Resurssiviisas rantalaidunnus vesienhoidossa 2018-2019

1960- ja 1970-luvuilla maaseudulla oli paljon eläintiloja ja rantaniittyjen ja rantojen erilaisten luonnonmukaisten reunavyöhykkeiden laiduntaminen oli hyvin yleistä. Maisemakuva ja rannat näyttäytyivät laajalti hoidettuina eikä nykyisen kaltaista, yleisesti negatiivisena koettua liiallista umpeenkasvua eikä ranta-alueiden ruovikoitumista juurikaan ollut.

Nykyinen vesiympäristön ja rantojen tila on seuraus monista niiden ravinnetasapainoa muuttavista toiminnoista ja tekijöistä. Rantojen laajamittainen laidunnus harvinaistuu, mutta sitä edelleen tehdään maatalouden ympäristösopimusten avulla mm. rantaniityillä sekä suojavyöhykkeillä.

Useiden selvitysten mukaan rannat hyötyvät monella tapaa laidunnuksesta silloin, kun se ei aiheuta pistekuormitusta. Maisemallinen hyöty on selkeästi todettavissa, mutta myös vesienhoidollinen merkitys on tärkeä. Etenkin nautaeläimet syövät ruovikkoa ja nuorta vesakkoa tehokkaasti ja samalla eläimet korjaavat talteen kasveihin sitoutuneet ravinteet. Laidunnus on taloudellisesti erittäin kustannustehokasta ympäristön hoitoa. Rantalaidunnus herättää paljon julkista keskustelua. Laidunnuksen positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja merkitystä kiertotaloudelle ei tunneta.

Hankkeen tavoitteena on edistää rantalaidunnusta sekä rantojen resurssiviisasta hoitoa ja vähentää osapuolten välisiä näkemyseroja sekä aiheen kriisiytymistä tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tuodaan esille laidunnuksen positiiviset ympäristövaikutukset sekä merkitys vesienhoidossa sekä tuodaan prosesseina esille erilaisten rantatyyppien laidunnusmahdollisuudet ja käytännöt sekä tuodaan myös esille laiduntamisen rajoitteet.

Hanketta toteutetaan 1.1.2018-31.12.2019. Hankkeen rahoittaa Maa- ja vesitekniikan tuki.

Lisätietoa: Leena Lahdenvesi-Korhonen, kehitysjohtaja maaseutumaisema ja luonnonhoito, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus,
puh. 040 523 5122, leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi