Vuosikertomus 2022

Oraat Essi Jokela 4

Olemme jäsenten hallinnoima organisaatio

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry on jäsentensä hallinnoima organisaatio. Joka neljäs vuosi jäsenistö valitsee keskuudestaan edustajiston. Uuden edustajiston kausi alkoi vuonna 2022.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan kaikki jäsenet ovat oikeutettua äänestämään edustajiston vaaleissa neljän vuoden välein. Maatilajäsenille tarjoamme myös laajempia jäsenetuja ProAgria Etelä-Pohjanmaan palveluista sekä yhteistyökumppaneiltamme.

Olemme Suomen monipuolisin ProAgria keskus. Vuonna 2022 meillä oli palkkalistoilla 92 asiantuntijaa. Tarjoamme palveluita oman liiketoiminnan kehittämiseen niin jäsenistölle kuin muillekin asiakkaille. Tyypillisin asiakkaamme on eteläpohjalainen maatila, joka ostaa meiltä vähintään viljelysuunnittelupalveluita.



Toimitusjohtajan katsaus


Henri Honkla on ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja

Kotimainen ruokaketju koetuksella

Koronapandemian jäi julkisuudessa pienemmälle huomiolle Venäjän hyökätessä Ukrainaan helmikuussa 2022. Ukrainalla on iso rooli kansainvälisessä ruokaketjussa, koska Ukrainassa sijaitsevat viljavat mustanmullan arot. Ukrainalla on iso siivu maailman vehnä- ja öljykasvimarkkinasta. Venäjällä taas on iso rooli EU:n energian ja lannoiteraaka-aineen toimittajana. Sodan alettua Euroopassa huomattiinkin erittäin nopeasti, että riippuvuus Venäjästä on noilla osa-alueilla aivan liian suuri.

Sota kriisiytti hyvin nopeasti energia- ja lannoitemarkkinan. Tästä alkoi erittäin nopea kustannusten ja korkojen nousu. Maatilojen tuotantokustannukset nousivat nopeasti. Etenkin paljon viljaa käyttävillä kotieläintiloilla tilanne kriisiytyi nopeasti, koska tuottajahinnat lähtivät nousuun pitkällä viiveellä. Kasvintuotantotiloilla kustannuskriisi lyö kunnolla päälle vasta vuonna 2023, kun aikaisemmin hankitut edulliset tuotantopanokset on käytetty. Kotieläintilojen tukala taloustilanne helpotti vuoden loppua kohden ja tilanteen täydeltä kriisiytymiseltä vältyttiin. Tuottajahintojen on kuitenkin edelleen noustava, että alkutuotannon kannattavuus saadaan kestävälle tasolle. Vain markkinaehtoiset ratkaisut tuotannon kannattavuudessa ovat kestäviä.

Kuluttajahintojen noustua kustannuskriisi on realisoitunut jokaiselle ruokakassin hinnassa. Jokainen suomalainen on joutunut kärsimään Venäjän aloittamasta sodasta johtuvasta kustannusinflaatiosta. Hintojen nousu on koskettanut kaikkea, mutta eniten se on näkynyt energiassa ja ruuassa. Kuten korona-aikanakin, niin nytkin suomalainen kuluttaja onkin ruokaostoksillaan tekemillä valinnoilla avainasemassa siinä, että säilyykö kotimainen alkutuotanto ja pystytäänkö ruokahuollon huoltovarmuus turvaamaan myös tulevaisuudessa.

Kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen nousi vahvasti keskusteluihin toimintakertomusvuoden aikana. Tilamäärän lasku kannattavuuskriisin syventyessä loi huolen siitä, säilyykö kotimainen alkutuotantomme riittävällä tasolla. Kannattavuuden lisäksi maataloustuottajia kuormitti tiettyjen ryhmien ilmastoahdistuksen kaataminen tuottajien niskaan. Huoltovarmuuskeskus ja ProAgria kävivät neuvotteluita ruoantuotannon turvaamisesta ja mahdollisesti yhdessä toteutettavista toimista sen hyväksi.

Syntynyt kustannuskriisi heijastui suuresti ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimintaan. Sen vaikutus näkyi useissa palveluissamme. Eniten tilanne kuitenkin tuli esiin nautojen ruokinnan suunnittelussa sekä talous- ja tilitoimisto­palveluissamme. Etenkin lypsykarjatilat hakivat rehujen kallistuessa kustannustehokkaampia ratkaisuja ruokintaan tuotostason kuitenkaan alenematta. Talouspalveluissa vaikutukset tulivat esiin asiakkaiden lisääntyneinä investointisuunnitelmina uusiutuvan energian tuotantoon. Tilitoimistopalveluissa taas etenkin välitilinpäätöksiä tehtiin selvästi aiempia vuosia enemmän. Yleisestikin tuotantopalveluissa haettiin palveluidemme avulla kustannustehokkuutta ja tuotantopanosten tehokkaampaa käyttöä edesauttaneita ratkaisuja. Myös hanketoimintamme palasi lähes koronaa edeltävälle tasolle.

Digitaaliset etäpalvelut vakiintuneeksi toimintatavaksi

Koronaviruspandemian saavuttaessa Suomen ProAgria Etelä-Pohjanmaa siirtyi muun yhteiskunnan tavoin palvelemaan asiakkaitaan etänä. Etänä tehtävät palvelut eivät jääneet ohimeneväksi ilmiöksi, vaan ne ovat nyt osa tavallista ja vakiintunutta toimintatapaa. Etänä tehtävien palveluiden tehokkuushyöty tulee sekä asiakkaillemme että asiantuntijoillemme eduksi. Kaikki palvelumme eivät sovellu etänä tehtäviksi. Asiakkaan luona tai toimipisteissämme tehtävissä asiakastapaamisissa noudatimme suurta tarkkuutta hygieniassa ja terveysturvallisuudessa, että alkutuotanto saadaan pidettyä koronavapaana.

Valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen

Yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauden kahden vuoden siirtymäkausi loppui. Toimintakertomusvuoden aikana ProAgria Etelä-Pohjanmaa valmistautui aktiivisesti uuteen ohjelmakauteen. Valitettavasti uuden kauden ehtojen selviäminen meni jälleen kalkkiviivoille eikä asiantuntijoilla jää paljoakaan aikaa kouluttautumiselle, koska hyvinvointikorvauksen haku alkaa heti tammikuussa 2023.

Suomen valtio tukee edelleen maatilojen neuvontaa. Tuen tavoitteena on pitää palveluverkosto kattavana ja asiantuntijapalvelut kaikkien maatalousyrittäjien saatavilla. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi kertomusvuonna yleisavustusta maatilojen liiketoiminnan kehittämiseen 498 000 euroa. Valtionavullisissa asiantuntijapalveluissa työtä tehtiin 21,5 henkilötyövuotta.

