuntijoidemme osaamista muun muassa hankerahoituksen tuella. Alla muutamia esimerkkejä eri toimialojen kehitystyöstä. Kaikkiaan kehittämishankkeita vuoden 2023 aikana toimi 24, joissa ProAgria Etelä-Pohjanmaa toimi hallinnoijana 14 hankkeessa ja osatoteuttajana 14 hankkeessa.
Ilmastoasiat, hiilen sidonta ja maan rakenteen parantaminen näkyvät kehitystyössämme isona teemana. Vuonna 2023 päättynyt Ilmastosoturit-hanke tuli päätökseen. Hankkeessa tutkittiin pilottitilojen peltolohkoilla, miten nurmi, kerääjäkasvi tai laidun sitoo hiiltä ja mitattiin toimenpiteiden vaikutuksia. Tuloksien avulla saimme selkeitä viitteitä siitä, että näillä toimenpiteillä saavutetaan hiilen sidontaa ja parannetaan samalla maan rakennetta, joten teoilla on todella merkitystä.
Climate Farm Demo-hanke ja sen sisarhanke Climate Smart Advisors-hanke alkoivat toden teolla. Climate Farm Demo-hankkeessa yli 30 eri pilottitilaa tekevät omilla tiloillaan erilaisia ympäristön suojeluun, maan rakenteen parantamiseen ja hiilen sidontaan liittyvää työtä ja esittelevät sitä pellonpiennar-, sekä muissa tapahtumissa muille tiloille, jotta näiden teemojen tärkeät asiat leviäisivät käytännön kautta yhä suuremmalle joukolle Suomessa. Suurin osa hankkeen tiloista on Etelä-Pohjanmaalla. Climate Smart Advisors-hankkeen avulla taas parannetaan asiantuntijoiden osaamistasoa hiilen sidonnasta ja tällä tavoin asiantuntijuutta voidaan jalostaa muille asiantuntijoille ja sitä kautta viljelijöille.
Toimintavuoden aikana Climate Farm Demo -hankkeessa rekrytoitiin mukaan 25 pilottitilaa, jotka toteuttavat ja demonstroivat tilallaan ilmastoviisaan maataloustuotannon käytäntöjä tilalle auditoinnin pohjalta laadittavan toimenpidesuunnitelman mukaisesti seuraavien noin kuuden hankevuoden aikana. Suurin osa pilottitiloista sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, mutta tiloja on mukana myös muualta Suomesta. Mukana on sekä kasvi- että kotieläintiloja eri tuotantosuunnilta. Pilottitilojen lisäksi mukaan valittiin yksi tutkimustila toteuttamaan ja jakamaan tietoa uusista ilmastoviisaan maatalouden käytännöistä. Pilottitilaverkoston käytännön toiminta alkoi syksyllä 2023 vuosikokouksen ja ensimmäisen demotapahtuman merkeissä. Climate Smart Advisors -hanke tukee CFD -hankkeessa tehtävää työtä tiloilla nostamalla ProAgrian asiantuntijoiden profiilia ja vahvistamalla heidän osaamistaan ilmastoviisaan maataloustuotannon neuvontatyössä. Toimintavuoden aikana käynnistyneessä hankkeessa perustetaan asiantuntijoista maatalouden ilmastoneuvonnan tiedonvaihdon yhteisöjä (Community of Practise=CoP), joissa koulutetaan hankkeen aikana Suomessa yhteensä 25 asiantuntijaa ilmastovalmentajan (Climate Smart Coach) johdolla. Ilmastovalmentajat (4 kpl Suomessa) koulutetaan hankkeen yhteisessä eurooppalaisessa koulutusohjelmassa.
