Hiiltä ja kasvua Etelä-Suomen savipelloille HIKKA-hanke
HIKKA-hankkeessa tuetaan ja ohjataan viljelijöitä tutkimustietoon perustuvaan toimenpiteiden valintaan ja kerätään tietoa eri peltomaan hiilensidontaa lisäävien toimien vaikuttavuudesta savimailla. Työ rakentuu käynnissä olevan ”Tietoa ja työkaluja viljelyvarmuuden parantamiseksi” (TyVi) -hankkeen 20 maatilasta koostuvan verkoston ja siinä valikoiduilta peltolohkoilta tehtyjen maan kasvukuntohavaintojen pohjalle.
Perustiedot
Orgaanisen aineksen väheneminen maaperässä on globaali ongelma, jonka taustalla ovat usein hajotusta kiihdyttävät viljelytoimenpiteet sekä yksipuolinen viljely. Valtaosa peltomaista lähtevästä hiilestä päätyy hiilidioksidina ilmakehään ja on siten osaltaan kiihdyttämässä ilmastonmuutosta. Ilmastovaikutusten lisäksi orgaanisen aineksen väheneminen maasta heikentää peltomaan kasvukuntoa, sillä orgaaninen aines ylläpitää luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä, pidättää ja vapauttaa ravinteita, ja mahdollistaa kestävän ja toimivan mururakenteen muodostumisen vaikuttaen siten maan vedenpidätyskykyyn, vedenjohtavuuteen ja vesistökuormitusriskiin.
TAVOITTEET
Hankkeen päätavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa peltomaan roolia hiilinieluna ja -varastona lisäämällä orgaanisen aineksen määrää Etelä-Suomen savipelloilla. Maan rakenteen ja kasvukunnon parantumisen kautta hankkeessa lisätään peltojen tuottavuutta, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja edistetään maatalouden sopeutumista ilmastonmuutoksen myötä äärevämmiksi muuttuviin sääolosuhteisiin.
Hankkeen yksityiskohtaisena tavoitteena on lisätä hiilitasetta korjaavien toimenpiteiden käyttöönottoa tiloilla ja todentaa niiden vaikuttavuutta käytännön olosuhteissa.
Lisäksi hankkeessa tuotetaan yleistettävää tietoa ilmastotoimien tueksi ja edistetään sen käyttöä.
HANKETIEDOT
Yhteyshenkilö: Marja Suutarla
Hankkeen kesto: 01/2022 – 10/2024
Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Luonnonvarakeskus (Luke), ProAgria Etelä-Suomi ry.
Rahoitus: Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö (457 787 €). Hanketoimijoiden omarahoitusosuus (196 194 €)
Työpaketit
Työpaketti 1 Hiiltä kerryttävien toimenpiteiden valinta ja toteutus
TyVi-hankkeessa tiloilta kootun tutkimustiedon pohjalta edetään käytännön toimiin maan kasvukunnon parantamiseksi ja hiilensidonnan lisäämiseksi.
Toimenpiteet kohdentuvat seuraaviin kokonaisuuksiin:
1. Maan rakenteen parantamiseen muokkauksen, kemiallisen käsittelyn ja/tai kasvivalinnan keinoin (jankkurointi, kipsikäsittely, rakennekalkitus ja syväjuuriset kasvit)
2. Suoraan orgaanisen aineksen lisäämiseen (maanparannusaineet, kerääjäkasvit)
3. Maan kemiallisen tilan korjaamiseen (happamuus, ravinnetasapaino)
Toimenpiteet valitaan yksilöidysti kullekin hankkeeseen osallistuvalle tilalle. Kaikille TyVi-hankkeeseen osallistuvalle 20 tilalle tarjotaan mahdollisuus osallistua hankkeeseen. Toimenpiteiden valinnassa hyödynnetään aiemmassa TyVi-hankkeessa kerättyä yksityiskohtaista tutkimustietoa kohdelohkoista. Toimenpiteeksi pyritään löytämään maaperän ominaisuuksien ja pellon ongelmien kannalta paras vaihtoehto.
Työpaketti 2 Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta
Toimenpiteiden kohteena oleville lohkoille jätetään pieni verrokkialue, jolla käsittelyjä ei toteuteta. Parannustoimenpiteen kohteena olevalta alueelta ja verrokkialueelta määritetään satotaso, keskeiset viljavuusarvot ja maan rakennetta indikoivia muuttujia (esim. maamurujen kestävyys, maan vedenjohtavuus ja vedenpidätyskyky). Hiilen pysyvyyttä eri toimenpiteissä seurataan käynnissä olevassa HiiletIn-hankkeessa (kivennäismaille keskittyvä Hiilestä kiinni TI-hanke) kehitettäviä menetelmiä hyödyntämällä.
Kohdealueiden seurantaan, soveltuvien kasvustoa kuvaavien kasvillisuusindeksien laskentaan ja toimenpiteiden vaikutusten visualisointiin käytetään drone-kuvausta. Toimenpiteiden vaikutukset saadaan näkyväksi viljelijöille kohde- ja verrokkialueita seuraamalla. Näin lisätään todennäköisyyttä käytäntöjen jatkuvuudelle ja innokkuutta niiden käyttöönottoon lähialueen tiloilla.