Panostusta ohjelmistokehitykseen

Palveluidemme tehokas toteuttaminen asettaa suuret vaatimukset käyttämiämme ohjelmia kohtaan. Osallistuimme aktiivisesti valtakunnalliseen ProAgria-ryhmän ohjelmistokehitykseen. Suurin panostuksemme kohdistui talous- ja tilipalveluiden ohjelmistokokonaisuuteen, jolla kehitämme talous-, talouden analysointi- ja sähköisen taloushallinnon palveluitamme. Kasvintuotantopalveluiden osalta kehitys suuntautuu tällä hetkellä ilmastoviisaiden tuotantotapojen tulosten tuomiseen suunnitteluohjelmaamme

Tilinpäätöstiedot

Tuloslaskelma
1 000 €20222021Erotus
Tuotot
Valtion määräraha650695-45
Hanketoiminta703555148
Muut avustukset
Palvelumaksut 3 5113 202309
Tuotot yhteensä4 8644 452412
Kulut
Henkilöstökulut-3 436-3 342-94
Poistot-30-9-21
Palvelutoiminnan kulut-232-134-98
Muut kulut-1 151-1 149-2
Kulut yhteensä-4 849-4 634-215
Tuotto-/ kulujäämä15-182197
Varainhankinta17414034
Sijoitustoiminta819-11
Tuloverot-24-13-11
Tilikauden yli-/alijäämä173-36209


Tase
1 000 €20222021Erotus
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet90486
Aineelliset hyödykkeet30228
Sijoitukset2252178
Pysyvät vastaavat yhteensä345243102
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset1 176895281
Rahoitusarvopaperit2 4492 702-253
Rahat ja pankkisaamiset328203125
Vaihtuvat vastaavat yhteensä3 9533 800153
Vastaavaa yhteensä4 2984 043255
Vastattavaa
Oma pääoma
Sidotut rahastot31310
Vapaat rahastot46460
Edellisten tilikausien ylijäämä3 0093 045-36
Tilikauden ylijäämä173-36209
Oma pääoma yhteensä3 2593 086173
Lyhytaikainen vieras pääoma
Saadut ennakot17017
Ostovelat18510283
Muut lyhytaikaiset velat18317211
Siirtovelat654683-29
Vieras pääoma yhteensä1 03995782
Vastattavaa yhteensä4 2984 043255

Edustajisto

Vuosi 2022 oli edustajiston toimikauden ensimmäinen. Edustajisto kokoontui kautensa ensimmäiseen kokoukseen, mikä oli järjestäytymiskokous, perjantaina 1.4.2022 Alajärvelle. Kokouksessa valittiin edustajiston puheenjohtajaksi Hannu Rajamäki Ylistarosta ja varapuheenjohtajaksi Mervi Mäki-Neste Alavudelta. Kokouspäivä päättyi ikävissä tunnelmissa, kun tieto yhden edustajiston jäsenen menehtymisestä liikenneonnettomuudessa tavoitti meidät.

Ikävät uutiset jatkuivat syyskuussa, kun saimme tiedon, että edustajiston puheenjohtaja Hannu Rajamäki on menehtynyt äkillisesti. Syyskokouksessaan 2.12. Seinäjoella edustajisto piti hiljaisen hetken Hannu Rajamäen muistolle. Kokous valitsi edustajiston uudeksi puheenjohtajaksi Mervi Mäki-Nesteen ja varapuheenjohtajaksi Mikko Kraatarin Lappajärveltä.

Sääntömääräisten asioiden lisäksi edustajisto sai liiketoimintapäällikkö Niko Luikun pitämän katsauksen uuden maatalouspolitiikan ohjelmakauden vaikutuksista maatilojen toimintaan.

Hallitus

Hallitus kokoontui toimintakertomusvuonna yhdeksän kertaa. Hallituksen puheenjohtaja toimi Maarit Noppa Ilmajoelta ja varapuheenjohtajana Pekka Paavola Kauhavalta.

Vuoden aikana suurimpina asioina hallituksen pöydällä olivat koko ProAgriaa koskenut brändiuudistus ja ProAgria Kiinteistönvälitys LKV Oy:n toiminnan käynnistyminen.

Kevään ryhmäohjaushallituksen kokouksessa Vantaalla puheenjohtaja Maarit Noppa ja toimitusjohtaja Henri Honkala valittiin ProAgria Keskusten Liiton hallituksen varajäseniksi. Liiton hallituksessa varajäsenet ovat henkilökohtaisia.

Sukutilatunnukset ja järjestön merkit


Uusi sukutilakunniakirja 2 kpl

  • Hongiston tila, Kurikka, tilanpitoa vuodesta 1802, omistaja Tuomas Hongisto
  • Rantamaan tila, Isojoki, tilanpitoa vuodesta 1721, omistajat Jere Luhtala ja Johanna Järvinen

Päivitetty sukutilakunniakirja 3 kpl

  • Ampiala tila, Lapua, tilanpitoa vuodesta 1682, omistaja Pauli Alakarhu
  • Jussilan tila, Seinäjoki, tilanpitoa ainakin vuodesta 1546, omistajat Jussi ja Ritva Kortesmäki
  • Metsävaaran tila, Kurikka, tilanpitoa vuodesta 1704, omistajat Pasi ja Terhi Valkama

Sukutilaviiri 2 kpl

  • Hongiston tila, Kurikka, tilanpitoa vuodesta 1802, omistaja Tuomas Hongisto
  • Metsävaaran tila, Kurikka, tilanpitoa vuodesta 1704, omistaja Pasi ja Terhi Valkama

Pienoissukutilaviiri 2 kpl

  • Finnilän tila, Laihia, tilanpitoa vuodesta 1623, saaja Essi Kinnunen
  • Metsävaaran tila, Kurikka, tilanpitoa vuodesta 1704, saaja Pasi Valkama

Sukupolvien ketju -taulu 1 kpl

  • Metsävaaran tila, Kurikka, tilanpitoa vuodesta 1704, saaja Pasi Valkama

Jäsenyys

ProAgria

Etelä-Pohjanmaa on yhdistys, jonka edustajisto ja hallitus ovat

jäsentemme valitsemia viljelijöitä. Jäsenemme päättävät, mitä ja miten

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry toimii ja tekee. Meillä on eri jäsenluokkia. Maatila- ja yhtiöjäsenet saavat jäsenyydestä myös rahanarvoisia etuja.

Yrittäjä- ja yritysjäsen

Yrittäjäjäsen on maatilan tai muun maaseutuyrityksen omistaja, haltija tai viljelijä. Yritysjäsen on yhtiömuotoinen (oy, ay, osk.) maatila tai maaseutuyritys. Jäsenedut ovat yrityksen omistajien käytettävissä.

