Ravinnerenki-hankkeella ravinteet kiertoon nurmissa

Ravinnerenki-hanke on startannut Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena on ravinteiden käytön tehostaminen mm. lannan osalta. Hankkeen yleistavoitteena on tehostaa maatalouden ravinnekiertoa ja vähentää ravinnehävikkejä sekä samalla parantaa maatilojen taloudellista kannattavuutta. Hanketta koordinoi Savonia Ammattikorkeakoulu ja mukana ovat Luke Maaninka, Suomen ympäristökeskus, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, ProAgria Pohjois-Savo, ProAgria Pohjois-Karjala sekä Karelia Ammattikorkeakoulu.

Olemme vankalla karja-alueella ja nurmia on paljon. Pohjois-Karjalassa erilaisia nurmia on reilu puolet kokonaispeltopinta-alasta. Karjatalous on keskittymässä isoihin yksiköihin, joista lantaa muodostuu suuret määrät. Lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen kaipaa yhä tutkimusta ja Ravinnerengissä lanta onkin yhtenä keskeisenä tutkimuskohteena Luken koekentillä. Lisäksi hankkeessa tutkitaan mm. maan muokkausta, varastoravinteita maasta, ravinteiden oton biologiaa, erilaisia maanparannusaineita ja valumavesien hallintaa.

Nurmien lannoituksen tarkentaminen on tärkeä asia ja se vaikuttaa suoraan tilojen talouteen. Lannoituksen epäonnistuminen näkyy mm. säilörehun rehunäytteissä huonoina valkuaisen määrinä ja epäedullisina kivennäissuhteina. Joillakin tiloilla on ollut ongelmia säilörehun liian suuren kaliumin kanssa, mikä näkyy karjan terveydessä. Karjanlantaa joudutaan levittämään joillakin tiloilla liian suuret määrät kasvin ravinnetarpeeseen nähden ja osittain tästä johtuu liian suuret säilörehun kaliumarvot. Lisäksi harvalla tilalla on otettu maasta varasto-K määritystä. Nurmi käyttää maan varastokalium varastoja tehokkaasti hyväkseen. Hankkeessa on tarkoitus tuottaa lisätietoa varasto-K:n merkityksestä ja näin tarkentaa kalium lannoitusta.

Kuluvan talven rehunäytteissä on pääsääntöisesti ollut alhaisia kivennäismääriä, mikä johtuu kylmästä ja märästä kesästä. Vaihtelu on ollut kuitenkin suurta eri tilojen ja eri lohkojenkin välillä. Suppea kivennäisanalyysi on jokaisella nautatilalla perusjuttu, jotta kivennäiset saadaan ruokinnassa kohdalleen. Säilörehun kivennäispitoisuuteen vaikuttaa myös nurmen korjuuaste. Mikäli säilörehu korjataan liian nuorena, niin kivennäiset mm. magnesium ja kalsium ovat alhaiset. Kalsium pitoisuuteen vaikuttaa myös ratkaisevasti nurmen apilapitoisuus.

Kasvintuotannon asiantuntija, Kaisa Matilainen, ProAgria Pohjois-Karjala