Tietoa ja työkaluja viljelyvarmuuden parantamiseksi -TyVi -hanke

Uudellamaalla on alkanut maatiloille suunnattu TyVi -hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä viljelijöiden osaamista maankasvukunnosta sekä savimaan rakenteen arvioinnista. Lisäksi hankkeessa tunnistetaan uusia ja jo mahdollisesti käytössä olevia menetelmiä hyvän ja huonon maan rakenteen erot paljastavista mittausmenetelmistä.

TyVi- hanke edistää maatilojen valmiuksia vastata äärevöityviin sääolosuhteisiin ja edellytyksiä ylläpitää tai kasvattaa maan hiilivarastoa maankasvukunnon avulla.

Hankkeessa teemme tiloilla maanrakenteen ja sadontuottoon liittyviä arviointeja sekä järjestämme pienryhmiä. Webinaareissa käsitelemme ajankohtaisia ja mielenkiintoisia aiheita. Somessa, blogien ja uutiskirjeiden välityksellä tiedotamme hankkeen toiminnasta ja tapahtumista.

Hankkeen yhteyshenkilö Terhi Mäkilä, ota yhteyttä!

Savimaan valmiuksien edistäminen ilmaston muutokseen

Ilmastonmuutoksen myötä sääolosuhteet tulevat muuttumaan äärevimmiksi. Pitkät kuivat ja toisaalta sateiset jaksot tulevat yleistymään, mikä tuo haasteita satovarmuuden ylläpitämiseen. Edellä mainitun lisäksi orgaanisen aineksen väheneminen maasta heikentää peltomaan kasvukuntoa, sillä orgaaninen aines ylläpitää biodiversiteettiä, pidättää ja vapauttaa ravinteita ja mahdollistaa kestävän ja toimivan mururakenteen muodostumisen vaikuttaen siten maan vedenpidätyskykyyn ja vedenjohtavuuteen.

Maan rakenne on keskeinen tekijä maan toiminnan kannalta, sillä se säätelee maan vesitaloutta ja kaasunvaihtoa ja sitä kautta maan biologisia ja kemiallisia prosesseja. Savimaan tuottokyky määräytyykin pitkälti rakenteen perusteella, mutta lisäksi maan rakenne on avainasemassa viljelyn ympäristövaikutusten muodostumisessa. Maan kasvukunnon parantuminen edelleen parantaa edellytyksiä ylläpitää tai kasvattaa maan hiilivarastoa. Hyvärakenteisessa maassa kasvinjuurien kasvu sekä ravinteidenotto tehostuvat, jolloin riski ravinteiden huuhtoutumiselle pienenee ja mahdollisesti myös lannoitustarve vähenee. Huonorakenteinen maa puolestaan antaa heikot kasvuolosuhteet viljelykasveille ja rajoittaa siten sadon määrää ja laatua.

Hankkeen tavoitteena on tunnistaa hyvän ja huonon maan rakenteen erot paljastavia kenttämittausmenetelmiä, sekä kehittää neuvonnan käyttöön maamurujen kestävyyttä arvioiva testi. Lisäksi parannetaan neuvonnan, tutkimuksen ja viljelijöiden vuorovaikutusta. Yhtenä tavoitteena on lisätä viljelijöiden ymmärrystä maan rakenteen merkityksestä kasvukunnolle ja viljelyn ympäristövaikutuksille sekä osaamista alueelle tyypillisen savimaan toiminnallisen rakenteen arvioinnissa. Hankkeessa tuotetaan yleistettävää tietoa maan orgaanisen aineksen vaikutuksesta maan vedenpidäys- ja vedenjohtokykyyn ja huokoisuuteen sekä orgaanisen aineksen maan kasvukuntoa parantavien vaikutusten taustalla olevista prosesseista.

Hankkeen toimenpiteet tiloilla

Hankkeen aloitusvuonna hanketilojen pelloilla tehdään peltomaan kasvukuntoon liittyvä kuoppatesti. Sen avulla saadaan selville pintamaan ja alapuolisen pohjamaan rakenne sekä käsitys maaperäeliöiden ja juurten määrästä ja syvyyksistä. Kuoppatestin apuna käytetään Mara-korttia. Kuoppatestin yhteydessä otetaan laajat maaperäanalyysit. Näin viljelijä saa itselleen käytännönläheistä tietoa oman peltonsa kasvukunnosta ja sen toimivuudesta. Tutkimusalalta kairataan myös syvät maanäytteet, joista tarkastellaan maan tiiviyttä ja juuriston sijoittumista maaprofiilissa sekä määritetään orgaanisen aineksen määrä eri syvyyksissä. Lisäksi näytealoilta määritetään tarkka lajitekoostumus ja viljavuutta kuvaavat keskeiset kemialliset muuttujat. Mahdollisuuksien mukaan tarkastellaan myös maan mikrobiaktiivisuutta, biomassan tuotantoa ja kasvuston ravinnepitoisuuksia. Maamurujen kestävyyden arviointiin pyritään kehittämään kentällä toteutettava yksinkertainen pikatesti.

Hankkeessa tarkastellaan myös tilamittakaavan hiilikiertoa, jonka avulla voidaan arvioida maatilan hiilitase ja suurimmat hiilipäästöjen lähteet. Kun suurimmat päästölähteet tiedetään, voidaan valita tilan kannalta tehokkaimmat toimenpiteet ja lähteä parantamaan tilan hiilitasetta. Suunnitelmassa käytetään parhaita mahdollisia toimenpiteitä hiilen sidontaan ja kasvukunnon lisäämiseen. Hankkeessa motivoidaan ja kannustetaan viljelijöitä kehittämään tuotantoaan siten, että sadontuoton ja kannattavuuden optimoinnissa otetaan huomioon tavoitteellinen peltomaan satopotentiaalin lisääminen ja ravinteiden käytön tehostaminen hiilen sidonta huomioiden.

Hiilitaseen laskennan vaihtoehtona tiloille lasketaan Biocoden avulla käytännön tilojen hiilijalanjälkeä tilojen omilla tiedoilla. Näiden tietojen analysoinnin avulla voidaan hakea keinoja, joilla tilojen hiilijalanjälkeä voi pienentää ja toisaalta hiilensidontaa voidaan lisätä.

Muut testaukset, joita tiloilla on tarpeen tehdä toisen hankevuoden aikana ovat esim. mikrobiaktiivisuus, kasvustomittaus (esim. N). Näitä edellä mainittuja mittauksia hyödynnetään tilojen pienryhmätoiminnassa. Testausten tuloksia tarkastellaan pienryhmissä. Lisäksi järjestetään kaikille kiinnostuneille webinaareja.

Rahoittaja Uudenmaan ELY-keskus, Salaojituksen tukisäätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki ja Niemi-säätiö
Hankkeen päätoteuttaja ProAgria Etelä-Suomi ry
Hankkeen osatoteuttajat Luonnonvarakeskus ja Hämeen ammattikorkeakoulu
Hankkeen toimialue Uudenmaan alue
Hankeaika 1.4.2020–31.12.2022