Jäsenedut yrittäjä- ja yritysjäsenillemme vuonna 2022

  • ProAgria Etelä-Pohjanmaa: 5 % jäsenalennus palveluistamme (max. 50 €/ palvelukerta).
  • SeiLab: 10 % alennus viljavuusanalyysistä.
  • Pääsylippu Farmari 2022 -maatalousnäyttelyyn Mikkelissä 30.6.-2.7.2022.
  • Seinäjoen Pikapesu: 10 % alennus kaikista ovh-hinnoista
  • Trahteeri: 10 % alennus yhdestä täytekakkutilauksesta
  • Jokipiin Pellava: 15 % alennus kaikista normaalihintaisista tuotteista verkkokaupasta tai tehtaanmyymälästä
  • Lapuan Kankurit: 10 % alennus normaalihintaisista tuotteista ostamalla verkkokaupasta
  • Etra: etukirjeen mukaiset vaihtuvat alennukset
  • Hotelli-ravintola Alma: kaksi a la carte annosta yhden hinnalla

Yhdistysjäsenet

ProAgrian keskusten yhdistysjäseniä ovat mm. Maa- ja kotitalousseurat, Maa- ja kotitalousnaiset, Maamiesseurat, Maaseutuseurat, pienviljelijäyhdistykset. Mukaan voi liittyä rekisteröityneet yhdistykset esim. maa- ja kotitalousseura, jolla on henkilöjäseniä tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, jolla ei ole henkilöjäseniä, kuten osakaskunta tai kalastusalue.

Jäsenrekisteri - työväline helpompaan yhdistyshallintaan

Jäsenyhdistyksemme saavat etuna käyttöönsä sähköisen jäsenrekisterin. Jäsenrekisterimme helpottaa yhdistyksen viestintää jäsenistölleen ja jäsenistön hallintaa. Jäsenrekisteri on suunniteltu käyttäjälähtöisesti yhdessä yhdistysten puheenjohtajien ja sihteerien kanssa. Jäsenrekisterin ollessa ajan tasalla jäsenlaskutuksen ja -viestinnän hoitaminen sujuu vaivattomasti.

Jäsenrekisterin edut yhdistyksille:

  • Jäsenviestintä helpottuu, kun osoitteet, sähköiset uutiskirjeet löytyvät samasta paikasta
  • Jäsentietojen ylläpito helpottuu ja jäsentietojen laajempi käyttö yhdistyksissä mahdollista
  • Jäsenlaskutus helpottuu ja jäsenmaksut voidaan laskuttaa keskitetysti
  • Yhdistysten hallinnointi ja esimerkiksi vuosikertomustietojen ilmoittaminen helpottuu
  • Jäsenrekisterin tietoturvasta on huolehdittu tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisesti

Henkilöjäsenet

Henkilöjäsenyys on tarkoitettu sellaisille, joilla ei ole maatalous- tai maaseutuyritystä. Henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki 15 vuotta täyttäneet. Yhdistysjäsenet saavat kahdesti vuodessa paperisen ja kahdesti vuodessa sähköisen itua-jäsenasiakaslehtemme sekä uutiskirjeitämme, joista saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista, kampanjoista ja tilaisuuksista.

Yhteisöjäsenet

Yhteisöjäsenenne ovat jäsenyydellään  kannattamassa maaseudun säilymistä elinvoimaisena.
Kannatusjäsenenämme turvaavat  turvallisen ruoantuotannon ja
ympäristön säilymisen. Esimerkiksi toimialueemme kunnat ovat yhteisöjäseniämme. Saimme viime vuonna Lapuan kunnan takaisin jäseneksemme eli nyt kaikki eteläpohjalaiset kunnat ovat yhteisöjäseniämme.

JÄSENMÄÄRÄT VUONNA 2022

  • maatilajäseniä 1403 kpl
  • maatilajäsenen perheenjäsen, mty:n osakkaat 916 kpl
  • yhtiöjäseniä 106 kpl
  • henkilöjäseniä 162 kpl
  • kunta- ja yritysjäseniä 26 kpl
  • yhdistykset ja niiden alaosastot 204 kpl


JÄSENYYKSIEN HINTA V. 2022

  • Yrittäjäjäsen 100 e
  • Yhtiöjäsen 200 e
  • Henkilöjäsen 25 e
  • Yhteisöjäsen ja alaosasto 40 e
  • Yritys- ja kuntajäsen 400 e

Henkilökunnan muistamiset

ProAgria Etelä-Pohjanmaalla on perinteisesti pitkiä työuria. Maailman muuttuessa työurat ovat muuttuneet aiemmista vuosikymmenistä, eivätköä nuoremmat tee enää koko työuraansa saman työnantajan palveluksessa. Vuonna 2022 eläkkeelle jäänyt Jouni Leppä oli meillä työsuhteessa 45 vuoden ajan. Tällaisiin lukuihin emme enää pääse. 

Kultainen järjestömerkki (20 vuoden palveluksesta)

  • Kirsi Mattila-Löppönen
  • Milla Alanco-Ollqvist

Hopeinen järjestömerkki (10 vuoden palveluksesta)

  • Niko Luikku
  • Seija Perasto

Eläköityneet

  • 31.8. Jouni Leppä (työsuhde alkanut v. 1977)

Päättyneet työsuhteet

  • 31.3. Emmi-Leena Viitanen
  • 30.4. Iida-Mari Palo
  • 31.5. Erkki Vihonen
  • 15.6. Olli Harju
  • 31.7. Elina Hautala
  • 26.9. Anne-Mari Ruotsalainen

Kasvintuotantopalvelut

Kasvintuotantopalveluissa olemme tehneet paljon viljelysuunnittelua ja tukihaun neuvontaa, jonka lisäksi olemme tehneet kasvukauden aikaista neuvontaa kasvustokäynnein. Neuvo 2020-palvelujen avulla olemme auttaneet asiakkaitamme kasvinsuojelussa ja ympäristön tilaan vaikuttavissa asioissa. Lisäksi tukiin liittyvät asiat kuten täydentävät ehdot ja niiden läpikäynti on tärkeässä osassa. Olemme jatkaneet viljavuusnäytteiden ottamista koneellisesti ja sen kysyntä kasvaa koko ajan. Tuotantokustannuslaskelmia olemme tehneet niin vilja-, kuin nurmea tuottaville tiloille. Ruiskuntestausta on jatkettu ja tässä olemme ottaneet käyttöön uuden testausmenetelmän.

