Onko värillä väliä?
Onko rotujen välillä eroja ja miten erot näkyvät karjassa?
Suomessa monessa navetassa lypsetään useamman värisiä lehmiä. Värikirjo on ilo silmälle, mutta sekakarjalla saavutetaan myös tuotannollisia hyötyjä. Yleensä mustista lehmistä saa enemmän litroja, ruskeammat taas lypsävät kuiva-ainetta. Jos haluaa tästä yhdistelmästä mahdollisimman paljon irti, kannattaa kiinnittää huomiota muutamaan asiaan ruokinnassa ja hoidossa.
Eri rotujen rehunkäyttökyky on hieman erilainen. Holsteinit on jalostettu käyttämään kaikki saatavilla oleva energia maidoksi, Ayrshirellä ja suomenkarjalla ylimääräinen energia varastoituu helpommin kudoksiin. Jos tätä asiaa ei huomioida, käy helposti niin, että joudutaan tekemään ylimääräistä työtä sen takia.
Erillisruokinnassa lihomisen hallinta käy helposti, kun yksilökohtaisesti pystytään säätämään eläinten saamaa rehumäärää. Seosrehulla ruokittaessa täytyy huomio kiinnittää toisaalle.
Kaikki alkaa jo hiehokaudesta. On tärkeä ottaa hiehon koko kasvupotentiaali käyttöön, jotta hiehot ovat 14-15 kk iässä riittävän kokoisia siemennettäviksi. Kun poikiminen tapahtuu 2 vuoden iässä, hieho ei ehdi lihoa jo tiineyskaudella.
Ensikon syönti lähtee nopeasti käyntiin, kun kudosvarastoja ei ole liikaa käytettäväksi maidontuotantoa aloitettaessa. Näin säästytään piilevältä ketoosilta ja hedelmällisyysongelmilta. Lehmä saadaan nopeasti uudestaan tiineeksi, eikä poikimaväli pitene. Lihomisen ennaltaehkäisyssä tärkein sääntö on estää lehmän lihominen loppulypsykaudella.
Sekakarjoissa ei kannata lähteä hakemaan ratkaisua lihomisongelmaan laimentamalla apetta. Tällöin kärsivät vain kovatuottoisimmat ja juuri poikineet lehmät, sillä niiden energiantarvetta ei saa millään täytettyä. Ruokinta kannattaa säätää optimaaliseksi kovatuottoisille, ei niinkään umpeen meneville lehmille.
Mitä asioita kannattaa lähteä miettimään, jos tuntuu, että sekakarja aiheuttaa harmaita hiuksia. Ensinnäkin kannattaa kääntää katse lukuihin. Paljonko karjan eri rodut lypsävät litroja ja paljonko on EKM-tuotos. Entä miltä näyttävät poikimaväli ja sairaustilastot. Seuraavaksi kannattaa marssia navettaan ja tarkistaa ummessa olevien lehmien kuntoluokat. Onko rotujen välillä eroja? Apua tilanteen analysoimiseen ja ratkaisemiseen saat esimerkiksi Tuotannon ohjauksesta. Kannattaa ottaa asia puheeksi jo seuraavalla asiantuntijan tekemällä tilakäynnillä.
Värillä ei todellakaan ole väliä, jos etukäteen tiedostaa haasteet ja tekee ennaltaehkäisevät toimenpiteet.
Eveliina Turpeinen, Ruokinnan asiantuntija, ProAgria Pohjois-Savo