Poimintoja Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan Talviseminaarista 2016

Nurmitoimikunnan Talviseminaari järjestettiin tällä kertaa Kalajoella 7-8.1. Talviseminaari on hyvin perinteinen tapahtuma Pohjois-Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan. Nurmitoimikuntaan kuuluu nykyään seuraavat tahot: ProAgria Oulu ja ProAgria Keski-Pohjanmaa, Yara Suomi Oy, Osuuskunta Pohjolan Maito, Arla Ingman Oy, AtriaNauta, Kalkitus yhdistys, Mtk, Luke (Ruukin toimipiste ), Eastman Oy, Oulunseudun ammattikorkeakoulu ja P-Pohjanmaan Ely-Keskus.

Tämä kattava kokoonpano mahdollistaa sen, että vuosittain seminaarissa on hyvin asiantunteva luennoitsija ryhmä eri toimialoilta. Tänä vuonna ensimmäisen päivän aiheena oli ”Maailma muuttuu –reagoimme muutokseen”.

Kuva Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Seminaarin avasi ProAgria Oulun palvelupäällikkö Virpi Huotari. Hän kertasi avauksessa mm. mitä mittareita seminaari osallistujat äänestivät 2015 vuoden mittareiksi niin maidontuotannon kuin nurmituotannon osalta ja miten tavoitteet ovat toteutuneet. Mtk:n maitoasiamies Ilkka Pohjamo valaisi omassa esityksessään tämän hetken maidontuotannon tilannetta Euroopassa sekä kertoi taustoja maidonhinnan kehitykseen vaikuttavista asioista. Maidonhinta vaihtelee suuresti Euroopassa ja esim. Hollannissa hinta oli jo vuoden lopussa ollut pahimmillaan 13 snt/l porttihintana. Vaikka hinta on laskenut, tuotantomäärät ovat kuitenkin nousussa, eikä selkeää käännettä ole vielä havaittavissa.

Seuraavissa puheenvuoroissa esitettiin konkreettisia keinoja sopeuttaa taloutta muuttuviin markkinoihin. Ari Nopanen kertoi lihatilojen toimenpiteistä hintojen muutosten aikaan. Sieviläinen maidontuottaja Rami Rauhala kertoi omassa esityksessään kuinka tilaa on kehitetty sukupolven vaihdoksen jälkeen. Uutta navettaa ei ollut tehty, vaan 20 lehmän karjasta on nostettu eläinmäärä yhden robotin tilaksi vanhaa rakennusta hyväksi käyttämällä. Ramin ohje oli, että muutoksiin pitää varautua jo edellisenä vuonna ja tehdä budjetti sen mukaan. Ja erittäin tärkeää on myös seurata yksityistalouden menoja, koska siellä saattaa usein olla rahareikiä, joita ei osaa hahmottaa. ProAgria Oulun talousasiantuntijat Heta Jauhiainen ja Lauri Tölli kertoivat omassa esityksessään talousneuvonan palveluista tiloille talouden hallintaan.

Päivän viimeinen esitys käsitteli kesän 2015 nurmituotantoa. Pohjolan Maidon Artturi–neuvoja Jari Korva esitteli viime kesän rehunäytetuloksia tulvivien peltokuvien kera. ProAgriasta Olli Valtonen kertoi kasviasiantuntijoiden havaintoja kesältä. Tämän jälkeen Siikajokinen naudanlihan tuottaja Ari-Pekka Toppila kertoi omasta tilastaan ja kesän rehunkorjuusta ja tarkentavista kysymyksistä vastasi Matti Myllylä AtriaNaudasta yhdessä Jarin ja Ollin kanssa. Esityksessä nousi esille lannoituksen ja kalkituksen tärkeys sekä tarvittavan rehun rehuarvojen ennalta määrittäminen että kasvustojen seuraaminen.