Kasvintuotantopalveluissa palvelut painottuvat viljatiloille. Tärkeimpänä osaamisalueena ovat viljelysuunnittelu, tukihakuneuvonta ja neuvo 2020-palvelut. On kuitenkin huomioitavaa, että suurin osa esimerkiksi siipikarja-, ja sikatiloista käytti vähintään jotain palveluamme vuoden 2022 aikana.

Tuotantosuunta

Tukihakuneuvonta

Viljelysuunnitelma

Neuvo 2020

Viljatilat

692

573

352

Perunatilat

34

36

15

Sikatilat

68

60

80

Siipikarjatilat

41

30

45

Erikoiskasvitilat

22

13

15

Tuotantosuunta

Palvelu 2022

Viljatilat

1107

Perunatilat

80

Sikatilat

129

Siipikarjatilat

82

Erikoiskasvitilat

45

Tärkeimmät kasvintuotantopalvelut asiakasmäärineen.

Kehittämistoiminta


Kehitämme suomalaista ruoantuotantoa ja asiantuntijoidemme osaamista muun muassa hankerahoitusten tuella. Monet hankkeistamme käsittelevät ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilan  parantamiseen johtavia asioita ja tulevaisuudessa tällaisten hankkeiden osuus tulee kasvamaan. Esimerkiksi vuonna 2022 valmisteltu ja vuonna 2023 aljanyt Climate farm demo-hanke, jossa olemme mukana, tähtää ilmastolle hyvien ja ympäristön tilaa parantavien asioiden jakamista Suomalaisille ja Eurooppalaisille maatiloille.

Ilmastonmuutosta ja ympäristön tilaa parantavia hankkeita ovat:

  • OmaRehu: OmaRehu-hankkeen tavoitteena on jakaa tietoa maatiloille eri toimintatavoista, vaihtoehdoista ja eri selviytymiskeinoista, jotta yrittäjät voisivat tehdä oikeita ja kustannustehokkaita ratkaisuja selvitäkseen taloudellisesta kriisistä ja varautuakseen ilmastonmuutokseen. Hanke on alkanut kunnolla kesän 2022 aikana ja sen aikana on tehty useita tietokortteja muun muassa nurmitilan hyvästä viljelykierrosta ja mitä saat irti maanäytteestä. 
  • Ilmastosoturit: Ilmastosoturit-hankkeessa mittaukset tiloilla ovat jatkuneet jo kolmatta vuotta. 10 pilottitilan voimin peltojen hiilitasetta on mitattu erilaisin toimenpitein kuten dronella saatavan tiedon ja kammiomittausten avulla. Aistimääräisen arvioinnin perusteella on arvioitu maan rakennetta ja sen muuttumista hankkeen aikana. Vaikka kasvukausissa on ollut eroja, niin tuloksiakin on saatu. Hanke on tuonut esille sen tosiasian, että tulosten saamiseksi vaaditaan useiden vuosien aikasarjoja, jotta tilanteen muuttumista niin hiilen sitomisessa kuin maan rakenteen parantumisessa voidaan kunnolla havaita. Hankkeessa on toteutettu useita webinaareja, joissa on käsitelty muun muassa kerääjäkasvien käyttöä hiilen sidonnassa ja maan rakenteen paranemisessa. Pilottitiloilla tehtävä toiminta jatkuu vielä ensi kesän ja on hyvä, että saamme vielä yhden vuoden tulokset hankkeessa, jotta näkisimme tarkemmin muutokset hiilen sidonnassa ja maan rakenteen parantumisessa.
  • Inspect vieraslaji-hanke: Hanke päättyi 2022. Siinä tutkittiin ja neuvottiin tapoja vieraslajien torjumiseen sekä tehtiin mm. selvitys vuohien hyödyntämistä torjuntatyössä.
  • Green Care hoiva -hanke: Teimme yhteistyötä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa Green Care hoivapalvelun kumppanuusmallin hiomiseksi ja maatilayrittäjien valmentamiseksi hoivapalvelun Green-osion toteuttamisee

Kotieläintuotannon kehittämistä tukevat hankkeet:

  • Luomumaidontuotannon kehittäminen – hanke: Luomumaidontuottajat ovat jatkaneet innokkaasti pienryhmätoimintaa. Pienryhmissä on keskusteltu taloudesta, kannattavuudesta sekä jaettu käytännön kokemuksia luomumaidontuotannosta ja erityisesti sitä kohdanneista haasteista. Hanke on myös tehnyt kotimaan opintomatkoja. Hankkeen kautta tilat ovat verkostoituneet toisten luomutilojen kanssa. Hanke on kaksikielinen.
  • Pötsi- hanke: Vuosi on koostunut yhteistyöstä monen hankkeen kanssa. Aiheet keskittyvät ennaltaehkäisemään ruokintaperäisiä sairauksia kuten hapanta pötsiä kustannuksia unohtamatta. Hankkeessa testattiin pilottitiloilla erilaisten käsikäyttöisten mittarien avulla säilörehun kuiva-aineen mittausta. Loppuvuonna meillä oli koekäytössä myös X-NIR-laite, joka määrittää säilörehu- tai seosrehunäytteestä kuiva-aineen, raakavalkuaisen, tärkkelyksen ja NDF- ja ADF-kuidun saadaksemme selville olisiko laite sopiva ja riittävän tarkka apuväline säilörehun laadun reaaliaikaiseen seuraamiseen.
  • Vahvat vasikat -hanke: Tavoitteena on parantaa vasikoiden terveyttä ja kasvua sekä myös vähentää vasikkakuolleisuutta. Opintomatkalla tilavierailukohteissa painopisteinä ovat olleet ruokintaperäisten sairauksien ennaltaehkäisy, ruokinnan taloudellisuus, toimivat vasikkatilat sekä onnistunut käytännön vasikoidenhoito. Vasikkaturneella haluttiin antaa inspiraatiota vasikkalan remontointiin tai suunnitteluun!
  • Mainio Maito – Allatiders Mjölk -hanke: Tavoitteena etsiä keinoja ilmastonmuutoksen hillintään. Vuoden aikana on monia nurmipienryhmiä viety eteenpäin. Niiden aiheet ovat olleet maan laadusta ja pieneliöistä aina nurmen satoihin saakka kustannuksia unohtamatta. Tiloja on opastettu tekemään hiiliviljelysuunnitelmia ja laskemaan tilansa hiilijalanjälkeä. Yhteistyötä on runsaasti idän Mainio Maitotila-hankkeen kanssa järjestettävien webinaarien puitteissa sekä niiden ideoinnissa.
  • Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hanke: Hankkeessa tehty yhteistyötä JAMK:n kanssa. Hankkeessa pyritään parantamaan lampaanlihan tuotantoketjua lampolasta kuluttajan pöydälle. ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntijat keräävät tietoa pilottitiloilta benchmarkattavaksi muille lammastiloille, järjestämällä koulutuksia ja tekemällä laskureita lampureiden käyttöön. Hankkeelle palkattiin myös lisätyöntekijä, Meri Pesonen. Milla Alanco-Ollqvist ja Sini Sillanpää jatkoivat lammasasiantuntijoina

