Baltic Slurry Acidification - Lietteen happamoittamisella ammoniakkipäästöt hallintaan
Kansainvälisessä Baltic Slurry Acidification -projektissa lietteen happamoittamisteknologioita vietiin laajasti Itämeren alueen maihin ja saatiin kokemuksia sen käytön hyödyistä. Lisäksi selvitettiin happamoittamisteknologioiden vaikutuksia lietteen ominaisuuksiin, hyödyntämiseen, turvallisuuteen ja ympäristöön.
Karjanlannan levitys aiheuttaa sekä taloudellisesti että ympäristöllisesti haitallisia ammoniakkipäästöjä. Ammoniakkipäästöjä voidaan vähentää käyttämällä lietteen happamoittamisteknologioita. Näitä tekniikoita on aiemmin testattu laajasti Tanskassa, mutta ne eivät ole vielä niin tunnettuja muissa Itämeren alueen maissa.
Lietteen happamoittamisella havaittiin hyötyjä sekä ympäristölle että viljelijälle. Kolme pääasiallisinta lietteen happamoittamisteknologian keinoa olivat (1) lietteen happamoittaminen karjasuojissa (in-house acidification), (2) lietteen happamoittaminen varastossa (in-storage acidification), ja (3) lietteen happamoittaminen lannan levityksen yhteydessä (in-field acidification).
Itämeren alueen hanketta, nimeltään ”Baltic Slurry Acidification” rahoitti EU:n Interreg -ohjelma. Hankkeessa toimi yhteistyössä 17 tahoa kahdeksasta eri Itämeren maasta. Suomesta hankkeessa mukana olivat ProAgria Keskusten Liitto ja Baltic Sea Action Group BSAG eli Elävä Itämerisäätiö. Hanketta koordinoi ruotsalainen JTI – Swedish Institute of Agricultural and Environmental Engineering.
Lue Baltic Slurry Acidification -projektista sen omilta nettisivuilta.
