talous

Tärkeimmät ”sisäruokintakauden” toimet nurmituotannon talouden kehittämiseksi voi tiivistää ajatukseen ” Analysoi mennyttä, suunnittele tulevaa!”

Syksyn työrupeaman jälkeen kannattaa pysähtyä huolehtimaan omasta jaksamisestaan vapaa-ajan ja loman muodossa mikäli vain mahdollista. Pienen ajan kuluttua kannattaa kuitenkin hetkeksi pysähtyä miettimään kulunutta, jälleen kerran haasteelliseksi luonnehdittua, kasvukautta. Missä onnistuttiin, mitä olisi voinut tehdä paremmin? Mitkä tehdyt ratkaisut ja panostukset tuottivat toivottua tulosta paremman satotason, kohentuneen ruokinnallisen ja säilönnällisen laadun myötä. Tehtiinkö kenties joitain panostuksia, minkä panos-tuotossuhde jäi heikoksi ja mistä syystä?

Hyvänä apuna menneen kesän nurmiviljelyn onnistumisen analysoinnissa on laskukone. Lohkokohtaiset satotasot on syytä laskea ja kirjata ylös. Oikeat satotasot ovat edellytys sille, että pystytään laskemaan nurmentuotannon lohko- ja satoyksikkökohtainen tuotantokustannus. Selvittämällä tilakohtainen tuotantokustannus päästään vertailemaan omaa kustannustasoa ja kustannusrakennetta muihin vastaavan tyyppisiin tiloihin. Vertailutiedon hyödyntäminen auttaa puolestaan oman tilan kehityskohteiden valinnassa ja auttaa investointi- ja hankintapäätösten teossa.

Tulevan kesän viljelysuunnittelu kannattaa myös tehdä hyvissä ajoin. On hyvä muistaa, että panostamalla oikeasti viljelykiertosuunnitelman tekoon voidaan sillä saavuttaa myös hyötyä, sen lisäksi, että ympäristökorvauksen vaatimus 5- vuotisen viljelykiertosuunnitelman laadinnasta tulee täytettyä. Vuosittaisen viljelysuunnitelman kautta muodostuvat kauppalistat siemenistä, lannoitteista ja osaltaan myös kasvinsuojeluaineista. Tarjoukset tuotantopanoksista kannattaa pyytää hyvissä ajoin ja myös päättää tilauksista, koska pääsääntöisesti tuotantopanosten hinnat nousevat kevättä kohti mentäessä.

Tehostamistoimia kotoisen rehukustannuksen alentamiseksi

1. Pyri tuottamaan tilasi eläimille ja ruokintaratkaisuun soveltuvaa säilörehua

Nurmiviljelyn osalta on hyvä olla olemassa pitkäntähtäimen suunnitelma ja tavoitteet, mitä kohti toimintaa kehitetään. Oleellista on onnistua tuottamaan sekä ruokinnallisesti että laadullisesti omille eläimille ja omaan ruokintastrategiaan soveltuvaa rehua. Kotoinen rehuntuotanto ja siinä onnistuminen on yksi merkittävä osa kotieläintilan toiminnallista kokonaisuutta tähdättäessä laadukkaaseen ja taloudellisesti kannattavaan tuotantoon.

2. Suunnittele peltoviljely huolella

Tee sekä pitkäntähtäimen kiertosuunnittelu että vuotuinen viljelysuunnittelu huolella. Nurmituotanto kannattaa keskittää tilan parhaille lohkoille mahdollisimman lähelle tilakeskusta. Kauempana oleville ja huonokuntoisimmille lohkoille kannattaa miettiä muita vaihtoehtoja, mikäli vain mahdollista rehuomavaraisuus huomioiden.

3. Tee viljelytoimet mahdollisimman hyvin

Älä tingi heinänsiemenen laadusta vaan pyri perustamaan kasvustot niillä lajikkeilla ja lajeilla kuin olet suunnitellut, siemenseokselle asettamasi tavoitteet ja vaatimukset huomioiden. Lannoita kasvustot oikeaan aikaan ja riittävällä määrällä. Huolehdi tarpeen mukaisesta kasvinsuojelusta, kalkituksesta ym. käytännön viljelytoimista. Huolehdi erityisesti aktiiviviljelyssä olevien lohkojen peruskunnostuksesta kuten peruskuivatuksesta ja salaojien kunnosta samalla pidät huolta myös maan rakenteesta. Näillä toimilla varmistat edellytykset mahdollisimman hyvään ja taloudellisesti kannattavalla tasolla olevaan, 8000 – 10 000 kg ka./ha satotasoon.

4. Pidä kiinteät kustannukset järkevällä tasolla

Konekustannukset muodostavat keskimäärin n. 25 % säilörehuntuotantokustannuksesta. Oma konekanta tulee olla oikein mitoitettu suhteessa korjuualaan ja koneitten käyttömäärään. Koneyhteistyö ja urakoitsijoiden käyttö voi olla keino alentaa tilatason kustannuksia merkittävästi ja myös tehostaa ja varmistaa rehunkorjuun sujuvuutta.

5. Varmista rehun säilönnän onnistuminen

Korjaa säilörehu oikeaan aikaan tavoitellen haluttua ja karjasi ruokintaratkaisuun sopivaa sulavuutta. Pyri minimoimaan rehunhävikki mahdollisimman tehokkaasti. Normaalina pidettävä hävikki on 7 – 10 % luokkaa mutta pahimmillaan hävikki voi nousta jopa 30 % aiheuttaen tällöin useiden satojen eurojen menetyksen rehuhehtaaria kohti. Keinoja säilönnällisen hävikin minimoimiseen on riittävä ja huolellinen säilöntäaineen käyttö. Siilotyöskentelyssä tulee toimia ns. kolmen H-periaatteen, hygienia, hapettomuus ja happamuus, mukaisesti.

6. Satotasojen seuraaminen kustannustietoisuus ja laskenta

Tuotantokustannuksen seuraaminen on hyvä keino tarkastella oman peltoviljelyn taloudellisuutta. Omien tunnuslukujen vertailu laajempaan aineistoon auttaa hahmottamaan oman tuotannon kehittämiskohtia. Tuotantokustannuslaskennan onnistumiseksi tulee olla selvillä hehtaarikohtainen satotaso mahdollisimman tarkasti. Lisäksi laskennassa tulee käyttää tuotantopanosten osalta niitä hintoja millä ne on tilalle hankittu. Tuotantokustannuksen laskeminen auttaa hahmottamaan niitä tekijöitä millä on kustannustasoon eniten merkitystä. Tämä auttaa osaltaan osto- ja hankintapäätösten teossa.

Asko Laapas

Nurmituotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Suomi

Kuvat: Anu Ellä