Lietteen syyslevitys nyt ja tulevaisuudessa?

Lietteen syyslevitys oli viime ohjelmakauden lopun polttava keskustelunaihe nitraattiasetuksen uudistamisen vuoksi. Syyslevitys saa edelleen jatkua, mutta onko se taloudellisesti järkevää ja millä edellytyksillä? Muun muassa tätä kysymystä selvitetään Ravinnerenki hankkeessa. Tutkimustulokset pyritään jalkauttamaan mahdollisimman pienellä viiveellä käytännön viljelyyn ja siksi ProAgrian asiantuntijat osallistuvat tutkimusryhmän työskentelyyn lyhyinä jaksoina. Tässä saadaan maistiaisia hankkeen ensimmäisestä tutkimusasemapäivästä.

Luke:n Pohjois-Savon tutkimusasemalla, Maaningalla käynnistyi 14.3. lieteen syyslevityksen viimeinen simultointikoe. Kokeessa testataan typen ja fosforin huuhtoutumisriskiä, kun lantaa levitetään hyvin myöhään syksyllä, marraskuussa. Tavoitteena on havainnollistaa, kuinka sateiden ajoittuminen levityksen jälkeen vaikuttaa ravinteiden huuhtoutumiseen ja pidättyvätkö ravinteet maahan sitä paremmin, mitä pidempi aika lietteen levittämisen ja sateen väliin jää vai päinvastoin. Jos huuhtoutumisriski on pieni, voisi lieteen levittäminen myöhään syksyllä olla myös ravinteiden käytön kannalta tehokas ratkaisu. Koetta varten nostettiin kylmiöön maalaattoja (kuva 1), joihin oli levitetty lietettä. Laattoja sadetetaan 0, 7, 14, 28, 56 ja 112 päivän kuluttua lieteen levityksen jälkeen.

Kuva 1. Kylmiössä säilytetyt maalaatat punnitaan ennen Simu-konttiin siirtoa.

Punnituksen jälkeen maalaatat siirretään Simu-konttiin (kuvat 2 ja 3). Simu-konttissa maalaattoja sadetetaan vakio-olosuhteissa ja selvittää onko juuri levityksen ja sateen väliin jäävä aika sellainen joka vähentää tai lisää ravinteiden huuhtoutumista. Kontin olosuhteet vastaavat tulevaisuuden vähälumisia tai lumettomia talvia. Kontissa tehtävässä kokeessa muiden ympäristötekijöiden, kuin ajan, vaihtelu saadaan minimiin. Näin kokeen luotettavuus paranee. Koeaikaa saadaan myös lyhennettyä, kuuden vuoden kenttäkoe saadaan supistettua nyt tehtyä yhdessä vuodessa.

Kuva 2. Laatat tuodaan simu-konttiin kallistettavissa vaunuissa. Vaunuista sadetusvesi kerätään kontin ulkopuolisiin astioihin analysointia varten.

Kokeessa maalaattoja lämmitetään ja jäähdytetään niin, että yölämpötila painetaan pakkaselle ja päivälämpötila nostetaan plussalle. Lämmitettyjä laattoja sadetetaan ja kerätystä vedestä analysoidaan mm. nitraatti- ja ammoniumtyppi sekä liukoinen- ja kokonaisfosfori. Vesinäytteiden analyysitulosten valmistuttua voidaan loppuvuodesta 2016 odottaa tuloksia huuhtoutuvista ravinteista. Tulosten pohjalta pystytään arvioimaan nykyistä paremmin syyslevityksen kasvinravitsemuksellinen arvo sekä ympäristökuormituksen määrä muuttuvassa ilmastossa.

Esimerkiksi 20 tn/ha lieteen ravinteiden (NPK) arvoksi saadaan hieman vajaa 85 €/ha. Hinta on tässä laskettu Savonian Rekka-hankkeessa kehitetyllä logistiikkalaskurilla (http://maatila2020.savonia.fi/index.php/logistiikkalaskurit). Kuinka paljon tästä summasta ollaan valmiita hukkaamaan huuhtoutumiin tai kuinka paljon ollaan valmiitta lisäämään työtä ja panostusta ympäristön hyväksi? Koe ei suoraan anna vastausta näihin kysymyksiin, mutta antaa mahdollisuuden laskea hyötyjen ja haittojen rahallista arvoa ja sitä kautta kohdistamaan jatkossa työtä ja tukea oikeisiin kohteisiin. Seuraavilla Ravinnerengin tutkimusryhmätyöskentelyn jaksolla päästäänkin jo tuoreiden tulosten kimppuun. Palataan euroihin silloin.

Tutkimusasematerveisin!

Arja Mustonen

ProAgria Pohjois-Savo