Luomumaidontuotannon kehittäminen – hankkeen tavoitteena oli kehittää Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueiden luomumaidontuotantoa. Tavoitteena oli parantaa luomumaitotilojen kilpailukykyä satotasojen nousun, tuotantokustannusten optimoinnin, tilakokonaisuuden hallinnan parantumisen ja luomukasvinviljely- ja luomumaitotilojen välisen yhteistyön kautta. Toteutuskielenä käytettiin suomea ja ruotsia. Hanke tarjoisi mahdollisuutta kaikille Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan luomumaitotiloille osallistua pienryhmiin, joiden kautta jaettiin hyviä käytännön kokemuksia ja tietoa tuotantokustannuksista. Lisäksi pyrittiin parantamaan yhteistyötilojen tietämystä rehujen laadusta, sekä selvittämään sellaisten tilojen mahdollisuuksia siirtää eläintuotanto luomuun, joilla jo pellot ovat luomutuotannossa. Lisäksi haluttiin selvittää tavanomaisten tilojen kiinnostusta ja mahdollisuuksia siirtyä luomuun. Hankkeessa toimineet asiantuntijat arvioivat, että moni luomuviljelijä jatkoi luomussa uuden tukikauden alettua juuri hankkeen, siitä saadun tiedon ja vertaistuen takia. Luomumaidontuottajat ovat olleet hyvin yhteen hiileen puhaltaneita ja pienryhmien muodostaminen oli kohtuu helppoa. Luomutuottajat kokivat saaneensa nopeasti jaettua uutta tietoa pienryhmissä. Järjestetyt avoimet webinaarit vetivät mukaan myös tavanomaisia viljelijöitä, joka on hieno asia. Hankkeeseen osallistui 246 luomutilaa tai luomutuotantoon siirtymistä harkitsevaa tilaa. Näistä luomumaidontuotantotiloja oli 54. Lisäksi toiminnassa oli mukana 97 muuta maatilaa tai organisaatiota. Vaikuttavuus alueella oli todella merkittävä. Hankkeen aikana käytiin paljon keskustelua myös eri sidosryhmien kanssa ja hanketta tehneitä asiantuntijoita pyydettiin esiintymään lukuisia kertoja ja jakamaan hankkeessa saatua tietoa ja kokemuksia.
Maatilan varautuminen -hankkeen tavoitteena on parantaa maatalousyritysten valmiutta selviytyä mahdollisista kriiseistä. Kattavimmin tähän tavoitteeseen vastaa hankkeessa tuotettu Maatilan riskienhallinnan arviointityökalu, jolla helpotetaan tilojen itsenäistä riskien arviointia ja niihin varautumista. Järjestetyissä tapahtumissa on jaettu tietoa mm. varautumisesta sään ääriolosuhteisiin, talouden vakauttamisen mahdollisuuksiin, tuotannon kannalta kriittisten panosten turvaamiseen, aurinkosähkön paloturvallisuuteen ja stressin hallintakeinoihin. Webinaareissa käsitellyistä aiheista, kuten kybertuvallisuudesta ja salmonellalta suojautumisessa on tallennettuna tietoa eri muodoissa, joten tiedot ovat hyödynnettävissä myös tulevaisuudessa.
Johtamispalveluiden suurin painopiste oli vuoden aikana Ihmisillä menestykseen IHME-hankkeessa. Hankkeessa pyritään lisäämään yritysten kilpailukykyä vahvistamalla maa- ja puutarhayrittäjien ihmisten johtamisen taitoa. Vuoden aikana järjestettiin seminaareja, virtuaalikahviloita ja tehtiin podcasteja. Hanke herätti kiinnostusta myös tiedotusvälineissä. Johtajuus lähtee korvien välistä -seminaarin YLE nosti tapahtumana esille uutisiinsa sekä teki haastattelun päivän teemasta. Tapahtumassa purettiin korvienväliin kertynyttä painetta ja ladattiin akkuja jaksamisen helpottamiseksi. Päivässä jaettiin kokemuksia ja työskenneltiin yhdessä oman johtajuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Herätä sisäinen karhusi -tapahtumassa saimme tutustua Kyrö Distilleryn Miko Heinilän ajatuksiin arvojen toimintaa ohjaavista vaikutuksista ja strategisista valinnoista. Karhuryhmän entisen operatiivisen johtajan Harri Gustafsberg johdatteli kuulijoita stressinhallinnan ja psyykkisen palautumiskyvyn työkaluihin, joita jokainen voi hyödyntää omassa arjessaan. Hankkeessa on tehty yhteistyötä LähiTapiolan kanssa sekä Maatilan varautuminen-hankkeen kanssa.