Talous- ja johtamistaitoa tukevia hankkeita:

  • Johto-hanke onnistui kokonaisuudessaan hyvin vuoden 2022 aikana. Johto5-pienryhmän kanssa tavattiin tammi-huhtikuun välisenä aikana kuusi kertaa. Johto3-pienryhmän viimeinen tapaaminen pidettiin heinäkuussa. Näin kaikkien viiden pienryhmän kanssa on Johto-hankkeen pienryhmätapaamiset saatu toteutettua. Johto-hanke järjesti yhdessä IHME-FRAMME-hankkeen kanssa johtajien kokoontumisajot-seminaarimatkan.
  • IHME-FRAMME hankkeessa järjestettiin yksi pienryhmä ruotsinkielisellä alueella. Hanke oli myös mukana Johto-hankkeen järjestämällä Johtajien kokoontumisajot-seminaarimatkalla sekä Bondebåtenilla useamman puheenvuoron verran. Lisäksi on järjestetty kolmetoista vaihtuvateemaista virtuaalikahvilaa sekä podcastia. Aiheena on ollut muun muassa jaksamiseen sekä strategiaan liittyvät asiat. Virtuaalikahviloissa oli 71 ruotsinkielistä ja 53 suomenkielistä osallistujaa.
  • Olemme osallistuneet yhteistyösopimuksella ProAgria Keskusten Liiton hallinnoimaan AGDA-Agridatalla tie tuottavuuteen sekä Luonnonvarakeskuksen Maatilan data-analytiikka-hankkeeseen. Molemmat hankkeet vastaavat maatalouden digitalisaation haasteisiin jalostamalla kerättyä dataa yrittäjiä hyödyttävään muotoon.

Muita hankkeita:

  • Suomalainen Villa Hyötykäyttöön -hanke:  päättyi ProAgria Etelä-Pohjanmaan osalta vuoden 2022 lopussa. Hankkeessa järjestettiin villatyöpajoja,  tuotettiin materiaalia villan käsittelystä, oltiin esillä mm. Suomen  Kädentaidot -messuilla Tampereella ja osallistuttiin opintomatkalle Norjaan.
  • Maatilan varautuminen -hanke: Maatalousyrittäjä on vuoden 2022 aikana joutunut arvioimaan tuotannon riskejä ja uhkia eri mittakaavassa kuin aikaisemmin. Viime kasvukausien kärjistyneet sääilmiöt ovat lisänneet maataloustuotannon riskejä ja aiheuttanut paikoin suuria tappioita. Pandemian aiheuttama poikkeustilanne ja Ukrainan sodan vaikutukset panosten saatavuuteen ja hintojen nousuun ovat ajaneet maataloustuottajia kustannuskriisiin.
    Syksyllä 2022 ennakoitiin seuraavaksi talveksi vakavaa sähköpulaa. Hankkeessa selvitettiin keinoja ja tiedotettiin, miten varautua mahdollisiin sähkökatkoihin ja siitä seuraaviin muihin ongelmiin, kuten vesikatkoihin. Tiedonvälitys näiden kaikkein kriittisimpien tuotantopanosten varmistamiseksi leimasi koko syksyn toimintaa. Aiheita käsiteltiin pääasiassa livewebinaareissa eri asiantuntijoiden pohjustamana. Muita syksyn aikana esille nostettuja suosittuja aiheita olivat Huoltovarmuuskeskuksen näkemys maatilojen varautumisen tärkeydestä, lannoitteiden hintakehitys ja saatavuus sekä ydinsaastelaskeumalta suojautuminen.
    Maatilan varautuminen -tiedonvälityshankkeen tavoitteena on parantaa maatalousyritysten valmiutta selviytyä mahdollisista kriisitilanteista.






Omistajanvaihdospalvelut

Maatilojen omistajanvaihdospalveluiden kysyntä oli edellisvuosien tapaan suurta. Sukupolvenvaihdoksia tehtiin eri kokoisilla maatiloilla ja yhä useammin maatila saatettiin myydä myös ulkopuoliselle ostajalle. Omistajanvaihdospalveluiden lisäksi kysyntää oli maatilojen yhtiöittämispalveluille. Yhtiöittämisen esiselvityksiä tehtiin vuoden aikana paljon ja asiakkaista yhä useampi päätyi esiselvityksen jälkeen toimintansa yhtiöittämiseen. Erityisesti kasvinviljelytiloja yhtiöitettiin vuoden aikana. Omistajanvaihdospalveluissa tehtiin myös erilaisia edunvalvontavaltakirjoja. Maatilojen arviointeja on tehty myyntiä, vakuuksien kartoituksia ja muun muassa osituksia varten.

ProAgria Kiinteistönvälitys Oy LKV

ProAgria Kiinteistövälitys Oy LKV herätti ensimmäisenä toimintavuotenaan suurta kiinnostusta asiakkaiden parissa. Kiinteistövälitysyhtiössä työskentelee kaksi LKV-tutkinnon suorittanutta omistajanvaihdosasiantuntijaamme. Vuoden aikana on tehty useampia kiinteistökauppoja. Oman alueemme lisäksi on palveltu kiinteistönvälityksen palveluissa myös Keski-Pohjanmaan alueella. Jatkossakin sekä omistajanvaihdospalveluissa että kiinteistönvälitysyhtiössä pyritään palvelemaan laajasti eri kokoisia asiakastiloja sekä saamaan myyntiin hyviä välityskohteita. 

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpidosta saatavia tuloksia käytetään laajasti edunvalvonnassa ja muun muassa uuden ohjelmakauden neuvotteluissa. Kannattavuuskirjanpidon tuloksilla pystytään luotettavasti osoittamaan maatalouden kannattavuuskehitys.

Etelä-Pohjanmaalla on kannattavuuskirjanpitotiloja 109 kpl, kannattavuuskirjanpitoon osallistuvien tilojen määrä alueellamme nousi vuodessa lähes 10 %. Koska Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä osa Suomen maatiloista, pyritään kannattavuuskirjanpitotilojen määrää tästä syystä yhä kasvattamaan. Kannattavuuskirjanpitotilana maatila saa ilmaiseksi tarkat tulosteet kannattavuudesta, talouden tunnusluvuista sekä vertailuraportin, jonka avulla voi omaa tulostaan verrata muihin saman tuotantosuunnan ja kokoluokan maatiloihin. Jatkossa myös kannattavuuskirjanpidon tulosten tulkintaan ja hyödyntämiseen tarjotaan asiantuntija-apua.