Kuva Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Toisen päivän teemana oli ”Nurmi maitoon ja lihaan”. Aamun aloittivat Maarit Hyrkäs Lukesta ja Minna Toivakka Yara Suomesta kesän nurmien lannoituskokeilla. Alustavissa kokeissa on todettu että suuremmalla typpitasolla on mahdollista saada selkeästi suurempia satoja kuin mihin nykyisellä ympäristösitoumuksen tasolla pääsee. Kuitenkaan pelkkä typpi ei automaattisesti takaa hyvää satoa vaan kalium , fosfori ja hivenaineet ovat tärkeitä osatekijöitä hyvä sadon tavoittelussa.

Kristiina Sarjokari Valiolta kertoi seuraavaksi seleenin riittävyydestä ruokinnassa ja tilanteen seurannasta. Esityksessä korostui laadukkaiden rehujen ja onnistuneen säilönnän tärkeys. Rehuanalyyseillä ja maidon seleeni pitoisuudella perusteella säädellään ruokinnan kautta annettavan lisäseleenin määrää. Tällöin annettavasta seleenistä vähintään puolet pitää olla orgaanista seleeniä.

Nurmien reagointia muuttuviin sääolosuhteisiin ja ilmastomuutoksiin selvensi Mervi Seppänen omassa esityksessään. Osa kasveista tarvitsee vernalisaation eli kylmäkäsittelyn kukkiakseen. Samanaikaisesti tapahtuu myös osittain karaistuminen, joka on voimakkaimmillaan joulu–tammikuussa. Pidentyneen syksyn seurauksena kylmän kestävyys heikkenee ja sokerivarastojen määrä vähenee. Tämä näkyy heikompana kasvuun lähtönä keväällä ja heikompana ensimmäisenä satona. Lisäksi nurmien harventuminen lisääntyy talven aikana. Kuitenkin timotei lajikkeilla on selkeitä eroja keskenään riippuen siitä onko ”eteläinen” vai ”pohjoinen” lajike.

Arja Seppälä Eastmanista kertoi omassa esityksessään säilönnän prosessista ja onnistumisen vaikutuksesta syönti-indeksiin. Mtt:n kokeiden mukaan vertailtaessa ilman happoa ja hapolla säilöttyjä rehuja, syönti-indeksi ero oli 4-9 pistettä riippuen käytetyistä hapoista. 4-9 pisteen parannus tarkoittaa säilörehun lisäsyöntiä 400-900 g ka/lehmä/päivä. Tällöin vuosituotos lisääntyy 260-580 l/lehmä vuodessa.

Mika Isolahden (Boreal ) mukaan riittävä kuitu saavutetaan oikeilla lajikkeilla 3 niiton mallissa. Mutta tällöinkin 3:s sato on yleensä hyvin sulavaa ja riittävää kuidun määrää ei saavuteta. Tämän vuoksi 3:s sato on hyvä syöttää esimerkiksi 2. sadon kanssa tai kokoviljasäilörehun täydentäjänä.

Proagriasta Tuija Huhtamäki, Minna Tanner ja Jari Vierimaan kävivät läpi esimerkin avulla ruokinnan ja kasvinviljely neuvonnan yhteistyötä käytännön ruokinnan toteutuksessa. Seosta monipuolistamalla sulavuus saatiin kohdalleen ja ruokinta yksinkertaistettua, mikä näkyi maidontuotannon tuloksessa.

Seminaarin päätti ProAgria Keski-Pohjanmaan johtaja Ritva-Liisa Nisula 80- luvun K-P:n tiedotuslehden artikkeleihin. Yllättävästi silloinkin puhuttiin näistä samoista asioista kuin seminaarissa. Silloinkin korostettiin budjetin tekoa ja talouden seurantaa. Ainut ero lienee se, että nykypäivänä useammalla tilalla on seuraava sukupolvi hoitamassa tilanpitoa ja tilakoko on suurempi kuin silloin.

Kirjoittaja:

Olli Valtonen

ProAgria Oulu