Vuonna 2023 ProAgria Etelä-Pohjanmaalla toimineet kehittämishankkeet:
ProAgria Etelä-Pohjanmaa hallinnoijana
- Luomumaidontuotannon kehittäminen – Luomumaito
- Ilmastosoturit
- Mainio Maito - Allatiders Mjölk
- Pötsi
- Vahvat vasikat – VaVa
- Ruokaprovinssi 2030 - menestyksen avaimet pellolta pöytään
- Ihmisillä menestykseen IHME - Framgång med människor FRAMME
- Maatilan varautuminen
- OmaRehu
- GEOfood ja Kraaterijärven GEOpark
- Ruokaperinteet tutuksi
- Ruokaprovinssin Posse
ProAgria Etelä-Pohjanmaa osatoteuttaja
- Vieraat lajit droonilla esiin siemen- ja puhdaskauraviljelyksiltä (DrooniLuuppina)
- Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen
- Valkuaista pellosta – VaPe
- Suomalainen villa hyötykäyttöön, VILLA
- AGDA - Agridatalla tie tuottavuuteen
- Akuutti Agrotekno
- Viisasta vesiensuojelua - Vettigt Vattenskydd
- Puuta maatilarakentamiseen - teolliset puutuotteet hiilivarastoiksi (PUUMAT)
- Maatalouden data-analytiikka
- Climate Farm Demo
- Climate Farm Advisors
- Cities 2030
Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset
MKN Ruoka
Ruokakurssit kiinnostavat edelleen ja syksyn suosituimpia kursseja olivat jälleen sienikurssit. Ruoka- ja ravitsemusasiantuntija Asta Asunmaa järjesti näitä erilaisille työ-, harraste- ja Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistyksille. Hygieniatestitilaisuudet ovat suosittuja keväällä ennen kesälomasesonkia ja tilaisuuksia pidettiin useita.
Toimintavuonna toteutettiin GEOfood ja Kraatterijärven GEOpark esiselvityshanketta. Hanketta rahoittivat Leader Aisapari ja Leader Kuudestaan. Hankkeen tavoitteena oli lisätä Geofoodin tunnettuvuutta erityisesti alueella olevien yrittäjien keskuudessa, mutta myös alueen asukkaille. Hanke järjesti alueen yrittäjille ja geofoodista kiinnostuneille Info- ja nuotioruokatilaisuuksia kesän aikana. Lisäksi järjestettiin matka Portugaliin tutustumaan 4 eri Geoparkin toimintaan sekä Geofood kohteisiin.
Toimintavuonna toteutettiin myös Ruokaperinteet tutuksi hanketta. Hanke toimii Leader Aisaparin alueella ja toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston Seinäjoen elintarviketutkimusyksikön kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä ruokaperinteiden tuntemusta sekä tuoda alueen ruoka-alan yrittäjiä tutuksi. Toimintavuonna järjestettiin useita työpajoja aiheen parissa.
2020 alkoi nelivuotinen Cities 2030 – co-creating resilient and sustainable food system -hanke. Into Seinäjoen kanssa toteutamme pilottina sekä living lab että policy lab -toimintaa ”The healthy kids of Seinäjoki” -teeman sisällä. Partnereita hankkeessa on 41. Toimintavuoden aikana toteutettiin hankkeen työpaketteja ja jatkettiin teemojen parissa. Lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa oli paljon ja mm. kasvatettiin yhdessä hernettä.
