Satotason nosto Uudellamaalla

Chatin kysymykset ja vastaukset:

Biostimulantit:

Turpeessa on humus ja fulvohappoja luonnostaan. Voisiko tästä juontaa, että biostimulanttien käytöstä on sen vähemmän hyötyä mitä multavampi maa? Vai onko lehtikäsittely parempi, kuin maassa olevat?

- Tämä on hyvin loogista. Sama myös ravinteiden kohdalla; kun pellossa on kaikki kunnossa, sadonlisä jää hyvin vähäiseksi. Kasvi saa mangaania maasta, kun on sopivan kosteaa, taas kuivassa on saatu lehtilannoksena vastetta.

Oliko koelohkoilla viljavuudet vihreällä? Mikä oli lannoitus ja satotaso? Onnistuitteko mielestäsi ruiskuttamaan biostimulanttien ohjeiden mukaisesti, eli ennen stressitilaa?

- Lohkot olivat "viljelykunnossa", eli mikään luku ei ollut punaisella. Ensimmäisinä vuosina, kun näitä tehtiin, puhuttiin, että pitäisi saada vaikutusta myös lohkoilla, joilla on normaali viljavuus. Kaikkina vuosina alkukesä oli meillä hyvin kuuma ja kuiva, joten mielestäni vasta käsittelyjen jälkeen tuli kuivuusstressiä.

NIR-analyysi:

Suomen ilmastossa multavuudet ovat paljon korkeampia kuin etelässä ja jo Keski-Euroopassakin.

- Juurikin näin. Siksi NIR-analyysin ja perinteisen viljavuustutkimuksen tuloksia ei kaikilta osin voida verrata keskenään. Esimerkkinä pH.

Milloin NIR-analyysiin saataisiin lannoitussuositukset Suomen olosuhteisiin? Suomessa multavuudet ovat kansainvälisesti korkeita ja myös typen määrät maassa. Tavoitearvot NIR:ssä typen kokonaismäärän osalta ovat etelän maihin sopivia.

- Analyysiä kehitetään koko ajan, ja mitä enemmän analyyseja tehdään, sen tarkemmaksi tiedot Suomen oloihin saadaan.

Jos maan multavuus on matala, eli hiili on matala ja rikki korkea, niin eikö silloin rikin vapautumiskapasiteetin pitäisi olla hyvä? Toisaalta rikki on herkästi huuhtoutuva ja ilman hiiltä ja savesta se ei pysy tallessa?

- Multavuuden ollessa matala, on hiilen suhde multavuuteen tällöin korkeampi. Rikki vapautuu eloperäisen aineksen hajoamisen seurauksena ja tähän vapauttamiseen tarvitaan erilaisia organismeja. Jos on alhainen OA:n määrä eli korkea C/S suhde, on aktiivia mikrobeja vähän.

Vaikuttaako magnesium- ja kalsiumvarantojen suhdeluku maan rakenteeseen, vai enemmän vain liukoisten suhde?

- Jos Ca/Mg-suhde on pieni varastoravinteilla, niin potentiaalisesti on vaikea korjata suhdetta ja suhteella on siis merkitystä rakenteeseen pitemmällä tähtäimellä ja pohjamaan rakenteeseen jatkuvasti.

Missä ilmastossa eloperäisen aineen tasapaino on määritetty? Miten soveltuu Suomen olosuhteisiin?

- Mineralisaatio on n. 1 %tasoa. Suomessa ei liene pitkäaikaista laajempaa tutkimusta ja seurantaa eloperäisen aineksen hajoamiselle. Ruotsista tällainen löytyy ja siinä on seurattu eri puolilla Ruotsia eloperäisen aineksen hajoamista ja siellä taso on lähellä nykyistä laskentamallia.

Sienet ovat tärkeitä ravinteiden louhinnassa. Tavoite monesti olisi nostaa enemmän sienten kuin mikrobien määrää ainakin, jos halutaan hyötyä varastoravinteista.

- Maan kasvukunnolla on merkitystä myös tässä, sillä juuristokin tekee työtä ravinteiden rapauttamisessa. Jos katsotaan eloperäisen aineen muodostumista ja hajottamista, niin sienet vaikuttavat eloperäisen materiaalin kehittymiseen ja bakteerit eloperäisen materiaalin hajottamiseen ja myös typen ja rikin mineralisaatioon.

.

.