Tilitoimistopalvelut

Maatiloihin keskittyneelle tilitoimistolle oli kysyntää sekä MVL- että EVL-asiakkaiden parissa. Erityisesti asiakkaat arvostivat paikallista ja asiakaslähtöistä palvelua, jota on saatavilla joka puolella maakuntaa. Liikevaihtomme tilitoimistopalveluissa jatkoi kasvuaan noin 10 % vuoden 2022 aikana. Sähköinen kirjanpito kiinnosti osakeyhtiömuotoisten maatilojen lisäksi entistä enemmän myös MVL-kirjanpidossa olevia asiakkaita. Konsultointi ja tulosten analysointi kiinnosti selvästi aikaisempia vuosia enemmän. Kysyntää oli peruskirjanpitotyön lisäksi erilaisille tilinpäätösanalyysejä sekä budjetoinneille sekä MVL-kirjanpidoissa että osakeyhtiömuotoisissa kirjanpidoissa. Jatkossa näiden palveluiden määrää pyritään kasvattamaan vielä enemmän. Kirjanpitoasiakkaiksi pyritään jatkossa saamaan yhä useampi sukupolvenvaihdoksen tehnyt ja yhtiöitetty tila.

Talous- ja johtamispalvelut

Ohjelmakauden päättyminen innosti monia maatiloja hakemaan erityisesti syksyn investointitukikierroksilla tukea investointeihin. Kohonneet energiakustannukset näkyivät maatilojen ennen näkemättömänä kiinnostuksena energiainvestointeihin. Erityisesti aurinkopaneeleihin haettiin investointiavustusta vuoden aikana. Myös biouuneja, tuotevarastoja, salaojituksia ja eläinten ja yrittäjien hyvinvointia parantavia investointeja tehtiin runsaasti.

Kohonneet tuotantopanosten ja rehun hinnat heikensivät erityisesti kotieläintuotannon kannattavuutta, eikä suurempia kotieläintalouden investointeja juuri tehty. Vuoden aikana talousasiantuntijat ovat tehneet entistä enemmän budjetointia sekä muuta talouden analysointia ja suunnittelua. Myös tulevien vuosien painopiste on yhä enemmän talouden konsultoinnissa pelkkien investointilaskelmien sijaan. Talousasiantuntijat tekevät asiakastiimeissä yhteistyötä tuotannon asiantuntijoiden kanssa.

Johtamisasiantuntijat työskentelevät osana konsultointiliiketoiminnan valtakunnallista ryhmää. Johtamispalveluiden puitteissa on asiakkaiden kanssa mietitty kokonaisuutena yrittäjien strategiaa ja tavoitteita. Myös HR-palveluille on tiloilla vuoden aikana ollut kysyntää muun muassa erilaisten työtapojen ja töiden uudelleen organisointiin liittyvien haasteiden muodossa.

Tuotosseuranta

Tuotosseurantaan kuuluminen on kaiken A ja O, jotta tiloilta maidontuotantoon liittyviä lukemia saadaan hyödynnettyä monissa palveluissamme. Tuotosseurantatilat joko tallentavat itse monen tiedot rekisteriin tai hyödyntävät keskitettyä valtakunnallista tallennuspalvelua, jossa heidän puolestaan mm. koelypsyjen maitomääriä tallennetaan. Etelä-Pohjanmaalla on myös vankka osaaminen automaattilypsyyn liittyvissä maitonäytteenotoissa. Vaihtoehtoisia malleja on käytännössä monia ja yksi niistä on, että meiltä kiinnitetään ja irrotetaan automaattilypsytilalla näytteenottoboxit ja samalla tallennetaan maitomäärät rekisteriin.

Ruokaviraston uusi nautarekisteri saatiin lopulta käyttöön 27.4.2022. Tähän Nautarekisterin uudistukseen liittyviin valtuuttamisiin Suomi.fi:ssä opastimme monia nautatiloja, jotta virallisen nautarekisterin ja Minun Maatilani tiedot saadaan kulkemaan ajantasaisesti rekistereissä. Huolehdimme myös valtuuksien annoista ETT:n ja teurastamoiden suuntaan.

Ruokintapalvelut


Ruokinnan saralla teimme ruokintasuunnitelmia rehuanalyyseihin perustuen noin 70 %:lle tuotosseurantatiloista. Tilojen kanssa jatkoimme yhteistyötä erilaisilla palveluilla ruokintaan liittyen, kuten ruokinnan seurantalaskelmat ja rehubudjetointi. Osalle tiloista koostimme tilakohtaisen tarjouksen erilaisista palveluista ja osan kanssa toimimme valtakunnallisen ruokintakokonaisuussisällön mukaan. Sovitut kuukausipalaverit tilakohtaisten sopimusten mukaan ovat tulleet jäädäkseen. Niissä sisältöä muokataan tarpeen mukaan mikä kulloinkin on ajankohtaista.

Lammaspalvelut

ProAgria Etelä-Pohjanmaan lammasasiantuntijat vastaavat myös Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan alueen lampaiden tuotosseurannasta ja lammasasiantuntijuudesta. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskusten alueella oli yhteensä 227 lammastilaa ja 22 vuohitilaa. Lampaita oli 29800 ja vuohia 1355 eläintä (Luke tilastot). Tuotosseurantaan kuului lammastiloista 78 kpl ja vuohitiloista 3 tilaa. Eläimiä oli tuotosseurannassa 17591 uuhta ja 1086 vuohta. Verrattuna edelliseen vuoteen tilojen ja eläinten määrä on laskenut hieman.

Lammaspalveluina tiloille tehtiin tilakäyntejä, ruokinnan suunnittelua, eläinten välitystä, tiineysmittauksia ja karitsoiden 4 kk arvosteluja lihasmittauksineen. Neuvopalvelua on hyödynnetty erilaisten selvitysten ja kehityskeskusteluiden muodossa, sekä EU-tukiehtojen ja mm. luomuehtojen läpikäynnissä. Luomu- ja eläintarkastuksiin valmistautuminen, viljelynsuunnittelua ja tukihakuja on myös tehty lammastiloille, sekä lammasasiantuntijoiden, että mm. talousasiantuntijoiden toimesta.

Tuotosseurannan ohjelma NettiKatras oli tuottajien käytössä. NettiKatras ohjelmiston kehitys ja koulutusten pitäminen kuuluivat Milla-Alanco-Ollqvistin työnkuvaan vahvasti.

Yhteistyötä tehtiin myös Suomen Lammasosuuskunnan, kehräämöiden, teurastamoiden ja alueiden lammaskerhojen kanssa. Lammasasiantuntijat pitivät myös luentoja lampaista ja vuohista eri oppilaitoksille ja muille hankkeille.