MKN Yritys
Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten yrityspalvelut jatkoivat Ruokaprovinssin eli Etelä-Pohjanmaan ruokamaakunnan kehittäjien yhteistoiminnan fasilitointia ja kehittämistä. Vuoden aikana esiteltiin Ruokaprovinssi 2030 – paras paikka ruokabisnekselle -kehittämisstrategia, joka oli laajan osallistamis- ja kokoamisprosessin tulos. Strategia ohjaa koko Ruokaprovinssi-verkoston kehittämistä. Jatkona työlle kehitettiin Ruokaprovinssin johtajafoorumi ja sen ydinryhmä. Nämä tahot ovat verkostoja, jotka ottavat vastuun Ruokaprovinssin strategisen yhteiskehittämisen tasosta seuraamalla maakunnan ruoka-alaan liittyvien strategioiden, ohjelmien ja tiekarttojen toteutuksia. Lisäksi ydinryhmä koordinoi Ruokaprovinssille haettavaa ruokaklusteristatusta. Lisäksi strategiatason työtä jatkettiin aloittamalla yhteistyö, jonka tuloksena tulevina vuosina valmistuu Seinäjoen kaupungin ruokastrategia. Tämä työ aloitettiin Cities2030 -hankkeella, joka on rahoitettu Horisontti-rahoituksesta. MKN yrityspalveluilla saavutti merkittävän ja näkyvän roolin Ruokaprovinssin kehittämistyössä.
Yrityspalvelut osallistuivat ProAgria-keskusten, S-ryhmän ja LähiTapiolan kanssa yhteistyössä järjestettävän Tulevaisuus-valmennukseen organisoijan ja kouluttajan roolissa. Tehtävänä oli aukaista valmennuksen osallistujille ruoka-alan asiakasymmärrystä, mikä tehtiin yhteistyössä eteläpohjalaisten yritysten ja tutkijoiden kanssa. Lisäksi MKN yrityspalvelut järjesti neljät Ruokaprovinssin etäkahvit, joissa käsiteltiin ruoka-alan yrityksille mielenkiintoisia teemoja, kuten yritysrahoitusta ja yritystarinoita.
Työtä MKN yrityspalveluissa tehtiin noin 1 htv:n verran vuonna 2024. Työtä tehtiin Ruokaprovinssi 2030 –menestyksen avaimet pellolta pöytään sekä Ruokaprovinssin Posse -hankkeiden, Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavun sekä palvelumaksujen rahoittamina.
MKN Maisema
Vihersuunnitelmia tehtiin ja tarjottiin kotitalouksille, asunto-osakeyhtiöille ja suunnittelutoimistoille. Maatiloille tehtiin ympäristösopimukseen tarvittavia suunnitelmia. Maisema- ja ympäristöasiantuntija Marika Turpeinen teki tiivistä yhteistyötä Keski-Pohjanmaan kollegansa Anu Ainasojan kanssa. Yhdessä he pystyivät tarjoamaan entistä suurempia tilaustöitä.
Olimme mukana osatoteuttajana Viisasta vesiensuojelua -hankkeessa. Hankkeen hallinnoijana toimii Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry (PVY). Hankkeen toiminta- eli kohdealue on Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa sekä Pohjois-Pohjanmaalta Alavieskan, Kalajoen, Sievin, Reisjärven ja Ylivieskan kunnat. Hanke toimii kaksikielisenä. Hankealueella on useita yhteisiä erityispiirteitä, kuten runsaasti happamia sulfaattimaita, soita ja suometsiä sekä jokilaaksoihin keskittynyttä kotieläin-, kasvihuone- ja turkistuotantoa.
Yhteisöllisyys ja järjestötyö
Toimintavuosi oli Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen 90 v. juhlavuosi ja tämä näkyi kampanjoinnissa koko vuoden. Jäsenille järjestettiin 18.11.2023 juhlatilaisuus Jyväskylässä, johon oli yhteiskuljetus Etelä-Pohjanmaalta. Toimintavuonna järjestettiin myös omalle jäsenistölle matka Uumajaan 4.-5.10.2023 yhteistyössä Keski-Pohjanmaan piirikeskuksen kanssa. Matkalle osallistui 42 jäsentä.
Vuoden eteläpohjalaiseksi maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin Hanna Helander Ylistarosta. Vuoden maisemateon tekijäksi Etelä-Pohjanmaalla valittiin Myllymäenluoman Moskuan alueen kuivatushanke Kauhavan Alahärmästä. Valinnat julkistettiin vuosikokouksessa Ylistaron Hanhikoskella.