TP 3 Viestintä ja tiedon jalkauttaminen
Hankkeen kohderyhmiä ovat viljelijät, maatalouden asiantuntijat, tutkijat, opettajat, neuvojat, hanketoteuttajat sekä päätösten tekijät. Viestinnällä pyritään tavoittamaan kaikki hankkeen kohderyhmät, kertomaan tuloksista ja toimenpiteiden käyttöönotosta. Hankkeen sisäinen ja ulkoinen viestintä sitoo kaikki osapuolet yhteen ja vahvistaa tiedonvaihtoa. Ennakoivalla viestinnällä nostetaan esille viljelijöille tärkeitä asioita ja tuodaan esiin tutkimusmenetelmiä ja -tuloksia avoimesti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Hankkeen tuloksista kerrotaan viljelijöille, asiantuntijoille ja sidosryhmille vähintään kolmessa seminaarissa tai webinaarissa. Hanketiloille järjestetään kasvukauden aikana omia ja/tai kaikille avoimia pellonpiennarpäiviä sekä talvikaudella pienryhmätoimintaa. Hankkeessa syntyviä tutkimuksellisia pilotteja ja visuaalista materiaalia hyödynnetään osana viestintää. Nämä mahdollistavat maaperän hiilensidonnan havainnollistamisen uudella tavalla. Hankkeen tilakäynneillä ja hankkeen tulosten jakamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Neuvo-palvelua.
KATSO LISÄÄ TÄÄLTÄ
Artikkelit
Viljelyvarmuuden parantaminen kivennäismailla muuttuvissa oloissa -tilaisuuden esitykset
Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan toimipisteessä järjestettiin 15. marraskuuta 2023 kolmen Etelä-Suomen alueen Hiilestä kiinni -hankkeen yhteinen Viljelyvarmuuden parantaminen kivennäismailla muuttuvissa oloissa –seminaari.
Kuivuus ja märkyys ovat kummatkin puhuttaneet menneenä kesänä viljelijöitä. Löytyykö muuttuviin oloihin sopeutumiskeinoja? Näistä asioista tutkijat ja neuvojat puhuvat seminaarissa. Tilaisuus on suunnattu erityisesti alueemme viljelijöille, mutta ohjelmassa on hyödyllistä tietoa myös kuntien ilmastotyöhön ja maatalouden kestävän siirtymän tukemiseen paikallisesti.
Maan kasvukuntoon panostamalla hiiltä, kasvua ja viljelyvarmuutta -video
Kevätviljapainotteinen viljelykierto sai täyskäännöksen Niklas Maisin tilalla.
Maisin tila on Nurmijärven Palojoella sijaitseva kasvinviljelytila. Entinen kevätviljapainotteinen viljelykierto sai täyskäännöksen, kun Niklas Maisi astui remmiin noin neljä vuotta sitten. Nykyään tilan viljelykiertoon kuuluu lähinnä monivuotisia kasveja kuten nurmia ja kuminaa sekä syysviljoja. Tilalla panostetaan laadukkaan heppaheinän tuotantoon. Maan kasvukuntoasiat ovat Niklakselle tärkeitä ja siksi hän lähti mielellään mukaan TyVi- ja HIKKA-hankkeeseen. Hankkeessa 20 eri tilalta valittiin heikoin ja parhain lohko tai alue ja erilaisten tutkimusten perusteella tiloille laadittiin toimenpidesuunnitelma. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja tutkitaan.
Katso videolta, mitä kasvintuotannon asiantuntijamme Samuli Seppänen ja viljelijä Niklas Maisi pohtivat maan kasvukuntoon liittyvistä asioista, kuten viljelykierrosta, ojituksesta, jankkuroinnista ja maan kemiallisesta viljavuudesta. Kuulet myös, millaisia suosituksia Niklaksen TyVi-lohkolle annettiin.
Avuksi huippusatoihin - biostimulantit, NIR-analyysi ja jaettu lannoitus -webinaaritallenne
Laaja maa-analyysi NIR -tietokortti
Kun saamme tarkennettua tietoa pellon maalajin koostumuksesta, pääsemme huomioimaan sen erityispiirteet vielä paremmin. Maan ravinnetasapainon parantaminen lisää sadon määrää ja laatua, mutta myös mahdollisuuksia selvitä haastavista viljelyolosuhteista. Samalla pääsemme kohdentamaan lannoituksen ja muut viljelypanokset täsmennetymmin, jolloin säästämme kustannusten lisäksi ympäristöä. Lue lisää tietokortista.
Kasvustokuvaukset droonilla -tietokortti
Droonikuvat ovat hyvä apuväline peltomaan kasvillisuuserojen havainnointiin. Ilmasta otetuista kuvista voidaan havaita kasvustoerot paremmin, mikä helpottaa pellolla tehtävien toimenpiteiden kohdentamista. Droonikuvat täydentävät satelliittikuvien tuottamaa tietoa peltomaan kasvukunnosta ja kasvillisuuden tilasta.