Lihanautapalvelut


Korona varjosti vuotta ja etätöitä tehtiin paljon ja tilalliset oppivat siihen hyvin. Onneksi on olemassa monenlaisia välineitä yhteydenpitoon – huomasimme, että etätyö toimii hyvinkin. Tuottajien mielialaa varjosti yleinen uutisointi edelleen punaisen lihan haitoista ympäristölle ja terveydellekin. Aina uutisien kanssa emme kyllä ole olleet samaa mieltä. Tuotantopanosten hinnat nousivat tosi paljon. Apulantoja ei ole ostettu ollenkaan entiseen määrään, vaan vähemmän ja osalla ei ollenkaan, vaikka tila on tuotantotavaltaan tavanomainen. Samoin muiden tuotantopanosten hinnat nousivat, osa jopa 30 %. Huomiona myös, että peltojen osto- ja vuokrien hinnat eivät tahdo laskea.

Teurassonnin ja -hiehon lihan hintaa teurastamot nostivat jonkin verran (hinnankorotus n. euron luokkaa per kilo), mutta kannattavuus on todella vaikeaa, siksi monta loppukasvattajaa lopettikin vuonna 2022. Haasteena myös ritiläkasvattamoissa 2023 ja 2024 voimaan astuva ritilän pehmentävien rakenteiden vaatimus ja teurastamoiden omat tilavaatimukset. Teuraskasvatuksessa lihanautatiloilla ensin oli liikaa vasikoita, mutta loppuvuonna vasikasta oli jo ylitarjontaa! Emolehmätiloilla vasikat ovat osin odottaneet hakua todella kauan, varsinkin lehmävasikat. Onneksi olkien saanti oli syksyllä aika hyvää, vaikka turvetta ei saatu nostettua paikoin samaa määrää kuin ennen ja turpeen ostohintakin nousi. Syynä vasikkaruuhkalle oli mm. epävarmuus teurashiehotuen suuruudesta ja Eläinten hyvinvointikorvauksesta, missä teurashieho ei saa sellaisia tukisummia, kun teurassonni saa. Onneksi aivan loppuvuonna väläyteltiin, että kansallista teurashiehotukea nostetaan 99 € vuodelle 2023 C -alueelle, (joka laskee 39 euroon v. 2024 alkaen).

Uusi ohjelmakausi on mietityttänyt tiloilla samoin Luomu - siirtyykö luomuun tai jääkö pois luomusta? Luomussa oli muutoksien vuosi, kun uusi luomuasetus tuli voimaan koskien ensin eläinpuolta. Emolehmätilan tukikoulutus etänä veti hyvin osallistujia loppuvuonna. Kiinnostusta tuista oli, vaikka lopullisia tietoja ei kansallisista tuista vielä ollutkaan.

Kevät oli märkä, joten laidunnuksen alku siirtyi sen takia monilla tiloilla. Rehusadon määrä oli onneksi hyvä vuonna 2022, mutta säilörehuista tuli aika märkiä. Aloittaneille emolehmätuottajille järjestimme pienryhmä tapaamisia ryhmän toivomista aiheista ja aktiivisesti mukana oli 8 tilaa. Lisäksi esim. laidunpäiviä järjesteltiin eri puolilla maakuntaa.

Kotieläinpalvelut lukuina


Tuotantosuunta

Tukihaku-neuvonta

Viljelysuun-nitelma

Neuvo 2020

Liiketoiminta-suunnitelma


Maidontuotanto

307

211

321

61


Naudanlihan tuotanto

115

102

126

25


Lammas- ja vuohitalous

10

3

58

4


Hevostalous

23

5

3

0


Tuotantosuunta

Palvelu 2022

Maidontuotanto

541

Naudanlihan tuotanto

208

Lammas- ja vuohitalous

91

Hevostalous

32

Neuvo-palvelut

Neuvopalveluilla on ollut kysyntää niin tuotantoeläinten kuin luomuosaamisen saralla. Näitä palveluja on tehty runsaasti kautta vuoden. Paljon on keskitytty erityisesti eläinten hyvinvointikorvausten toimenpiteisiin ja luomupuolella luomusuunnitelmiin sekä on varauduttu tilojen luomutarkastuksiin. Kummassakaan emme ole unohtaneet täydentävien ehtojen selvittelyjä. Lisäksi oleellista on ollut dokumentointi Minun Maatilani Bisnes+:aan.

Meillä on Neuvo-osioiden tekoon noin 60 asiantuntijalla oikeudet. Suurimmat tarpeet tioilla ovat olleet aihealueissa: Maatilan nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen, Tuotantoeläimet ja Ympäristö. Neuvo-järjestelmä antaa mahdollisuuden tilan tarpeen mukaisiin selvityksiin, kehittämissuunnitelmien tekemisiin tai pienempiin projekteihin, jotka liittyvät tilan kehittämiseen. Muutokset Eläinten hyvinvointikorvauksen hakuehdoissa ja toimenpiteissä lisäsivät palvelun tarvetta erityisesti loppuvuodesta. Myös täydentävien ehtojen tarkastelut eri aihealueissa ovat kiinnostaneet viljelijöitä kautta vuoden. Luomupuolella on mietitty luomusuunnitelmia ja on varauduttu tilojen luomutarkastuksiin. Lisäksi oleellista on ollut dokumentointi Minun Maatilani Bisnes+:aan.

Luomupalvelut

Luomuneuvonnan määrä ja tarve jatkoi kasvuaan vuoden 2022 aikana. Niin kasvintuotannon kuin kotieläintuotannon palveluissa luomun osuus kasvoi edellisistä vuosista ja sen tarve tulee edelleen lisääntymään. Monet Etelä-Pohjanmaan luomutiloista ovat suuria ja nämä tilat vaativat yhä enemmän osaamistamme. Uusi tukikausi ja taloudelliset haasteet haastavat luomutiloja entisestään, joten uskomme, että palvelukysyntä luomussa tulee jatkamaan kasvuaan. Osalla asiantuntijoistamme on luomutarkastajaoikeudet, joten teemme Ruokaviraston vaatimia luomutarkastuksia kautta vuoden luomutiloille.


Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset


Toimintavuoden aikana jaettiin valtakunnallisia tunnustuspalkintoja. Vuoden eteläpohjalaiseksi Maistuva Maaseutu yritykseksi valittiin Valkoinen Puu Kauhajoelta. Valinta julkistettiin Farmari maatalousnäyttelyssä Mikkelissä ja yrittäjät palkittiin ProAgrian edustajiston kokouksessa. Vuoden eteläpohjalaiseksi maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin Eija Kurhela Alavuden Sydänmaan maa- ja kotitalousseurasta.