Olimme aktiivisesti yhteydessä jäsenistöön mm. kuukausittain lähetettävällä uutiskirjeellä. Johtokunta kokoontui kokoukseen kolme kertaa.
Jäsen | Varajäsen |
Hanna Helander, Seinäjoki (varapj) | Leena Laine, Isokyrö |
Outi Hantula, Seinäjoki (pj) | Eija Killinen, Isokyrö |
Leena Kauppi, Isokyrö | Jenni Koski, Seinäjoki |
Hanna Koivulampi, Alajärvi | Mirja Ämmälä, Alavus |
Milla Mattila, Kristiinankaupunki | Marianne Hanhimäki, Kauhava |
Kaisu Väli-Kohtamäki, Kurikka | Anneli Pentinmäki, Jalasjärvi |
ProAgria Etelä-Pohjanmaan henkilöstö 31.12.2023
Johto ja tukipalvelut | ||
Honkala | Henri | toimitusjohtaja |
Talvilahti | Arja | liiketoimintapäällikkö, toimitusj. sij. |
Luikku | Niko | liiketoimintapäällikkö |
Lenkkeri-Tamminen | Miia | viestintäpäällikkö |
Honkola | Tuttu | talous- ja henkilöstöpäällikkö |
Öhage | Marita | hankepäällikkö |
Kuorikoski | Ronja | hankekoordinaattori |
Djupfors | Elina | viestintäsihteeri, tapahtumat |
Stenudd-Turja | Anna | Jäsen- ja toimistosihteeri |
Huovila | Kaarina | asiantuntija, talous- ja palkkahallinto |
Ilonen | Saija | asiantuntija, taloushallinto, osto- ja myyntireskontra |
Putula | Hannu | IT-asiantuntija |
Kasvintuotantopalvelut | ||
Toppari | Juha-Matti | toimialapäällikkö |
Aila | Noora | kasvintuotannon asiantuntija |
Alatalo | Suvi | kasvintuotannon asiantuntija, luomu |
Ala-Saari | Jussi | kasvintuotannon asiantuntija |
Hongisto | Saila | kasvintuotannon asiantuntija, luomu |
Kananoja | Arja | Valtakunnallinen huippuosaaja: nurmen kasvitaudit. Kasvintuotanto |
Kesseli | Antti | kasvintuotannon asiantuntija |
Kivisaari | Hannu | kasvintuotannon asiantuntija, nurmi |
Koivusalo | Päivi | kasvintuotannon asiantuntija |
Kotala | Juho | kasvintuotannon asiantuntija, nurmi, kasvustokuvaus |
Kuja-Luopa | Juulia | kasvintuotannon asiantuntija, sikatilat |
Kurki | Roope | kasvintuotannon asiantuntija |
Kyntäjä | Liisa | kasvintuotannon asiantuntija, peruna |
Latvala | Henna | kasvintuotannon asiantuntija |
Luokkakallio | Jari | kasvintuotannon asiantuntija, luomu |
Mäkelä | Juha | kasvintuotannon asiantuntija |
Mäkinen | Jari | kasvintuotannon asiantuntija |
Nummijoki-Lahti | Heli | kasvintuotannon asiantuntija |
Ohriluoma | Saija | kasvintuotannon asiantuntija, peruna, luomu |
Perälä | Perttu | kasvintuotannon asiantuntija |
Prusti | Mikko | kasvintuotannon asiantuntija |
Rinta-Tassi | Salla | kasvintuotannon asiantuntija |
Siirilä | Elina | kasvintuotannon asiantuntija, luomu |
Talvitie | Jenni | kasvintuotannon asiantuntija |
Vallinhovi | Sari | erityisasiantuntija, kasvintuotanto, nurmi |
Volanto | Sanni | kasvintuotannon asiantuntija |
Kotieläintuotantopalvelut | ||
Soisalo | Tiina | toimialapäällikkö |
Alanco-Ollqvist | Milla | erityisasiantuntija, lammas- ja vuohituotanto |
Karén | Jenna | kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat |
Ketonen | Milla | kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat |
Kolppanen | Miina-Maria | kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat |
Konttas | Sini | erityisasiantuntija, lypsykarjan ruokinta |
