Vaihteleva sää on lisännyt nurmien täydennystarvetta

Viime kesän kuivuus ja vaihteleva talvi ovat lisänneet nurmen täydennystarvetta paikoin hyvinkin paljon.

Kuivan kesän seurauksena osa kylvetystä nurmesta kuivui pystyyn, mikä näkyi tyhjinä aukkoina kasvustossa. Osa tiloista täydensi jo syksyllä näitä lohkoja, ja täydennys näytti onnistuvan melko hyvin. Oli kuitenkin alueita, joiden täydennystä ei kannattanut tehdä kuivuuden vuoksi.

Kulunut talvi harvensi myös nurmia vaihtuvien sääolojen vuoksi. Nurmituhot ovat kokonaisuudessaan huomattavasti vähäisempiä, mitä yleisesti ajateltiin. Vaihtelua alueittain on kuitenkin suuresti.

Maan rakenne ja vesitalouden toimivuus korostuivat nurmen talvehtimisessa. Lumien sulaessa vettä saattoi olla pellolla hetkellisesti, mutta ojituksen toimiessa vesi katosi pinnasta yhden–kahden vuorokauden sisällä. Vastaavasti huonorakenteisilla lohkoilla vesi seisoi pitkiäkin aikoja, ja pintaan kehittyi paksuhko jääkerros. Näissä paikoissa nurmen tuho voi olla totaalinen.

Aukkojen paikkausta suorakylvönä

Miten sitten kannattaisi täydentää nurmia? Perusajatuksena on, että lohkolta pitäisi saada satoa ruokintaan ihan kohtuullinen määrä. Mikäli aukkoisuutta on paljon, suorakylvö voi olla paras ratkaisu.

Vuoden 2019 keväällä kokeilimme muutamilla tiloilla suorakylvöä edelliskesänä kylvetyille lohkoille, jotka olivat aukkoisia kuivuuden vuoksi. Kylvössä käytettiin vihantahernettä noin 40 kiloa hehtaarille ja vihantakauraa 50 kiloa hehtaarille. Nurmiseosta kylvettiin lisää noin 12 kiloa hehtaarille. Kylvöt tehtiin, kun pelto oli sopivasti kuivunut. Lohkoilta korjattiin kaksi satoa, ja satomäärä oli lähellä normaalia.

Herneen tilalla voi käyttää myös virnaa. Suojakasvin kylvö pienissä määrin on tärkeää, mikäli odotettavissa on kuivat olosuhteet.

Nurmien täydentämiseen on nykyään käytettävissä monia eri laitteita. On mahdollista ajaa pintaan tai hiukan mullata siementä. Jos tekee täydennyksen pintaan, on hyvä varmistaa, että siemenelle on riittävästi kosteutta eli kylvö pitäisi tehdä heti, kun vain maa kantaa. Mikäli lohkon pintaan on tullut jo kunttaa, siemenen pitäisi saada maakosketus, jotta täydennys onnistuisi. Tällöin jyrä- tai haramalliset laitteet ovat tarpeelliset.

Täydennykseen oma siemenseos

Täydennykseen kannattaa yleensä käyttää eri seosta kuin perustamiseen, ettei natojen osuus kasva liiaksi. Hyvin usein timotei harvenee ensimmäisenä kasvustosta. Hyvä täydennysseos on esimerkiksi timotei-englanninraiheinä. Varsinkin raiheinä lähtee nopeasti kasvuun, jolloin se ehtii täysimääräisesti mukaan jo ensimmäiseen satoon.

Seosta voi tarvittaessa täydentää esimerkiksi valkoapilalla, joka täyttää tehokkaasti nurmien aukkopaikkoja. Samoin alsikeapilalla täydentäminen onnistuu, koska se taimettuu nopeammin kuin puna-apila. Puna-apilaa kannattaa käyttää täydennyksessä vain, jos kasvusto on jo harva. Tällöin täydennyksen vaikutus näkyy samana kesänä. Muuten puna-apilatäydennys alkaa näkyä vasta sitten, kun muu kasvusto harvenee riittävästi.

Lopetettavien nurmien täydennyksessä on hyvä käyttää italian- tai westerwoldinraiheinää, joiden sato painottuu enemmän toiseen satoon. Kuitenkin vanhojen nurmien täydentäminen kannattaa, koska muuten rikkojen määrää saattaa lisääntyä kesän aikana hyvinkin paljon.

Havaintoja kasvukaudella

Tärkein tehtävä on kuitenkin peltojen havainnointi ja sitä kautta oikeiden toimenpiteiden arviointi. Nurmen tiheys vaikuttaa hyvin paljon siihen, minkä verran siementä kannattaa ajaa lisää lohkoille. Täydennyskylvön määrät vaihtelevat käytännössä 4–15 kiloa hehtaarilla.

Moni viljelijä täydentää nurmilohkot tilanteen mukaan. Kun nurmipinta-ala on kahden robotin luokkaa, siemenkustannus täydentämisen osalta on korkea, jos lohkot ajaa läpi ja täydentää esimerkiksi 10 kiloa hehtaarille.

Parempien nurmisatojen suunnittelussa auttavat nurmentuotannon asiantuntijamme.

Olli Valtonen
Valtakunnallinen Huippuosaaja, nurmi ja luomu
ProAgria Oulu