Olimme aktiivisesti yhteydessä jäsenistöön mm. kuukausittain lähetettävälla uutiskirjeellä. Johtokunta kokoontui kokoukseen 3 kertaa. Kesäkokoukseen Koskenkorvan Trahteeriin kutsuttiin sekä varsinaiset että varajäsenet. Vuosikokous järjestettiin Keskisen kyläkaupan kokoustiloissa lokakuun lopussa.

Neuvontatyö on työmme vahva perusta edelleen. Ruokakurssit ovat perinteinen tapamme kohdata järjestömme paikallisyhdistyksiä. Ruoka- ja ravitsemusasiantuntija Asta Asunmaa piti ruokakursseja erilaisille työ-, harraste- ja Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistyksille. Perinteiset taidot ovat suosiossa ja sienikurssit olivat halutuimpia kursseja. Myös leiväntekokurssi kiinnosti.

Maisema- ja ympäristöasiantuntija Marika Turpeinen teki tiivistä yhteistyötä Keski-Pohjanmaan kollegansa Anu Ainasojan kanssa. Yhdessä he pystyivät tarjoamaan mm. isoja perinnebiotooppien ja kosteikkojen hoitosuunnitelmia. Voimat yhdistämällä pystyttiin ottamaan vastaan entistä suurempia tilaustöitä. Kansainvälisen maisemapäivän kävely 20.10.2022 pidettiin Lapualla Simpsiön maisemissa.

Vihersuunnitelmia tehtiin ja tarjottiin kotitalouksille, asunto-osakeyhtiöille ja suunnittelutoimistoille. Yhteistyökumppaninamme on vihersuunnittelutöiden osalta toiminut Hankkijan toimipisteet eri puolilla maakuntaa. Yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa suojelimme erittäin harvinaisia tummaverkkoperhosia.

Piirikeskuksen Maa- ja kotitalousnaisten jäsenet ja yhdistykset

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten jäsenmäärä oli toimintavuonna 2552 ja 124 yhdistystä. Jäsenmäärään on laskettu Sense-jäsenrekisterissä olevat jäsenet. Kaikki yhdistykset eivät ole ottaneet käyttöönsä jäsenrekisteriä, joten todellisuudessa jäsenmäärä on suurempi.

Ruokaprovinssimerkki

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset hallinnoivat Ruokaprovinssimerkkiä. Ruokaprovinssimerkistä kuluttaja tietää, että sen omaava yritys tekee työnsä kolmea arvoa kunnioittaen: eteläpohjalaisesti, pikkuisen paremmin ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Päästäkseen merkkiyrittäjäksi yritys käy auditointiprosessin, jonka tulosten perusteella ruokaprovinssimerkkiryhmä päättää merkin myöntämisestä yritykselle tai tuotteelle. Ruokaprovinssimerkin voi saada myös Etelä-Pohjanmaalla toimiva ruoka-alan kehittämisorganisaatio. Vuoden aikana kehitettiin myyntituote Ruokaprovinssin herkkukassi, johon merkkiyritys saa tarjota tuotteitaan. Lisätietoa ruokaprovinssimerkistä.

Kehittämistoiminta

  • Vuoden alkupuolella käynnistyi GEOfood ja Kraatterijärven GEOpark esiselvityshanke. Hanketta rahoittavat Leader Aisapari ja Leader Kuudestaan. Hankkeessa selvitetään alueen yrittäjien kiinnostusta Kraatterijärven alueen geofoodin kehittämiseen. Hanke järjesti alueen yrittäjille ja geofoodista kiinnostuneille Infotilaisuuden geofoodista sekä opintomatkan Saimaa geoparkiin.
  • Toimintavuonna käynnistyi myös Ruokaperinteet tutuksi hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä ruokaperinteiden tuntemusta sekä tuoda alueen ruoka-alan yrittäjiä tutuksi. Hanke toimii Leader Aisaparin alueella ja toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston Seinäjoen elintarviketutkimusyksikön kanssa. Lähiruokapäivänä 11.9. järjestettiin hankealueella retki lähiruokakohteisiin ja retkellä oli linja-autolastillinen lähiruuasta kiinnostuneita retkeilijöitä.
  • 2020 alkoi nelivuotinen Cities 2030 – co-creating resilient and sustainable food system -hanke. Into Seinäjoen kanssa toteutamme pilottina sekä living lab että policy lab -toimintaa ”The healthy kids of Seinäjoki” -teeman sisällä. Partnereita hankkeessa on 41. Loppuvuodesta tehtiin Seinäjoen lyseon kanssa yhteistyönä living lab -kokeilu teemalla kouluruokalasta ravintolaksi.
  • Ruokaprovinssistrategia 2030 – menestyksen avaimet pellolta pöytään. Ruokaprovinssi-strategiaan haetaan yhteinen kehittämisen tahtotila vuoteen 2030. Strategia muodostettiin laajalla osallistavalla prosessilla, johon kutsuttiin mukaan sekä ruokaketjun avaintoimijoita että kuluttajia. Hanke alkoi edellisvuoden alusta ja strategian kokoaminen kesti toimintavuoden loppuun. Hanketta toteuttivat yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry / Maa- ja kotitalousnaiset ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy. Hanke on rahoitettu Maaseuturahastosta. Sen visiotavoite oli ”Ruokaprovinssi 2030 – Paras paikka ruokabisnekselle”. Ruoka-ala on Etelä-Pohjanmaan yksi merkittävimmistä toimialoista, jonka menestyminen on maakunnalle elintärkeää. Strategiatyön tulokset ovat saatavilla verkkosivuilla www.ruokaprovinssi.fi. Suurelle yleisölle hanke nousi esiin erityisesti Ruokaprovinssikahvien ansiosta. Etäkahvit järjestettiin joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona ja kahveilla oli haastateltavana aina merkittävä ruoka-alan henkilö kuten esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja Atria Suomi Oy:n toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi. Kahvit osoittautuivat niin suosituksi, että niitä jatketaan myös hankkeen jälkeen.
  • Inspect-vieraskasvilajihanke päättyi toimintavuoden aikana. Hankkeessa tutkittiin ja neuvottiin tapoja vieraslajien torjumiseen sekä tehtiin mm. selvitys vuohien hyödyntämistä torjuntatyössä.
  • Green Care hoiva -hanke jatkui. Teimme yhteistyötä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa Green Care hoivapalvelun kumppanuusmallin hiomiseksi ja maatilayrittäjien valmentamiseksi hoivapalvelun Green-osion toteuttamiseen. Hankkeen valmennusryhmät toteutettiin suunnitelman mukaan ja hanke järjesti myös opintomatkoja osallistujille. Toimintavuonna järjestettiin matkat Keski-Pohjanmaalle ja Etelä-Savoon Green Care kohteisiin.


Tulosta