Kujala | Arja | kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat |
Kytölä | Katriina | kotieläintuotannon asiantuntija, hankkeet |
Lahdenmaa | Suvi | tekninen asiantuntija, maitotilat |
Mattila-Löppönen | Kirsi | erityisasiantuntija, nautakarjan ruokinta |
Mäntyharju | Johanna | erityisasiantuntija, luomu, teknologia |
Niskala | Riitta | kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat |
Paalijärvi | Sofia | kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat |
Paloneva | Päivi | kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat |
Peltonen | Tiina | kotieläintuotannon asiantuntija, luomu |
Perasto | Seija | terveydenhuoltoeläinlääkäri |
Rajala | Anne | Valtakunnallinen Huippuosaaja, lypsykarjan seosruokinta |
Rintamäki | Sanni | kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat |
Silèn | Anna | kotieläintuotannon asiantuntija, lammas- ja vuohituotanto |
Sillanpää | Sini | kotieläintuotannon asiantuntija, lammas- ja vuohituotanto |
Tanner-Koopmans | Urpu | erityisasiantuntija, emolehmätuotanto |
Tarsia | Essi | erityisasiantuntija, luomumaidontuotanto |
Tiinanen | Elina | asiantuntija, kotieläinrakennukset |
Viljanmaa | Mari | hankevetäjä |
Yli-Rahnasto | Auli | kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat, luomu |
Johtaminen, talous- ja tilitoimistopalvelut | ||
Ala-Luukko | Kaija | toimialapäällikkö |
Johtamispalvelut | ||
Morri | Sari | asiantuntija, henkilöstöjohtaminen |
Pajula | Timo | asiantuntija, johtaminen, talous |
Omistajanvaihdospalvelut | ||
Harju-Kivistö | Ella | erityisasiantuntija, omistajanvaihdokset, LKV, kaupanvahvistaja |
Jaatinen | Henriikka | erityisasiantuntija, omistajanvaihdokset, LKV, kaupanvahvistaja |
Talouspalvelut | ||
Lehtonen | Marleena | talousasiantuntija |
Lämpsä | Jarmo | talousasiantuntija |
Matinlauri | Pirjo | talousasiantuntija |
Mäenpää | Mika | talousasiantuntija |
Pietilä | Mirva | talousasiantuntija |
Viitasalo | Marjut | talousasiantuntija, nauta- ja lammastilat |
Samppala | Pirjetta | talousasiantuntija |
Tilitoimistopalvelut | ||
Akkala | Pauliina | palkkahallinnon asiantuntija, Seinäjoki |
Autio | Kaija | taloushallinnon asiantuntija, Kauhava |
Hämäläinen | Marianne | taloushallinnon asiantuntija, Alajärvi |
Koivisto | Marketta | taloushallinnon asiantuntija, Seinäjoki, Kauhajoki |
Kylmäluoma | Anu | taloushallinnon asiantuntija, Kauhajoki, Seinäjoki |
Lehtinen | Erja | taloushallinnon asiantuntija, Kauhajoki |
Luoma | Marjut | taloushallinnon asiantuntija, Kauhava |
Puska | Sami | taloushallinnon asiantuntija, kannattavuuskirjanpito, Seinäjoki |
Rajaniemi | Heini | taloushallinnon asiantuntija, Seinäjoki |
Takala | Sanna | taloushallinnon asiantuntija, Alajärvi |
Yli-Hukkala | Seija | taloushallinnon asiantuntija, Seinäjoki |
Etelä- Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset | ||
Varila | Kirsi | toiminnanjohtaja |
Välisalo | Terhi | kehittämisasiantuntija, Ruokaprovinssi-asiat |
Asunmaa | Asta | erityisasiantuntija, ruoka, kotitalous |
Turpeinen | Marika | maisemasuunnittelija |